Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Tällaista tietoa meille tarjotaan:

YK: Vuosi 2020 nousee historian kolmen kuumimman joukkoon – "Tämä on itsetuhoista", pääsihteeri sanoo

Tällaiset tiedot eivät taas pääse mediassa läpi:

New Paleoclimatology Finding Shows Earth’s Climate Was Typically Warmer than Today

Kuten noita juttuja vertaamalla voi huomata, kaikki riippuu siitä, mistä ajankohdasta katsotaan historian alkavan.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin mukaan raportti osoittaa, kuinka lähellä maailma on ilmastokatastrofia.

– Maailmanlopun tulipalot ja tulvat, syklonit ja hurrikaanit ovat yhä enemmän uusi normaali, hän sanoi puheessaan Columbian yliopistolla New Yorkissa.

– Ihmiskunta käy sotaa luontoa vastaan. Tämä on itsetuhoista. Luonto iskee aina takaisin – ja se tekee jo niin kasvavalla voimalla ja raivolla.

Samassa YLE:n jutussa haastateltu Petteri Taalas ei tällä kertaa puhu harmaan sävyistä.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin jutussa...

Koronapandemia hidastaa ilmastonmuutosta vain vähän, YK-raportti kertoo – Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut tänäkin vuonna

... ollaan tämän suhteen epämääräisiä:

RAPORTIN laatineet tutkijat tekivät myös laskelman siitä, kuinka paljon päästöjä pitäisi leikata, jotta ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiin rajoittamaan enintään 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Ja minusta siis tietoisen epämääräisiä. Edelleen vältetään visusti sanomasta, mistä tuo puolitoista astetta lasketaan.

Sekin on hiukan huvittavaa, kuinka Pariisin sopimuksesta aika systemaattisesti nykyisin annetaan tuo väärä tieto. Millä tavalla se laskettiinkin, niin silloin sovittiin 2 asteesta! Tuo 1,5 astetta on tullut myöhemmin.

Paperilehdessä ilmestyi tänään tämä:

YK: Päästöjen määrä kasvoi viime vuonna ennätykseen, eikä pandemia juuri hidasta lämpenemistä

Ilmastosopimuksessa sovittiin päästöjä rajoitettavan siten, että ilmaston lämpeneminen jäisi alle kahteen asteeseen verrattuna teollisuuden alkamisen aikoihin. Päästöjen määrä on kuitenkin kasvanut keskimäärin 1,4 prosentin vuosivauhdilla 2010 alkaen.

Siinä siis asia yllättäen sanottiinkin. Ja nyt oikein. Tämä ennustekin oli tavallaan sanottu täsmällisemmin:

Päästöt ovat sitä luokkaa, että maapallon keskilämpötila on näillä näkymin lämpenemässä noin kolmella celsiusasteella verrattuna esiteolliseen aikaan.

Täältä saamme tiedon, mitä se tarkoittaa asteissa nykyisestä tasosta. Kun 1 aste on jo tosiasia, Pariisin sopimuksen kanssa 1 aste lisää. Jos ei mitään tehdä, eli jatketaan kuten ennenkin, 2 astetta lisää.

Roy Spencerin viimeisen päivityksen trendin mukaan (edelleen) noin 1,12 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

[Heikki Jokipii]

Näin lähellä nyt kuulemma ollaan:

Claim: We’re Closer to 1.5C Global Warming than You Think

The global average temperature is thought to have climbed about 1.07°C since the industrial revolution, up from a previous estimate of 0.91°C. This update brings all three of the world’s key temperature data sets in line, suggesting the true temperature rise is at the upper end of previous ranges.

Hyvin itsestään syntyvät tuon ilmastoskeptisen artikkelin jatkomietteet:

All this presents a difficult dilemma for climate scientists.

If the adjusted temperatures keep rising at their current pace, pretty soon they’ll blow through the magic death line milestones, and people will start asking what the big deal was.

But if the adjusted temperature series begin to flatten, skeptics will point and laugh, and even mainstream media personalities might start talking about a new pause.

Thankfully there are a few years to go until crunch time, so the most senior scientists of today will all be safely retired long before this aspect of the global warming scare hits the fan.

