Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Heikki Jokipii]

Mitäs nyt? Saksan Vihreät vaativat liittohallitukselta ja EU:lta kiipelissä olevalle luomuviljelylle väliaikaista poikkeuslupaa erään torjunta-aineen käytölle:

Hinz fordert rasche Hilfe für Ökowinzer gegen Mehltau

Kyse on tästä jo kerrotusta asiasta:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg8770;topicseen#msg8770

Luomulle anotuista ja annetuista poikkeusluvista olemme kertoneet toisaallakin (vaikkapa näissä kysymyksissä). Artikkelista käy ilmi, että asia oli Saksan osavaltioiden maatalousministerien äskeisessä kokouksessa esillä. Mikähän päätös oli? Ja mikähän on EU:n linja, nyt?

PS. Asia on sikäli vähän väärässä paikassa, että tuosta torjunta-aineesta ei katsota aiheutuvan haittaa. Sen synti tässä kalabaliikissa on vain se, että se on synteettinen. Mutta toisaalta luomuaatteen ja -propagandan perusidea kyllä on se, että juuri ja vain synteettiset aineet haittoja aiheuttavat.

[Heikki Jokipii]

Tällainen glyfosaatin rikollinenkin käyttö on valitettavasti mahdollista:

Ruoriniemen tuhoutuneet puut saivat Evirankin kiitämään pikavauhtia Lahteen

Lahden Ruoriniemen puut oli tapettu rikkakasvien torjunta-aineella glyfosaatilla. Lahden kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo, että glyfosaattia epäiltiin alun perinkin, mutta varmistus asiasta saatiin laboratoriokokein.

- Näytteet otettiin muutamasta puusta. Kaikki tulokset näyttivät samaa, glyfosaattia.

Kuka tahansa pystyy ostamaan glyfosaattia normaaleista puutarhamyymälöistä.

Saman tihutyön olisi tietysti pystynyt tekemään myös moottorisahalla. Mutta tietysti niin olisi ollut vaikea toimia salassa, pienellä kiinnijäämisrikillä. Tuota tapausta saatetaan käyttää jatkossa argumenttina glyfosaatin myynnin rajoittamiseksi.

Tai sitten ei. Breivikin lannoitteista tehtyä pommia ei sitten käytetty kuitenkaan lannoitteiden demonisoimiseen.

[Heikki Jokipii]

Nyt USA:n EPA:n glyfosaattiraportti on - taas - julkistettu ...

EPA States That Glyphosate Does Not Cause Cancer - Again

... ja nyt siis virallisesti tiedämme, että senkään mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää. Tai ei ihan virallisesti, tätä (uutta) julkistusta seuraa vielä arviointivaihe, ja lopullinen raportti hyväksytään ensi keväänä. Artikkelin kirjoittaja vienosti pilkkaakin tätä monivaihesta menettelyä.

Nyt siis käytännössä odotamme enää ECHA:n raporttia. Vaikka senkin osalta jo olennaisen tiedämme: ei syöpävaaraa.

Kovin on siis yksin läämässä se IARC:in tutkimus. Mutta niinpä sitten glyfosaatin vastustajat eivät siihen enää vetoakaan.

[Heikki Jokipii]

Edelliseltä(kin) pohjalta täytynee arvioida myös tätä Hesarin (kohu)uutista tänään:

Tutkimus: Rikkamyrkkygeenillä muunneltu soijalajike lisäsi rikkaruoho­myrkkyjen käyttöä

Kun kyseessä on tavanomaiseen tapaan "tuore tutkimus", joudumme vielä odottamaan tiedeyhteisön reaktioita. Mutta joka tapauksessa se itsessään, että glyfosaattimäärät ovat lisääntyneet, on raskauttavaa vain, jos uskomme sen suunnattomaan haitallisuuteen, ihmisille tai luonnolle.

Tuodaan kyllä esille, miten glyfosaatti on korvannut muita aineita, mutta sitten:

Vuosien kuluessa myrkky alkoi purra huonommin, kun rikkaruohot kehittivät vastustuskykyä glyfosaattia vastaan. Viljelijät joutuivat suihkuttamaan soijapeltojaan myös muilla kasvimyrkyillä, mikä lisäsi viljelmien ja ympäristön myrkkykuormaa.

Eivätkö viljelijät olisi ilman glyfosaattia joutuneet suoraan turvautumaan näihin muihin kasvismyrkkyihin? (Sitä paitsi, myös jo vuosia on pyritty kehittämään glyfosaatille vaihtoehtoa, jolla vuorotella. Ja tietysti sille vastustuskykyisiä GMO-viljelykasveja. Sitä kautta vähennettäisiin myös noita vastustuskykyisiä rikkakasveja. Tuo ongelma ei ole mitenkään niin uusi kuin annetaan ymmärtää.)

Tämä lause vaikuttaa aika rohkealta yleistykseltä, ja pohjautuu hyvin pitkälle myös glyfosaatin demonisointiin:

TUTKIJAT varoittavat tiedotteessa, että muuntogeenisten viljelykasvien käyttö voi johtaa ympäristön luultua suurempaan saastumiseen ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.

Tarkkaan ottaen tutkijat sanoivat muuten näin tuosta luonnon monimuotoisuudesta:

Despite the decrease in insecticide use, continued growth in herbicide use poses a significant environmental problem as large doses of the chemicals can harm biodiversity and increase water and air pollution.

Eivät siis varoittaneet muuntogeenisista kasveista sinänsä, se oli Hesarin oma tulkinta tai huono ilmaus. Ja "can harm" ei oikein myöskään käänny sanaksi "vähentää" ja kyseiseksi Hesarin väitteeksi.

Mutta, kuten jo sanottu, tuo tuore tutkimus saa varmaankin osakseen kohta tuoreita arviointeja. Joista osa luultavasti on suorastaan kritiikkejä.

[Heikki Jokipii]

Ei sivustoille, blogeihin lähetettyjä kommentteja edes välttämättä lueta. "Viisi tähteä" - sinänsä jopa ihan sympaattinen ruokasivusto - julkaisi tämän tiedokkeen aiemminkin, minä ja muutama muukin korjasi sen, mutta siellä se vaan yhä esiin pompsahtaa, vieläpä näin täysin irrelevantissa yhteydessä:

Monsanton jättikauppa nytkähti askelen eteenpäin

Monsanton tuottama Roundup on Suomessa yleisesti käytetty kasvinsuojeluaine. Roundup sisältää myrkyllistä gluyfosaattia, jota on epäilty eri puolilla maailmaa tapahtuneista hyönteisten joukkokuolemista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tarkistaa glyfosaattivalmisteiden käytön ehdot Suomessa kuluvan syksyn aikana.

Siis tässä nyt vielä, kerran vielä:

- mistä ikinä glyfosaattia epäilläänkin, niin ei hyönteisten joukkokuolemista
- tiede ei siis epäile. Varmasti tuo väite jostain netin syövereistä voi löytyä *)
- Tukesin sivuilta sitä ei takuulla löydy
- irrelevantti asia on tuon kaupankin kannalta, koska enää ei Bayer voi laskea glyfosaatista miljardeja tienaavansa: patentti on umpeutunut v. 2000, aine on täysin "vapaata riistaa" ja sillä on jo lukuisia valmistajia Monsanton lisäksi

No, lähetin sinne kuitenkin seuraavan. Elleivät blogin kirjoittajat sitä lue, niin ehkä jotkin lukijat (edes täältä!  ):

Teille jo kerran kerrottiin, että glyfosaatin myrkkymekanismi ei vaikuta eläimiin. Sitä ei ei epäillä hyönteisten joukkokuolemista. EU:ssa vielä "väännetään" siitä, voisiko aine aiheuttaa syöpää ihmisissä (joka teoria on nyt itsessään "vastatuulessa"). Mutta hyönteinen elää aivan liian lyhyen elämän saadakseen edes syövän.

________

*) sinänsä, voisi olla hauskaa koota lista, mitä kaikesta glyfosaattia "epäillään", tai suorastaan syytetään "eri puolilla maailmaa" eli eri puolilla nettiä. Sellainen kyllä saattaisi jossain olla jo englanniksi olemasssakin?

[Heikki Jokipii]

Tuohon edellä olevaan tuli lisätietoa heti tästä artikkelista Naturessa. Se kertoo ehkä hiukan yllättävästi, että muut torjunta-aineet kuin neonikotinoidit olisivatkin mehiläisille haitallisimpia, aiheuttaisivat enemmän kuolemia:

Insecticides and fungicides—not neonicotinoids—contribute most to bee mortality, study says

Mutta näin siellä kerrotaan:

The majority of [bee health problems] came from the presence of varroacides (71.1%), followed by insecticides (28.3%) and fungicides (0.5%), while herbicides contributed minimally (<0.01%).

