Kuuba jatkaakin sinnikkäästi luomulinjalla

[Heikki Jokipii]

Vanhassa Neuvostoliitossa jo 1930-luvulla myötämieliset länsivieraat, "hyödylliset idiootit" (Leninin sanonta), vietiin vierailulle mallitiloille, "sovhooseille", jotka olivat ihan eri kunnossa kuin tavalliset kehnot kolhoosit.
 
Tulee mieleen, että nyt Kuuba vie vierailijoita, edelleen "hyödyllisiä idiootteja", käänteisille sovhooseille, eli tiloille, jotka ovat mahdollisimman tai ainakin sopivan alkeellisia ...

Eli tällaisia kuin matkatoimiston kuvassa, jossa on härkiä auraa vetämässä.  ”Tutkimusdelegaation” matkan hinta $2550 hengeltä. 



PS. 26.8.2010: Tuossa matkatoimiston selosteessa tuli vastaus tähän kysymykseeni …

Mitenkö kauan siitä nyt on, kun tätä Kuuban luomuviljelyn esimerkillisyyttä ja "pelastussanomaa" on julistettu?

… tässä:

Global Exchange and Food First co-organized the first U.S. delegation to Cuba focused on sustainable agriculture in 1993, then co-authored the seminal book on the subject, The Greening of Cuba and collaborated on an award winning video of the same title.

Eli kyseinen matkatoimisto ja Food First ovat järjestäneet näitä pyhiinvaellusmatkoja vuodesta 1993 ja “tärkeä” kirja The Greening of Cuba ynnä samanniminen video julkaistiin joskus sen jälkeen. Netistä muualta löytyy tieto, että kirja ilmestyi 1994 ja video 1997.


Eli Kuuballa on todella ollut asialle aikaa.

[Heikki Jokipii]

Kuubaa koetellaan vesipulallakin, kyllä:

Depressed Reservoirs Affect Rice Production in Cuba

Vesipula esti kuubalaisia viljelijöitä istuttamasta kaikkea sitä riisiä, jota he olivat suunnitelleet.

Mutta mielenkiintoinen on tieto, että …

He added that insufficient fertilizers during the development stage of the plants also led to the drop in the yield.

eli

“Hän lisäsi, että riittämättömät lannoitteet kasvien [alku]kehitysvaiheessa johtivat myös sadon pudotukseen”.

Nyt on tavallaan ihan saman tekevää, ovatko ko. viljelijät käyttäneet teollisia tai luomulannoitteita.

Joka tapauksessa siis heillä oli lannoitteita liian vähän. Siitä huolimatta, että riisiä istutettiin suunniteltua pienemmälle pinta-alalle!

Keinolannoitteiden puutteen syy … no, tietysti USA:n kauppasaarto, olinpa tyhmä!

Mutta mistä voisi johtua luomulannoitteiden puute?  Eivätkö ne siis olekaan ilmaisia? [Vihje: eivät ole!]

[Heikki Jokipii]

Mitä ihmettä tähän oikein sanoisi.

Australialaiset (edelleen australialaisia, myös tässä, vaikka eri porukka) ovat nyt innoissaan siitä, että myös venezuelalaiset olisivat innostuneet Kuuban koko ohjelmasta, luomusta ja kaupunkiviljelystä:

Venezuela: Transforming agriculture

Ja maatalouden asiantuntijat, konsultit on sinne kutsuttu Kuubasta! Uutisen mukaan Kuuba ”kävi läpi tämän prosessin 20 vuotta sitten ja nyt ruoan tuotanto siellä on lähes kokonaisuudessaan luomua”.

Ja tästä kaikesta olisi kuulemma vielä opittavaa Australiallekin.

Siis mitä opittavaa? Miten saada viljavan maan maatalous siihen kuntoon, että se joutuu tuomaan n. 70% elintarvikkeistaan ulkomailta? 

