Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

[Jarrumies]

YLEn suomenkielisillä sivuilla uutisesta ei jostakin syystä ole tuosta asiasta vielä kirjoittu.

Tänään Verkkouutiset julkaisi asiasta uutisen:
https://www.verkkouutiset.fi/luomuruoka-kuormittaa-ilmastoa-enemman-kuin-tavallinen/

Ruotsalaistutkimuksen mukaan luomuruuan vaatima viljelypinta-ala lisää hiilidioksidipäästöjä.

Luonnonmukaisesti viljellyillä elintarvikkeilla on suurempi ilmastovaikutus kuin tavanomaisesti viljellyillä, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus Ruotsin Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta. Tutkimuksen mukaan luomuruoka lisää maankäyttöä, mikä puolestaan pahentaa tuotannon ilmastovaikutusta, yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

– Tutkimuksemme osoittaa, että Ruotsissa viljeltyjen luomuherneiden ilmastovaikutus on noin 50 prosenttia suurempi kuin perinteisesti viljeltyjen herneiden. Joillakin elintarvikkeilla ero on vieläkin suurempi, apulaisprofessori Stefan Wirsenius Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta kertoo.

Luomutuotetun ruuan hehtaarituotot ovat pienemmät lähinnä siksi, että viljelyssä ei käytetä lannoitteita.

Wirseniuksen mukaan lisääntynyttä maankäyttöä ja sen ilmastovaikutuksia ei ole otettu kunnolla huomioon aikaisemmissa vertailuissa luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden välillä.

– Tuloksemme ovat merkittäviä, koska Ruotsissa meillä on poliittisia tavoitteita lisätä luomutuotteiden tuotantoa. Jos nämä tavoitteet toteutettaisiin, ruotsalaisen elintarviketuotannon ilmastovaikutus tulisi todennäköisesti kasvamaan paljon, Wirsenius kertoo.

[Heikki Jokipii]

Maaseudun Tulevaisuus on ollut ruotsalaisen keskustelun seuraamisessa yleensä kiitettävän valpas ja oli nytkin. Se julkaisi tänään tämän:

Tutkimus väittää: Luomu on ilmastolle tavanomaista viljelyä tuhoisampaa

Voi sanoa, että tieto tuosta tutkimuksesta on nyt Suomeen tullut. Jäämme odottamaan, mitä tästä seuraa.

***

On se nyt Hesarissakin:

Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely

Saa nähdä onko huomisaamuna myös paperilla.

[Heikki Jokipii]

Ei ollut tänä aamuna HS:n paperilehdessä. Mutta ehkäpä huomenna on.

***

Uutisen näyttää julkaisseen lyhyenä versiona myös Ilta-Sanomat:

Tutkimus: Luomu voi kuormittaa ilmastoa jopa 70 prosenttia enemmän kuin tavallinen viljely

Tämähän siinä ei pidä paikkaansa ...

Tutkimus julkaistiin tiedelehti Naturessa ja siitä kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

... vaan ensimmäisenä oli Svenska YLE.  - Jonkinlainen kielimuuri tuntuu Suomessa vielä internet-aikanakin olevan. Suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla suomenkieliset julkaisut syynättiin tarkkaan ja tarvittaessa sensuroitiin. Mutta samaan aikaan sai vapaasti ostaa ja lukea ruotsalaisia lehtiä. Luotettiin siihen, etteivät vallankumoukselliset demokraattiset aatteet tavoita rahvasta ruotsinkielellä. Vähän niin näyttää vieläkin olevan. 

Tuo tutkimusuutinen olisi ollut löydettävissä myös englanniksi Sciencedailystä:

Organic food worse for the climate?

Oli se Eurekalertissakin.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu lähti ensimmäisenä puolustustaisteluun:

Luomuviljelyn ilmastovaikutusta ei voi pelkistää maankäyttöön

Vai olisiko tuota sanottava vastahyökkäykseksi? Kiistettiin Chalmersin tutkimuksen lähtökohdatkin:

Hiljattain uutisoidun kansainvälisen tutkimuksen mukaan luomuviljely on ilmaston kannalta huonompi vaihtoehto kuin tavanomainen viljely, koska luomu vaatii tavanomaista enemmän peltoalaa matalamman satotasonsa takia. Ruoantuotannon ilmastopäästöt eivät kuitenkaan ole pelkistettävissä maankäyttökysymykseksi.