(liav. HJ)

Ja glyfosaatti on ehdottomasti herbisidi eli rikkakasvien torjunta-aine. Tuo pienempi kuin 0,01% riski tai osuus tarkoittaa lisäksi kaikkia ja erilaisia herbisidejä, sekään ei mene glyfosaatin "piikkiin".

***

Tuo "Viisi Tähteä" näyttää julkaisseen vastalauseeni. Mutta ei ole kommentoinut, saati sitten korjannut artikkeliaan.

[Ville Aarnikko]

Uusin somekohu:

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/gm-pelloilla-lisaantyi-rikkamyrkkyjen-kaytto

Tässä alkuperäiset lähteet:

http://advances.sciencemag.org/content/2/8/e1600850.full

https://news.virginia.edu/content/largest-ever-study-reveals-environmental-impact-genetically-modified-crops


Pari huomiota nopealla silmäyksellä:

"On average, adopters of GE glyphosate-tolerant (GT) soybeans used 28% (0.30 kg/ha) more herbicide than nonadopters, adopters of GT maize used 1.2% (0.03 kg/ha) less herbicide than nonadopters, and adopters of GE insect-resistant (IR) maize used 11.2% (0.013 kg/ha) less insecticide than nonadopters."

GE ja GT pellot oletettavasti tuottavat enemmän, joten miltä kokonaistilanne näyttäisi suhteessa tuotettuun ruokamäärään? Silmäilin nopeasti koko paperin läpi, enkä nähnyt tätä vertausta missään.

"When pesticides are weighted by the environmental impact quotient, however, we find that (relative to nonadopters) GE adopters used about the same amount of soybean herbicides, 9.8% less of maize herbicides, and 10.4% less of maize insecticides."

Ympäristövaikutuksiin suhteutettuna (absoluuttisillakin annoksilla) geenitekniikkaa hyödyntävät pellot käyttivät joko saman verran tai vähemmän erilaisia torjunta-aineita (9.8% ja 10.4% vähemmän). Tähän nähden tuo Tiede-lehden yhteenvedon sävy / sisältö oli mielestäni epäonnistunut tai vähintäänkin jätti kokonaiskuvan alttiiksi harhaanjohtaville tulkinnoille.

Nopean vilkauksen perusteella geenitekniikkaa hyödyntävillä pelloilla torjunta-aineiden käyttömäärät ovat lähteneet suurempaan kasvuun kuin pelloilla joissa geenitekniikkaa ei käytetä. Suurimmaksi syyksi arvellaan rikkaruohojen glyfosaatti-resistenssiä:

"Making a direct link between our results and weed resistance is difficult because the data do not contain a plot-level variable that correlates with glyphosate weed resistance."

"The underlying rationale for this procedure is that one of the early indicators of resistance would be a relative increase in the use of nonglyphosate herbicides by GE adopters. We find that for both soybeans and maize there has been a significant increase in nonglyphosate herbicides applied by GT adopters (relative to non-GT users) (table S11). In soybeans, a GT adopter in 1998 used about 0.71 kg/ha less in nonglyphosate herbicides relative to a conventional user; by 2011, the difference was just 0.48 kg/ha (Fig. 4A). In maize, GT adopters went from using 1.31 kg/ha less in nonglyphosate herbicides in 1998 to only 0.32 kg/ha less in 2011 (Fig. 4B). The role of glyphosate weed resistance is also supported by data on the fraction of GT plots that relied exclusively on glyphosate for weed control. Up to 2006, more than 70% of land planted with GT soybeans and more than 40% of land planted with GT maize were treated exclusively with glyphosate. However, since then, these rates have dropped significantly, reaching lows of 41% (soybeans) and 19% (maize) (Fig. 4C)."

Kilpajuoksu resistenssiä vastaan on toki ollut kasvinjalostajien (ja evoluutiosta ymmärtävien) tiedossa jo vuosikymmeniä, sillä on mielestäni vähän halpa retostella. Kiinnostavaa on se mitä tälle ongelmalle tehdään käytännön tasolla. Eri torjunta-aineiden systemaattinen kierto on tietääkseni hyvä ja toimiva ratkaisu.

