Nyt taitaa käydä niin, että joudun olemaan (tai – saan olla!) eri mieltä ystäväni Jussi Tammisolan kanssa.
(Hänen kirjoituksiinsahan olen täällä usein viitannut ja vedonnut, kun on ollut kyse GM-teknologiasta kasvinjalostuksessa.)
Erimielisyys on näissä biopolttoaineissa. Jussi on nyt julkaissut sivuillaan HS:sä 19.9.2010 ilmestyneen Jarmo Honkamaan (Neste Oil) kirjoituksen
Palmuöljyä voi tuottaa myös vastuullisestiJussi on julkaissut (eli linkannut) sivuillaan myös oman tieteellisen artikkelinsa:
Towards much more efficient biofuel crops—can sugarcane pave the way?(so. “Kohti tehokkaampia biopolttoainesatoja – voiko sokeriruoko viitoittaa tien?”)
En yritä kieltää, etteikö biopolttoaineiden tuottaminen GM-teknologian avulla olisi
parempi juttu kuin ilman.
Mutta en niele sitä, ettei biopolttoaineista
silti voisi tulla ongelma, kun muistamme, että
- tuottavaa maata on maailmassa hyvin rajallisesti
- ja sen on jo pitkälle käytössä
- ja jopa ”kestävästi” tuotettu palmuöljy voidaan tarvita
ruoaksi- kun maailman väkiluku väistämättä vielä kasvaa
- ja maailma tarvitsee (muistakin syistä) muutaman vuosikymmenen sisällä 2-3 kertaa enemmän ruokaa kuin nyt (FAO ym.)
Nyt tästä samasta asiasta on sattumoisin juuri ilmestynyt IPS:n artikkeli:
Can Research Strike a Balance Between Food and Fuel Crops?(eli “voiko tutkimus heilauttaa tasapainoa ruoka- ja energiakasvien välillä?)
Siinä englantilaiset tutkijat uskovat, että Afrikassa (Senegalissa tässä tapauksessa) olisi varaa biopolttoaineisiin. Mutta useat afrikkalaiset itse (mm. AGRA) suhtautuvat asiaan ”nihkeästi”, eivätkä usko, että maanosassa olisi ylimääräistä viljelyalaa.
Käsitellään asia täällä täsmällisemmin ja numeroilla, mutta alustava kantani (intuitiivinen – jopa tunteenomainen!) on kyllä sama kuin mm. AGRA:lla.
Eli kyllä ruokaongelman tulisi maailmasta olla
totaalisesti poissa, ennen kuin edes miettisimme biopolttoaineita autojamme varten.