Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Heikki Jokipii]

Tuossa puheenvuorossa (Ville Aarnikko edellä, linkki) ja sen linkeissäkin oli kehotusta hötkyilemättömyyteen. Hienointa oli, että tähän kehotti myös mehiläiskasvatuksen edustaja!

Nyt myös MMM on julkaissut kannanoton (joka sama teksti oi myös VN:n sivuilla):

Viljelymenetelmien vaikutusta mehiläisiin selvitetään

Siinä on linkki EVIRAn tutkimuksiin asiassa:

Tarttuvat mehiläistaudit ovat yleisiä ja levinneitä Suomessa

Kun katsoo siitä, kuinka paljon erilaisia uhkia mehiläisillä Suomessakin on, välttäisin kyllä nyt äkkinäistä johtopäätöstä neonikotinoidien suhteen.

En silti väitä tietäväni asiaa, ja suhtaudun täydellä nöyryydellä, siihenkin mahdollisuuteen varautuen, että neonikotinoidit todella olisivat haitallisia. Mutta edelleen, tutkittava on, ennen hutkimista.


PS. Puolihuumoria tähän: haluaisitko sinä, että lapsestasi tulisi isona "esikotelomätäneuvoja"? Kuulostaa, miltä kuulostaa - mutta se on tärkeää työtä!

[Ville Aarnikko]

Ilman muuta pitää tutkia kunnolla ja sen mukaan tehdä ratkaisuja, tämmöiseen törmäsin Naturessa:

http://www.nature.com/news/bees-lies-and-evidence-based-policy-1.12443

On jo yli viikon vanha teksti, mutta antaa hyvää perspektiiviä aiheesta nähtyihin puheenvuoroihin.

[Ville Aarnikko]

Tässä kai tuorein tilanne:

http://yle.fi/uutiset/suomi_haluaa_rajoittaa_hyonteismyrkkyjen_kayttoa/6520268

"Suomi kannattaa Saksan esitystä

Keski-Euroopassa neonikotinoideja käytetään muun muassa maissin ja auringonkukan suojaamiseen.

Saksa on esittänyt kompromissia, jotta jäsenmaat voisivat myöntää poikkeuslupia, jos voidaan todeta, etteivät mehiläiset kärsi neonikotinoidien käytöstä. Suomi kannattaa tätä ehdotusta.

Evira aloitti mehiläistutkimukset Suomessa viime kesänä. Niiden perusteella Suomessa ei ole havaittu mehiläisten pesäkuolemia, joiden syyksi on epäilty neonikotinoideja. Keski-Euroopasta näistä on havaintoja, tosin viljelymenetelmät ja viljeltävät kasvit ovat siellä erilaisia verrattuna Suomeen.

Mehiläiskuolemien syynä ovat myös muun muassa erilaiset taudit, mehiläisten stressi sekä monenlaiset torjunta-aineet."

[Heikki Jokipii]

Tuohon kai täytyy tyytyä. Naturen kirjoituksessa tuotiin hyvin esiin, miten tällaisten kiistojen kaikki osapuolet ovat taipuvaisia liioitteluun, edessä on maailmanloppua ja elinkeinon romahtamista. Kumpikin ilmiö jää useimmiten tulematta ...

Minusta nyt pitäisi selvittää, paitsi miten Keski-Euroopan tilanne eroaa Suomesta, miten se eroaa Englannista. Ja tietysti myös tarkasti, missä määrin syy-yhteys on Keski-Euroopassa todella osoitettu. Ihan vielä siihen viitaten, että siihen on helppo vedota, miten senjälkeen kun Kaisa Matintytär muutti pitäjään, lehmät ovat olleet ummessa.

Jos jotkut nyt asettuvat vielä vastustamaan tuota siirtymäaikaakin, niinkuin varmasti asettuvat, silloin voi tuoda esiin tuon luomutorjunta-aineille myönnetyn siirtymäajan, josta täällä on jo ollut puhetta. Ja vieläpä sen, että niiden kuparijohdannaisten katsotaan olevan vaarallisia - myös mehiläisille!

[Ville Aarnikko]

Tässä tuorein päivitys:

http://yle.fi/uutiset/viela_ei_tayskieltoa_mehilaisille_vaarallisille_neonikotinoideille/6539941

Keskeisiä poimintoja:

Tänään perjantaina Brysselissä käydyssä äänestyksessä enemmistö kannatti aineiden kieltoa, mutta koska päätöksen taakse ei saatu jäsenmaiden määräenemmistöä, asian käsittely jatkunee huhtikuussa muutoksenhakukomiteassa. Ã,,änestyksessä 170 ääntä annettiin käyttökiellon puolesta, 93 vastaan ja äänestyksestä pidättyjiä oli 79 ääntä.

Erityisesti Keski-Euroopassa mehiläisten joukkokuolemat on yhdistetty neonikotinoideihin. Tämän on tuonut esiin muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA.

Suomessa ei ole havaittu mehiläisten joukkokuolemia. Joidenkin arvioiden mukaan mehiläisten kohdalla kyse saattaa olla monien asioiden yhteisvaikutuksesta, tuholaismyrkkyjen lisäksi loisista ja ilmansaasteista. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton mielestä tietoa neonikotinoidien vaarallisuudesta on riittävästi.

