Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus

[Heikki Jokipii]

Kaikkiaan tuo FAO:n raportti/artikkeli/"paperi" on huolissaan maaltapaosta, ja maaseudun suhteellisesta köyhtymisestä.

Mutta selvästikään se ei asetu kannattamaan vaihtoehtoa, että köyhät pienviljelijät vain (sukupolvesta toiseen) jatkaisivat pikku tiloillaan entiseen malliin. Niin kansainvälistä perheviljelyn vuotta kuin nyt FAO:n johdolla vietetäänkin.

[Heikki Jokipii]

Nyt tämän IPS:n uutisen mukana ...

Tutkimus: Nälkä uhkaa kasvaa pientilojen hävitessä

... tulevat taas esille nämä arviot ja teoriat:

IPS -- Maailman nälkä pahenee, koska pienviljelijät menettävät maitaan. Heidän hallussaan on alle neljännes pelloista, mutta he tuottavat suurimman osan ruuasta, tuore tutkimus paljastaa.

Pieni onkin tehokasta

Grainin tutkimusten mukaan pientilojen hallussa on kaikkiaan neljännes – Kiinan ja Intian ulkopuolella enää 17 prosenttia – pelloista, mutta ne päihittävät usein kaupalliset suurviljelmät tehokkuudessa.

Jos kaikki Keski-Amerikan tilat olisivat yhtä tehokkaita kuin pienet, alue tuottaisi kolminkertaisen määrän ruokaa nykyiseen verrattuna, selvitys kertoo.

Tässä linkki Grainin sivulle:

Hungry for land: small farmers feed the world with less than a quarter of all farmland

Tässä vielä linkki Stephen Leahyn alkuperäiseen englanninkieliseen artikkeliin:

Small Farmers’ Loss of Land Increases World Hunger

Minun ei tarvinne selittää, miksi en ko. artikkelin ja Grainin (tai myös mainitun Oakland-instituutin) tietoja sellaisenaan nielaise.

***

Ja jo lyhyt selailu osoitti, että tämä "tutkimus" eli 22 sivuinen esitys, oli juuri sellainen kuin pelättävissä oli: yritys osoittaa Grainin jne. olleen aina oikeassa, tarkoituksenmukaisesti dataa sieltä täältä poimien. Eikä aina dataakaan, kyllä (oikeansuuntaiset) mielipiteetkin ovat kelvanneet. "Tulokset" on takuulla kirjoitettu ensin, ja sitten ryhdytty "tutkimaan".

[Heikki Jokipii]

Tuosta englanninkielisestä versiosta selviää ehkä paremmin, miten millään muulla ei ole väliä kuin tällä omistuksella - ja pienuudella, joka sitten muka ratkaisee kaiken.  Ja myös, miten luvuilla siinä hämätään. Tätähän jo edellä käsiteltiin:

Zimbabwe was harshly criticised by the international community for redistributing farmland to smallholders in 2000. They now produce over 90 percent of the nation’s food crops, compared to 60 to70 percent before 2000.

“More [Zimbabwean] women own land in their own right, which is key to food sovereignty everywhere”, said Elizabeth Mpofu, general coordinator of La Via Campesina.

Ja edelleen Zimbabwen hehtaarisadot ovat yhtä kehnoja kuin ennenkin - eli nuo Zimbabwen "ruokasuvereniteetin" saavuttaneet "naiset" pystyvät 1-2 hehtaarin tiloillaan hädintuskin syöttämään perheensä. *) Mutta kun juuri kukaan ei pärjää maassa sen paremminkaan, niin sitten he tuottavat 90% maan omasta sadosta (ja vain pikkumaiset muistuttavat ruoan tuonnista).

Ja siinä tulee, vaikkei suomenkielisessä versiossa, esiin se, mitä oikeasti ajetaan:

The hard evidence from many studies shows that small farmers practicing agroecological farming produce more food, protect soil and water, have far lower CO2 emissions and provide better livelihoods, said Hobbelink.

