Author Topic: Kuuba jatkaakin sinnikkäästi luomulinjalla  (Read 45292 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14076
    • View Profile
    • Email
Vs: Kuuba jatkaakin sinnikkäästi luomulinjalla
« Reply #135 on: 28.10.19 - klo:07:12 »
Tuolla toiseen triidiin vastausta valmistellessani löysin lähteen vuodelta 2007:

Ziesemer, J. (2007). Energy use in organic Food Systems.
Haettu osoitteesta http://www.fao.org/docs/eims/upload/233069/energy-use-oa.pdf

Siinä oli tällainen "laatikko" Kuubasta:

Quote
Re-localizing Food Systems for Food Security in Cuba

Cuba provides an important case study of the role of organic and low energy input
agriculture in food security. As a result of reduced food imports coupled with
limited access to fuel and agrichemical products after the fall of the Soviet Union,
Cuba experienced an agricultural and food security crisis. The policies and
programmes the Cuban government implemented to counter this crisis focused on
low-input, and often organic, food production with an emphasis on local food systems and diversified production. The result has been a decentralized food system that largely meets the nation’s food needs and does so with minimal chemical and fertiliser inputs. Furthermore, “[d]uring the crisis, it was the small, diverse farmers that were able to maintain the domestic food supply; the large monocultural farms lacked such resilience.”

By focusing food security not just on increased yield but on maintaining rural
livelihoods and investing in urban agriculture, Cuba created a food system based on small scale agriculture, integrated systems, and local markets. During the fuel crisis, the Cuban government restructured farms by dividing some large farms into smaller parcels distributed to rural producers and cooperatives. Although large scale monocrop farms still operate, an emphasis was placed on growing a greater variety of fruits and vegetables on small plots. Local markets were encouraged to flourish through state-sponsored farmers’ markets and direct sales from farmers to local stores.

Cuba managed to reduce fuel consumption in its agricultural sector dramatically and rapidly by reducing (and in some cases eliminating) synthetic inputs and transportation of food, especially within Havana. Such a drastic transition may not be practical or possible in other countries; however, Cuba provides valuable lessons on wide scale reduction of non-renewable energy in a national agricultural system.
 (Wright, 2005, 2007)

Olisiko siis niin, että tuona vuonna eivät tiedemiehetkään vielä olleet tietoisia Kuuban suuresta huijauksesta? Ennenkuin Dennis Avery sen maailmalle paljasti:

Uskomaton uutinen Luomu-Kuubasta
« Last Edit: 09.04.20 - klo:05:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14076
    • View Profile
    • Email
Vs: Kuuba jatkaakin sinnikkäästi luomulinjalla
« Reply #136 on: 28.10.19 - klo:07:20 »
Tässä muuten heti esimerkki siitä (n. 2 viikkoa vanha) miten yhteistyökumppaneita Kuuballe kyllä löytyy USA:n ja sen läheisten liittolaisten (jotka ehkä ovat mukana kauppasaarrossa) ulkopuolelta:

https://www.cubabusinessreport.com/fao-eu-and-the-cubans-sign-new-program-to-support-sustainable-food-security/

Vaikka tuossa artikkelissa kerran mainitaan "agroekologia", luomuohjelmasta ei selvästikään ole kyse. Vaan maatalouden modernisoinnista.
« Last Edit: 28.10.19 - klo:07:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14076
    • View Profile
    • Email
Vs: Kuuba jatkaakin sinnikkäästi luomulinjalla
« Reply #137 on: 09.04.20 - klo:05:13 »
Maailma.net eli IPS kertoo:

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Niin, miksi yhä noin on — ruokakaupassa. Muutoinhan tuossa artikkelissa on maasta paljon hyvää kerrottavaa.

Eikä tilanne ole vielä kovin paha väestöltään Ruotsin kokoisessa maassa:

Quote
Kuubassa on kattava terveydenhuoltojärjestelmä, mutta turismin tyrehtymisestä heikentynyt talous vaikeuttaa senkin toimintaa. Tiistaiaamuun mennessä koronatapauksia oli Johns Hopkins -yliopiston tilaston mukaan havaittu 350 ja tautiin oli kuollut yhdeksän.