Sense About Sciencen ensi tiistain tapahtumassa on hyvin todennäköisesti esillä tarkempaa tietoa asiasta kuin mihin mediassa on yleensä totuttu:

http://www.senseaboutscience.org/pages/insecticides-and-honeybees-your-questions-answered.html

Insecticides and bees: your questions answered

Live online Q&A hosted by the plant science panel

Tuesday 19th March 2013, 2-3pm

[Heikki Jokipii]

Tässä on linkki Ismo Heinisuon asiaan liittyvään puheenvuoroon 30.1.2013 Hämeen Sanomissa:

Hassin luottamus tieteeseen ja tutkimukseen on hyvin valikoiva

[Heikki Jokipii]

Tässä Jussi Tammisolan kirjoituksessa vuodelta 2005 Kansan Uutisissa ...

Kemiaa ken pelkäisi ...

... taitaisi olla se Amesin tulokset yleistajuisesti ja suomeksi esittelevä artikkeli, johon voi tarvittaessa viitata (ja linkata). jollaista siis olemme kaivanneet?

[Heikki Jokipii]

Tästä edellä mainitusta brittien eriävästä näkemyksestä on nyt tullut tietoa suomenkielisissäkin uutisisssa. Maaseudun tulevaisuus:

Brittitutkijat: Kirppamyrkky ei tapa mehiläisiä

Ja Naturessakin oli raportoitu tästä:

UK study casts doubt on link between insecticide and bee declines

***

"Luomulakko" ehti taas - pahus - raportoimaan asiasta ensin. Meillä on tässä terve kilpailu, jonka "Luomulakko" valitettavasti on viime aikoina liian usein voittanut ... 

Tosin me täällä jo mainitsimme brittien epäilyistä asiassa.

[Heikki Jokipii]

Markus Imhoofin uusi dokumentti mehiläisistä on mitä ilmeisimmin upea. Dokumentissa puhutaan tietysti myös mehiläiskuolemista, mutta ei esitetä mitään yksioikoista teoriaa asiasta. Varroapunkki tuodaan siinä esille.

Mutta kummasti tämä vain pyöristyy HS:n Nyt-liitteessä olevassa arvostelussa siten, että mehiläisyhdyskunnista "on tullut tehomaatalouden uhreja".

Minusta asia taas on tutkittaessa tullut yhä epäselvemmäksi näiden neonikotinoidien osalta. Löytyy mm. vastaesimerkkimaita, kuten Australia, jossa neonikotinoideja käytetään yleisesti, ja mehiläiset ovat OK. Ja toisenlaisia, joissa varroapunkki jyllää ja tappaa, mutta joissa ei ko. myrkkyjä käytetä.

Sitten tietysti vedotaan yhteisvaikutuksiin ... joka on, paitsi itsessään kyllä mahdollista, myös tunnettu ja laajalti käytössä oleva niksi pitää mielipiteensä vastaevidenssistä huolimatta.

***

Asia tulee komission käsittelyyn ensi maanantaina, mutta päätöksiä ei vielä silloin odoteta.

[Heikki Jokipii]

Viimeksi tänään Hesarista oli pakina tai kolumni, jossa tuotiin esille filosofia, että luonnossa on kaikki täydellistä ja sopusointuista - ellei sitä häiritä. Eli tämä tuttu, oikeastaan piilokreationistinen idea.

Kuinka paljon tämä filosofia on taustalla siinä oletuksessa, että vaikka tämä varroapunkki olisikin syynä mehiläiskuolemiin, niin ihmisen toiminta pahentaa tilannetta, tai jopa jotenkin laukaisee sen. Eli luonnossa, ilman ihmistä, ei oikeastaan voi tapahtua mitään pahaa?

Tietysti joku voisi syyttää minua uskosta teknologian hyväntahtoisuuteen ja erehtymättömyyteen. Otan muuten jopa kopin, tietyssä määrin uskonkin näin. Mutta siihen on minusta tietyt perusteet, koska teknologia on päämäärähakuista toimintaa, jossa on mekanismeja virheiden vähentämiseen. Tietystikään tämä ei poista sitä, että tietyissä tilanteissa voi rahanahneuden tapaisista motiiveista syntyä houkutus jatkaa toimintaa silloinkin, kun tietää asiaan liittyvän isoja riskejä. Mutta silti ei ole hedelmällinen lähtökohta, että liikemiehet (ja tiedemiehet jne.) ovat aina täysiä roistoja.

[Heikki Jokipii]

Sitten tietysti vedotaan yhteisvaikutuksiin ... joka on, paitsi itsessään kyllä mahdollista, myös tunnettu ja laajalti käytössä oleva niksi pitää mielipiteensä vastaevidenssistä huolimatta.