Spencerin trendinkin mukaan tuo "kuoleman virstanpylväs" saavutettaisiin tämän vuosisadan aikana. Kyllin aikaisin, jotta vaikkapa Greta Thunberg on yhä hengissä. Mutta vanhemmat ilmastotieteilijät todennäköisesti eivät enää.

[Heikki Jokipii]

Hesarin tiedepalstalta äskettäin:

Tutkimus: Meret lämpenevät nopeammin kuin kalat ehtivät sopeutua

Tältä skeptikkosivulta sitten artikkeli, jonka mukaan asia ei olekaan niin yksinkertainen:

Ocean SST Temperatures, what do we really know?

[Heikki Jokipii]

Tässä on luvut esitetty selkeästi:

Ilmastonmuutos on jo täällä, ja sen torjumiseksi vaadittavat toimet ovat välttämättömiä mutta myöhässä

Siinä nimittäin kerrotaan, että ollaan jo 1,2 astetta esiteollisen ajan yläpuolella. Ja Taalaksen ennustus, että kohtalokas 1,5 asteen raja ylitetään jo 2024.

Sitten kerrotaan, mitä kaikkia kauheuksia tuo jo maailmalla on aiheuttanut.

Mutta jo rehellisiä ollaan, niin vaikea on ikkunasta kurkistaen kauhistua, mitä vielä kamalampaa voisi 0,3 astetta aiheuttaa. Se taitaa olla se astemäärä, jonka ihminen juuri ja juuri kykenee ihollaan erottamaan.

[Heikki Jokipii]

No niin, tämäkin vielä huomattiin:

Pääkirjoitus: Norjan maanvyöry muistutti ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Jos tuo teoria laajemmin hyväksytään, on se iso helpotus tuon alueen suunnitelleille insinööreille, arkkitehdeille jne.

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin tutkimus on nyt ilmestynyt arvovaltaisessa lehdessä:

Study: “Baked In” Global Warming of 2.3C Means International Climate Goals have Already Failed

Eli mitään ei ole tehtävissä, nuo vaarallisiksi määritellyt lämpötilat ylittyvät ihan varmasti.

Samaahan kyllä jo sanoi HS:n pääkirjoituskin, eikö sanonutkin? (Ks. edellä 27.12.20).

[Heikki Jokipii]

Kaikkea se ilmaston lämpeneminen tosiaan mukanansa tuo:

Espanjassa ainakin neljä kuollut lumimyrskyn vuoksi – Autoilija jäi jumiin yli 10 tunniksi kehätielle Madridissa

Tämänkin:

Record cold weather in China sends power demand through the roof

[Heikki Jokipii]

Luulen, että maailmassa on keksintöjä, jotka ovat loistavia, nerokkaita ja täysin hyödyttömiä. Ja bitcoin, kryptovaluutat on niistä yksi.

Myös Hesarin mielipidesivuilla muistutettiin tänään tästä:

Bitcoin käyttää käsittämättömän määrän sähköä, jonka tuotanto aiheuttaa valtavat päästöt

Yhden bitcoin-maksun hiilijalanjälki on noin 326 kilogrammaa hiilidioksidia – edestakainen lento Helsingistä Lontooseen ja takaisin tuottaa hiilidioksidia 310 kilogrammaa matkustajaa kohden.

[Heikki Jokipii]

On ilman muuta näin:

Yksi tositalvi ei anna aihetta korjata ilmastoennusteita

Mutta seuraavaksi tulee kysymys: mikä antaisi siihen aihetta?

Ja seuraavaksi: mitä ne ilmastoennusteet ovat? Ilmaston ennustetaan lämpenevän, kyllä, mutta niin isolla haarrukalla, että siihen käsittääkseni jopa mahtuu sekin vaihtoehto, ettei se vielä vuosikymmeniin juuri lämpene. Vaikka kyllä sitten joskus, kun kaikki ennustajat ovat jo turvallisesti haudan povessa.

Tuossa kyllä on yksi kohtuullisen aikavälin täsmällinen ennuste:

Talvien ennakoidaan lämpenevän noin kolme astetta vuosisadan puoleenväliin mennessä. Ne lyhenevät, lämpenevät ja muuttuvat sateisemmiksi.
[...]
JOS haluaa tuntumaa vuoden 2050 talveen, kannattaa tehdä mielikuvamatka Norrköpingiin. Pääkaupunkiseutu siirtyy ilmastollisesti Keski-Ruotsin tasolle.