***

Jos lähetän tällekin porukalle sähköpostin ja pyydän kommenttia, siinä kyllä käy aika varmasti samoin kuin edellisellä kerrallakin, eli vastausta ei tule. Mutta taidanpa silti lähettää, ihan englanninkielen treenauksen merkeissä.

[Matti Pekkarinen]

Täällä koulumaailmassa olemme atk-tunneilla hakeneet paljon tietoa FAO:n sivuilta ja luoneet Excelillä kuvaajia, jotka kertovat sadon määrän ja lannoituksen välisestä riippuvuudesta (Kiina, Intia, USA ym). Kuubasta ei valitettavasti löydy riittävästi tietoja. Riisin sadon tilasto kertoo nousseen 40 vuodessa kaksinkertaiseksi, mikä olisi tyydyttävä saavutus (tosin huonompi kuin valtioilla keskimäärin). oudolta vain tuntuu se, että samaan aikaan tuon sadon nousun kanssa vallitsee suuri ruuan tuontitarve.
Mielenkiintoisia sivuja löytyy metistä hakusanoilla "Kuuba maatalous".
kuubassa kuukin on kuumempi?

Matti

[Matti Pekkarinen]

Kuuban johto on "paiskannut semmoiset rätingit kansalaisen eteen, että sun ei voi olla nälkä". Siis huolimatta lannoittamattomuudesta sadot vaan nousevat, ja samaan aikaa ruokapula pahenee. Ei niistä saa mitään tolkkua.

Sen sijaan Suomi, USA, Kiina, Intia tulivat selatuksi YK:n Fao:n sivuilta http://fao.org ... Ja niiden uskottavuutta helpottavat havainnot ko. valtioitten ravitsemustilanteesta (joita silloin tällöin uutisoidaan meilläkin).

Täältä näkyy tuloksemme: http://mattipekkarinen.net/LANNOITUSFAO.xls
Kiinan lannoitustaso on todella korkea. Mistään ryöstöviljelystä ei ainakaan ole kyse.

Aiempi selvitykseni Kiinasta sisälsi kolminkertaisen määrän maatalousmaata, sillä siinä oli luonnonlaitumet ja niityt mukana: http://mattipekkarinen.net/faolan.xls .

Matti

[Heikki Jokipii]

Kuubasta ei todellakaan nyt taida todenmukaista ja ajantasaista tietoa saada. Tai ainakaan systemaattista.

Tieto täytyy hakea pieninä palasina maailmalta. Tämän aiemmin löytämäni Bolivian ja  Kuuban  keinolannoitteiden valmistuksen yhteistyöprojektin lisäksi löytyi nyt tällainen toinen saman asian pitemmän tähtäimen yhteistyösuuniltelma, jossa nyt käsittääkseni Venezuelan valtio-omisteinen petrokemian firma ja Kuuban valtio ovat sopineet, että vuonna 2014 ryhdytään rakentamaan suurta typpilannoitetehdasta Cienfugosin kaupunkiin Kuuban etelärannikolle. mukana on vielä kiinalaisia ja japanilaisiakin yhtiöitä:

Chinese, Japanese company get petrochemical contracts 

Eri sortin typpilannoitteita tuotettaisiiin sitten noin 600 000 tonnia vuodessa, jos tuon oikein tulkitsin. Vrt. edellä Suomen kulutukseen.

***

Käsittämättömintä on, että Venezuela – maa, joka siis tienaa keinolannoitteilla, typellä, muta myös fosforilla jne.  – on nyt myös ilmeisesti ruvennut teeskentelemään, että sekin on luomulinjalla, tai ainakin antanut joidenkin tahojen ymmärtää, että se olisi. Edellä on juttu näistä australialaisista, mutta näin ajatellaan/luullaan ilmeisesti myös Helsingin yliopistossa, jos Markus Krögerin artikkeliin on uskominen.  Tällaisia hän kertoi pari vuotta sitten (Kolumni: Agribisnes, agroekologia ja Latinalainen Amerikka):

Venezuelassa valtio on astumassa, vieläpä vapaaehtoisesti, samalle luomutuotannon tielle, mille Kuuban oli pakko lähteä, kun Neuvostoliitto kaatui ja öljystä tehtävistä lannoitteista ja myrkyistä riippuvaisen agribisneksen vaatimat öljytoimitukset loppuivat.

