Luomun piilomainonta - A Collection

[Heikki Jokipii]

Näyttäisi siltä, että Hesari on nyt ottanut kesäohjelmaansa luomun suosimisen ja mainostamisen.

Kuluttaja-palstallakin ilmestyi 14.7.2010 juttu luomukosmetiikasta ”Luomua huulille”. Siinä oli sitten näennäisen tasapuolinen juttu rinnalla, ”Luomun plussat ja miinukset”, mutta aivan suoraan ja vailla epäilyksen häivää se juttu väittää, jotta:

Luonnonkosmetiikka säästää ympäristöä, kun synteettisten kemikaalien virta vesistöihin ja ympäristöön vähenee.

(koko juttu on maksun takana)

Jostain muusta luomutuotteiden paremmuudesta juttu uskaltaa sitten olla epäluuloisemmallakin kannalla, ja perää tieteellistä tutkimusta. Mutta miksei tuon väitteen osalta?

PS. Viivytin tämän uutisen tuomista palstalle, jotta leikkimielinen kilpailumme olisi mahdollisimman tasapuolinen …

[Heikki Jokipii]

Helsingin Sanomissa tänään 4.8.2010 ”Kuluttaja”-palstalla artikkeli ”Lähiruoan hinnoissa isoja eroja” (toim. Mirja Hämäläinen).

Siinä ei enää yritettykään teeskennellä, etteikö tämä lähiruokakampanjointi tarkoittaisi juuri luomua. Kaikki esimerkit olivat sitä, mitään muuta lähiruokaa ei edes mainittu.

Tämä piilomainos kyllä osin voi kääntyä itseään vastaan, kun esitellyt hinnat olivat mitä olivat, huiman korkeita. Asia vaati jopa selittelyä.

Maatilatori Eat & Joy:n kauppias Jari Etelälahti yritti vakuuttaa, että hinnat ovat korkeita, koska tuottaja saa tuotteistaan kunnon hinnan (joka kuulemma neuvotellaan heidän kanssaan). Taas Juuren puodin kauppiaan Antti Ahokkaan mukaan

”[…] pientuottajien ruoka on marketruokaa kalliimpaa, koska kuljetuksilta puuttuu logistiikkarakenne. Pienten erien kuljettaminen tulee kalliiksi. Luomuruoka myös kasvaa hitaammin.

Jaa-a. ”Lähiruokaa” on juuri perusteltu sillä, että se kulkee lyhyempiä matkoja, ja siten ei vaikkapa aiheuta kasvihuonepäästöjä niin paljon jne. Tuossa on rivien välissä siis sanottu, että se – kiloa kohti – kulkee siis pitempiä matkoja.

Kumpikin kauppias korostaa, ettei pidä tuijottaa pelkkää hintaa.

”Se on kuin vertaisi eri automerkkejä keskenään”.

Kuitenkaan ei kuulemma ole kyse luksusruoasta, asiakaskuntakin on ihan ”normaalia väkeä”.

Joka kuitenkin on valmis maksamaan ainakin tuplahinnan joka tuotteesta, joka mukana olleessa taulukossa oli esitelty.

[Heikki Jokipii]

Saman ajatuksen eli kysymyksen tästä "lähiruoasta" esitin Hesarin keskusteluun:

Lähiruoan idealta pohja pois?

Laiskasti on tullut vastauksia.

Kaiken kaikkiaan tämä "lähiruoka"-idea on oikein ovela luomun mainosniksi, kytkee asian taas ja edelleen tavallaan siihen "mummon mökkiin" ja muuhun idylliseen.

Ja kun poliitikot vielä luulevat, että se tarkoittaa "meidän maakuntamme" maatalouden uutta nousua, niin sitä parempi.

[Heikki Jokipii]

Hesari jatkaa.

Uutisessa (ylä- ja alaotsikot tässä) …

Maatalous ja ihmisten hoito yhdistyvät uudessa maaseutumallissa
Vihreästä hoivasta toivoa tiloille
Yli satavuotiaalle Saharin tilalle suunnitellaan asumista ja tilakauppaa maatilan jatkamisen oheen.

… kerrotaan sinänsä ihan hyvästä pyrkimyksestä kehittää tiloille sivuelinkeinoja. Mutta sitten (lihav. HJ):

Elävä maatila, jolla yhdistetään tilanpito ja asuminen. Puutarha, joka tuottaa biodynaamisia vihanneksia. Tilakauppa, joka myy tuoreita ja jalostettuja tuotteita. Taloja, joissa asuu muualta esimerkiksi eläkevuosikseen muuttaneita ihmisiä.
 
Tällaisia kokonaisuuksia mietitään Maa- ja elintarviketalouden (MTT) tutkimuskeskuksen projektissa. Sen ajatus on pitää maaseutu elävänä tuomalla sinne uusia tulonlähteitä, ja käyttää vehreää ympäristöä ihmisten hoitamiseen.
 
Maatalouden sekä sosiaali- ja terveysalat yhdistävää mallia kutsutaan maatilalla tapahtuvaksi "vihreäksi hoivaksi" (Green Care). Se voi olla kuntoutusta, päivähoitoa, lastensuojelua tai vanhusten hoitoa.

Eikä tämä ollut satunnainen erehdys, koska juttu jatkuu näin:

Kenties pisimmällä ollaan juuri Mäntsälässä. Saharin tila on siirtymässä luomuviljelystä tiukempiin biodynaamisen viljelyn kriteereihin.

Mitä tekemistä biodynaamisella viljelyllä on tämän tilojen elinkeinojen monipuolistamispyrkimyksen kanssa? Ja jos jotain on, mitä tekemistä MTT:llä on biodynaamisen viljelyn edistämisessä, se olisi sitten  toinen kysymys.

Mitähän ”vihreätä hoivaa” ja hoitoja  tulee olemaan sitten tarjolla? Homeopaattisia? Valtion tuella?

(Tämän puheenvuoron olisi voinut sijoittaa toisenkin triidiin, mutta sopii se tännekin, HS:n ”sarjaan”)

[Heikki Jokipii]

Uudelleen virinneen ”rasvasodan” imussa ja verukkeella päästään sitten mainostamaan ihan omia teorioita. Näin lääkäri Hannu Vierola mielipideartikkelissaan (HS 4.10.2010) ”Suomalaisten ruokavalio kuntoon kreetalaisen keittiön opein”:

Hedelmät kannattaa ostaa kaupasta maku- ja hajuaistia käyttäen eikä näköaistilla. Mitä paremman näköinen hedelmä on, sitä enemmän on käytetty kemikaaleja. Kreetan luonnonmukainen viljely takaa kasvisten ja yrttien hyvän maun ja terveellisyyden.

Vierolalla tuskin on mitään muuta kuin ”mutu” perusteena väitteelleen, että luomu olisi asiassa mitenkään vaikuttanut.

***

Sinänsä ihmettelen myös tätä ”rasvasodan veteraania” Antti Heikkilääkin.

Joka osaa olla ankaran kriittinen ”Puskan koulukuntaa” kohtaan. Ja tätä mm. tilastollisiin tarkasteluihin vedoten.

Mutta tuo esille ja kannattaa luomua vedoten omiin kokemuksiinsa.

Eikä tällaisissa lauseissa kyllä muutenkaan oikein mikään asiantuntemus läpi paista:

Jos ajatellaan kaikkea, mitä kasvatetaan, odottaisin sen tapahtuvan menetelmillä, jotka ovat kullekin lajille ominaisia. Maan muokkaaminen ja ryöstöviljely kemikaaleineen ei ole luomua.

(tästä tarvittaessa oma triidinsä)

[Heikki Jokipii]

Kun Helsingin Sanomat tänään taloussivuillaan kertoi nk. laatikkomyymälöiden kasvun taittumisesta Saksassa, otsikolla …

Saksalaiskuluttaja alkoi suosia palvelevia supermarketteja

(maksumuurin takana)

… niin kummasti melkein pääosaan tulee luomu. Ensin sen alauutisessa  ”Professori: Hintakilpailu säilyy tärkeänä” se mainitaan näin

Lähi- ja luomuruoka, tuoretuotteet ja palvelu kiinnostavat yhä enemmän myös suomalaiskuluttajia. Hintakilpailukyky säilyy silti jatkossakin tärkeänä tekijänä, arvioi Aalto-yliopiston kaupan professori Arto Lindblom.

Hän [Risto Pyykönen] uskoo, että lähi-, luomu- ja tuoretuotteiden kysyntä kasvaa meilläkin.

… ja sitten vielä asiaan liittyvä toinen uutinen on tämä:

Saksalaisäiti sukkuloi halparuuan ja luomun välissä

Berliini. Mysliä biodynaamisesti viljellystä kaurasta, mortadellaleikkelettä luomukalkkunasta (ilman natriumnitriittiä) ja luomubanaaneja.

Berliiniläinen Sabine Freising nostelee tuotteita ostoskärryihinsä Berliinin Motzstrassen Biomarkt-luomukaupassa.

Kauppa on iso, väljä ja siisti. Sisään tullessa ovat hyllyt pesuaineille, marmeladeille ja kymmenille jyville ja mysleille. Peremmältä löytyy juustotiski, josta saa palvelua. Lihatuotteet kukin ottaa itse kylmäkaapin oven takaa.

"Ruokaostoksilla käyminen muuttui, kun Ella syntyi", kaksivuotiaan tytön äiti Sabine Freising kertoo.

Tuttu, edellä mainittu niksi. Tässähän ei toimittaja väitä mitään, tässähän vain haastatellaan. Mutta lasta käytetään hyväksi, (piilo)mainonnassa.

Hinta-asioissa sentään realismia on (lihav. HJ):

Se tarkoittaa, että pääosin Freisingit ostavat ruokansa halpakaupoista Aldista ja Nettosta, mutta lihatuotteet äiti hakee luomukaupasta.

"Ostaisin mielelläni kaiken ruuan luomuna, mutta se on aika kallista. Näppituntuma on, että täällä ostoskassi maksaa 2-3 kertaa enemmän kuin Aldissa."

Nyt ei siis väitetä, kuten usein on väitetty, esim. Tanskan osalta, että luomutuotteet olisivat melkein samanhintaisia kuin muutkin.

Lihanostoaan perustelee haastateltu näin:

Luomutrendi voimistuu Saksassa. Ei ihme, Freising toteaa. "Täällähän on ollut supermarketeissa isoja pilaantuneen lihan skandaaleja viime vuosina."

Tuossa on vain pari virhettä. Pilaantuneen lihan skandaaleja ei ole moniin vuosiin ollut ja tehotuotantoon ko. skandaalit eivät aikanaan mitenkään liittyneet.

PS. 14.10.10: Tai ehkä kolme virhettä. Onko v. 2010 luomutrendi voimistunut, siitä ei vielä ole varmaa tietoa. Mutta v. 2009 Saksassa luomuostokset olivat hiukan vähentyneet vuodesta 2008.

[Heikki Jokipii]

Hesarissa oli taas (toimittajana – kuinka ollakaan – Anna Karismo) juttu (maksumuurin takana) otsikolla

Luomuruoka leviää maailmalla

Siinä kerrottiin luomuravintolaketjusta, joka ei vielä (vaikka löytyy jo Brysselin, ”New Yorkin, Madridin tai Moskovan keskustassa”) ole tullut Suomeenkaan. Miksi kerrotaan? Tämähän ei mene siten ravintolaesittelynäkään.

Tuosta otsikosta ja viimeistään oheisartikkelista ajattelutapa ja tarkoitus hyvin selvisi. Oheisartikkelin otsikko:

Suomen ravintoloihin luomu on vasta tulossa

Ja sen tekstistä, otteita, kommentoiden:

"Laatupikaruokaketjut" leviävät maailmalla nopeasti. Samalla kun elämästä on tullut kiireisempää ja ruokaa pitää saada nopeasti, ihmiset haluavat parempaa laatua.