“Small farmers give each hectare of their precious land far more attention and care,” he stressed.

Mutta vankkaa evidenssiä on vain siitä, että luomumenetelmässä kehitysmaan naisen täytyy todellakin kohdistaa enemmän "huomiota ja hoivaa" hehtaarilleen - joka on moneen kertaan kitkettävä rikkakasveista! Suuremmista sadoista jne. ei oikeata evidenssiä ole. (Vai oliko esim. tuolla Zimbabwessa?)

Normaalilukijallemme ei tätä tarvitse kertoa, mutta laitetaan se nyt tähän taas: "agroecological" tarkoittaa juuri, vain ja ainoastaan luomua.

Ja kun edellä juuri on puhuttu kaupallisesta suurviljelystä, annetaan siis ymmärtää, että näin toimisivat kaikki pienviljelijät, ja muita kuin luomumenetelmiä käyttävät olisivat kaikki "korporaatioita"! Suomenkielisessä versiossa tämä ei tule esille, jolloin tuo jälkimmäinen lause, yksinään, voi vaikuttaa uskottavalta.

__________

*) huonoimpana vuonna 2008 eivät edes itseään: 300 kg /ha, josta n. 200 kg siemenviljaan ... 100 kiloa viljaa ei taida vuodeksi ihmiselle riittää.

[Heikki Jokipii]

Yksityiskohtiin.

Temppu, ja miten se tehdään, alkaa siitä, että "tutkijat" eivät käytäkään lähtökohtanaan peltoa, vaan maatalousmaata. Tässä on Suomen IPS tehnyt käännösvirheen *), "farmland"-sanaa ei voi kääntää tässä pelloksi:

Heidän hallussaan on alle neljännes pelloista, mutta he tuottavat suurimman osan ruuasta, tuore tutkimus paljastaa.

Maatalousmaata on maailmassa n. 5 miljoonaa hehtaaria, ja siitä voikin pienillä tiloilla olla vain neljännes. Sillä n. 3,5 miljoonaa ha siitä on laidunmaata ja vain n. 1,5 miljoona ha varsinaista peltoa. Jos tilat vaihtelevat kooltaan, eivät ne myöskään siinä suhteessa ole stadardoituja, että jokaisessa olisi 1/3 peltoa ja 2/3 laidunmaata.

Ei, vaan suuret laidunmaat ovat luultavasti valtaosin suurtilojen, kuten Etelä-Amerikan "haciendojen", omistuksessa, ja pientila (varsinkin se 1-2 ha:n tila) todennäköisemmin koostuu vain pellosta. Mutta jos sitten tarkastellaan - erittelemättä asiaa - tuotettua ruokaa maatalousmaan hehtaaria kohti, niin itsestäänselvästi vain pellosta koostuva pikkutila kirkkaasti voittaa.

Tästähän meillä on täällä jo tavallaan esimerkki luomutiloista Australiassa:

Australian ihmeviljelijät jatkavat luomutiloillaan edelleen sinnikkäästi

Australian "luomusuurtilalliset" eivät siis tuottaneet ruokaa kuin n. 10 eurolla hehtaarilta! Tällaiseen tulokseen pääsivät kyllä vaikka Zimbabwenkin pienviljelijät, jopa v. 2008 ... (sentään n. 150 dollaria!)

Seuraava askel tässä hämäyksessä on pientilan määritelmä. Pientiloja ei suinkaan määritellä esim. hehtaarikokona, vaan ilmoitetaan, että käytetään kunkin maan omaa määritelmää (ja joissakin tapauksissa "tutkijoiden" itse valitsemaa).

