Luomuliittokin sitten reagoi, Facebookissa:
https://m.facebook.com/permalink.php?id=318161111603150&story_fbid=2041853679233876Kiertelemällä. Tähän tapaan:
Luomualan kattojärjestö IFOAM tarkastelee uutisoitua tutkimusta ulostulossaan monelta taholta, kannattaa lukea. Tässä muutamia näkökulmia:
- Searchingerin ym. tutkimuksessa ei tehdä systemaattista vertailua luomu- ja tavanomaisen viljelyn välillä. Tutkimuksen kohteena ei ole luomuviljely, vaan maankäytön tehokkuus.
Vai niin. Kohteena oli luomuviljelyn tehokkuus maankäytössä, ja se huonoksi havaittiin. Miten systemaattisesti vertailua olisi pitänyt tehdä?
- Tutkimuksessa tehdystä vertailusta herneen ja syysvehnän viljelystä Ruotsissa ei voida tehdä yleistystä luomuviljelyyn yleisesti.
Miksei muka voisi? Miten monta maata ja viljelylajiketta olisi pitänyt olla mukana? Kyllä niitä olisi löytynyt, eikä tulos olisi siitä muuttunut.
- Tutkimuksessa tarkasteltiin vain kahden viljelykasvin satotasoja yhdellä alueella. Suomessa herneen satoisuus ei luomuviljeltynä juurikaan eroa tavanomaisesta.
Tutkimuksessa otettiin
esimerkiksi kaksi viljakasvia. Ruotsissa on hyvät luomusatotilastot, sieltä löytyvät tarvittaesssa lähes kaikki luomuna viljellyt kasvit. Ja hyvänä otoksena, hyvin edustamassa koko Ruotsin tilannetta. Otoksen pienuuteen tai epäedustavuuteen vetoaminen on hyvin klassinen keino yrittää kieltää epämiellyttäviä tieteen tuloksia, silloInkin kun tällaisiin syytöksiin ei ole aihetta. - Jos luomuherne Suomessa pärjääkiin satovertailussa suhteellisesti hyvin, miten sitten luomuvehnä, se toinen vertailussa ollut kasvi? Kysyn vaan.
Tässä on myös linkki alkuperäiseen IFOAM:in tekstiin:
STATEMENT ON THE STUDY ‘ASSESSING THE EFFICIENCY OF CHANGES IN LAND USE FOR MITIGATING CLIMATE CHANGE’Otetaan tämä siitä:
A closer look at the study reveals that the authors only used two crops grown in Sweden to compare organic with conventional agriculture and the results showed relatively high yield gaps. Looking at global food production though, we find, on average, lower yield differences than in the sample from Sweden and thus lower land use and possible related carbon costs. More funding for research into organic systems than the currently estimated less than 1% of total budget spent on agricultural research, would surely contribute to decreasing this yield gap even further.
Eli jos myönnetäänkin, että on se niinkin, satotasoissa on eroa, niin hiukan tutkimusta ja tutkimusrahaa lisää ja se asia muuttuu. Kun ensin on kiistetty Ruotsin
maailman parhaitten (luomu)satotilastojen pätevyys. (Varmaan ajatellen jotain
Rodale-instituutin koetilojen tuloksia?)
***
Jos tässä tarkoitettiin meitä ...
Voimakkaimmin asiaan ovat reagoineet tahot, jotka eivät suoranaisesti toimi maatalouden tai alan tutkimuksen parissa, vaan suhtautuvat luomuun hyvin asenteellisesti.
... niin voitaneen myöntää, että oikeassahan he ovat.