Jopa ”slow food” –ideasta on tässä siis luovuttu. Mutta röyhkeästi annetaan ymmärtää luomun olevan ”parempaa laatua.”

Ongelma on usein se, että meillä ei ole kulttuuria tai perinteitä siitä, miten luomusta ravintola-asiakkaalle kerrottaisiin toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Osa kuluttajista tuntee luomun vielä heikosti

Ongelmana on kyllä se, että kuluttajien pitää tuntea luomu juuri passelin heikosti. Jos he tuntisivat asian paremmin, esim. kurkistamalla tänne, se ei enää olisi ”heille” hyvä juttu.

Mutta tämä on kyllä ”huippua”:

"Joskus ravintola saattaa jättää kertomatta, että kysymys on luomusta, koska kuluttajan pelätään ajattelevan, että siinä on ötököitä", nauraa Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Ravintola saattaa siis käyttää esimerkiksi luomuyrttejä laadun ja maun vuoksi, mutta asiakkaan tietämättä.

Se on varmasti täysin puppua. Jos ravintola ostaa kalliimpia, mutta käytännössä ihan vastaavia luomuraaka-aineita, se ei takuulla jätä niitä

a)   mainostamatta ja
b)   laskuttamatta asiakkailta (joka vaatii kohdan a)

Piiloluomu syötetään kuluttajille ihan toisella tavalla, esim. juottamalla luomumaitoa tavanomaisena.

Pääjutussa oli tällainen väite:

Ravintolaketju ei käytä senttiäkään mainostamiseen, eikä sen tunnuksia näy kuin myymälöiden ikkunoissa. "Hyvää ja laadukasta ei tarvitse mainostaa", Coumont sanoo.

Aika ymmärrettävää tuo onkin, jos toimittajat hoitavat asian, ketjun puolesta ja luomun puolesta yleisemminkin, näin kuin edellä.

*** 

Samana aamuna sitten tuli enemmänkin adrenaliinia vereen, kun myös Helsingin Uutisista löytyi tämä:

Keskustan trendiravintolat luopuvat pullovedestä

Pullovesi oli otsikon pääasia, mutta luomua ”myytiin” monessa kohdassa. Siellä voi myös kommentoida, taidanpa tehdä niin.

***

PS. 9.11.2010 klo 7:30: Pistin pienen sinne Helsingin Uutisiin. Samassa yhteydessä huomasin, miten sen uutisesta löytyi jo vastatieto Karismon luomulaadun ylistykselle (lihav. HJ):

–Luomu- ja lähiruokaa pitää olla tuottajilta koko ajan saatavilla riittävästi, ettei käy niin, että tällä viikolla sitä on ruokalistalla, mutta ei ehkä ensi viikolla. Myös raaka-aineiden tasalaatuisuus pitää varmistaa, Savusalo painottaa.

Mecca suosii luomuraaka-aineita, jos ne ovat hyvälaatuisia ja niitä on riittävästi saatavilla.

Tuon voi lukea niin, että samassa uutisessa kahden ravintolan hankinnoista (jollakin tasolla) vastaavat olivat epävarmoja juuri luomuraaka-aineiden laadusta!

[Heikki Jokipii]

HS:n luomuylistys …

Kyllä, rouva ministeri

… tuo kyllä - tavallaan - mieleen Pahkasian, joka tekstissä mainitaan, ja myös Paavo Haavikon – ”parodia on tullut mahdottomaksi, ne tekevät sen itse”!
 
