Yleinen kategoria > Yleinen Keskustelualue

Suorakylvö tulee!

(1/18) > >>

Heikki Jokipii:

Mielenkiintoisesti suorakylvö on tullut myönteisellä tavalla esille parissa yhteydessä ja parissa maassa, uutisvirrassa viime aikoina. Ensin se mainittiin välineenä vähentää ravinnepäästöjä Suomessa, ks. uutisemme.

Nyt siitä on kerrottu, miten sillä Zimbabwessa saadaan monenlaista hyötyä:

Zimbabwessa sopeudutaan ilmastonmuutokseen kuoppia kaivamalla

Kyllä, suorakylvöstä on kyse, vaikka ko. jutun kääntäjä ei ole osannut sanaa. "Säästävä viljelymenetelmä" on ihan kelvollinen yritys kääntää ”conservation agriculture”, meillä kyllä käytetään asiasta nimeä CA-viljely.

Englanninkielisessä versioissa asia tulee selvemmäksi faktalaatikon avulla, jossa asia kuvataan tarkemmin.

Ilman faktalaatikkoa suomenkielinen uutinen tulee ylimääräisesti ylistäneeksi käsityötä, kun se ihaile tätä kuoppia kaivavaa mummoa (= minun ikäiseni!). Faktalaatikosta selviää, että toki suorakylvöönkin on satavissa koneita, ja vieläpä kukkaron mukaan. Tällä FAO:n sivulla on kuva halvahkosta (brasilialaisesta) vempaimesta, jota voi vetää pikkutraktori tai vetoeläin (tai ehkä jopa ihminen, kyllä).

Jos suorakylvössä oltaisiin käsityön varassa, se ei vähentäisi työn menekkiä, mikä sille FAO:n artikkelissa erityisansioksi mainitaan.

Otsikoinnissa on ilmastonmuutos tullut suomenkielisessä versiossa pääasiaksi, mitä se ei ole englanninkielisessä versiossa. Niinpä niin.

Sadot mainitaan paremmiksi kuin ”tavanomaisessa” viljelyssä, mutta taso ihmetyttää: 1,5 tonnia maissia hehtaarilta ei ole kovin paljon. Samasta maasta vetivät kevyesti 5 tonnin keskimääräisiä maissisatoja ne Mugaben karkottamat ”valkoiset” viljelijät.

Miksi siis niin vähän? Jos EU-rahoilla tehdyssä kokeilussa on pyritty johonkin sellaiseen tavoitteeseen, vaikkapa, että energiaa kuluisi mahdollisimman vähän, tuotosta (ja ihmistyöstä) piittaamatta, niin … otetaanpa asiasta vielä lisää selvää, ennen kuin laitetaan sanoja ”niin”-sanan jälkeen.

--------

Englanninkielisessä versiossakin on pieni IPS:n pukinsorkka. Lause, jossa viitataan ”tavanomaisen” viljelyn odotettuihin vaikeuksiin, on siinä linkitetty luomua ylistävään uutiseen! Mutta luomussa juuri tämä Zimbabwe-artikkelin menetelmä, suorakylvö ei toimi! Mutta niin ollaan IPS:ssä siinäkin vihreästi ”poliittisesti korrekteja”, että menetelmässä välttämättömistä torjunta-aineista ei kerrota (vaikka lannoitteet mainitaankin)! 

Heikki Jokipii:
Suorakylvö on – tämän uutisen mukaan – ilman mainittavia ”fanfaareita” levinnyt Suomessa ilmeisesti huimasti:

Viimevuotiset kyntömestarit uusivat saavutuksensa

Näin kertoo tuo (Valtran sivuilla oleva) uutinen viime syksyltä (lihav. HJ):


--- Quote ---Mikä osuus pelloistamme edelleen kynnetään? Kevytmuokkaus ja suorakylvö ovat kahmineet kovasti perinteisen kynnön osuutta. SM-kyntötoimikunnan puheenjohtaja, entinen mestarikyntäjä Juhani Kivistö arvioi tilannetta.

– Kyntämättä viljelyn osuus lienee vajaa puolet viljan ja öljykasvien pinta-alasta. Viisi vuotta sitten trendi oli vahvasti kynnöstä luopumisen suuntaan, mutta nyt vilkaisemalla koneliikkeiden tarjontaan, niin jo näkyy muuttunut suunta! Tarjolla oleva kyntökalusto on vain kovasti suurentunut. Mäntsälässä esiintynyt 330 hevosvoiman Fendt seitsenteräisellä paluuauralla kuvaa kehityksen suuntaa.
--- End quote ---

Entinen kyntömestari ja SM-kyntötoimikunnan puheenjohtaja ei edes itse usko suorakylvöön, mikä näkyi jo edellisestä lainauksesta, mutta tässä lisää (lihav. HJ):


--- Quote ---- Käsitykseni on, että kun viljan hinta tästä edelleen hieman liikahtaa ylöspäin ja kun laadusta maksetaan, tai ainakin se varmistaa sadon markkinoinnin, niin kyntö tulee takaisin 70 – 80 prosentin osuuteen kylvettävästä viljapinta-alasta. Kevytmuokkaus ja suorakylvö ovat ylikorostettuja mediassa, koska se on ollut ensisijaisesti kasvavien, vuokrapeltoihin perustuvien tilojen menetelmä.
--- End quote ---

Nyt myönnän täysin tietämättömyyteni asiassa. Voisiko siis suorakylvöstä seurata Suomen olosuhteissa (pahoja) laatuongelmia?

Heikki Jokipii:
FAO:n raportti …

Save and grow

(A policymaker’s guide to the sustainable intensification of smallholder crop production)

(eli ”kestävä tehostaminen”, vai mikä olisi parempi käännös? Politiikan, päätöksien tekijöille se on kuitenkin tarkoitettu. Siitä lukemista, Heidi Hautala ja muut!)

... asettuu voimakkaasti kannattamaan suorakylvöä! Kaikkialla maailmassa. Suomikin mainitaan!

Sen mukaan ongelmia kyllä menetelmän soveltamisessa voi (siellä täällä) olla, mutta ne ovat voitettavissa. Ja lopputulos on kuitenkin paras.

FAO:n ”kestävä tehostaminen” tarkoittaa käytännössä – ”tavanomaista” viljelyä! Vähän ehkä ”terästettynä”, erityisesti tällä suorakylvöllä.

Näin FAO on riemastuttavasti linjassa OXFAMin kanssa!  Vai toisinpäin?  :D

*** 

Luomua FAO:n raportti ei suoranaisesti tuomitse. Se mainitaan yhdessä ”laatikossa” kahden muun vähän erikoisemman viljelyvaihtoehdon kera …

Heikki Jokipii:
Tämän kirjoittajan mukaan suorakylvö, edes kevytmuokkaus ei ole yhdistettävissä luomuun:

Luomussa osattava lukea olosuhteita


--- Quote ---Kevytmuokkaus ei sovi luomuun. Kestorikat, varsinkin juolavehnä, pysyvät paremmin kurissa kyntämällä. Kyntäminen ei ole myöskään niin tarkka ajoitukselle kuin kevytmuokkaus.
--- End quote ---


PS. 10.9.2011: Vertaa uutisemme vuoden alussa.

Heikki Jokipii:
Tässä yhteenvetotutkimuksessa on vähän kahdenlainen sanoma:

No-till agriculture may not bring hoped-for boost in global crop yields, study finds

Otsikko on suorakylvön globaaleihin mahdollisuuksiin nähden pessimistisempi kuin tuloksia kuvaava teksti.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu