Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä?

[Heikki Jokipii]

 
Näyttäisi siltä, ettei ennustamaamme kovaa vääntöä tulekaan tai että vääntö on jo väännetty. *)
 
Luonnos loppuasiakirjaksi löytyy täältä.
 
Maataloutta koskeva osuus ss. 19-21 on ympäripyöreä, ei ota oikeastaan kantaa keskeisiin kiistakysymykisiin.
 
Ainoa lause, jossa luomuväen vaikutus vähän näkyy, on tämä kohdassa 109 sivulla 20:
 

We also recognize the importance of traditional sustainable agricultural practices, including traditional seed supply systems, including for many indigenous peoples and local communities.

Suomeksi jotenkin näin:
 

Tunnustamme perinteisten kestävien maatalouden käytäntöjen merkityksen, mukaan lukien perinteiset siementen jakelun järjestelmät, myös useille alkuperäiskansoille  ja paikallisille yhteisöille.

Tuossa lauseessa kuuluu Vandana Shivan ääni, mutta siitä tuskin kannattaa riidellä. Tai minä kyllä paikalla ollen riitelisin, ja ehdottaisin lisäystä, että näin, mutta vain sillä ehdolla, että perinteiset menetelmät tai siementen jakelujärjestelmät  eivät estä maatalouden tuottavuuden rajua nostamista.
 
Mutta luultavasti näin siis Suomikin välttyy ottamasta kantaa maatalousasioihin, nyt, tuolla Riossa.
 
__________________


*) Tässä kuvaus siitä, kuinka se kävi:

Buuausta ja taputuksia Rion loppuasiakirjaluonnokselle
 
Mielenkiintoinen juttu:
 

Yhtenä neuvottelujen kiistakapulana on ollut EU:lle tärkeä vihreä talous. Sen osakseen saama vastustus on tullut monelle yllätyksenä. Erityisesti monet kehitysmaat ovat suhtautuneet siihen varauksella.

[Matti Pekkarinen]

Jostain luin, että Brasiliassa raivataan taas paljon metsiä pelloiksi: etanolia autoille ja ruokaa ihmisille. Käyttäen nykymenetelmiä, ml. geenitekniikka. Niin sitä pitääkin. Ihmiset ainakin pitää ruokkia. Autojen "ruoka" saisi kyllä löytyä muualta.
Ja ympäripyöreä julkilausuma on parasta mitä voi olla. Paitsi tietysti, kun eivät olisi kymmenintuhansia Rioon matkustaneetkaan. Vaan ehkä samba kiinnosti. Onhan se mukavan näköistä....

[Heikki Jokipii]

Euroopan komissio järjesti Riossa tällaisen oheistaphtuman ...
 
"Agriculture – the way towards sustainability and inclusiveness" (European Commission side event at the Rio+20 Conference)
 
... jossa kyllä niin että ajettiin luomua tai luomutyyppistä ratkaisua maailman maatalouteen. Jopa IFOAMin edustaja mukana, esittelemässä muka "parhaita jäytäntöjä"! Asiakirjoissa on tietysti tiettyä "sordiinoa", mutta sielläkin luomua luonehditaan "menestystarinaksi".

Jos tämä tällainen oli sitä "vihreää taloutta", jota EU (ja Suomi siinä mukana) Riossa ajoi, niin se tavoite joutikin kaatua.

Tässä artikkelissa väitetään, että ne olivat BRIC-maat, isot kehitysmaat, jotka ko. asian kaatoivat (mukana isäntämaa Brasilia) ...

Alan Oxley: Brics Defended Us From Anti-Growth Greens At Rio+20

... ja siis, kirjoittajan mukaan "puolustivat meitä talouskasvun vastaisilta vihreiltä". Ja että nyt se olsii loppu, näiden vihreiden NGO:iden elämöinti ...?
.

[Heikki Jokipii]

Hesarin Tiede-palstalla tänään oli kaunis ja informaatiota sisältävä kuva Sahelin alueen puista.

Laitan tämän tänne, koska sen alla oli artikkeli peltometsäviljelystä, jota (katso edellä) mainostettiin jotenkin Suomen taitotiedon vahvuudeksi kehitysavussa.

Sahelin toivo itää peltometsissä

Nälänhädästä kärsivä Saharan eteläpuolinen Sahel voisi tuottaa muutakin kuin pölyä. Vanha viljelymenetelmä panee kasvit auttamaan toisiaan.

Sa­hel on seu­tu, jos­ta tu­lee huo­no­ja uu­ti­sia. Par­hail­laan Sa­ha­ran ete­lä­puo­lis­ta sa­van­nia pii­naa pa­hin kui­vuus vuo­si­kym­me­niin, ja 18 mil­joo­naa ih­mis­tä nä­kee näl­kää. Edel­li­sen ker­ran alueen va­ka­va kui­vuus nou­si ot­si­koi­hin vuo­si­na 2010 ja 2005.

Pro­fes­so­ri Ola­vi Luuk­ka­nen kui­ten­kin väit­tää, et­tä jos sa­he­li­lai­set sai­si­vat rau­has­sa har­joit­taa pe­rin­teis­tä pel­to­met­sä­vil­je­lyä, he pa­ni­si­vat maan tuot­ta­maan pal­jon muu­ta­kin kuin pö­lyä. He kas­vat­tai­si­vat vie­rek­käin hyö­ty­pui­ta, dur­raa, hel­mi­hirs­siä ja ko­tie­läi­miä.

Tä­mä on eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää – ja tuot­ta­vin­ta maan­käyt­töä, mi­tä luon­nos­taan ru­ti­kui­val­la tan­te­reel­la voi ol­la.

Luuk­ka­nen työs­ken­te­lee Hel­sin­gin yli­opis­ton Vii­kin tro­piik­ki-ins­ti­tuu­tis­sa ja on 30 vuot­ta tut­ki­nut pel­to­met­siä.

Eli yksi  tällainen asiantuntija Suomesta siis todellakin löytyy! Ettei se ollut ihan hatusta.

Mutta liiteartikkeli kyllä kertoo ...

Suomesta löytyy metsäpuutarhoja

Suo­mes­sa ei ole var­si­nais­ta pel­to­met­sä­vil­je­lyä, mut­ta tääl­tä löy­tyy jo­tain si­tä muis­tut­ta­vaa. Muu­ta­mat pio­nee­rit ovat pe­rus­ta­neet syö­tä­viä met­sä­puu­tar­ho­ja.

Sel­lai­nen löy­tyy hor­to­no­mi Yr­jö Vä­hä­kal­lion pi­hal­ta Ou­to­kum­mus­ta. Siel­lä re­hot­taa mel­koi­nen vii­dak­ko.

Hän muut­ti rin­ta­ma­mies­ta­loon kuu­si vuot­ta sit­ten ja huo­ma­si he­ti, et­tä loi­va, läm­min län­si­rin­ne on ihan­teel­li­nen paik­ka mo­ni­ker­rok­si­sel­le hyö­ty­kas­vi­vil­jel­mäl­le.

... jne. eli se Suomen varsinainen kokemus asiasta on, paitisi em. A. I. Virtasen vuosikymmenien takaisten kokeilujen, niin sitten tällaisten vapaaehtoisten asianharrastajien varassa.

***

Artikkeli tosin myöntää ...

Pel­to­met­sä­vil­je­lyä har­joi­te­taan eten­kin maa­pal­lon troop­pi­sel­la ja sub­troop­pi­sel­la vyö­hyk­keel­lä. Se ta­kaa ra­vin­non lu­ke­mat­to­mil­le köy­hil­le per­heil­le.

To­sin ki­lois­sa mi­tat­tu­na isom­pia sa­to­ja tu­lee ny­ky­ai­kaisil­ta te­ho­vil­jel­mil­tä – siel­lä mis­sä on va­raa ko­nei­siin, kei­no­kas­te­luun, lan­noit­tei­siin ja tu­ho­lais­myrk­kyi­hin.

... mutta siinä ei tuoda esiiin, mietitä, miksi "siellä" ei ole varaa n. 20 euroa/dolalria näihin asioihin henkeä kohti - jonka arvioimme Malawissa olevan kustannus keinolannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen osalta.

Koneista ja keinokastelusta puhuminen tuossa on silkkaa hämäystä, mutta oikeastaan ilman niitäkin nämä "llu­ke­mat­to­mat köy­hät per­heet" jäävät lu­ke­mat­to­miksi köy­hiksi per­heiksi.

Oikeastaan on aika käsittämätöntä, jos alueella, jossa sateet ovat niinkin vaihtelevia kuin Sahelin alueella, ei juuri pitäisi satsata kenokastelun järjestämiseen.

Eikä oikeastaan tähän peltometsäviljelyyn.

Puiden istuttaminen sinänsä on tietysti oikein OK.

