Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Heikki Jokipii]

Tämä luomu.fi:n uutinen myöntää ...

Sipulinnäivete on uhka erityisesti luomusipulintuotannolle

... ja vieläpä sen, että:

Tavanomaisessa viljelyssä kemiallisella peittauksella voidaan merkittävästi vähentää Fusarium-sienten saastuntaa istukkaissa.

Jotenkin sitä odottaisi, että kerrottaisiin sitten, mitä haittaa tästä kemiallisesta torjunnasta, tässä tapauksessa, on. Mutta eipä kerrota.

On niin itsestään selvää, että tämä nyt on sitä luomuviljelyä kun se kerran on, ja siinä tehdään näin eikä tehdä noin, vaikka siinä ei nyt erityisesti mitään järkeä olisikaan.

(Jonkun uskonnollisen perinteen orjallisessa noudattamisesssa voi olla tiettyä mielta, vaikka siinä ei järkeä olisikaan, mutta luomua ei perustella uskonnollisesti.)

Tämä sipulin ongelma oli esillä Mikkelin konferenssissakin ...

From challenges to solutions in organic onion production

... ja jotain ratkaisuja kerrottiin löydetynkin. Mutta ne olivat vasta lupaavia. Eli lisätutkimuksia tarvitaan.

The promising results indicate that yield losses caused by Fusarium species can be reduced by producing onions from seedling. However, further research is needed to develop appropriate and economical cultivation techniques for producing onions from seedlings to obtain high yield and high quality crop.

Luomusipulin tuotanto Suomessa v. 2016 aika lailla romahti. Kohta tulevat uudet satotilastot (ennakot). Arvaukseni on, ettei niissä tule näkymään mitään muutosta asiassa.

Edelleen kysyttynä: mitä haittaa tuolla kemiallisella peittauksella oletetaan tai väitetään aiheutettavan?  Luultavasti ei mitään - se nyt vaan on luomusääntöjen vastaista. Tämmöisessä raossa luomututkimusta sitten harjoitetaan.

[Heikki Jokipii]

Tällainen tieto tai ainakin huhu löytyy Twitteristä:

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi

Andrew Bauer @NFUSandrew
·
20. heinäk.

Good news from Brussels: German government supports #glyphosate re-approval - final EU decision likely autumn #glyphosateisvital @NFUStweets

[Heikki Jokipii]

Ihan legitiimi kysymys, vaikka tällä kysyjällä ja vastaajalla olisi oma lehmäkin ojassa:

Bayer: What Europe has experienced since banning neonicotinoids three years ago

Ote siitä:

The question is: Was it worth it? Has the ban improved the situation of UK bees? "No," says Dr Julian Little, Bayer Bee Care spokesman in the UK.

"In the season before the ban, the UK had some of the lowest honey bee colony overwintering losses since they started recording them in the early 2000s. Then came the ban, and after this, bee losses have become great again. The fact that there was no visible trend towards an improvement seen, after the ban, makes it obvious that there must be factors, other than neonicotinoids, impacting the health of bees."

Eli ainakaan Britanniassa kiellolla ei olisi havaittu olevan mitään myönteistä vaikutusta mehiläisiin. Eikä ilmeisesti muissakaan EU-maissa. Eikä taas eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa runsaastakaan neonikotinoiden käytöstä kielteisiä vaikutuksia.

Jos syy-yhteys olisi vähänkään selvä, tuota ei olisi pitänyt tapahtua. Enkä usko, että Bayer tuossa olisi vääristellyt perusfaktoja.

***

Kun samaan aikaan yhä edelleen ilmestyy tällaisia tutkimuksia ...

Insecticides damage bee socialization and learning skills, study reports

Date:
July 11, 2017
Source:
Taylor & Francis
Summary:
The effects of neonicotinoid insecticides on bees has been widely covered in the news recently, with laboratory-based studies suggesting that the chemicals are harmful, and field studies which are much less clear cut. Adding to current knowledge on the topic, new research further explores the effects that these chemicals may have on social behavior and learning in honey bees.

(lihav. HJ)

... niin olisiko se suurinpiirtein näin tässäkin: neonikotinoidit ovat periaatteessa vaarallisia (hazard) mutta vaarat eivät käytännössä realisoidu (risk)?

[Heikki Jokipii]

Tästä mainoksesta tulee mieleen ...

Livonsaaren leipomo
Luomua, lisäaineetonta, käsintehtyä ja maistuvaa leipää läheltä!

... että ovatkohan tuon leipomon työntekijät aina pesseet kätensä kyllin huolellisesti ennen töihin ryhtymistään. Ja elleivät ole, kummasta voisi olla enemmän (teoreettista) haittaa, hiukan likaisista käsistä vai erittäin vähäisistä torjunta-ainejäämistä jauhoissa?

