Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Heikki Jokipii]

Autoilun, lihansyönnin ja lentämisen kanssa näyttää Suomessa olevan ihan samalla tavalla. Niitä harrastetaan nykyisin ehkä ilmastoahdistuneina. Mutta yhtä paljon tai enemmän kuin ennen:

Ilmastoahdistus ei näy Suomen lentokentillä – matkustajamäärät kasvoivat

[Heikki Jokipii]

Harmittaako viileä kesäsää? Näistä etelän kohteista löytyy vielä edullisia paikkoja
Kolea heinäkuu saa monet tarttumaan etelän äkkilähtöihin. Huoli ilmastonmuutoksesta ei näy matkatoimistojen myynnissä.

Eikä varmaan näy, jos ei se näy YLE:n toimituspolitiikassakaan. Toinen puoli YLE:ä latelee meille madonluvut ilmastomuutoksesta yleensä ja lentämisestä erikseen. Ja toinen puoli välittää ja lähettää meille tuollaisen mainospläjäyksen.

[Heikki Jokipii]

Hesari jatkaa "naulojen iskemistä" tässä:

Mökkeilyn suosio ei osoita hiipumisen merkkejä, vaikka ulkomaanmatkoja tehdään enemmän kuin vuosituhannen alussa

SUOMALAISET tekevät entistä enemmän lomamatkoja ulkomaille, ja matkustamisen suosio on kasvanut tasaisesti tällä vuosituhannella. Matkustamista pitävät tärkeänä etenkin 15–35-vuotiaat ja pääkaupunkiseudulla asuvat.

Oikeastaan se siitä nuorten erityisestä ilmastoahdistuksesta ja -vastuullisuudesta.

[Heikki Jokipii]

Autoilun, lihansyönnin ja lentämisen kanssa näyttää Suomessa olevan ihan samalla tavalla. Niitä harrastetaan nykyisin ehkä ilmastoahdistuneina. Mutta yhtä paljon tai enemmän kuin ennen:

Ilmastoahdistus ei näy Suomen lentokentillä – matkustajamäärät kasvoivat

Saksassa on ihan sama juttu:

LUFTHANSA SEES NO ‘GRETA EFFECT’ AS PASSENGER NUMBERS SHOW RISE

[Heikki Jokipii]

Ilmastonmuutos puree monilla, yllätyksellisillä tavoilla:

Halla puraisi perunaa – vioituksia havaittu eri puolilla maata

Hallaa esiintyi erityisesti viime viikon torstain ja perjantain välisenä yönä.

Vioitusten laajuus on poikkeuksellinen, sillä hallat heinäkuussa eivät ole yleisiä. "Aiemmin ei ole ollut näin vakavia tuhoja tähän aikaa vuodesta", kuvaa Serenius tilannetta Petlan koekentillä Ylistarossa.

Vai täytyykö tuossa muistaa se  jo vanha sääntö, että kun se on kylmää, se on säätä, ja kun se on lämmintä, se on ilmastoa?

Eli tämä on ilmastoa:

Maailman pohjoisimmassa asutuskolkassa rikottiin kyseenalaisia lämpötilaennätyksiä

Kanadan ympäristöministeriön meteorologin Armel Castellanin mukaan uusi lämpöennätys on vain yksi esimerkki ilmaston lämpenemisestä muiden joukossa.

Ja täytyy vain säälitellä noita ihmisiä, jotka joutuvat kärvistelemään 21 asteen helteessä.