Mitä järkeä Kuuban ja Venezuelan on olla olevinaan yhtä ja siiten tehdä toista? Mistä lähteistä Kröger on nämä tietonsa ammentanut? Kuka tässä tästä tietää mitään? Ja sitten myös sanoo, voisi ilmeisesti lisätä ...

[Heikki Jokipii]

Markus Kröger vastaisi sähköpostiini kertoen lähteensä. Se on Shawn William Millerin kirja An Environmental History of Latin America, Cambridge  University Press, 2007.

Lähetin vastakysymyksen, tunsiko ko. tekijä ja kirja faktan, että Kuuba on tuonut n. 70% ruoastaan ulkomailta. Odotan siihen nyt vastausta.

Luultavasti ei tuntenut, koska Kröger  perustelee asiaa näin (lihav. HJ):

Vaikka Kuuban ja Venezuelan keskusjohtoista sosialismia ei ole mitään syitä ihailla, agroekologiaan siirtyminen on merkittävä edistysaskel. Taustalla on omavaraisuuden ja itsemääräämisen lisääminen.

Kuuban kohdallahan ei tällaista omavaraisuutta siis millään tavalla ollut.

Ja eipä tämä perustelu Venezuelankaan kohdalla ole oikein osuva, jos Venezuela itse tuottaa vuodessa kaksi miljoonaa tonnia typpilannoitetta (luultavasti myyden ulos suuren osan) ja on öljyvaltio, jolla varmasti on typpilannoitteen raaka-ainettakin. Ja lisäksi sillä on fosforivarantojakin.

Pyysin myös kommentoimaan näitä Kuuban uusia suunnitelmia lannoitetehtaiden rakentamiseksi. 

[Heikki Jokipii]

Kröger sitten lakkasi kommentoimasta. Siinä mailissa, jonka sain, hän kylläkin viittasi siihen, että Kuuba oli pakotettu asiaan, ja väitti niin artikkelissaan sanoneensa, että Kuuba muutoin olisi edelleen tehoviljelyn linjalla. (Sanoiko?)

Mutta entä se Venezuela?

Nyt kerrotaan, että Chavez eli Venezuela on ”sosialisoinut” tai ainakin siis pakkolunastanut keinolannoitteita ja kauppasiemeniä myyvän ison firman maassa:

Chavez decrees expropriation of farm business

Koska se firma kuulemma vaati viljelijöiltä liian korkeita hintoja tuotteistaan.

Ottamatta muuten kantaa toimenpiteeseen, kyllä se sen todistaa, että Venezuela ei tosiasiassa ole luomulinjalla.

Jäämme siis edelleen ymmälle. Eikä meille haluta (osata?) asiaa selittää.

[Heikki Jokipii]

Uutisessamme jo kerroimme, että tästä Kuubasta ja sen linjasta ei taida ottaa sielunvihollinenkaan selvää:

Kuuba onkin kehittämässä GM-viljelyä!

***

Ko. uutisessa on myös linkki IPS-uutiseen, jossa joku ”agroekologisti” (lienee synonyymi luomuintoilijalle, luultavasti ei akateeminen titteli) kertoo, mikä sitten on mainitussa GM-teknologiassa vikana.

Viimeisen vastauksen ensimmäinen kohta on –  no, hauska. Lainaan englanniksi, ja käännän, ja lihavoin:

A: The fundamental risk in the opinion of the agro-ecological movement, which is 20 years old in this country, is the expansion of a technology that threatens biodiversity and reduces the ability of native varieties to adapt, for example, to climate change, drought or changes in temperature.