Tämä tekee käytännössä eri maat täysin vertailukelvottomiksi, ja siinä on sisäänrakennettu vinouma: kehittyneistä maista, joissa maatalouden rakennemuutos on jo historiaa, "pientiloja" edustavat tilat, jotka kehitysmaissa olisivat lähes plantaaseja, kartanoita. Lisäksi kriteeritkin ovat sitten niitä, joita eri maissa käytetään.

Ääriesimerkki. USA:n osalta maan itsensä ilmoittama pientilan raja oli 250 000 dollarin liikevaihto vuodessa. Tämä tuntui tekijöistäkin kuitenkin liian suurelta, niinpä raja laskettiin 50 000 dollarin liikevaihtoon.

Mutta auttaako se, ja onko edelleenkään luvallista laskea maailman "pientiloja" yhteen?

Teoreettinen laskelma. Jos USA:ssa 10 hehtaarin tila on Iowan parhailla alueilla, ja saa 10 tonnia maissia hehtaarilta, ja saa yhteensä 100 tonnin tuotannostaan 500 dollaria tonnilta (ja siinä olisivat sen kaikki tulot, josta kaikki menot maksettaisiin) liikevaihto olisi siis 50 000 dollaria. Mutta se olisi siis pientila.

Samoin kuin 100 kappaletta noita 1 hehtaarin tiloja Zimbabwessa, joiden yhteenlaskettu maissisato olisi se 100 tonnia! Näiden kaikkien "pientilojen" yhteenlaskettu tuotto olisi siis 200 tonnia?!!

__________

*) tieto virheestä on mennyt Kepan kautta Suomen IPS:lle (lisäys klo 8:20)

[Heikki Jokipii]

Seuraava askel:

Maa keskittyy yhtiöille ja kaupallisille tiloille. Osa maakaappareista suuntautuu biopolttoaineisiin, ja toiset kahmivat peltoja keinottelumielessä. *)

(lihav. HJ)

Mekin vastustamme biopolttoaineita. Mutta taas - jos kuitenkin tähänkin käytetyt hehtaarit lasketaan suurtilallisten käyttämiksi - siis näin saadaan vähän matkaa "todistettua", miten pientilat tuottavat suurimman osan ruoasta.

Ja jos "[v]altaenemmistöllä talonpoikaisperheistä on alle kaksi hehtaaria viljelysmaata", niin eikö tämä ruoka sitten myös valtaosin sitten ole juuri heidän tuottamaansa? Sitähän tuossa yritetään lukijan aivoihin salakuljettaa.

___________

*) kahmitaanko, niin, että se jätettäisiin vain odottamaan, että sitä ei laitettaisi heti jonkinlaiseen käyttöön? (Oli se sitten biopolttoaineita tai "rahakasveja".) En oikein muuten usko tätä.

[Heikki Jokipii]

Entä mihin sitten perustui väite, että nämä "pientilat" (miten ne sitten oli määriteltykään) ylipäänsä tuottaisivat valtaosan maailman ruoasta? Tämän perusteena on vain lista 14 maasta (!) s. 11 kyseisessä raportissa, jossa kunkin maan kohdalla luetellaan yksittäisiä maataloustuotteita, ja niistä prosenttiosuuksia, jotka pienviljelijät ovat ko. maassa tuottaneet!

Mitään kokonaistarkastelua yhdenkään maan kohdalla ei ole.

Sitten mainitaan - kuitenkin - vaikka uutisen mukaan tiedettäisiin asiat kaikkia muita paremmin, sittenkin auktoriteetit:

The UN Environment Programme, the International Fund for Agricultural Development, FAO and the UN Special Rapporteur on the Right to Food all estimate that small farmers produce up to 80% of the food in the non-industrialised countries.

Luultavasti näistä juuri ja vain tuo "Special Rapporteur" eli Olivier de Schutter on noin tarkkaan ottaen arvioinut. (Ja tarkemmin kysyttäessä vielä varmaan sanoisi, että luomunahan nuo tuotettiin ... nyt ei muuten kysytä onneksi häneltä enää mitään!)