[Heikki Jokipii]

Näin sitten kertookin MT:

Äärilämpötilojen heinäkuu: Hiostavia helteitä ja vastapainona eniten hallaöitä koko 2000-luvulla

[Heikki Jokipii]

Nimimerkki Passiiviidentieetti ei ehdottomasti ole millään muotoa ilmastoskeptikkoja. Kun minä vähän olen, niin sekin ehkä täytyy ottaa huomioon siinä, miksi lainaan häntä näin:

Köyhien maiden vaurastuminen on tarpeellista jo pelkästään sen takia, että se parantaa heidän mahdollisuuksiaan mukautua lämpenevään maailmaan. Tämä prosessi on kaikkialla tarkoittanut päästöjen kasvua, mutta sen sijaan, että rakentaisimme politiikkaa tämän haasteen mittakaavan ymmärtäen, lässytämme köyhille maille siitä kuinka heidän taloutensa saa kasvaa vain aurinko- ja tuulivoiman avulla. Itse asiassa tämä olisi kaikkein tehokkain tapa vaurastua!…olkoonkin, että väitettä tukevaa esimerkkiä ei maailmanhistoriasta löydy ja emme itse missään nimessä tee kuten puhumme. Sysäämme köyhimpien harteille vastuun kehittää täysin erilaiset talouskasvun rakenteet ja moottorit kuin mitä muu ihmiskunta on käyttänyt samalla, kun ilmastonmuutoksen riskit lähestyvät heitä kuin nopeasti tunnelissa vastaantuleva pikajuna. Sitten jeesustelemme tai etsimme salaliittoja, kun köyhät maat tekevät toisin kuin toivomme

https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2019/08/04/ilmastonmuutokseen-mukautuminen-politiikkavihreat-ja-viite/

[Heikki Jokipii]

Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)

Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.

Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".

Hesarin tiedepalsta tarjosi tänään tällaisen skenaarion siitä, miten tuollainen äkillinen kylmeneminen voisi toteutua:

Tutkijat laskivat: Suur­valtojen välinen ydin­sota pimentäisi auringon seitsemäksi vuodeksi
Tutkijat yrittävät jälleen kuvitella maailmanpaloa. Ydinsotaa seuraisi vuosien mittainen ydintalvi, kun noki ja tuhka pimentäisivät auringon ja lämpötila laskee pakkasen puolelle vuosikausiksi.

Samassa lehdessä oli sitten parikin artikkelia ilmastoahdistuksesta, ja siitä, miten se iskee erityisesti lapsiin ja nuoriin. Kun itse olin lapsi ja nuori, ahdistuin tuosta yllä olevasta skenaariosta. Vaikka en edes tiennyt silloin tuosta ydintalven teoriasta (se itse asiassa kehitettiinkin myöhemmin, 1980-luvulla).

Hirtehisesti voisi lohduttautua sillä, että syöjien määrä tuossa skenaariossa vähenisi myös jyrkästi, heti.

[Heikki Jokipii]

Poikkeavaa uhkakuvaa tarjoaa tämäkin kirjoittaja:

https://wattsupwiththat.com/2019/08/21/corn-belt-update-mid-august-2019/

Hänen mukaansa siis USA:n maissivyöhykkeen sato on uhattuna vallinneen kylmyyden takia. Maissi ei ehtisi valmiiksi ennen tavanomaisia yöpakkasia. Toteutunut lämpösumma ei riittäisi. Maissivyöhykkeen lisäksi tuo koskisi myös Kanadaa.

En osaa sanoa. Mutta ajattelin, että tuollainen reipas ennuste voisi täällä tulla esille, ja nähdään sitten syksyllä kuinka asiassa käy.

Toisessa yhteydessä on tullut esille, miten USA kyllä kestää huonon maissisadon. Maissia voidaan siirtää bioetanolin valmistuksesta ruokakäyttöön hyvin suuria määriä, melko vaivattomasti. Tuo uhkakuva ei (ehkä siksi?) ole mitenkään näkynyt maissin hinnoissa, vielä ainakaan.


PS. 31.08.19: Tämä viljelijä, joka kyllä valittaa ihan toisenlaista sään aiheuttamaa vaikeutta ...

Lantbrukare i USA tröttnade på regnet

... tuo ohimennen esille tavallaan juuri tuon viimeksimainitun:

En annan utmaning enligt Todd Weller är att priserna inte stigit som de borde ha gjort under ett år med dålig skörd.