Ruotsalaisen Chalmersin teknillisen yliopiston johdolla tehty tutkimus on lähinnä yksipuolinen ajatusleikki. Siinä on kehitetty laskennallinen hiilihyötyindeksi mittaamaan maankäytön muutosten vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin globaalilla tasolla.

Pelkistettävissä? Jos maan käyttö otetaan huomioon, minusta se ei ole pelkistämistä. Mutta Pro Luomun mielestä olisi pitänyt tarkastella ihan muita asioita. Tähän tapaan:

Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että metsä ei ole ainoa maankäyttömuoto, joka sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessakin kehitettävillä ns. hiiliviljelymenetelmillä voidaan edistää myös ruoantuotannossa olevan peltomaan hiilensidontakykyä merkittävästi.

Ruotsalaistutkimus ei ota kantaa ruoantuotannon muihin ympäristövaikutuksiin. Luomutuotannon kiistattomia ympäristöhyötyjä ovat muun muassa peltomaan eliöyhteisön monimuotoisuuden ylläpito sekä mineraalilannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön välttäminen. Peltomaan monipuolinen eliöyhteisö pitää yllä hyvää kasvukuntoa, joka on tärkeää myös hiilen sidonnalle.

Varmoja ollaan siis siitä, että peltomaa sitoo yhtä hyvin hiiltä kuin metsä. Ja erityisen hyvä tässä olisi luomuviljely. Kummastakaan ei pitäisi olla varma.

Perussanomana kuitenkin, ettei viljelyn maankäyttöön pitäisi kiinnittää mitään huomiota.

Ja sieltä se pompsahti pintaan myös maan kasvukunto. Se, joka salaperäisesti luomupelloissa lymyilee. Vaikkei se koskaan sadoissa näyttäydy.


PS. Ei ollut Niko Kettusen juttu tänä aamuna HS:n paperilehdessä. Mutta ehkäpä huomenna on.

[Heikki Jokipii]

Sitten Pro Luomu yritti laittaa kaikkea ruotsalaista (tai suomalaista) viljelyä samaan veneeseen tai laatikkoon:

Johtopäätöksenä tutkimus esittää, että ruoantuotannon ilmastovaikutukset ovat vähäisimmät siellä, missä satotasot ovat korkeimmat eli tuotanto on tehokkainta. Tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisiä ruokakasveja ovat esimerkiksi Iowassa tehotuotettu maissi ja aasialainen riisi, koska niiden satotaso on korkeampi kuin esimerkiksi ruotsalaisen vehnän tai herneen.

Niin ikään ruotsalainen luomuvehnä ja -herne häviävät tavanomaisesti tuotetulle ruotsalaiselle vehnälle ja herneelle – puhumattakaan iowalaisesta maissista tai aasialaisesta riisistä. Luomuviljelyä ei tämän kummemmin tutkimuksessa tarkastella.

Tällä logiikalla kaikki suomalainen ruoantuotanto, sekä luomu että tavanomainen, on ilmastolle huomattavasti haitallisempaa kuin maissi tai riisi.

(lihav. HJ)

Tuolla lihavoidulla kohdalla yritetään kiemurrella ulos. Kyllä siinä tutkimuksessa tarkasteltiin nimenomaan ruotsalaisen luomuviljelyn satotasoja, jotka kehnoiksi todettiin.

Ja sillä "logiikalla" havaittiin ruotsalainen luomuviljely haitallisemmaksi kuin tavanomainen viljely. Ja sama hyvin todennäköisesti pätee myös Suomessa.

Kyllä tämä suhteellinen vertailu on täysin puolusteltavissa. Yrittääkö Pro Luomun kirjoittaja sanoa, että koska täällä kaikki sadot ovat alhaisia, ei luomun vielä alhaisemmilla sadoilla ole niin väliä?