***

EU on antanut tarkat ohjeet terveysväitteistä mainonnassa …

EVIRA: Terveysväitteet
 
… mutta se ei pahemmin haittaa piilomainonnassa. Kolumnisti voi lainata ministeriä, jolla on tietysti täysi oikeus puhua tällaista soopaa haastattelussa:

Lokakuun loppupuolella Anttila nimittäin sanoi Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa: "Mielestäni luomu- ja lähiruuan arvonlisäveroprosentin pitäisi olla nolla. Sen, minkä valtio menettäisi veroissa, se säästäisi terveyskuluissa. Tukemalla terveellisen ja puhtaan ruuan tuottamista, edistetään ihmisten terveyttä."

Mainoksessa tuota ei sallittaisi. Juuri sillä pohjalla, mikä näiden säädösten perusteena on: ei minkään sortin näyttöä.

PS. Onko näyttelijän ammatissa jotain, joka altistaa luomuhumpuukille? *)

***

PS. Jälkimiete klo 16:30:

Kyllä, ”Kyllä, herra ministeri” oli satiiri, jossa ministerin tahto oli kokonaan kansliapäällikön ym. alaisten ”taskussa”.

Toisaalta ko. sarjassa alaiset estivät sen, että ministeri olisi tehnyt tyhmyyksiä tai puhunut "läpiä päähänsä".

Suomen MMM:ssä tämä asetelma ei ole toteutunut.

***

*) Jälkimiete 18.12.2010 tästä: niin, näyttelijän ammatissa kyllä tottuu ajatukseen, että joku voi vakuuttavasti olla olevinaan jotain ...

[Heikki Jokipii]

Metro-lehdessä oli tänään 17.12.2010 pikku-uutinen
 

”Yh-perhe saa luomua joulupöytään
 
Jouluruokakampanja tuo yksinhuoltajaperheiden juhlapöytään ekologisen aterian. Hyväntekeväisyysyhdistys Suorat Putket valmistaa lähi- tai luomutuotantoa olevan jouluaterian 50:lle pääkaupunkiseudun yksinhuoltajaperheelle.
 
[…] ja mukana tempauksessa ovat mm. Maatilatori, Helsingin kalasavustamo, Punnitse ja Säässtä sekä K-extra Pietari.

Aika näppärää, täytyy myöntää.
 

[Heikki Jokipii]

Juuri kun pääsimme ihmettelemästä erästä Hesarin otsikkoa ”Halpa päihitti luomun”, niin sitten kyllä samainen lehti pisti 24.12.2010 kaikki peliin luomun piilomainonnassa. Kokonaista neljä artikkelia, joissa luomua tehtiin tykö.

Oli artikkeli tästä edellä mainitusta porukasta, jotka tarjosivat luomuruokaa yksinhuoltajille. Osoittautui, että ko. ”hyväntekeväisyysjärjestö” ei joutunutkaan maksamaan luomuraaka-aineistaan, vaan he saivat ne ilmaiseksi. HS ei kysynyt, miksi he saivat ne ilmaiseksi.

Sitten oli juttu ”Joulun kunniaksi ravintolaan”, jossa kuinka ollakaan syötiin luomupossua ja juotiin luomuolutta.

Ja sitten oli artikkeli ”Kirjalija ei halua syödä eläimiä”. Äkkiväärää veganismia esiteltiin, mutta mahtuipa joukkoon lause, nk. ”foodieita” koskien:  ”Luomua kannatetaan, koska eläin maistuu silloin paremmalta, mutta eläin on olemassa vain syötäväksi.” [lihav. HJ]

Ja tällainen lause: ”Päätöstä puolsivat lihan tuotannon ympäristöongelmat, tehotuotannon lihan laadun surkeus ja tehotuotantoon liittyvät sairaudet, kuten sikainfluenssa *), mutta tärkein syy oli silti eläinten olojen surkeus.” [lihav. HJ]

Ja kaiken huippuna oli ”vieraskynä”–artikkelina Markus Krögerin kirjoitus ”Maatalous voisi palvella globaalia työllisyyttä”, jossa hän ehdottaa koko maailman siirtymistä kokonaan luomuviljelyyn! Siitä myöhemmin enemmän. PS. 28.12.2010: Täällä on nyt se "myöhemmin".
_______________

*) tästä käytännössä heti kumotusta spekulaatiosta, ks. täältä.