– Mycket av den majs jag odlar går till etanol men på grund av förändrade riktlinjer är inte efterfrågan på etanol så stor som den borde vara. Dessutom är många här upprörda över presidentens höjda tullar som gör grödorna svårare att sälja, säger han.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Missä määrin tässä...

Ilmastonmuutos tuo uusia riesoja pelloille ja kasvimaille – tutkija huolestui Ruotsiin levinneestä rikkakasvista: "Hyvin hankalasti torjuttava"

... kuvataan oikeastaan vain luomuviljelyn ongelmaa?

No, torjunta-aineresistenssi kyllä mainitaan. Mutta se ei kyllä johdu ilmastonmuutoksesta, eikä sitä ongelmaa ilmastotoimilla voiteta.

[Heikki Jokipii]

Minusta tämä on oikein erinomainen esimerkki otsikon ilmiöstä:

Selvitys: Suomen pitää uudistaa ihmisoikeuspolitiikkaansa – Ilmastonmuutoksen kieltäjien ja naisten oikeuksien vastustajien liikkeet aiheuttavat uusia haasteita

Politisoituneimpia teemoja ovat ilmastonmuutos, muuttoliike ja sukupuolten tasa-arvo.

”Vahvat tasa-arvon vastaiset liikkeet ja sukupuolten tasa-arvon vastustaminen vaikuttavat naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen ja hlbti-ihmisten oikeuksiin. Ihmisen aiheuttaman ympäristön muuttumisen kieltäminen tekee sen ehkäisystä ja tilanteen muuttamisesta vaikeaa, ja asenteet siirtolaisuutta kohtaan ovat polarisoituneita”, selvityksessä todetaan.

Sillä minä en kyllä millään ymmärrä, miten ilmastonmuutoksen kieltäminen - oli se sitten itsessään hyvin väärinkin - vaikuttaisi noihin muihin mainittuihin asioihin. No, minut ilmeisesti pakotetaan se ymmärtämään:

Suomelle esitetään raportissa kahdeksan suositusta. Suomen pitäisi muun muassa huomioida ympäristön muuttumisen ja ihmisoikeuksien välinen yhteys, [...]

Ja siinä yhteydessä varmaan minunkin?

Se mahdollisuus tuossa kyllä vahvasti on, että siinä sotketaan historiallinen sattuma, että nyt samat ihmiset ja poliittiset ryhmät vastustavat siirtolaisuutta, ja ovat keksineet myös julkisesti epäillä ilmastonmuutosta, asioiden loogiseen kytkökseen.

Olen päinvastoin ollut havaitsevinani, että ilmastonmuutosta käytetään verukkeena kun vastustetaan kehitysmaiden ja niiden köyhien ihmisten oikeutettua pyrkimystä parantaa elintasoaan, ja sitä kautta toimitaan heidän ihmisoikeuksiaankin vastaan! Ynnä maailmanlaajuista tasa-arvoa vastaan. Siinä olisi Suomelle huomioitavaa!

[Heikki Jokipii]

Edelliseen jatkoa. Tuo näyttää olevan pitkälle maailma.netin/ Teija Laakson tulkinta. UM:n uutinen asiasta ei näytä samanlaiselta:

Selvitys: Suomen ihmisoikeuspolitiikka kaipaa päivitystä

Siinä selostuksessa ei ilmastonmuutoksen kieltäjiä lainkaan mainita. Tietysti nuo Laakson lainaamat pätkät saattavat tekstistä löytyä.

[Heikki Jokipii]

Kohta saattaisi olla aika "diagnosoida" uusi oireyhtymä meissä median asiakkaissa eli käyttäjissä:

ilmastokyllästyneisyys (tai -ikävystyneisyys)

Vähintään yhtä vakava juttu kuin ilmastoahdistus. Eikä rajoitu nuorisoon.

[Heikki Jokipii]

Ilmastomuutos näyttää kohtelevan hyvin eri tavalla näitä kahta maata, jotka joskus kuuluivat samaan valtioon, Pakistania....