***

Hiukan ehkä avuttomalta tuntuu tuollainen kiukuttelu vertaisarvioitua tiedeartikkelia kohtaan?

[Heikki Jokipii]

Tänä aamuna tuo Niko Kettusen juttu vihdoin oli paperihesarissakin.

Meille tuli joulu! 

Otetaaan siitä vielä tämä (Tuomiston tutkimukseen viittaava) loppulause:

Tuomiston analyysi osoitti, että esimerkiksi luomumaito, luomuviljat ja sianliha tuottivat yksikköä kohden enemmän kasvihuonepäästöjä kuin tavallinen viljely.

Tutkimuksen tiedotteen mukaan parasta olisi yhdistää luonnonmukaisen ja tavallisen viljelyn parhaita käytäntöjä.

Ja heti perään meidän perinteinen retorinen kysymyksemme: miksi tuollaista viljelytapaa kutsutaan? Sitä kutsutaan tavanomaiseksi viljelyksi.


PS. Ainakin tässä blogissa/lukijakirjoituksessa Hesarin uutinen on jo huomattu, tosin netistä:

Paljastuiko suuri luomuhuijaus?

Siinäkin on tämä:

Chalmersin tutkimuksen mukaan kestävin lopputulos saavutetaan yhdistämällä luomuviljelyn ja tavallisen viljelyn parhaat puolet. Herätys, luomu-uskovaiset! Ajatelkaa luontoa, älkää itseänne.

.

Johon ...no, ei toisteta.

[Heikki Jokipii]

Luomuliittokin sitten reagoi, Facebookissa:

https://m.facebook.com/permalink.php?id=318161111603150&story_fbid=2041853679233876

Kiertelemällä. Tähän tapaan:

Luomualan kattojärjestö IFOAM tarkastelee uutisoitua tutkimusta ulostulossaan monelta taholta, kannattaa lukea. Tässä muutamia näkökulmia:
- Searchingerin ym. tutkimuksessa ei tehdä systemaattista vertailua luomu- ja tavanomaisen viljelyn välillä. Tutkimuksen kohteena ei ole luomuviljely, vaan maankäytön tehokkuus.

Vai niin. Kohteena oli luomuviljelyn tehokkuus maankäytössä, ja se huonoksi havaittiin. Miten systemaattisesti vertailua olisi pitänyt tehdä?

- Tutkimuksessa tehdystä vertailusta herneen ja syysvehnän viljelystä Ruotsissa ei voida tehdä yleistystä luomuviljelyyn yleisesti.

Miksei muka voisi? Miten monta maata ja viljelylajiketta olisi pitänyt olla mukana? Kyllä niitä olisi löytynyt, eikä tulos olisi siitä muuttunut.

- Tutkimuksessa tarkasteltiin vain kahden viljelykasvin satotasoja yhdellä alueella. Suomessa herneen satoisuus ei luomuviljeltynä juurikaan eroa tavanomaisesta.

Tutkimuksessa otettiin esimerkiksi kaksi viljakasvia. Ruotsissa on hyvät luomusatotilastot, sieltä löytyvät tarvittaesssa lähes kaikki luomuna viljellyt kasvit. Ja hyvänä otoksena, hyvin edustamassa koko Ruotsin tilannetta. Otoksen pienuuteen tai epäedustavuuteen vetoaminen on hyvin klassinen keino yrittää kieltää epämiellyttäviä tieteen tuloksia, silloInkin kun tällaisiin syytöksiin ei ole aihetta. - Jos luomuherne Suomessa pärjääkiin satovertailussa suhteellisesti hyvin, miten sitten luomuvehnä, se toinen vertailussa ollut kasvi? Kysyn vaan.