[Heikki Jokipii]

Sain tämän vastauksen:

Hei,

kiitoksia palautteesta. Nettikirjaa ei todellakaan ole päivitetty julkaisun jälkeen, mutta nyt on tullut muitakin ehdotuksia sanojen lisäämiseen, joten otamme sen työnalle.

Ystävällisin terveisin


Sanna-Liisa Taivalmaa

Senior Adviser for Agriculture and Rural Development
Department for Development Policy/Unit for Sector Policies
Ministry for Foreign Affairs of Finland

... kun olin kirjoittanut hänelle:

Nettikirja "Ruokaturvan ja maatalouden sanasto"

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=237163&culture=fi-FI

josta oli puhe n. vuosi sitten, näyttää yhä olevan aivan ennallaan.


Yhdistyksemme 10-vuotispäivänä 24.1.2013

 
Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry

[Heikki Jokipii]

Asia oli viime vuonna jo hilkulla, ja uuden ISAAA:n raportin mukaan se on nyt totta: hiukan yli puolet GM-viljelystä tapahtuu nyt kehitysmaissa. Viimeistään nyt sopisi ulkoministeriön päivittää tuo sanastonsa, josta edellä on kerrottu.

Muuntogeeninen viljelysala lisääntyy maailmassa vuosittain suurin piirtein samalla määrällä, mitä aitoa luomualaa yhteensä on. Vuodesta 1996, jolloin GM-viljely maailmassa aloitettiin, viljelypinta-ala (nyt 170 milj. ha) on satakertaistunut.

Vaikka kehitysmaissa suuri osa tästä on muuntogeenista puuvillaa, eli ei ruokaa (n. 25 miljoonaa ha), on silläkin asialla merkitystä ruokaturvalle, kulman kautta. KELAn sopisi päättää ja varmistaa, että äitiyspaukkauksiin tulee vaateita muumtogeemisesta puuvillasta!

***

On muuten jännää, ettei tietoa tästä massiivisesta ilmiöstä kehitysmaissa paljon Suomessa kerrota. Ei ole kertonut UM, ei Kepa, Ruokatieto on kertonut viimeksi v. 2005. Ei YLE, Hesari jne. Tekniikan lehdet näyttävät lähes ainoina havaitsevan asian. Me olemme kertoneet, aina välillä.

[Heikki Jokipii]

Demokraatti kertoi 29.5.2013 otsikolla "Kehitys alkaa naisista" kehitysyhteistyöhankkeesta Nepalissa, joka on mikkeliläisten aktivistien "kummikylähanke". Se saa kuitenkin tukea myös Suomen kehitysyhteistyövaroista, siksi tästä tämän otsikon alla.

Maanviljelystä alueella kirjoitetaan artikkelissa:

Virtsan käyttö luomulannoitteena on ollut kyläläisille uusi asia, mutta se on omaksuttu jo monissa perheissä. Keinolannoitteet ovat kalliita, ja niiden saatavuus on huonoa. Siksikin tällainen luomulannoitus on järkevää. Hanke on tarjonnut myös karjanhoitokoulutusta ja olemme järjestäneet kulkureittien raivaustalkoita kylän eri osien välille. Kylä on iso ja maasto paikoin todella vaikeakulkuista, raportoi Lilja.

Tässä ei siis - kiitettävää kyllä - asetuta periaatteessa luomulinjan kannalle.

Mutta sitä ei pohdita, voisiko sille, että keinolannoitteet "ovat kalliita, ja niiden saatavuus on huonoa", tehdä jotakin?

Mehän laskimme, että Malawissa keinolannoitus ei henkeä kohti maksanut kuin 10 dollaria. Eikö tätä voisi rahoittaa, vaikka suomalaisin varoin? Saatavuudessa kyse on usein samasta kulkureittien puutteesta, tieyhteyttä voisi käyttää molempiin suuntiin: lannoitteita kylään, suurempi satotulos myyntiin kaupunkiin? Jolloin asia kohta rahoittaisi itsensä?

[Jarrumies]

Tässäkään ei luomua mainita. Epäselväksi jää mitä tutkijat tarkoittavat ilmaisulla "kestävä tapa". Se voi tietenkin olla eufismi luomulle.

Riittävä ruuantuotanto vaatii tehokasta viljelyä
http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=290263&contentlan=1&culture=fi-FI

Ulkoministeriön rahoittama ja neljän kansainvälisen tutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä lukuisten paikallisten kumppaneiden kanssa yhteistyössä toteutettava FoodAfrica on ruokaturvaan keskittyvä tutkimusohjelma, joka jakaantuu seitsemään työpakettiin kuudessa Länsi- ja Itä-Afrikan maassa.