Meri ahmii Indus-joen suistomaita Pakistanissa – ”Vuosi vuodelta yhä suurempi joukko ihmisiä muuttaa pois”

... ja Bangladeshiä:

Experts: New islands could solve Bangladesh land crisis

[Heikki Jokipii]

Tuo ensimmäinen lause tässä Hesarin otsikossa ...

YK-raportti: Ilmasto lämpenee aiempia ennusteita nopeammin, ja päästö­tavoitteita on kiristettävä monin­kertaisesti

... kerrotaan muina miehinä faktana. Mutta uskaltaisin kysyä, että mitä näistä ennusteista pidetään noina "aikaisempina":

http://www.drroyspencer.com/2013/06/still-epic-fail-73-climate-models-vs-measurements-running-5-year-means/

(Tuosta kaaviosta olen nähnyt uudemmankin version. Mutta ihan samanlainen se oli.)

Tässä ei ole mitään tuoreutta ...

Tuoreen raportin mukaan ilmasto lämpenee peräti 2,9–3,4 astetta, vaikka maat saavuttaisivat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteensa.

Vuosista 2015–2019 on raportin mukaan tulossa tilastohistorian lämpimin viisivuotisajanjakso, keskimäärin 0,2 astetta lämpimämpi kuin sitä edeltäneet viisi vuotta ja 1,1 astetta lämpimämpi kuin vuosien 1850–1900 keskiarvo.

... vaan tuota noin 3,5 asteen ennustetta on tolkutettu jo jotain 20 vuotta. Vaikka satelliittimittausten trendi (vuodesta 1989) on noin 0,13 astetta vuosikymmenessä, eli 1,3 astetta vuosisadassa. Eikä kyse ole oikeastaan lainkaan Pariisin sopimuksesta, jonka (teoreettiset) vaikutukset Lomborg jo heti sen syntyessä osoitti minimaalisiksi. *)

Mutta vaikeudesta on perinteisesti "konsensuksen" kannattajat selvinneet ottamalla vertailukohdaksi jo aika kaukaisen 1800-luvun. Joka oli kylmä. Ja lämpeni omia aikojaan n. 1930-luvulle asti. Mutta siitä ei puhuta, vaan verrataan 1800-lukua nykyhetkeen.

Vaivihkaa 1800-luku on otettu myös normiksi. Vaikkapa tässä ...

United in Science -raportin mukaan maailman valtioiden sitoumukset päästöjen vähentämiseksi täytyy kolmin­kertaistaa nykyisestä, jotta lämpeneminen esi­teolliseen aikaan verrattuna jäisi alle kahden celsius­asteen. Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatisi tavoitteiden kiristämistä viisin­kertaisiksi.

... asetetaan tavoite, että nykytasosta tai 1900-luvun keskitasosta ilmasto saisi lämmetä vain alle 0,5 astetta. Vaikka oikeastaan voisi vaatia, että "esiteollisena aikana" täytyisi pitää aikaa ennen vuotta 1950. Koska vasta suurinpiirtein sen jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat olleet merkittäviä. Siis vertailukohtana jaksoa 1900-1950. Mutta sitä ei tehdä, koska vertailut eivät olisi edes siinä määrin dramaattisia kuin verratessa 1800-lukuun.

Vaan voi olla, ettei sillä olisi merkitystä. Eiväthän nuo ennusteet nytkään perustu toteutuneeseen kehitykseen, trendeihin. Vaan ilmastomalleihin. Juuri niihin, joita Roy Spencer oli koonnut kaavioonsa.

________________

*} ihan minimaalinenhan sopimus ei ollut. Siihen liittyi kehittyneiden maiden sitoumus tukea kehitysmaita asiassa vuosittain 100 miljardilla dollarilla. Sen maksamisen pitäisi alkaa ensi vuonna 2020. Huomasiko joku, että siitä olisi ollut nyt puhetta?