Joskus oli "valistusaika" - onko nyt menossa
"pelästysaika"? Kun ihan
oikeista pelon aiheista - sota, kulku- ym taudit, nälänhätä - on (ainakin länsimaissa) päästy?
Niin pitääkö sitten
ihan keksiä jotain pelottavaa, jotta poliitikot, lehtimiehet jne. saisivat puuhaa, ja tärkeyttä itselleen? Myös ihan tavalliset kansalaisetkin, jotika haluavat - edes jotenkin - loistaa "aktiivisuudellaan"?
On nimittäin listattavissa tässä vime vuosikymmeninä melkoinen joukko erilaisia vääriä hälytyksiä, joista aikanaan "kohkattiin"
paljon.Tässä on yksi
pieni lista, mutta eihän se tähän jää.
Olen tätä asiaa ihmetellyt myös toisaalla, eli Kansalaiskeskustelussa näin:
Poliitikot tarvitsevat "suuria kertomuksia" Mutta ilmeisesti näitä "suuria kertomuksia" tarvitsevat myös ihan tavallisetkin ihmiset - sen jälkeen, kun oikeat uhat - ettei saisi huomisen leipää jne. - ovat väistyneet kauas taka-alalle.
Onko ihminen - ja yhteiskunta - "rakennettu" niin, että aina pitää olla äärimmäisen huolissaan,
jostain? Ellei oikeita aiheita ole, on jotain sitten vain siihen keksittävä?
Ihminen on luonnostaan tarkoitusta etsivä olento, ja mikä sen mukavampi tarkoitus on, kuin maailman pelastaminen (vaikka vain pieneltä, omalta osaltaan)?
Ja kun on niin, että "ihmisiä on kolmenlaisia, niitä, jotka osaavat laskea ja niitä jotka eivät", erilaisten hysterioiden synnyttäminen lienee myös helppoa.