Mutta varaudutaan jo siihen, ettei niin käy:

Se, kuinka voimakkaasti talvet todellisuudessa lyhentyvät ja leudontuvat, on paljon kiinni kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Jos hiilidioksidipäästöt saadaan aisoihin, muutos jää pienemmäksi.

Tuollaisesta syystä. Tai sitten jostain muusta syystä.

[Heikki Jokipii]

Kehitys-Utveckling - lehti — joka on tullut minulle yli 50 vuotta, tilasin sen jo ensimmäiseen opiskelijaboksiini! — kirjoittaa tällaisesta.

Jos maa ja presidentti näin tekevät...

Yhdysvallat nostaa ilmastonmuutoksen kehitysyhteistyönsä pääteemaksi

... tekevät ne sen autettavien intressien vastaisesti. Kuten artikkelissa itse asiassa myönnetään (lihav. HJ):

Biden myös melko varmasti toimii sen puolesta, että kehitysrahoituslaitosten tuki fossiilisille polttoaineille loppuisi kaikkialla muualla paitsi kaikkein köyhimmissä maissa .

Halpa, luotettava energia on näiden ja vähän rikkaampienkien kehitysmaiden ja niiden kansalaisten intressissä.

***

Hiukan saman sukuinen on tämäkin tavoite:

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Tavoitteessa ei itsessään ole mitään vikaa. Mutta olen niitä "vanhan liiton miehiä", joiden mielestä tavoitteena tulisi olla tehdä nuo köyhät maat, ellei heti rikkaiksi, niin ainakin rikkaammiksi kuin ennen. — Ja oikeastaan luonnon monimuotosuudenkin takia: onhan jo kauan ollut tunnettua, että kiinnostus luonnonsuojeluun syntyy vasta tietyn tulotason saavuttamisen jälkeen.

[Heikki Jokipii]

YLE on löytänyt syyllisen:

Himalajan syöksytulva on vuoriston asukkaille ilmastonmuutoksen nopeimmin kasvava uhka – näin vuoristo synnyttää tulva-aallon

Tästä saa kuitenkin hieman eri käsityksen:

A 1000-year history of large floods in the Upper Ganga catchment, central Himalaya, India

Determining the frequency, magnitude and causes of large floods over long periods in the flood-prone Himalaya is important for estimating the likelihood of future floods. A thousand year record (with some information from 2600 years ago) of the frequency and some estimates of velocities and discharges of large floods has been reconstructed in the Upper Ganga catchment, India, using written reports, litho-stratigraphy and sedimentology, and dated by optical and radiocarbon methods. In the Upper Ganga catchment rainfall triggers large landslides that dam rivers and release large amounts of water when they burst, thereby amplifying the effects of rainfall. The large floods in the catchment may be the result of landslide dam bursts rather than glacial lake bursts, and these are likely to continue and possibly worsen as the monsoon intensifies over the next century. However preliminary information suggests that the recent devastating flood of June 2013 was the result of heavy rainfall not landslide dam bursts. The frequency record is non-random and shows a high frequency between AD 1000 and AD 1300 (omitting uncertainties), then a low frequency until a cluster of floods occurred about 200 years ago, then increased frequency. This temporal pattern is like but not identical with that in Peninsular India, and both appear to be the result of variations in the monsoon.

Tämä itsestään selvänä asiana esitetty ei minulle edelleenkään ole lainkaan selvä:

Himalajan jäätiköt tuottavat juoma- ja käyttöveden 1,9 miljardille ihmiselle. Jäätiköiden katoaminen aiheuttaisi vesipulan, jota olisi käytännössä mahdoton korjata. Vuoriston eläimille ja kasveille muutos olisi myös dramaattinen.

Minusta jäätiköt eivät lainkaan tuota vettä. Vaan pidättelevät sadevettä valumasta alas laaksoon.