Hupaisin oli ko. listassa Kuuba:

With 27% of the land, small farmers produce: 98% of fruits, 95% of beans, 80% of maize, 75% of pork, 65% of vegetables, 55% of cow milk, 55% of cattle and 35% of rice43

Noinko se oli? Vai ehkä kuitenkin vähän toisin? Unohtuiko taas se pirun tuonti ulkomailta?

Kyllä, siellä oli vielä taulukkoliite. Mutta siinä ei kerrota mitään muuta kuin se, mikä näiden "tutkijoiden" mukaan on pienviljelijöiden osuus, kussakin maassa, ei heidän tuottoaan, tuotetun ruoan määrää. Ja pienviljelijät, myös ko. taulukon mukaan, on määritelty juuri niin mielivaltaisesti kuin edellä jo kerroimme.

Jos tällainen roskatutkimus olisi ollut hyväksyttävänä Helsingin yliopistossa, niin olemme vakuuttuneita siitä, ettei edes Juha Helenius olisi sitä läpi päästänyt!

[Heikki Jokipii]

Näin ollen koko kirjoituksen ja "tutkimuksen" teesi, että ...

IPS -- Maailman nälkä pahenee, koska pienviljelijät menettävät maitaan.

... on kaukaa haettu, erittäin väkisin "todistettu", ja lopulta yritys suunnata keskustelua epäolennaiseen asiaan, tähän tilakokoon. Ja pois olennaisesta, eli maatalouden tuottavuuden kohottamisesta (vaikka siitä ko. kirjoituksessa jotain puhetta onkin, taustateoria on simplistinen: tuottavuus kasvaisi - jopa vain - tilakokoa pienentämällä, tai ainakin säilyttämällä se ennallaan).

Plus sitten, kuten edellä kuvattu, mukana on yritystä "puffata" luomuviljelyä. (Josta meidän käsityksemme mukaisesti seuraisi juuri se, jota kirjoituksessa halutaan välttää: "Maailman nälkä pahenee"!)

Lisäksi kirjoituksessa "haisee" lopulta täydellinen välinpitämättömyys näiden alle kahden hehtaarin tilojen omistajien (taloudellisen) aseman parantamisen suhteen: heidän kuitenkin oletetaan pysyvän tiloillaan, ja olevan asemaansa tyytyväisiä. Vaikka tietysti voimme laskea, että alle kahden ha:n tilan viljelijä on köyhä yhä, vaikka pystyisi nostamaan tilansa hehtaarituotonkin maksimiinsa.

Mutta lopulta kuitenkin kirjoitus tuntuu olevan eniten huolissaan pientilojen ja -viljelijöiden määrän vähenemisestä. On siis nk. rakennemuutosta vastaan - ja erityisesti kehitysmaissa?

***

Olen joskus lukenut vanhaa suomalaista komiteamietintöä n. 1920-luvulta. Siinä oli eriävä mielipide, jonka mukaan Suomen kansantalous ei ole "terve", jos maatalousväestön osuus putoaa alle puoleen väestöstä. Varmaan taustalla oli ajatus, että Suomea ei tällöin pystyttäisi ruokkimaankaan. Mitään erityisiä vaikeuksia - sota-ajat ja niitä seuranneet pula-ajat poislukien - Suomen ruokkimisessa ei kuitenkaan ole sittemmin ollut.

[Heikki Jokipii]

*) tieto virheestä on mennyt Kepan kautta Suomen IPS:lle (lisäys klo 8:20)

Tieto käännösvirheestä on mennyt IPS:lle, koska maailma.netissä samassa uutisessa puhutaan jo samassa kohtaa maatalousmaasta.

Mutta sinne ei saa kommentteja, joten koko silmänkääntötempusta asiassa ei ko. palstan lukija saa tietää.

Kepan palstalla korjausta ei ole vielä tehty, mutta tehtäneen varmasti pian.