Afrikan maatalouteen kohdistuu paljon talousodotuksia sekä ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun luomaa painetta. Tuotantoa pitäisi tehostaa. FoodAfrica-ohjelmassa tuotetaan tietoa ja menetelmiä näiden kysymysten ratkaisemiseksi.

”80 prosenttia Afrikassa syödyssä ruuasta on pienviljelijöiden tuottamaa. Tämän takia on erittäin suuri merkitys siinä, tuotetaanko pelloilla ruokaa vai jotain muuta”, toteaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen FoodAfrica-hankkeen koordinaattori Mila Sell.

Maailmanpankin tilastojen mukaan Afrikan mantereen maa-alasta yli 40 prosenttia on maatalouteen soveltuvaa. Maatalouteen käytettävää pinta-alaa voidaan vielä jossain määrin kasvattaa, mutta ongelmatonta se ei ole, sillä esimerkiksi ilmastonmuutos ja väestönkasvu tuottavat jatkuvasti uusia haasteita ruuantuotannolle.

”Keskeinen kysymys on, paljonko meidän pitää tuottaa ruokaa suhteessa käytössä olevaan maa-alaan. Käytännössä meidän pitää tuottaa tehokkaammin, mutta kestävällä tavalla, mikä taas edellyttää maatalouden tutkimusta”, toteaa Sell.

[Heikki Jokipii]

Tänään minulla on Lucky Lukeakin nopeammat .... mailin lähettämissormet. Tämä lähti justiinsa:

___________

Koordinaattori Mila Sell
mila.sell@mtt.fi
FoodAfrica-hanke

Olemme yhdistyksenä kiinnittäneet huomiota siihen, että sanaan "kestävä" hyvin usein piilotetaan jotain muita asioita.

Olet varmasti tietoinen siitä. että yhä vielä maailmalla on "kädenvääntöä" siitä, kehitetäänkö kehitysmaiden maataloutta Borlaugin jne. "vihreän vallankumouksen" suuntaviivojen mukaisesti vai - vihreällä (!) luomuviljelyn linjalla (mm. de Schutter).

Kun Sinä tässä uutisessa "Riittävä ruuantuotanto vaatii tehokasta viljelyä"

http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=290263&contentlan=1&culture=fi-FI

kerrot, että ...

”Keskeinen kysymys on, paljonko meidän pitää tuottaa ruokaa suhteessa käytössä olevaan maa-alaan. Käytännössä meidän pitää tuottaa tehokkaammin, mutta kestävällä tavalla, mikä taas edellyttää maatalouden tutkimusta”, toteaa Sell.

... niin tässä nyt ihan reilu ja suora kysymys: onko vai eikö tähän "kestävään" tapaan piilotettu pyrkimystä edistää Afrikassa luomuviljelyä?

Yhdistyksemme vakaa kanta on se, että luomuviljelyn mahdollisuudet maailman ruokkimisessa ovat illuusio. Siihen on varaa vain rikkaissa maissa, eräänä (kalliin ja) "kauniin turhuuden" muotona. Kuitenkin eri yhteyksissä olemme havainneet, että Suomen kehitysyhteistyössä on ollut linja, jossa ajetaan luomuviljelyä kehitymaissa. Tästä yksityiskohtaisemmin nettikeskustelupalstallamme:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0

"Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä?"

Nyt siis varmistaisimme tällä kirjeellämme, mistä on kysymys tässä teidän hankkeessanne.

Kunnioittavasti
Heikki Jokipii
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

[Jarrumies]

Natur och Miljö'n vahvasti luomuun kallelaan olevassa julkaisussa  Ur jorden till borden (2012) Mila Sell vastaa toimittajan kysymykseen näin sivulla 15:
 
Afrika kan mätta befolkningen
http://www.naturochmiljo.fi/Site/Data/812/Files/Publikationer/2012_temahafte_webb.pdf

Vilken roll har ekologiskt jordbruk
inom projektet?
– För bönderna är det ofta inte
ett val, snarare en fråga om resurser.
Många har inte råd att köpa till exempel
bekämpningsmedel. Frågan ingår inte
specifikt i projektet. Fokus ligger på
hållbarhet och klimatförändring, och
användning av bekämpningsmedel är
inte utesluten. Bekämpningsmedlen har
sin plats under rätta förhållanden och i
lämpliga mängder, säger Sell.