Tässä on myös linkki alkuperäiseen IFOAM:in tekstiin:

STATEMENT ON THE STUDY ‘ASSESSING THE EFFICIENCY OF CHANGES IN LAND USE FOR MITIGATING CLIMATE CHANGE’

Otetaan tämä siitä:

A closer look at the study reveals that the authors only used two crops grown in Sweden to compare organic with conventional agriculture and the results showed relatively high yield gaps. Looking at global food production though, we find, on average, lower yield differences than in the sample from Sweden and thus lower land use and possible related carbon costs. More funding for research into organic systems than the currently estimated less than 1% of total budget spent on agricultural research, would surely contribute to decreasing this yield gap even further.

Eli jos myönnetäänkin, että on se niinkin, satotasoissa on eroa, niin hiukan tutkimusta ja tutkimusrahaa lisää ja se asia muuttuu. Kun ensin on kiistetty Ruotsin maailman parhaitten (luomu)satotilastojen pätevyys. (Varmaan ajatellen jotain Rodale-instituutin koetilojen tuloksia?)

***

Jos tässä tarkoitettiin meitä ...

Voimakkaimmin asiaan ovat reagoineet tahot, jotka eivät suoranaisesti toimi maatalouden tai alan tutkimuksen parissa, vaan suhtautuvat luomuun hyvin asenteellisesti.

... niin voitaneen myöntää, että oikeassahan he ovat. 

[Heikki Jokipii]

Kun Lasse Leipola esittelee Vihreässä Langassa neljä skenaariota ...

Ilmastonmuutoksen torjunnan pelikortit pöytään

Lainaus

9.11.2018 15.06
LASSE LEIPOLA

IPCC:N ILMASTORAPORTTI esitteli neljä vaihtoehtoa, joilla lämpenemisen vakavimmilta vaikutuksilta säästytään. Tässä korttipelissä voi voittaa tai hävitä, mutta huijaaminen ei ole mahdollista.

Vertaile vaihtoehtoja rinnakkain, niin saat käsityksen siitä, miten ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa puoleentoista asteeseen.

... niin tehkääpä todella niin, ja käykää ne kaikki läpi (nopeasti tehty). Ja kiinnittäkää huomionne siihen, mitä kussakin esitetään ydinvoimasta.

Siellä ei nimittäin ole sellaista skenaariota, jossa ydinvoima säilytetään ennallaan. Ei, vaan vähäisemmilläänkin se kaksinkertaistettaisiin nykyisestä. Skenaario "Pääpaino uusiutuvissa", lisäystä +98%, muissa skenaarioissa sen määrä jopa moninkertaistettaisiin.

Tuo oli Leipolan totuudenmukaisena journalistina pakko kirjoittaa.

Mutta nyt alkaa, Vihreät, olla niin, että huijaaminen ei ole enää mahdollista. Tuollaiset silmänkääntötemput ydinvoiman suhteen, että hyväksytään poikkeuksena vanhojen ydinlaitosten ajaminen loppuun, eivät enää onnistu. Sellaista korttia ei ole jaossa. (Tämä koskee tietysti muitakin kuin Vihreitä.)

Kun eilisessä A-Studiossa kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) esitti skenaarion, että isoja, Olkiluoto 3:n kokoisia ydinvoimaloita olisi maailmaan rakennettava tuhansittain, kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.) löysikin sitten selkänojan vastalauseelleen tuosta IPCC:n asiakirjasta. Keskustelu tuli sitten esille myös YLE:n uutisissa.

Vetosi siihen, että pääpaino IPCC:llä oli uusiutuvassa energiassa. Niinkuin kyllä olikin, mutta mikä IPCC on sanomaan, kuinka muutos tehdään, vaikka olisikin pätevä sanomaan, minkälainen muutos on tehtävä? Skenaarioita tekemään se on toki pätevä. Ja sellaisia nuo olivatkin.

Mutta syvällä on Vihreiden inho ydinvoimaa kohtaan. Halmeenpääkin oli nyt pakotettu myöntämään sille pikkuriikkisen roolin, koska IPCC:kin oli niin tehnyt. Mutta ei hiukkaakaan enempää.