Eli: Perustavanlaatuinen  riski agroekologisen liikkeen (joka on tässä maassa 20 vuotta vanha) mielestä on sellaisen teknologian leviäminen, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää kotoperäisten lajikkeiden kykyä sopeutua esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kuivuuteen tai muutoksiin lämpötiloissa.

Tämä on todella huima ajatus. Miten ihmeessä GM-kasvien käyttöönotto voisi vähentää kotoperäisten lajikkeiden sopeutumiskykyä? Masentuvatko kotoperäiset ylivoimaisen (epärehellisen?) kilpailun edessä, ja päättävät luovuttaa? Tai suuttuvat ja sanovat, että elleivät nuo uudet täältä lähde, niin me ei, hitto vieköön, enää mihinkään sopeuduta? 

Löysikö Vandana Shiva nyt tässä Fernando Funes-Monzotessa "manttelinperijänsä"? 

PS. 10.10.10:  Tässä muuten Funes-Monzote on ihan oikeassa:

There is a political decision as well as a political risk, because Cuba is being seen as a promoter of transgenics that the progressive world opposes.

Eli: kyseessä on sekä poliittinen päätös että poliittinen riski, koska Kuuba nähdään edistämässä muuntogenisyyttä, jota edistyksellinen maailma vastustaa.


Niinpä. Vasemmistolaisesti "edistyksellinen" maailma - tai ainakin merkittävän suuri osa siitä - todellakin nyt näyttää vastustavan GM-teknologiaa, ja kannattavan luomuviljelyä. Mutta suuri kysymys tässä on: miksi? Miksi näin on? Kun muissa asioissa "koneensärkeminen", "luddismi", eli teknologian vastustaminen on vasemmistolle vain 200 vuoden takaista historiaa, niin näissä kysymyksissä jostain syystä ei.

[Heikki Jokipii]

Jos teillä on juuri nyt liian hyvä olla, ja haluatte tulla pahoinvoivaksi älyllisen epärehellisyyden edessä, lukekaapa tämä artikkeli:

From Agribusiness to Agroecology? An Analysis of Venezuela’s Nationalization of AgroIsleña

Siinä yritetään (”tieteellisyyttä” teeskennellen, so. ihan lähdeviittein) vääntää päälaelleen tämä Venezuelan pakkolunastuspäätös. Väitetään, että se olikin luomulinjan (”agroekologian”) mukainen ja sitä edistävä.

”Silmääkään räpäyttämättä” ylistetään sitä, että viljelijät saavat nyt glyfosaattinsa ja erilaiset typpi- ym. lannoitteensa halvempaan hintaan – ja heti kerrotaan, miten monikansalliset yhtiöt ("Bayer, Cargill, Monsanto, and others") ovat tätä ennen myyneet kansalle ”myrkyllisiä” aineita!

Karmein lause tässä suomennettuna: ”[…] hallitus ilmoitti 50% vähennyksistä agrokemiallisten tuotantopanosten hintoihin, kuten glyfosaatin – [joka on] Monsanton surullisen kuuluisan RoundUpin perusta – tuoden esiin, että näin pienviljelijöille lopulta tulee näille tuotantopanoksille oikeudenmukaiset hinnat."

Glyfosaatti on käytännöllisesti katsoen ihan sama asia kuin RoundUp!

Sitten vedotaan tällaisiin ”edistyksellisiin”, ”hyviin” asioihin eli aatteisiin:

-   ”bolivarismi”
-   ”21. vuosisadan sosialismi”
-   sisäsyntyinen kehitys
-   osallistuva demokratia

Joilla asioilla ei ole hölkkäsen pöläystäkään tämän lannoiteasian tai muidenkaan viljelymenetelmien kanssa tekemistä!