PS. Tästä Hesari ei (vielä ainakaan) syyttänyt ilmastonmuutosta:

Lumikaaos sekoittaa Keski-Eurooppaa ja Britanniaa – Lumimyrsky pysäytti liikennettä ja viivästyttää korona­rokotuksia

PS. 10.02.21: Tästä saisi kyllä siihenkin mallia:

Experts Blame Global Warming for Cold Weather in Thailand and Singapore

[Heikki Jokipii]

Tähänkin asiaan tämä tuodaan keskeiseksi selitykseksi:

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

On pantu merkille asiakokonaisuuden syvät, historialliset juuret. Velkaantuminen, vararikot ja epätoivo ovat pitkään ajaneet maaseudun ihmisiä mahdottomiin tilanteisiin, äärimmillään itsemurhiin – neljännesvuosisadan ajan tiedettyyn tuhansien murhenäytelmään.*)

Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on analyyseissa jäänyt kuitenkin huomiotta.

Lähes puolet Intian työväestä toimii maataloussektorilla. Liittovaltion tutkimusinstituutin NITI Aayogin mukaan 52 prosenttia viljelyalasta on vailla keinokastelua, jolloin toimeentulo saadaan sadeviljelyn ehdoilla.

”Kun globaalit lämpötilat ovat nousseet, sateet tulevat sattumanvaraisemmin pitempine kuivuuksineen ja lyhyempine runsaiden sateiden jaksoineen eli tulvineen”, toimittaja Omar Ahmad kirjoittaa.

Sitten vähän luomunäkökulmaa:

Myös keinokastelua hyödyntävät viljelivät kärsivät ilmastonmuutoksesta, sillä sateisuusolojen muutokset lyhentävät kasvukautta, jolloin on pakko nopeuttaa kasvua keinolannoitteilla ja runsaalla pohjavesikastelulla.

Tämä nostaa kuluja aaria kohden ja heikentää maaperän laatua, jolloin sadot ja rahallinen tuotto viljelijälle niukkenevat entisestään.

Luodaan kuva, että muutoin oltaisiin keinolannoitteita käyttämättä! Maassa, jonka läpi Vihreä vallankumous meni jo vosikymmeniä sitten! Ja kummasti uskalletaan yhä väittää, että sadot tuolla tavalla niukkenevat.

Tällaista sitten ennustetaan:

Maatalous- ja viljelijäin hyvinvoinnin ministeriö arvioi 2019 esimerkiksi vehnän tuotannon laskevan jopa 23 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen seurauksena.

Kuten on lähes epätoivoisesti yritetty ennustaa ennen tuotakin. Mitä on tapahtunut, mikä nyt on trendi? Tämä:

https://www.indexmundi.com/agriculture/?country=in&commodity=wheat&graph=production

Tuollaisen 23 prosentin vähenemisenkään myötä Intian vehnäntuotanto ei palaisi edes sille tasolla, jolla se oli n. 20 vuotta sitten. Vaan olisi sitä suurempi.

_______

*) tarkistin aikanaan asian: Intian kaupungeissa tehtiin enemmän itsemurhia kuin maaseudulla. Mutta kumpaisessakin suhteessa hyvin vähän verrattuna Eurooppaan ja Suomeen.

[Heikki Jokipii]

YLE on löytänyt syyllisen:

Himalajan syöksytulva on vuoriston asukkaille ilmastonmuutoksen nopeimmin kasvava uhka – näin vuoristo synnyttää tulva-aallon

GWPF (ja The Times) löytää syyllisen toisaalta:

Himalayan flood disaster exposes risks of India’s rush for green energy
   

India has built hundreds of dams and hydroelectric plants along its Himalayan rivers to conserve water supplies and build renewable energy sources. This has destabilised the ecosystem.

[Heikki Jokipii]

Napapyörteen avulla nämä ilmiöt kuten tämä ...

Texasissa on paikoin 18 astetta pakkasta, arktinen napapyörre päästää etelään poikkeuksellisen kylmää ilmaa

Esimerkiksi Dallasissa pitäisi tähän aikaan vuodesta olla 15 astetta lämmintä, mutta nyt onkin sää pakkasella, -14 asteessa.

... tai vaikkapa Thamesin jäätyminen selitetään kuitenkin johtuvaksi lämpenemisestä.

Tai epämääräisemmin tähän tapaan:

People Are Comparing Texas’ Winter Storm To The Day After Tomorrow