[Heikki Jokipii]

Tässä on YLE:n nettiuutinen em. Skinnarin ja Halmeenpään keskustelusta:

Eduskuntavaalien läheisyys kiihdyttää keskustelua energiapolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta
Osa kokee ydinvoiman ratkaisuna ilmastonmuutoshaasteen ratkaisemisessa, osa taas ei

Sitä ei pari päivää sitten löytynyt.

***

On muutoin niinkin, ettei se Ilmastomuutos ihan joka paikkaan tunge, ainakaan läpikotaisin. Ottakaamme esille Helsingin Sanomat ja sen matkailusivut:

https://www.hs.fi/matka/

Muutama vähän huonoa omaatuntoa poteva artikkeli lentämisen vähentämisestä, ja kotimaan matkailun suosimisesta.*) Mutta muilta osin sitten kuvauksia toinen toistaan eksoottisemmista ja kaukaisemmista kohteista. Jotka ovat sitten enemmän tai vähemmän "must", vähintään "ainakin kerran elämässä". Jonne ei käytännössä pääse kuin lentämällä.

Noin siis nettisivuilla. Mutta samaan tapaan se on paperilehdessä. Ja samoin se on iltapäivälehdissä. Kaikki ne luovat kuvaa, että nykyaikainen ihminen matkustaa, paljon ja kauas.

Kaikki nuo lehdet ovat myös huolissaan siitä, että varmasti ostat oman henkilöauton. Tekstissään ja mainoksissaan.

_______

*) sellaisena  tämä Riku Rantalan kolumni on ... koominen:

On koomista, että tunnemme Thaimaan paremmin kuin isänmaan – Tämä yllättävä matkakohde on suomalaisten suosikki vuonna 2019

Matkustettuaan ensin itse pitkin ja poikin ympäri maapalloa, nyt hän sitten suosittelee lukijoille Suomessa pysymistä. Lupaa kyllä itsekin pysyä. Mutta vasta nyt.

Samainen mieshän ilmoitti suosivansa lähiruokaa - matkustamalla itse h-tin kauas sellaista nauttimaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä voisi olla noille matkailua puffaaville lehdille vähän ajattelemisen aihetta:

Suomalaisten lentämisen päästöistä näkyy vain murto-osa – lentokoneet saastuttavat jo saman verran kuin autot

Tai sitten ei ole, koska, niinkuin sanottu, ne puffaavat oman auton hankkimista yhtä agressiivisesti ja häikäilemättömästi kuin matkailua.

Luultavasti lehdet perustelevat (itselleen ja muille) tuota siten, että uusi auto olisi vähäpäästöisempi? Hesari kertoi tänä aamuna niksin, miten voit jatkaa matkailua (ja edelleen etsiä mielenkiintoisia kohteita Hesarin sivuilta):

Hiilijalanjäljen sijaan pitäisi puhua hiilikädenjäljestä, sanoo professori – ”Aktiiviset puunistuttajat pystyvät tekemään kevyesti oman kuormituksensa verran hiilinielua”

Puita voisi istuttaa hiilinieluiksi vaikka käytöstä poistuneille pelloille ja kavereiden kesämökeille, asiantuntijat ehdottavat.

Kun ilmastoahdistus iskee, mutta lentäminen houkuttaa, metsä auttaa, ainakin teoriassa. Vielä enemmän auttaa, jos istuttaa puun tai vaikka tuhat puuta.

TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?

Siinä kaikki mitä tänne voi lainata, mutta idea selvisi.

Aneet voi siis tänä päivänä ostaa Tapiolta, muinaissuomalaisten metsän jumalalta. 

[Heikki Jokipii]

Ei ole demarienkaan ydinvoimakannan johdonmukaisuudessa kehumista. Ainakaan jos katsomme Demokraatin pääkirjoituksia:

Ydinvoima sakkaa – energiakäänne odottaa (2016)

Ydinvoimaan kriittisemmin suhtautuvat ovat ajatelleet, että ydinvoima voi olla eräänlainen siirtymäkauden energialähde. Sitä tarvitaan jossain määrin niin kauan kuin kehitys johtaa täysin päästöttömiin energiamuotoihin.
[...]
Näyttää siltä, että aika ajaa ydinvoiman ohi nopeammin kuin oli ajateltu. Tämä merkitsee sitä, että Suomenkin on suhtauduttava energiakäänteeseen aivan toisenlaisella vakavuudella kuin, mitä tähän asti on ajateltu.