PS. 9.6.14: Mutta Demokraatti-lehdessä tänään taas "pellot", samon Kansan Uutisilla. Huokaus.

[Heikki Jokipii]

Tässä Kepan jutussa nyt on (pitkästä aikaa / ensi kerran?) ...

Tutkimus: Kehitysyhteistyöllä ei luoda riittävästi työpaikkoja Afrikkaan

... uskallettu käyttää "rumia" sanoja "tuottavuus" ja "rakennemuutos", ja vielä maatalouden yhteydessä!

"Oleellista on ollut, että kasvun myötä on onnistuttu siirtämään työntekijöitä maataloudesta teollisuuden ja palveluiden pariin.

Näin ei ole käynyt Afrikassa. Itse asiassa Afrikan valtioiden maatalousvaltainen tuotantorakenne ja työllisyystilanne on pysynyt suurinpiirtein samanlaisena viimeiset 20 vuotta."

Mutta jotain rohkeutta yhä puuttuu. Tämäkin sanotaan näin ...

"Tutkijat tiivistävät ehdotuksensa kolmeen palluraan.

Aivan ensimmäiseksi kannattaisi tehostaa maatalouden tuottavuutta. Näin luotaisiin lisää työpaikkoja sinne, minne suurin osa afrikkalaisista on jo työllistynyt."

... vaikka siis pitäisi sanoa, että työntekijöitä pitäisi rivakalla tavalla ja vauhdilla heittää hittoon maataloushommista. Sitähän se rakennemuutos on!

[Heikki Jokipii]

Kyse oli käännös- tms. virheestä. Alkuperäisessä Wider-instituutin raportissa luki asianomaisessa kohdassa "better jobs" eli siis parempia työpaikkoja eikä siis suinkaan lisää työpaikkoja.

Asiasta on huomautettu Kepan sivuillakin.

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS:n uutisessa myönnetään ja tuodaan esiin, että pieni tilakoko on ongelma:

Africa’s Dividing Farmlands A Threat To Food Security

Tässähän pääasiana on ongelma, joka Suomessakin tunnettiin jo vuosisatoja sitten: kun on paljon perillisiä, niin tilat pyrkivät jakautumaan liian pieniksi.

Vaikka ongelma myönnetään, niin sitä ilmeisintä ratkaisua, että Keniankin viljelijöiden lapsista suuren osan pitäisi siirtyä ihan muihin elinkeinoihin, ei oikeastaan tuoda esille. (Suomen/Ruotsin muinainen tyly ratkaisu, jossa esikoispoika sai koko tilan, saattaisi Keniassa olla nyt jopa toimiva ... vaikkei ehkä kaikin puolin ihan oikeudenmukainen.)

Ja edelleen ylistetään pienviljelijöitä Afrikan ruokaturvan selkärankana:

Smallholder farmers across Africa account for at least 75 percent of agricultural outputs, according to FAO.

“Small-scale farmers still produce more than big farms. Big farms often lie idle, investors hoard them for speculative purposes, they rarely grow food on this land,” Isaac Maiyo from Schemers, an agricultural community-based organisation in Kenya, tells IPS, explaining that 93 percent of farmers in Botswana are smallholders.

Mutta sitten kun esitetään vertailukelposia lukuja, miten asian kanssa oikein onkaan? Sambiassa on näin:

* In Zambia, 616,867 farms, which are on average less than a hectare, produce about 300,000 metric tonnes of maize.

* In contrast there are 6,626 Zambian farms of between 10 to 20 hectares that produce 145,000 metric tonnes of maize.

Niinpä noin 13 000  noita 10-20 hehtaarin "suurtilallisia" lisää ja yli puolen miljoonan pikku nyhertäjän (jollainen on uutisen kuvassa!) tuotos olisi saatu.