[Heikki Jokipii]

HS:n NYT-liitteen toimittajat olivat tehneet 31.12.2010 Turku-numeron.

Pääkirjoituksessa ”Turku Palaa” Laura Friman muistelee muuttoaan Turkuun nelisen vuotta sitten. Alku oli vaikeaa:

”Pyörittelin silmiäni ja manasin muuttoani takapajuiseen tuppukylään.”

Mutta sittemmin Turku on kehittynyt!

”Parissa vuodessa kaupunki on myös modernisoitunut ilahduttavasti. Mascarpone ja luomuliha saapuivat lähikauppaan. Kulttuuria on tarjolla runsaasti […]”

Onkin todella vaikea kuvitella, miten sivistynyt ihminen pärjää ilman mascarponea lähikaupassaan. Siis mikä on mascarpone? Eh, etkö sinä tiedä, tuota … no katso Googlesta, jos et tiedä!

Ja millaista onkaan elämä, ellei lähikaupassa ole luomulihaa, voi voi, sentään…

[Heikki Jokipii]

Saksan dioksiiniskandaalia nyt ei kerta kaikkiaan voinut olla käyttämättä.

Eli tämä valitettava vahinko yritetään sitten valjastaa, tuttuun tapaan, luomun suositukseksi. Näin HS:n artikkeli (”Ruokaskandaalit ovat berliiniläisessä lihakaupassa tuttuja”) asiasta tänään. Lihavoinnit minun.

Berliiniläinen König ei pyydä lihakaupan myyjältä kananmunia vaan Hackepeteriä, raakaa jauhelihaa, jonka joukossa on raakaa sipulia.

"Vaimo osti juuri munia, mutta hän ostaa vain biomunia. Tuskin me niitä skandaalin tähden pois heitämme."

Ravintotutkija Gabriele Stricker-Baris ei ole kuullut skandaalista mitään. Hän pyytää Stoitschewiltä luomubroilerin rintapaloja.

Kuluttajajärjestöt kehottavat välttämään muiden kuin luomumunien ja luomusiipikarjanlihan syöntiä.

*)

Eli useampaan kertaan esille tämä luomuvaihtoehto. Näin siis, vaikka oli pakko myös myöntää, että

FAKTA
Ruokaskandaaleja Saksassa

Vuonna 2010 hollantilaisen luomurehunvalmistajan dioksiinipitoista luomurehua päätyi saksalaisille luomutiloille.
[…]

Tällainen vastaava tapaus oli myös n. 5 vuotta (?) sitten, luomutilojen kohdalla, Saksassa.

Mutta niinhän se menee kuin HS:n etusivun johdantojutussa ko. artikkelille, kuvatekstin alla teksti:

”Ostan vain luomua. Tosin viimeksi dioksiinia löytyi myös luomutuotteista”, ravintotutkija Gabriele Stricker-Baris kertoo.

Mutta tämähän on tyypillistä, tässä ”asiakassegmentissä”. Luomusta ei ehkä ole mitään osoitettavaa hyötyä … mutta kyllä minä haluan luomua!



______________

*) dioksiinimäärät ovat kuitenkin niin mitättömiä, että viranomaisten mukaan terveydellistä haittaa ei käytännössä kenellekään ole, vaikka ko. "saastuneita" munia/lihaa söisikin. Mutta ne tahot, jotka tienaavat kaikista peloista, ovat tietysti toista mieltä. Lainaus samasta artikkelista (lihavointi ja linkki HJ):

Trumpetistin vielä nukkuessa aamutuimaan Saksan viranomaiset kertoivat kuluttajien voivan huoletta syödä munia.

"Tietysti he sanovat niin. Aina sama kaava: hallitus tekee kaikkensa välttääkseen paniikkia. Voi olla, että viranomaiset ovat oikeassa, mutta eilen kuulin kyllä eräältä Greenpeacestä, että ainakaan lasten ei tulisi missään nimessä syödä nyt munia", muusikko kertoo.