[Heikki Jokipii]

Tässä on nyt Hesarin mielipidepalstalla ilmestynyt Jussi Tammisolan juttu tai vastine tuolle em. artikkelille:

Yksipuolinen viljelykäytäntö ja saman torjunta-aineen käyttö eivät ole hyväksi

Kestävässä kasvinsuojelussa eri torjuntakeinoja pitäisi vuorotella, kuten alan asiantuntijat ovat jo kauan korostaneet.

Tammisola toi esiin myös saman kuin Savagekin on tuonut:

Ensiksikin, kyseinen tutkimus juuri osoitti, että kun kasvinsuojelun ympäristövaikutukset otetaan lukuun, gm-soijan viljelijät käyttivät suunnilleen saman verran herbisidejä (”rikkaruohomyrkkyjä”) kuin muiden soijalajikkeiden viljelijät. Vaarattomampaa ainetta tosin.

(lihav. HJ)

Mutta lukekaa koko juttu.

PS. Huvittavaa on, että jos juuri nyt avaatte tuon linkin, ensiksi saatte silmienne eteen S-ryhmän mainoksen, joka kehottaa ostamaan lisää luomua.

[Heikki Jokipii]

OHO! Vai näin siinä kävi:

Roundup ja Rodeo poistuvat markkinoilta – Tukes kieltää 13 glyfosaattivalmistetta

Mutta huomatkaa, mihin tuo kielto ja päätös perustui:

Kiellettävät valmisteet sisältävät POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine.

Kielto perustuu EU:n komission asetukseen.

Kielto koskee seuraavia glyfosaattivalmisteita: Barclay Gallup, Clinic 360 SL, Glyfokem 360, Glyfokem 360 I, Glyfonova 360 SL, Glyphogan 480 SL, Keeper Spray, Keeper Tiiviste, Rambo 360, Ranger, Rodeo, Roundup ja Roundup Max.

Päätös ei koske kaikkien glyfosaattivalmisteiden poistumista markkinoilta. Kiellon jälkeen Tukesin ylläpitämään kasvinsuojeluainerekisteriin jää vielä 40 glyfosaattia sisältävää valmistetta.

Eli edelleen ollaan tässä:

Niiden kohtalo riippuu Euroopan kemikaaliviraston paraikaa valmistelemasta glyfosaatin luokituspäätöksestä ja EU:n komission hyväksynnästä. Nykyisellään glyfosaatin käyttö on hyväksyttyä vain vuoden 2017 loppuun.

Jos ...

Käyttö sallittua vielä ensi vuoden.

... kovin akuutista ja selvästi osoitetusta haitasta ei voi olla kyse. Eikö Tukes olisi voinut harkita sitä, että kieltämisen sijasta noille tuotemerkeille olisi asetettu se ammattilaiskäyttövaatimus, tiukkoine ohjeineen, koulutuksineen jne.?

Ei voinut. Ei tässä mielipideilmastossa. Tuota päätöstä Tukesilta suorastaan vaadittiin.

[Heikki Jokipii]

Nyt täytyy vielä selvittää, mitä tuossa Tukesin päätöksessä oikein tapahtui. Tässä on Tukesin oma lehdistötiedote asiasta:

POEA-apuainetta sisältävät glyfosaattivalmisteet kielletään

Mihin päätös siis perustui? Tähän:

Kielto perustuu komission 1.8.2016 antamaan täytäntöönpanoasetukseen (EU 2016/1313), joka muuttaa glyfosaatin hyväksymisen edellytyksiä. Markkinoilla olevat glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine.

Eli siis tähän:

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32016R1313

Siellä kohdasta 4:

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että polyetoksyloidulla talialkyyliamiinilla havaittiin glyfosaattiin verrattuna merkittävää toksisuutta kaikkien tutkittujen ominaisuuksien osalta. Huolenaiheena oli myös se, että voisiko polyetoksyloitu talialkyyliamiini vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen glyfosaattia sisältävissä kasvinsuojeluaineissa käytettynä. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että todennäköisin selitys glyfosaattia sisältäviin kasvinsuojeluaineisiin liittyville, ihmisiä koskeville lääketieteellisille tiedoille on se, että toksisuutta aiheuttaa lähinnä polyetoksyloidun talialkyyliamiinin osuus koostumuksessa.