[Heikki Jokipii]

Tämä on varmasti ihan pätevä tutkimus ja tutkimustulos ...

Väitös: Rikkaruohomyrkyt säilyvät pohjavesissä jopa vuosikymmeniä

.... mutta tällaisista uumoiluista tulee valitettavasti julkiseen keskusteluun ...

Tilanne on samankaltainen ympäri maan. Suomen ympäristökeskus julkaisi tänä vuonna raportin, jonka mukaan 43 prosentissa tutkituista pohjavesialueista on löytynyt torjunta-ainejäämiä. 15 prosentissa torjunta-aineita oli enemmän kuin ympäristönormit edellyttävät. Ympäristökeskus on tutkinut yli 200 pohjavesialuetta.

Pienetkin pitoisuudet saattavat vaikuttaa hormonitoimintaan.

– Useimmiten pitoisuudet, joita löytyy, ovat aika matalia eivätkä aiheuta vaaraa. Toisaalta hyvinkin pienet pitoisuudet voivat olla riski terveydelle. Esimerkiksi atratsiini voi käyttäytyä hormonihäirikön tavoin. Jo pienet pitoisuudet voivat vaikuttaa, Kerminen sanoo.

(lihav. HJ)

... helposti sellainen muunnos ja tulkinta, että ne pienetkin pitoisuudet (koko ajan, todella) vaikuttavat. Ja niitä löytyy kaikkialta, voi kauhistus! Jollekin riittää kauhistyksen syyksi yksin tuo, että ne säilyvät vuosikymmeniä. Myös täysin riippumatta siitä, mistä torjunta-aineista on kyse.

[Heikki Jokipii]

Vaihteeksi uutinen Saksasta ja (osin) saksaksi:

NUR BIO-PESTIZIDE DÜRFEN BIENEN TÖTEN!

"Vain luomutorjunta-aineet saavat tappaa mehiläisiä!"

Kananmunissa esille tullut fiproniili on potentiaalisesti vaarallista myös mehiläisille. Se on jo kielletty kanaloissa, mutta nyt Saksan vihreät ja vihreiden eduskuntaryhmän vetäjä Katrin Göring-Eckardt haluavat kieltää sen kokonaan. Sen sijaan he jättävät täysin rauhaan luomussa sallitun torjunta-aineen, spinosadin.

Das ist ein Insektizid, das ganz natürlich von dem Bakterium Saccharopolyspora spinosa produziert wird; ein Öko-Insektizid also – das allerdings in die höchste Kategorie für Bienengifte einsortiert ist: Bienengefährlich B1.

Anders als Fipronil ist Spinosad im Stall erlaubt. Und anders als Spinosad ist Fipronil in der Landwirtschaft in Deutschland nicht generell als Pflanzenschutzmittel zugelassen.

Eli sitä saa käyttää kanaloissakin, vaikka se on mehiläisille vaarallinen, korkeimmassa luokassa. Sitä myös käytetään maataloudessa enemmän, juuri luomuviljelyssä. Mehiläisiä koskeva huoli on tällä tavalla valikoivaa (lihav. HJ):

Blöd für die Bienen: Offenbar sorgt sich ihre parlamentarische Vertretung nur dann um Gift, wenn es „chemisch“ ist. Biologisches Bienentöten ist nicht der Rede wert.

[Heikki Jokipii]

Jatketaanpa mehiläisistä. Tässä tällainen näkökulma ...

Honeybees may just be the wrong species to protect

However, there are more than 20,000 wild bee species globally (Yes, double that of bird species!), and honeybees may just be the wrong species to protect. It is true that without a doubt the loss of many honeybee colonies due to illness or pesticide exposure is an important issue, but it is also true that the number of honeybee colonies is increasing worldwide due to different socio-economic drivers. And these artificially high densities of honeybees might not only fail to contribute to the conservation of the vast majority of bee species, but could also prove detrimental for many of them.

... että vaikka kesymehiläisten tuhoutumiset olisivat johtuneet vaikka jostain torjunta-aineista, niiden keinotekoisen suuri määrä (tiheys) maailmansa ei välttämättä tue villien mehiläislajien säilyttämistä vaan voi olla jopa niille vahingollista.

Luonnonmehiläistenkin väheneminen on laitettu usein myrkkyjen eli torjunta-aineiden syyksi, mutta tässä siis esitetään se vaihtoehto, että vaikka se on ihmisen syytä, se on voinut tapahtua kesymehiläisten suosimisen kautta.

