Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
22.02.19 - klo:11:00 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 23 24 [25]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan  (Luettu 90126 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #360 : 07.02.19 - klo:08:43 »

Tämä Hesarin artikkeli houkuttelee näkemään tässäkin systemaattista trendiä, ja siis ilmastonmuutosta:

Tuntuuko, että lunta on satanut jatkuvasti? Helsingissä tuli tammikuussa enemmän lunta kuin koskaan aiemmin

Lainaus
Helsingin tammikuut ovat olleet 2000-luvulla pitkän aikavälin keskiarvoja mustempia sekä lämpimämpiä. Tänä vuonna lunta on tullut poikkeuksellisen paljon.

Mutta sitten kun siinä on oikein pitkän ajan käppyrä ...

Lainaus
Kylmin tammikuu 1987
Grafiikka näyttää tammikuun keskilämpötilat Helsingissä vuodesta 1882 asti. Tammikuun 2019 keskilämpötila 4,6 pakkasastetta,

... niin siinähän ei sitten (toivottua?) systemaattisuutta näykään. 2000-luku on kyllä lämmin. Mutta niin oli 1930-lukukin. Ja kylmimmät tammikuut sijoittuvat 1940-luvun ja 1980-luvun välille. Ja käyrä kokonaisuudessaan näyttää rauhoittavan tasaiselta.

Ja siinäkin näkyy sama kehitys kuin muissakin Suomen lämpötilakäyrissä. Lämpötila nousi 1800-luvulta 1930-luvulle. Jostain syystä, joka ei silloin voinut olla hiilidioksidi. Ja sitten se laski. Kunnes se taas 1980-luvulta taas nousi, suurin piirtein 1930-luvun tasolle. Siinä syy voi olla hiilidioksidi.

***

Helsingin lämpötilakehityksellä - ja varsinkaan tammikuussa - ei tietysti ole kovinkaan suurta merkitystä Suomen maataloudelle. Vaikka kaupunki onkin "viljelijöitään"  palkinnutkinVirnistää
« Viimeksi muokattu: 07.02.19 - klo:09:35 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #361 : 09.02.19 - klo:07:59 »

Tässä uutisessaan ...

Ilmastokapina leviää Euroopassa – Tuhannet belgialaisnuoret lintsaavat torstaisin koulusta: ”Me saamme päättää!”

... HS jättää merkille pantavasti yhden asian kertomatta. Nimittäin sen, miten nuo nuoret suhtautuvat tähän:

Lainaus
Belgia on päättänyt sulkea kaikki seitsemän ydinvoimalaansa vuoteen 2025 mennessä, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. Osa voimaloista on ollut talvella poissa käytöstä, ja Belgia on ollut tuontienergian varassa. Belgialaisia on varoitettu sähkökatkoista. Päätös voimaloiden sulkemisesta lisää todennäköisesti hiilidioksidipäästöjä, kun osa tuotannosta pitää korvata esimerkiksi maakaasulla.

Vaikka siis maa tuolla päätöksellään on ajamassa itsensä samanlaiseen umpikujaan kuin Saksa. Vain tämä vaihtoehto esitetään ...

Lainaus
Yksi merkittävistä syistä on uusiutuvien energialähteiden pieni osuus. Uusiutuvien osuus energiatuotannosta on alle yhdeksän prosenttia, kun sen pitäisi olla jo 13 prosenttia vuonna 2020.

... vaikka siis jo melkeinpä kerrotaan, ettei se ole uospääsytie, ei sillä pulasta selvitä.

Voi tietysti olla, että asiasta ei ollut paljon kertomista. Vaan vihreiden villitsemät nuoret siellä olisivat yhtä innokkaasti niin ilmastomuutosta kuin ydinvoimaakin vastaan?

« Viimeksi muokattu: 09.02.19 - klo:08:21 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #362 : 11.02.19 - klo:04:37 »

YLE:n uutisen mukaan näyttäisikin nyt tältä:

Ydinvoima tekee paluuta EU:ssa – Komission energiajohtaja Ylelle: Ilmastopäästöjen nollaaminen vaatisi kymmeniä uusia laitoksia

Belgiakin mainitaan:

Lainaus
Jos ydinvoiman mainitsee ääneen Brysselissä, huoneeseen laskeutuu vaivaantunut hiljaisuus.

Näin kuvaavat suomalaiset energia-alan ammattilaiset Brysselin viime vuosien ilmapiiriä ilmastopolitiikassa.