Ja itse asetuksen 1. artiklasta:

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että glyfosaattia sisältävät kasvinsuojeluaineet eivät sisällä apuainetta polyetoksyloitu talialkyyliamiini (CAS-numero: 61791-26-2).

Eli päätös oli oikeastaan EU:n, komission. Voi olla, että tuo kohta silloin hiukan vilahti silmien ohi, että se oli noinkin jyrkkä.

Mutta noin keskustelu on siis oikeastaan siirretty tuohon POEA-apuaineeseen:

a) kuinka tärkeä apuaine se glyfosaatille on? Onko se korvattavissa? Aika iso merkitys sillä ilmeisesti on, päätellen siitä, että kielto koski suosituimpia tuotemerkkejä.
b) kuinka hyvä on näyttö, että se todella olisi haittaa aiheuttanut? Vrt. siihen, että näyttö itse glyfosaatin haitoista on hyvin heiveröinen - jos POEA:aa käytetään vain sen apuaineena, haittojen täytyisi esiintyä yhdessä jne. EFSA:n muotoilukin (kohta 4) on aika epämääräinen: "Huolenaiheena oli myös se, että voisiko [...]".
c) vielä: jos ECHA:n "tuomio" itse glyfosaatille on keväällä "vapauttava", mitä se vaikuttaa tähän direktiiviin? Jos "tuomiovalta" asiassa on nyt annettu ECHA:lle, eikö sen pitäisi myös vahvistaa tämä POEA:n syyllisyys?

Hiukan nimittäin minusta tuossa "maistuu" se "varovaisuusperiaate" *). Tai sitten tulee vaikutelma, että kun ei varsinaisen vihollisen kimppuun kyetty (uskallettu?), päätettiin kostaa sukulaiselle.

______________

*) Se on: "Jos et ole varma asiasta, kiellä!"  (Tuosta saisi muuten muunnelman Mark Twainin vanhasta klassikosta "When in doubt, tell the truth", EU:ssa sama "When in doubt, forbid" - vai onko se siinä jo.)

[Heikki Jokipii]

Tuolla Hesarin keskustelussa nimimerkki "Hurtti-Ukko" vastasi tähän Heidi Hautalan väitteeseen:

Hautala syyttää EFSA:a tietojen pimittämisestä, koska se ei ole julkistanut arvion pohjana käytettyjä avaintutkimuksia ja käyttämiensä asiantuntijoiden sidonnaisuuksia. Näitä tietoja Hautala ja muut mepit vaativat julkisiksi.

Näin:

Heidi Hautalalle tiedoksi. EFSA:n glyfosaattilausunto on kaikkien luettavissa liitteineen ja viitteineen (EFSA Journal 2015;13(11):4302[107pp.]. Löytyy helposti EFSA:n verkkosivuilta. EFSA:n asiantuntijoiden sidonnaisuudet ovat myös saatavissa samasta lähteestä. Tietenkin 107- sivuisen raportin lukeminen vie jonkin verran aikaa ja sen ymmärtäminen vaatii toksikologian perusteiden tuntemista.

Tiedoksi meillekin!

PS. Tässä vielä ihan linkin kanssa:

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302

Nyt EFSA tulee vielä näin paljon vastaan Hautalan ym. avoimuusvaatimuksiin:

Glyphosate opinion: EFSA says new data disclosure allows closer scrutiny

Nyt kuvittelisi Hautalan ym. olevan tyytyväisiä.

Tai, realistisemmmin, nyt voi vain kuvitella, mistä he vielä keksivät perusteen tyytymättömyydelleen. Ehkäpä vielä keksivät? Voi olla, että datan avaaminen ei heille riitä, vaan vieläkin pitäisi esitellä noita "sidonnaisuuksia"?

[Heikki Jokipii]

Tässä jutussa Itä-Savon toimittaja tekee todella rohkeita johtopäätöksiä aika varovaiseen tutkijaan verrattuna:

Torjunta-aineet voivat siirtyä perimässä isältä pojalle

Mutta kyllä tutkijakin antaa siihen aihetta, vihjailemalla tähän suuntaan:

Tahvosen tutkimusala on genominen ravitsemus, joka selvittää ravintoaineiden vaikutusta geeneihin, eli perintötekijöihin.
—  Osa ravinnon terveysvaikutuksista ulottuu sukupolvien yli. Ne tulevat esille vasta lapsissa tai lastenlapsissa.

Tahvosen mukaan tarvittaisiinkin sukupolvesta toiseen jatkuvia seurantatutkimuksia.

