Kuuba jatkaakin sinnikkäästi luomulinjalla

[Heikki Jokipii]

Tätä on täällä ihmetelty ennenkin. Tuoretta tilastotietoa:

https://www.statista.com/statistics/1080828/cuba-share-employment-agriculture/

Sitä, että maatalous kyllä työllistää noin 18% työvoimasta. Mutta sekään osuus ei pysty tuottamaan kylliksi ruokaa kuubalaisille. Vaan peruselintarvikkeitakin täytyy tuoda huimia määriä.

Suomessa maatalouden työvoimaosuus on kertaluokkaa vähemmän. Kuitenkin meillä omavaraisuus on korkealla tasolla. Jos kuluttajina tyytyisimme oman maan sortimenttiin, se olisi varmasti 100%.

Kun IPS kertoo Kuubasta ja sen maataloudesta, se ei käytännössä koskaan kiinnitä huomiota tuohon ongelmaan ja epäsuhtaan.

***

Tämä tilanne tuntuu jatkuvan:

Kuuba on ollut Yhdysvaltain kauppasaarron alla vuoden 1962 Kuuban kriisistä alkaen. YK:n yleiskokous tuomitsi kesäkuun loppupuoliskolla kauppasaarron jo 29. kerran peräkkäin. Kauppasaarto voidaan lopettaa ainoastaan Yhdysvaltain kongressin päätöksellä.

Ja siis edelleen kiristyvän. Mutta kuten sanottu, sen ei pitäisi estää Kuubaa kehittämästä maatalouttaan tuottavammaksi. Siihen vetoamista varmaankin Kuubassa jatketaan. Mutta me emme enää mene siihen lankaan.

[Heikki Jokipii]

Robert Paarlberg analysoi Kuuban maatalouden lähihistoriaa:

Cuban Farm Fantasies and Failures

Ja tuo esille myös tämän ilmiön:

Outsiders with romantic ideas about Cuba and artisanal farming tried to hail these improvisations as progress. One American food rights activist praised what he called the “rapid and successful” spread of “agroecology” methods on the island. An article in the socialist journal Monthly Review in 2012 claimed that Cuba had delivered the best food production performance in all of Latin America from 1996-2005: “No other country in the world has achieved this level of success with a form of agriculture that uses the ecological services of biodiversity and reduces food miles, energy use, and effectively closes local production and consumption cycles.” An anti-globalization network named La Via Campesina went even farther:

“In just over a decade, the campesino family which practices agroecology has attained the greatest levels of productivity and sustainability in Cuba. Agroecology has achieved what the conventional model has never accomplished in Cuba or any other country: more production from less…”

Inspired by such glowing reviews, even the United Nations began to hail Cuba’s success with agroecology as “an example on a global level.”

Meni se tuolloin vasemmistopiireissä täydestä Suomessakin. Niissä pajunköysi nieltiin.

[Heikki Jokipii]

Tämä todetaan nyttemmin ihan ihmettelemättä IPS:n Kuubaa koskevissa uutisissa:

Kuuba yrittää suitsia inflaatiota – Viime vuonna hinnat nousivat noin 70 prosenttia

Kuuba uudisti vuosi sitten valuuttajärjestelmänsä, mutta maan talous on yhä pahoissa ongelmissa. Peruselintarvikkeista on pulaa, ja suurimman osan niistä Kuuba joutuu tuomaan ulkomailta.

(lihav. HJ)

Tästä ei kerrota yksityiskohtia:

Lisäksi valtio korotti maatiloille maksamaansa maidon hintaa ja perusti 75 miljoonan dollarin tukirahaston edistämään lihan ja tärkeimpien ruokakasvien tuotantoa.

Mutta ei siis myöskään sanota, että tuota rahaa käytettäisiin luomutuotannon edistämiseen!

[Heikki Jokipii]

Tämä onkin mielenkiintoinen tapaus. Kuubalainen johtava tiedemies sanoo näin jyrkästi:

‘If tomorrow there were no transgenic crops, a third of humanity would starve to death’: Leading Cuban scientist outlines support for genetically modified crops

Me kun olimme täällä tottuneet (koko triidi!) siihen, että sieltäpäin tarjotaan luomua ratkaisuksi. Jossa tosin on myös ihan viime aikoina nähty muutoksen merkkejä.