Ja … anteeksi, nyt minun on pakko … lavuaari …
 

[Heikki Jokipii]

Tämän uutisen mukaan (päivätty 4.11.2010) Venezuela on Kuuban isoin kauppakumppani.

Venezuela tarjoaa mm. kemian tuotteita, kasvinsuojeluaineita (”herbicides, insecticides”) ja lannoitteita.

Kuuba taas sitten vie Venezuelaan lääkkeitä, sairaalatarvikkeita ym.

[Heikki Jokipii]

Niinpä tämäkin Kuuban pienviljelijöiden liiton puheenjohtaja, joka innostuneesti kertoo sokeriruo’on viljelyn hyvistä näkymistä Camagüeyn alueella …

Lugo Fonte Trusts Potentialities of Sugarcane Growers in Camagüey

…. toteaa, että

“The situation is favorable: We have had fertilizers, herbicides and insecticides … the best of the world.”

eli: “Tilanne on suotuisa. Meillä on ollut lannoitteita, rkkakasvien ja hyöteisten torjunta-aineita … maailman parhaita.”

Oliko nämä tuotteet sitten mahdollisesti tuotu juuri Venezuelasta? Vai (ainakin lannoitteiden osalta) tehty itse “Lokakuun vallankumous” –tehtaalla?

[Heikki Jokipii]

Amerikkalainen lehtimies oli kuukauden kokeillut, miltä tuntuu elää Kuubassa, virallisilla ruokasäännöstelyn annoksilla, ja keskimääräisillä kuubalaisen ”virallisilla” tuloilla.

Food Rationing In Cuba Seen Through American Eyes

Tuloksena oli paitsi kokemus ja artikkeli, myös n. 5 kilon painonpudotus.

Artikkelista selviää, miten kuubalaiset itsekään eivät pärjää näillä virallisilla tuloilla ja ruoka-annoksilla, vaan olennaisen osan he hankkivat ”extrasta”, joka on "harmaata" tai jopa "mustaa" taloutta.

Sadly enough, even nurses and other gainfully employed people turn to a sideline in prostitution to supplement their place in a salary structure in which even doctors earn $30.00 a month.

Eräänlainen luomumenetelmä tietysti sekin.

[Heikki Jokipii]

Pientä päivitystä – vaikka sanoma taitaa olla, että mikään ei ole muuttunut.

Kuubassa lannoitetehtaalla juhlitaan vuosipäivää - tietysti vapaaehtoistyön merkeissä! -

ja

Kuuba myös hommaa keinolannoitteita ja torjunta-aineita perunanviljelijöilleen siitä huolimatta, että ne maksavat paljon.
 
Ja edelleen jatketaan matkoja katsomaan Luomu-Kuubaa.

PS. klo 13:42: Ja yhteistyössä Etelä-Afrikan tasavallan kanssa, Kuuba saa sieltä siemeniä ja lannoitteita.

[Heikki Jokipii]

Ovat edelleen nähtävästi tosissaan Kuubassa, tällä luomulinjallaankin, ainakin tämän mukaan …
 
Suburban Agriculture Expanding in Cuba

… eli lähiömaanviljelys Kuubassa on kasvussa.

Edelleen siis suositaan linjaa, jossa kuubalaiset n. 2-10 kilometrin säteellä kaupungistaan käyvät viljelemässä pikku palstojaan.  Näin kuulemma säästetään resursseja.

Edelleen tässä asiassa myös

- suositaan vetoeläimiä traktoreiden sijasta (tästä enemmän täällä) ja
- luomulannoitteita

 ***

Pyytäisin muuten sitten, että Karl Marxia ei tähän asiaan koskaan sotkettaisi! Sillä kyllä Marx sentään jo alusta alkaen ja aina korosti työnjaon ja myös tekniikan etuja. Hengissä ollessaan hän varmasti ”jyrisisi” tätä Kuuban ”anarkistis-utopistista” linjaa vastaan!