Tämä idea olikin jo esitetty muuntogeenisestä ruoasta, nyt siis myös torjunta-aineista. Vaikeaksi menee, jos vaikutusten löytäminen on ollut hyvin hankalaa jo yhden sukupolven kohdalla. Mitähän mummuni ja vaarini oikein söivät, elämänsä aikana? Glyfosaattia eivät varmaankaan nauttineet, koska se keksittiin vasta heidän kuolemansa jälkeen ...

Mutta päällimmäiseksi vaikutelmaksi jutusta siis jää, että syö varmuuden vuoksi luomuruokaa, jo lastenlastesi tähden.

Voi olla näinkin ...

Eläinkokeissa pyritään tutkimaan esimerkiksi yhden torjunta-aineen vaikutusta kerrallaan, vaikka me saamme niitä ravinnostamme coctaileina.
— Kokeissa käytetään paljon jyrsijöitä, joilla on  tehokas myrkkyjenpoistojärjestelmä.

Tahvosen mukaan ihmiset ovat torjunta-aineille herkempiä kuin jyrsijät.

... mutta varmasti ihmiset ovat tuolloin jyrsijöitä herkempiä myös 10000-kertaisille määrille kasvien luonnollisia myrkkyjä (Bruce Ames). Ja niiden "cocktaileille".

[Heikki Jokipii]

Sveitsin parlamentti hylkäsi aloitteen glyfosaatin kieltämisestä:

No Swiss ban for weed-killer glyphosate

Kiinnitin huomiota seuraavaan: POEA-lisäaineesta ei tuossa uutisessa sanottu mitään. Sveitsi ei ole kyllä EU:n jäsen, mutta tietääkseni kuitenkin aika uskollisesti seuraa EU-direktiivejä, käytännössä. EU:n linjauksiin tuokin uutinen viittaa. Muualta löysin huomion, että tuo komission päätös POEA-lisäaineesta ei olisi sitova. Olisiko Suomi siis asiassa taas jatkanut mallioppilasrooliaan?

Mikä mahtaa siis olla koko EU:n laajuinen tilanne tämän lisäaineen kieltämisessä?

Tässä Scientific Americanin artikkeli tästä POEA:sta, keskusteluumme, eräänlaiseksi alustukseksi:

Weed-Whacking Herbicide Proves Deadly to Human Cells

Tuosta, ja muualta, olen nyt saanut käsityksen, että jos se jollekin on vaarallinen, niin torjunta-aineen levittäjälle. Jäämiä ruokaan siitä ei jää.

Jolloin ongelma olisi juuri sellainen, joka olisi hoidettavissa suojavarusteilla jne.?

[Heikki Jokipii]

Tämä MT:n uutinen spekuloi edelleen mahdollisen glyfosaattikiellon seurauksilla ...

Glyfosaattikielto pistäisi työtavat uusiksi - kieltopuheet lisäsivät ostoja

... ja tarjoaa siinäkin hyvin erilaisia tulevaisuudenkuvia, mm. suorakylvön kohtalosta. Mutta ei kerro lukijoilleen, että tuo IARC-raportti, josta syöpävaaraepäily keväällä 2015 lähti, on nyt tieteellisessä keskustelussa jäämässä hyvin yksin ja vaille tukea.

[Heikki Jokipii]

Jos meidän meppimme Heidi Hautala on epäluuloinen EFSA:n puolueettomuuden suhteen glyfosaattikysymyksessä, niin vastaavasti, mutta toiseen suuntaan ollaan USA:ssa epäluuloisia ja suorastaan kriittisiä IARC:in työn laadun suhteen:

Will US cut off support for WHO’s IARC over pilloried glyphosate cancer report?

Asian politisointia, tottakai, mutta artikkeli väittää, että "he aloittivat" eli IARC on jo kauan sitten ryvettynyt "vihreästä" aktivismista.

Aivan samoin kuin Hautalakin, esille tuodaan se, että osa tutkimustuloksista eli väitteistä perustuu julkaisemattomiin tutkimuksiin. Eli omalla tavallaan siis salaisiin tutkimuksiin, jollaisia ei siis tässä asiassa saisi Hautalankaan mukaan olla. Niin on myös meidän mielestämme, siksi tervehdimme ilolla EFSA:n ratkaisua, ks. edellä 1.10.16.