[Heikki Jokipii]

Yleistä tarkastelua, aika hyvää, sanoisin, ja sitten vähän tarkemmin glyfosaatista:

How activists hijack regulators and demonise chemicals

Pikku vertailu:

Glyphosate is one of the safest herbicides on the market. It is less toxic to animals than vinegar and table salt. Glyphosate has an LD50 (the dose at which it is lethal for 50% of a sample population) of 5.6 grams per kilo of bodyweight in rats. By comparison, only 3g of table salt will do the same. So will only 3.3g of vinegar. That makes a common recipe for a natural, homemade weedkiller involving salt, vinegar and some dish soap more toxic than glyphosate.

[Heikki Jokipii]

Eräs ryhmä ranskalaisia (!) viljelijöitä on ilmaissut huolensa siitä, että glyfosaattikielto voisi lopettaa CA-viljelyn eli suorakylvön maassa:

Glyphosate ban will kill ‘conservation agriculture’, French farmers warn

Yksityiskohta: tuo uutinen käyttää sanaa "agroecology" suorakylvön synonyyminä. Kun sanaa on yleisesti tähän asti käytetty luomuviljelyn peiteilmaisuna!

Samalla uutisen kertoo, että vääntö glyfosaatista EU:ssa on edennyt uuteen vaiheeseen. Komissio aikoo 4.10.17 järjestää ratkaisevan äänestyksen asiasta. Ehdotettu lupa-aika olisi taas 10 vuotta. Ranska on jo ilmoittanut, että se äänestää vastaan. Ja että se jokatapauksessa kieltää aineen Ranskassa.

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuus kertoo asian hiukan toisin:

EU:n isot jäsenmaat pitivät kantansa glyfosaatista piilossa

EU:n isot jäsenmaat Ranska ja Saksa jättivät vastaamatta komissiolle. Britit kannattavat glyfosaatille kymmenen vuoden jatko­lupaa. Suomi on samaa mieltä.

Peli glyfosaatin ympärillä sai taas uutta väriä alkuviikolla, kun selvisi, että vain neljäsosa jäsenmaista vastasi komission glyfosaattia koskevaan kysymykseen.

Komissio pyysi jäsenmaiden kantaa glyfosaatille ehdotettuun 10 vuoden jatkoaikaan.

Kirjalliset vastaukset piti toimittaa elokuun loppuun mennessä.

Vaikka kertoo kyllä tästä Ranskasta tulleesta epävirallisessa lausunnosta:

Ranska ei kommentoinut jatkolupaa komissiolle, mutta maan ympäristöministeriö vastustaa komission ehdottamaa 10 vuoden jatkolupaa glyfosaatille, mikäli asiasta äänestetään EU:ssa, maatalousuutisia välittävä Agra Facts kertoi viime viikolla.

Ranskan ekologiaministeri Nicolas Hulot totesi Agra Factsin mukaan elokuun lopulla, että Pariisi tulee äänestämään jatkolupaa vastaan, mikäli esityksestä äänestetään lokakuun alussa.

Asia lopulta kiinnostaa koko maailmaa, jota tässä edustaa USA:

Yhdysvaltojen kemikaali­virasto ärähti Hulotille välittömästi. Viraston tiedottaja Anne Koltonin mukaan ratkaisujen tulee perustua tieteellisiin tutkimuksiin, ei epämääräisiin uutisotsikoihin.

Pelistä puhutaan ja tuohon merkilliseen kantojen salaamiseen liitetään Saksan vaalitkin.

Mutta näin se nyt olisi:

Glyfosaatista keskustellaan EU:n ministerikokouksessa lokakuun alussa Brysselissä.

Ehdoton takaraja luvan jatkamiselle on kuukautta myöhemmin.

Katsotaanpa, mitä asiasta löytyy saksalaisessa keskustelussa ...

***

Mutta tähän väliin heti linkki tähän kahden torjunta-aineen, kuparisulfaatin ja glyfosaatin, vertailuun:

Closer look at popular organic fungicide copper sulfate–how does it compare to glyphosate?

Kuten edellä 26.04.17 kerroimme, kuparisulfaatille jatkolupa heltisi.

[Heikki Jokipii]

Annaleena Ylhäinen twiittasi tällä saksalaisella linkillä ...

EU verschiebt Glyphosat Entscheidung auf Ende 2017

... jonka mukaan äänestys glyfosaatista olisi siirretty aivan loppuvuoteen. Juuri Saksan vaalien takia: lokakuun alussa ei Saksalla luultavasti ole vielä uutta hallitusta.