Aikamme megatrendi: vihreä populismi (2017)

Edelleen vaalikentillä monet vihreät ehdokkaat toitottivat ydinvoiman turmiollisuutta ja syyllistivät ydinvoiman kannattajia ”tämän planeetan tuhoajiksi”. Totuus on kuitenkin se, että ilman ydinvoiman lisärakentamista Kioton sopimuksen ilmastotavoitteisiin ei päästä.

[Heikki Jokipii]

Entä Vasemmistoliitto? Otteita asiakirjasta "Vasemmiston tavoitteet 2016–2019":

3.3. Oikeudenmukaista ilmastoturvaa
[...]

Ydinvoimasta luopumiseen on varauduttava ja siirryttävä hajautetun, täysin uusiutuvan energian käyttöön.
[...]

*  Yhteiskunnan tuki siirretään asteittain ympäristölle haitallisista turpeesta ja ydinvoimasta uusiutuvalle hajautetulle energiatuotannolle.
[...]

 *  Uusille ydinvoimaloille ei anneta lupia, Fennovoiman voimalahanke pysäytetään. Uraanikaivoksia ei avata.

[Heikki Jokipii]

Tuntuu siltä, ettei Hesari halua tietää vastausta asettamaansa kysymykseen:

Ruotsi voittaa Suomen lähes kaikilla ilmasto­mittareilla – mistä se johtuu?

Päästöissä ero on huomattava: asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat Suomessa vuonna 2016 kaksinkertaiset Ruotsiin verrattuna. Merkittävä syy on Ruotsin suuri vesivoiman osuus.

Lisäksi Ruotsi tuottaa yhä 40 prosenttia sähköstään ydinvoimalla, kun Suomella osuus on 27 prosenttia. Ruotsi aikoo luopua ydinvoimasta, kun taas Suomi rakentaa sitä lisää.

”Suomessa fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella on edelleen iso rooli energiantuotannossa, kun Ruotsissa niiden rooli on aika marginaalinen. Ruotsissa energiantuotanto ei ole enää suurin päästölähde kuten Suomessa”, sanoo Ruotsin ilmastopolitiikkaan perehtynyt asiantuntija ja vihreä poliitikko Oras Tynkkynen.

(lihav. HJ)

Tai ainakaan ei halua sanoa sitä tuon selvemmin ulos. Ei Hesari eikä Tynkkynen.

Ruotsin surullisen kuuluisasta ydinvoimakansanäähestyksestä on kohta 40 vuotta, mutta vieläkin ydinvoimasta luopuminen on toteuttamatta. Varmaankin siitä yhä diskuteerataan. Mutta tuskin toteutetaan.

Ruotsissa pidettiin 1980 kansanäänestys ydinvoiman käytöstä. Äännestyksessä tarjottiin kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki sisälsivät ydinvoimasta luopumisen. Kaksi vaihtoehdoista oli olennaisesti samat ydinvoimasta luopumista koskien ja edellyttivät ydinvoimaloiden sammuttamista 2010 mennessä. Yksi vaihtoehto tarjosi nopeamman aikataulun. Ydinvoimasta hitaimmalla tarjotulla aikataululla luopuva vaihtoehto voitti.

Juuri siirryttiin vuoteen 2019. Ruotsin luopumisprojekti on näin ollen kestänyt kauemmin kuin Olkiluodon 3-ydinvoimalan rakentaminen. Hiukan vähemmän aikaa, jos sen laskee vuodesta 2010.

Vaan mitä tapahtuisi, jos se toteutettaisiin? Siitäkään ei Hesari katso tarpeelliseksi kirjoittaa. Eikä siitä, miten tuon kansan äänestyksen tulos on sittemmin monin tavoin osattu Ruotsissa kiertää:

Myöhemmin Ruotsi on muuttanut suhtautumistaan ydinvoimaan kun Riksdag salli niukasti äänin 174-172 ydinreaktorien korvaamisen uusilla.