Aina välillä olen tarkistanut Kuuban massiivisen ruokatuonnin  tilanteen. Entisellään on.  Toistan tämän vuoden takaisen:

Vaan mahtaako ihmetyksemme enää lisääntyä: se taitaa olla tapissaan. Emme kertakaikkiaan ymmärrä, miten Kuuba pystyy sähläämään maatalousasioissaan noin.  Ja vuosikausia. Ja miten kehtaa silti aina välillä olla asiassa kovin rehvakas, esiintyä mallina tai edelläkävijänä muulle maailmalle. Sen rehvakkuuden taitavat tosin hoitaa maan puolesta muut, kuten Guardian edellä.

Eikä tuo kaikki ole kiinni edes kovin innokkaasta luomun suosimisesta. Luomutiloja on taidettu pitää yllä lähinnä amerikkalaisten ja euroopplaisten luomuturistien, "pyhiinvaeltajien" takia. Niidenkin virta lienee nyt pysähdyksissä.
« Last Edit: 09.04.20 - klo:07:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14076
    • View Profile
    • Email
Vs: Kuuba jatkaakin sinnikkäästi luomulinjalla
« Reply #138 on: 28.04.20 - klo:06:38 »
Eikä tästä ole vuottakaan:

Venezuelassa yhä elätellään tätä luomu-unelmaa:

Supporting Food Sovereignty as Resistance in Venezuela

Vaikka siis "ruokasuvereniteetista" puhutaan, ja yritetään siinä nähdä jotain pyrkimysta vallankumoukselliseen muutokseen.

— klips –

Vaikka Venezuela oli täysin omavarainen, voisi sanoa suvereeni, keinolannoitteiden tuotannossaan. Ei USA niillä ole tienannut tai maata riistänyt. Kuten ei muuntogeenisillä siemenilläkään tms.

Ja nyt kerrotaan olevan näin:

Quote
Kesällä nälänhätä?

Venezuelalainen kolumnisti Ibsen Martinez pelkää nälänhätää. Maanviljelijät eivät polttoainepulan vuoksi saa tuotteitaan mihinkään. Hallinnolla ei ole rahaa tuoda elintarvikkeita.

Sadekausi alkaa toukokuussa, mutta jos siemeniä ei ole, niin kaikki valuu hukkaan. Tosin ei ole lannoitteitakaan. Martinezin veikkaus on, että nälänhätä alkaa heinäkuun lopulla.

Valokuvaaja Ademar Dona kertoo, että lihakilo maksaa nyt noin 900 000 bolivaria. Se on enemmän kuin monella kuukauden palkka. Ihmiset syövät lähinnä maniokkia ja ajoittain sardiineja, ne maksavat vain noin 100 000 bolivaria kilolta.

Viimeksi Ademar kertoi päässeensä töihin, kun taksinkuljettaja myi hänelle bensansa. Taksikuskilla ei ollut itsellään yhtään rahaa ruokaan. Tärkeämpää oli syödä kuin tehdä työtä. Tosin työtäkään ei ole, kun kukaan ei mene mihinkään.

Monille elintärkeät hallituksen ruoka-apupaketitkin ovat pienentyneet ja niiden toimitukset harventuneet. Myös Ademar sanoo pelkäävänsä, että Venezuelaan tulee tätä vauhtia hyvin pian laajamittainen nälänhätä.


Aivan. Siellä on sählätty monessa muussakin asiassa kuin ruokakysymyksessä.

Silloin joskus keinolannoitteita päätettiin (Kuuban esikuvan mukaan — se kun oli olevinaan niin sosialistista ja anti-imperialistista) olla käyttämättä. Silloin joskus tuolle valinnalle löytyi Suomestakin ymmärtämystä. Nyt niitä lannoitteita ei ole.
« Last Edit: 28.04.20 - klo:07:18 by Heikki Jokipii »