Tuon olin kirjoittanut aamulla. Saman päivän aikana Pro Luomu julkaisi Luomun juuret -kampanjansa sivuston, ja siellä osion "Hyvää puhtaasti". Ja kuinka ollakaan:

Torjunta-aineiden jäämille ruoassa on asetettu turvalliseksi katsotut rajat, joita elintarvikkeet eivät saa ylittää.. Kuluttajat altistuvat kuitenkin elintarvikkeiden pienille jäämäpitoisuuksille koko elämänsä ajan. Lisäksi useiden torjunta-aineiden yhteisvaikutuksista tiedetään vielä erittäin vähän. Valitsemalla luomun voit välttää pienetkin jäämäcocktailit.(lihav. HJ)

Tämä tietysti heijastaa sitä, että jäämistä ei EU:ssa ole mitään konkreettisia haittoja havaittu. Ja tuo tietämättömyys, se on myös "kova sana". Ja pitkäaikaisvaikutukset, tietysti.

Ja glyfosaattiakin on - tietysti - muistettu:

Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti saattaa kulkeutua syvälle maaperään ja vesistöihin, vaikka sen on kuviteltu hajoavan luonnossa. Aineen pitkäaikaisia vaikutuksia eliöihin ei tunneta.

Samantekevää, jos sitten ihan tarkkaan tiedetään, miten kuparijohdannaiset ovat ihmiselle ja luonnolle haitallisia,  ja niillä jatketaan silti. Niistä ei Pro Luomu katsonut aiheelliseksi mitenkään mainita, vaikka aivan varmasti 202 miljoonaan luomumyynnistä 2012 suuri osa oli ulkomaisia hedelmiä, perunoita ym. sellaisia tuotteita, joiden viljelemisessä niitä on käytetty. 

Eikä tietysti sitä, että n. 200 000 kasveissa luonnostaan olevan "kemikaalin" vaikutuksista, saati sitten yhteisvaikutuksista, tiedetään vielä vähemmän.

[Heikki Jokipii]

Juuri kun olin saanut tuon kirjoitettua, niin Hesari julkaisee kirjoituksen "Uhkapeliä pelloilla", joka kertoo, että torjunta-aineiden yhteisvaikutuksista (ja vaikutuksista ylipäätään) tiedetään vasta vähän...

(Artikkeliin kokonaisuutena on palattava myöhemmin. Se oli näennäisen objektiivinen, mutta ...)

[Matti Pekkarinen]

Glyfosaatista:
Tanskassa havaittu "huolestuttava" pohjaveden glyfopitoisuus on 0,54 mikrogrammaa litrassa maan vettä--- siitä voi laskea, että miljoonassa litrassa olisi 0,54 grammaa. Hehtaarin valumavesimäärä on luokkaa 350000 litraa. Niinpä hehtaarilta olisi karannut noin 0,2 grammaa glyfosaattia pohjaveteen. Vuosikymmenien aikana. Ainetta, jolla ei saa itseään kipeäksi vaikka tahtoisi.

Mutta ISOT otsikot siitä saa, ja media ne kiltisti painaa lehtiinsä.

Ja jos (pahiten saastuneella?) Tanskan pellolla on 30v käytön tuloksena 0,2 g/ha rounduppia , niin 300000v käytöstä saattaisi olla peräti 2kg hehtaarilla. Sillähän hehtaarin taas ruiskuttaa. Kohta siis pääsee perustamaan taloudellisesti tuottavan glyfosaattikaivoksen? Ootellaan.

Huomiotta jää, miten paljon ympäristöllistä hyötyä siitä on, kun ei juolan torjumiseksikaan enää tarvitse kyntää. Vähenee polttoaineen CO2-päästöt ja koneiden kuluminen ja varsinkin humuksen lahoaminen ja eroosio:

[Ville Aarnikko]

http://yle.fi/uutiset/eu-komissio_kieltaa_mehilaisille_vaarallisen_myrkyn_kayton/6612256

"Komission päätöksen myötä kolmen torjunta-aineen, imidaklopridin, klotianidiinin ja tiametoksaamin, käyttö kielletään mehiläisiä houkuttelevien kasvien suojelemisessa 1. joulukuuta alkaen. Suomessa tällaisiin kasveihin lukeutuvat rypsi ja rapsi.

Kahden vuoden kuluttua tullaan tarkistamaan päätöksen perustelut mahdollisten uusien tutkimustietojen varalta."

[Heikki Jokipii]

Noin se sitten kävi. Minun arvioni mukaan enempi poliittinen päätös.Hyvää asiassa on, että se parin vuoden päästä tarkistetaan.

Nyt siten EU on neonikotinoideista vapaa ensi vuodesta alkaen. Ja voidaan sitten  verrata, mikä sitten on mehiläisten tilanne.

Jossain määrin tietysti voi kalliiksi tulla, tämä koejärjestely, mutta EU:lla on varaa.

***

Aamulehti muuten väläytti aamun uutisessaan tällaista mahdollisuutta:

Suomi äänestänee tänään EU:ssa tyhjää mehiläismyrkyistä

EU-maat saattavat tehdä tänään päätöksen, joka vie kotimaisen rypsiöljyn kauppojen hyllyiltä ja pakottaa maatilat ostamaan kotimaisen rypsirehun sijaan muuntogeenistä soijaa sisältäviä ulkomaisia vastikkeita.