Jossa yhteydessä niitä on modernisoitu niin, että ydinvoiman tuotanto on vuodesta 1980 vain kasvanut. Vaikka yksi ydinvoimala suljettiinkin.

Nyt jo nähdään miten on käymässsä ydinvoimasta luopuvalle Saksalle. Se juuttuu fossiilisiin energialähteisiin, vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin:

Germany needs longer timetable to end coal-fired power: minister

Luultavasti vielä pidemmäksi ajaksi. Tai sitten se on pakotettu pyörtämään ydinvoimapäätöksensä. Ja/tai keksimään ruotsalaisten tyylisiä "luovia" poliittisia ratkaisuja.

[Heikki Jokipii]

Astetta selvemmin asiaa kertoi Iltalehti:

Suomessa on noin kaksinkertaiset kasvihuonepäästöt asukasta kohden verrattuna Ruotsiin. Myös Norjassa ja Tanskassa päästöt asukasta kohden ovat Suomea pienemmät.

Ruotsissa käytetään huomattavasti enemmän vesivoimaa ja ydinvoimaa kuin Suomessa, mikä selittää eroa päästötilastoissa. Myös tuulivoimaa käytetään Suomea enemmän, kun taas hiiltä poltetaan paljon vähemmän kuin Suomessa.

Kun Suomi tuskin pystyy lisäämään vesivoimaa, johtopäätöksen pitäisi olla selvä?

Saksa muuten jo tässä vaiheessa otti toisen vuosikymmenen lisäaikaa:

Esitys: Saksa luopuu kivihiilen käytöstä vuoteen 2038 mennessä

Eikä se varmaan tuohon viivytykseen jää. Mutta nyt sitten on parikymmentä vuotta aikaa sormet ristissä toivoa, josko se keksintö tehtäisiin, jolla vaihtelevaa tuuli-ja aurinkoenergiaa saataisiin tehokkaasti varastoiduksi.


PS. 5.2.18: Merkelin CDU:ssa on jo nyt kuultu ääniä, ettei tuokaan lisäaika riitä!

[Heikki Jokipii]

Tämä ei mene minun kaaliini:

Tutkimus: Valtaosa Himalajan jäätiköistä voi sulaa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta

Jäätiköiden sulamisella on todella dramaattisia vaikutuksia hyvin laajalla alueella.

Himalajan jäätikkö on merkittävä veden lähde yli 1,6 miljardille ihmiselle vuorilla ja niitä ympäröivissä jokilaaksoissa. Jäätiköltä alkunsa saavat muun muassa Intian läpi virtaavat Ganges ja Indus, Kiinalle tärkeä Keltainenjoki, Kaakkois-Aasian halki virtaava Mekong ja Myanmarin tärkeimmän riisinkasvatusalueen muodostava Iravadi.

Himalajan jäätikön tulevaisuudesta on kiinni suorasti tai epäsuorasti AFP:n mukaan miljardien ihmisten ruoka, elanto, energia ja puhdas ilma kahdeksan valtion alueella.

Eiväthän ne jäätiköt ole mitään uusiutumattomia vesivarastoja, kuten osa pohjavedestä? Eli se veden varsinainen "lähde". Vaan pikemminkin verrattavissa patoaltaisiin. Joilla on oma merkityksensä, mutta ei se ole se, että vesi tyystin loppuu, jos patoa ei ole. Jään jopa pitää sulaa, jotta se on käytettävissä. Ei se siellä ylhäällä yhtään riisiä kasvata.

Niinpä joka tapaukssessa veden normaalin kiertokulun pitää jatkua, sulivat nuo jäätiköt tai eivät, jotta vettä tuonne jokiin ja alajuoksun viljelyksille kestävästi riittäisi. Joet saavat alkunsa - valtamerestä,  josta vesi haihtuu, nousee taivaalle, sieltä alas sataakseeen.