Tuo vastaus tuskin on miellyttänyt julkaisun toimittajia.

Katsokaa vaikka toimittajien linjauksia julkaisun alkupäässa:
"Gamla metoder är framtiden"

– Det är en stor förändring att gå
tillbaka till traditionellt jordbruk. Den
stora utmaningen är att övertyga jord-
brukarna att fatta beslutet. Sedan är det
lättare att jobba vidare, och resultaten
är uppmuntrande.

*******
(PS. Nämä tämän ketjun Mila Sell -jutut voi ylläpitäjä tarvittaessa siirtää muuhun ketjuun.)

[siirretty tänne 18.10.13 HJ]

[Heikki Jokipii]

Jos uusi kehitysministeri ...

Pekka Haavisto — Uusi kehitysministeri korostaa Afrikan omaa ääntä

... todella tekee niinkuin tuossa otsikossa lupaa, toivoisi, että se koskisi myös maatalousasioita. Eli Suomi noudattaisi NEPADin linjauksia Afrikan Vihreän vallankumouksen toteuttamisesta.

Ja tämän ...

Haaviston mukaan Afrikka voisi tosin hyvinkin vaatia avun lopettamisen vastapainoksi reiluja maailmankaupan pelisääntöjä – parempia hintoja maataloustuotteilleen ja raaka-aineilleen ja ennen kaikkea vapaampaa maailmankauppaa esimerkiksi elintarvikkeille.

(lihav. HJ)

... soisi merkitsevän sitä, että Suomi ei kauppapolitikallaan estä Afrikan maiden GM-viljelyä.



PS. klo 19:10: Eli toivoisimme häneltä tässä asiassa tätä, joka on jo 2010 täällä sanottu:

Suomi rohkeasti tehoviljelyn kannalle kehitysmaiden maatalouden kehittämispyrkimyksessään!

Se voi olla vihreälle poliitikolle vaikeata. Mutta jos hän tämän pystyy tekemään ... niin ... nousee valtiomiesluokkaan, minun silmissäni ainakin.

[Heikki Jokipii]

Mila Sell lähetti kysymykseemme nopeasti vastauksen:

Hei Heikki,

kiitos viestistä. Ohjelmassamme emme erityisesti suosi luomua, vaan tehokkaampaa kestävää tuotantoa, johon tutkimus antaa uusia keinoja. Ohjelman eri hankkeisiin voit tutustua tarkemmin kotisivuillamme mtt.fi/foodafrica ja ”Work Package” kohtaisia kysymyksiä esittää suoraan kyseisen WPn johtajalle.

Ystävällisin terveisin,

Mila

[Ville Aarnikko]

Lupaava vastaus, hienoa.

[Heikki Jokipii]

Niin onkin!

Toisaalta sieltä selviää, että tämä ei ole varsinaisesti Suomen valtion hanke: Partners.

[Heikki Jokipii]

Oikeastaan tämä Carlo Leifert ei ole niin vaarallinen Suomen projektissaan - se menee kuinka menee (meillähän on teoria, kuinka se menee) - mutta tässä hän saattaa olla:

Professori Leifert näkee luomussa ratkaisun kestävään ruoantuotantoon maapallon kasvavalle väestölle

Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet saattavat kuunnella häntä, ja tämä saattaa suistaa Suomen kehityspolitiikkaa maatalousasioissa entisestään syvemmälle luomulinjalle, avun kohteiden vahingoksi.


PS. klo 15:00: Pahinta asiassa on, että Leifet ei itse asiassa (ainakin tulkiten hänen esitysdioistaan), ei edes sanonut moista! Jutussa on kyllä koko joukko spekulaatioita luomumenetelmien hyvyydestä ja lupaavuudesta, mutta ei lopulta tuota väitettä. Varovainen kaveri! Eli jos toimittaja on tuon ajatuksen jostain saanut, niin (epämuodolllisesta) haastattelusta.

PS2. Esitysdiojen pohjalta Leifert yrittää jotain kovin "vanhanaikaista". Erään dian otsikkona on "Why will Phosphorus become a bottleneck for productivity?" Ja tämä asia ja ongelma - kuten täällä tiedetään - ei mitenkään liity erityisesti luomuviljelyyn, ei mitenkään sitä puolusta, vaan jopa aivan päinvastoin. Tästä voitaneen jatkaa jo aloitetussa fosforikeskustelussamme.