[Heikki Jokipii]

Nyt artikkelissa "Saita kuluttaja vai laiska poliitikko?" (uutisanalyysi, Katrina Baer) otettiin vielä selkeämpi kanta siihen, ettei näistä dioksiini- ym. turvallisuusongelmista pääse sillä, että kuluttaja valitsisi "pientä" tai luomua:

Saksassa on koettu viime vuosina niin monta ruokaskandaalia, että keskustelu on saanut muitakin sävyjä.

Riski saada myrkyllistä tai pilaantunutta ruokaa ei riipu tuotantokoneiston koosta eikä tuotteen hinnasta, asiantuntijat huomauttavat. Edellisen kerran liikaa dioksiinia löytyi Saksassa viime vuonna – luomumunista.

Jos haluaa bakteeritonta jauhelihaa, kannattaa ostaa teollisesti pakattu liukuhihnarasia – vaikkapa halpaketju Aldin hyllyltä, arvostettu kuluttajansuojajärjestö Stiftung Warentest puolestaan neuvoo. Pikku lihakaupan myyjän myllyssä jauhamaan lihaan päätyy epätoivottua elämää paljon todennäköisemmin.

Juttu kaikkineen vastusti teoriaa/asennetta, että kuluttajien pitäisi olla valmiita maksamaan elintarvikkeistaan enemmän, jos he haluavat turvallisia tuotteita.

Ja oikeastaan, ainakin rivien välissä, kerrottiin, että tämä ei edes onnistuisi, esim. kalliita luomutuotteita ostamalla. Eli tässä artikkelissa HS:ssa nyt vaihteeksi vedettiin kovasti eri linjaa kuin monissa HS:n (edellä mainituissa) luomua piilomainostavissa jutuissa.

[Heikki Jokipii]

TV on hyvä propagandaväline, koska sille on hankalampi sanoa vastaan.

Niin näyttää olevan myös TV-ohjelmasivu. HS esittelee lähes puolen sivun verran alkavaa TV-kokkiohjelmaa, jossa nyt on keskushenkilönä eräs luomuaatteeseen hurahtanut kokki.

Siinä sivulla hän sitten kertoo, paitsi että kuulemma "viranomaiset ovat suomalaisen ruokakulttuurin suurin paha" (otsikko), myös miten luomu ja biodynaaminen "maistuvat sairaan paljon paremmilta kuin tehotuotetut ja lisäaineelliset". Jne.

***

PS 7.2.2011: Aikanaan - vuosikymmeniä sitten - eräs paljon julkisuutta saanut selvännäkijä haastettiin TV-testiin, ja yllättäen hän suostui. Tulos oli nolo  - mutta kyllä sitten häntä suosineet iltapäivälehdet antoivat hänelle mahdollisuuden kertoa, miksi näin kävi.

Voisikohan nyt joku toinen TV-ohjelma ehdottaa tälle luomukokille testiä? Jos jokin maistuu "sairaan paljon paremmalta", se on varmasti tulkittavissa niin, että ero on todella suuri.

Niinpä siinä juuri tämä kokki laitettaisiin tieteelliseen "kaksoissokkotestiin", jossa hänen (ja vertailuryhmänkin saman tien jne.) pitäisi erottaa luomu tavanomaisesta?

Olisiko tällä kokilla yhtä paljon rohkeutta kuin tällä takavuosien selvännäkijällä?                 

[Heikki Jokipii]

Lasse Lehtinen Iltalehden 12.3.2011 kolumnissaan, jonka otsikkona oli ”Suussasulavaa Suomessa”, ja joka otsikkonsa mukaisesti puhui kulinarismin näkymistä, mutta sitten, eräänä esimerkkinä hyvistä hyvän maun trendeistä:

”Luonto suorastaan tyrkyttää puhtaita raaka-aineita. Luomutuotanto kasvaa hitaasti mutta varmasti”

Et tu, Lasse!