[Heikki Jokipii]

Jukka Ruukki, HS Tiede, glyfosaatista. Pikkuhauska otsikko saa selityksensä tekstissä:

Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

Mutta vaikuttaako tämäkään kirjoitus. Luultavasti ainakin siinä mainitut mep:it äänestävät asiassa jatkossa kuten ennenkin. Mutta suomalaiset eivät nyt asiassa ratkaise. Vaan saksalaiset, vaikkei ihan suoraan voikaan tietää, miten vaalitulos siellä näkyy tässä yksittäisessä kysymyksessä.

[Heikki Jokipii]

Vai olisiko se Ranskasta kiinni? Ainakin maatalouskomissaari Hogan on hyvin huolissaan:

Hogan 'very concerned' after France says no to glyphosate

Hogan mainitsee tuossa kyllä samoin myös Saksan ja sen vaalit.

[Heikki Jokipii]

Yritin minäkin uutisessamme jotenkin pureutua vastustuksen tai kieltomanian syihin, mutta kyllä Jouni Tuomisto tässä kirjoituksessaan Hesarissa tänään ...

Glyfosaattia pidetään syntinä

... onnistui minua paremmin. Siinä analyysia ja terävyyttä! Loppukappale siitä, vaikka suosittelenkin sitä kokonaan luettavaksi:

Asioiden synnillisyys on aivan kelpo perustelu: yhteiskunta on oppinut pitämään orjuutta syntinä ja homosuhteita ei-syntinä, eikä siinä tarvita hyötyperusteluja. Mutta on oltava tarkkana, ettei tällaisia hyve-perusteluja ujuteta päätöksiin tieteellisesti perusteltuina haittoina silloin, kun ne eivät sellaisia ole.

Minullahan selityksenä oli kieltäjien eli luomuväen armoton voitontahto. Kun tätä taistoa on jo vuosikausia jatkettu, ei enää kertakaikkiaan voida antaa periksi, vaikka asiallisissa argumenteissa olisikin jo hävitty.

***

Oli samalla mielipidesivulla sitten toinenkin kirjoitus, joka taas vaati kieltoa. Linkkaan sen tänne kun löydän, parin kommentin kera.

[Heikki Jokipii]

Nyt tuo toinen artikkeli löytyi. Se kertoo tärkeimpinä haittoina:

Glyfosaatin käyttö pitäisi kieltää

Tässä muutamia tunnettuja glyfosaatin haittoja kertaukseksi. Glyfosaatti vaikuttaa kasveissa estäen sikimaattireitin, ja kasvi voi kuolla. Ihmisen suoliston bakteerikannastakin löytyy sikimaattireittiä käyttäviä mikrobeja.

Nykyään on aika selvää, että monipuolinen ja toimiva mikrobikanta suolistossa vaikuttaa terveyteemme merkittävästi. ­Lisäksi glyfosaatin tiedetään vähentävän mangaanin saatavuutta ja tukahduttavan CYP-entsyymin toimintaa. Näiden yhdessä epäillään vaikuttavan useiden neurologisten sairauksien syntyyn.

Tämmöiset haitat eivät kuitenkaan ole mitenkään kovin tunnettuja. Teoreettisesti ne ovat tietysti mahdollisia, mutta kumma kyllä nuo asiat eivät ole juurikaan tulleet keskustelussa eli kritiikissäkään esille. Vaikka olisi pitänyt tulla, jos on näin:

Glyfosaatti on maailman eniten käytetyin rikkakasvien torjunta-aine, ja siksi sitä löytyy joka paikasta, jopa ihmisistä.

Jotain vikaa siis glyfosaatissa täytyy olla, vaikka ne pääasialliset syytökset sitä vastaan eivät pitäisikään paikkansa?

Sen, että "kasvi voi kuolla", voinen tässä ohittaa? 

Kirsi Tiusasen perusasenne paistaa tästä artikkelin lopusta:

Eikö meidän siis pitäisi varmistaa, että ympäristö koostuu sinne kuuluvista aineista eikä ihmisen valmistamista kemikaaleista? Minua ainakin haittaisi juoda aamukahvin sijaan glyfosaattia.

Viimeinen lause on täysin älytön, mielipuolinen, ei mitenkään hieno retorinen tehokeino, suhteettomuudessaan. Lienee turha edes kysyä, kuka tehoviljelyn kannattajista haluaisi aamuisin juoda glyfosaattia. Vaikkei se erityisen tai fataalin vaarallista olisikaan. Jos siinä aamukahvissa ainetta tai sen hajoamistuotteita miljardisosa olisi, niin sitä en kyllä noteeraisi.

(Tuota ajatuskulkua on jo täälläkin parodioitu: millaisila lannoitteilla se luomuruoka tuotetaankaan jne.)