Kärjistys sisältää totuuden siemenen. Etenkään EU:n mahtimaa Saksa ei ole halunnut keskustella ydinvoimasta EU:n ilmastopolitiikan työkaluna Fukushiman ydinturman jälkeen.

Lisäksi Bryssel on ydinvoimavastaisena tunnetun Belgian pääkaupunki.

Belgia aikoo luopua ydinvoimasta 2025 mennessä. Osin tästä syystä maa ei näillä näkymin saavuta EU:ssa yhteisesti sovittuja päästövähennystavoitteita.
« Viimeksi muokattu: 11.02.19 - klo:04:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #363 : 21.02.19 - klo:07:53 »

Mutta tämä väite maailma.netissä (Guardianissa) on kyllä jo sitten liian paksua, ainakin tällaisenaan:

Lainaus
"Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin keskittymistä maan ilmakehään yli 30 prosenttia viimeisten 200 vuoden aikana, ja luvun odotetaan kaksinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä. Raporttimme mukaan tämä muutos ilmansaasteissa estää peltovehnän kasvua kymmenen prosenttia", kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Arnold Bloom Guardian-lehdessä.

Jos tuota olisi perusteltu lisää esim. siten, että ko. muutos aiheuttaa jotakin säihin, niin ehkä, mutta tuossa siis väitetään hiilidioksidin itsessään olevan ilmansaaste, joka vähentää vehnän kasvua. Mitä toimittajat ovat tehneet koulussa, kun oli luonnontiedon tunti?

***

Tarkemmin katsoen, ja linkkejä seuraten, kyse ei ollut kasvun vähenemisestä, vaan tästä edellä esiin otetusta ilmiöstä, nyt koskien typpi- eli proteiinipitoisuutta. Jota tai joita siis CO2-pitoisuuden kasvu vähentäisi. Siihen on vastaväite, toinen tieteellinen arvio: etsin tähän linkin, kunhan ehdin.

Ja ehdinkin näin nopeasti, se on tässä:

The Love-Hate Relationship of CO2 & Plant Protein Concentration

Jatkuu klo 13:40:

Yksi tuossa kritiikissä mainituista keinoista ongelman korjaamiseksi oli yksinkertaisesti typpilannoitteen lisääminen. En osaa sanoa, oliko tämä kirjoittajalla mielessä, mutta näin sitten uutisessa myöskin kirjoitettiin (lihav. HJ):

Lainaus
Guardianin haastattelemien avustusjärjestöjen mukaan tutkimustulos tarkoittaa, että järjestöjen on edistettävä uudenlaisia viljelytekniikoita, jotka suojelevat vettä ja maaperää. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tulevaisuuden ruokaturva riippuu kuitenkin enemmän sosiaalis-taloudellisista tekijöistä kuin ilmastonmuutoksesta.

Tähän "sosiaalis-taloudelliseen" varmaan, toivottavasti voisi laskea mukaan sen, että meillä maailman rikkailla olisi tästedes varaa tällaiseen pieneen 10 miljardin euron tukeen asiassa.

Myös kasvinjalostuksessa on asiassa mahdollisuutensa. Kun korkeampi CO2-pitoisuus luonnostaan lisää kasvien kasvua ja jos jalostuksella ratkaistaan tämä proteiinipitoisuuden ongelma, lopputulema on juuri päinvastainen kuin mitä maailma.nyt/Guardian väittää.

(Tässä vielä toinen tarkastelu mineraaleista ja vehnästä)

Tässä toinen tuon kauhuskenaarion kritiikki:

Harvard Public Health Paper Threatens Africans Health with a Carbon Dioxide Scare Story

Lainaus
Field experiments have long shows that a few crops deliver perhaps five to ten percent less zinc, iron, and protein per unit when carbon dioxide levels are increased from current levels to concentrations that are predicted for the year 2100. As the Harvard researchers acknowledge, people have been “dramatically” and “significantly” increasing their wealth and hence improving their diets for many years, so this small decline in the nutrients in some crops is hardly likely to cause a nutritional crisis. They also acknowledge that plant breeding, fertilizers, and new growing methods can more than compensate for the decline. However, the researchers decided to hold wealth, diets, and agricultural methods constant in their computer model, which resulted in their estimates about “millions” being harmed.

Tuossakin siis tavallaan vaikuttaa "tyhmän maajussin teoria"?
« Viimeksi muokattu: 21.02.19 - klo:08:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 23 24 [25]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!