Jos tuossa käyttää tilakokona keskiarvona 0,5 hehtaaria ja 15 hehtaaria, pientilallisten hehtaarisato olisi noin tonni, "suurtilallisten" noin 1,5 tonnia. Eli "suurtilalliset" saisivat saman kokonaissadon pienemmältä alaltakin.

(Ja muistettava on yhä, että myös tuo 1,5 tonnia maissia hehtaarilta on satotasona surkea!)

Tätä asiaa (lihav. HJ) ...

Amos Thiong’o from Agri-ProFocus Kenya, a network of organisations working in agribusiness, tells IPS that extensive land subdivision is also affecting mechanisation of agriculture.

... ei käsitellä tuota enempää, mutta jos sitä yrittäisin avata, niin sitähän se tarkoittaa, ettei tuollaiselle 0,8 hehtaarin tilalle traktoria kannata ostaa. Vaimo pystyy kyllä sen yksin hoitamaan, tai ainakin lasten avulla  ... 

[Heikki Jokipii]

Edellisenkin pohjalta, jos minä vielä kerran törmään iskulauseeseen, että "nälän syy on köyhyys", niin minä ... en nyt tiedä, mitä minä teen. Mutta toisaalta tämän iskulauseen viljely, varsinkin ikäänkuin kaikkiselittävänä totuutena, ja myös luomuviljelyn alhaisemman satotason puolusteluna, on viime aikoina selvästi vähentynyt.

Vaikkapa Maailman ruokaohjelman (WFP) sivulla, "Mikä aiheuttaa nälkää?" (vuodelta 2013), sanotaan asia aika täsmällisellä tavalla:

Köyhyys vaikuttaa suoraan ihmisen mahdollisuuksiin tuottaa ruokaa. Köyhät viljelijät eivät pysty ostamaan siemeniä, joten he eivät voi viljellä ruokaa perheilleen. Köyhyys pakottaa ihmiset viljelemään ilman työkaluja ja lannoitteita, joka heikentää heidän mahdollisuuksiaan hyvään satoon. Toisilla ei ole maata, jossa viljellä, tai koulutuksen mukana tuomaa tietoa maanviljelystä.

Pähkinänkuoressa siis: köyhyys aiheuttaa nälkää, ja nälkä taas vangitsee ihmisen köyhyyteen.

Ehkä tuohon sen verran voisi kritiikkiä esittää, että vaikka "työkalut" periaatteessa sisältävätkin koneet, koneet olisi voinut tuossakin erikseen mainita! Ja torjunta-aineet. Ja kaikki muutkin asiat, jotka vaikuttavat maataloustyön tuottavuuteen. Koulutus oli mainittu (kiitos!).

(Siinäkään artikkelissa/nettisivulla ei tietysti ole uskallettu sanoa ulos sitä ajatusta, että köyhyys vähenisi, jos erittäin suuri osa ko. maissa lähtisi huuthelkkariin maataloudesta, muihin hommiin. Joka ajatus Wider-instituutin edellä mainitussa raportissa oli vähintään "idullaan" ellei jo sanottu, mutta ajatus sitten käännöksessä hävitettiin.) *)

*) 16.9.14: Nyt huomasin, että ko. kohta on Kepan uutisessa sittemmin korjattu.

[Heikki Jokipii]

Nyt on tämä uutinen saatavissa myös suomeksi:

Afrikkalaisten perintöpellot kutistuvat

Ja eipä siitäkään löydy yhtään viittausta siihen, että asia olisi ratkaistavissa siirtymällä muihin elinkeinoihin. Huomautin asiassa Kepankin sivulla.

[Heikki Jokipii]

Tämä IPS:n artikkeli kaipaa Intiaan "ilmastofiksua" maataloutta ...

U.N. Pushes Climate-Smart Agriculture – But Are the Farmers Willing to Change?

... mutta valittelee sitä, että vain nuoremmat viljelijöistä ovat muutokseen valmiita. Ja nuoremmat taas eivät ole innostuneita jatkamaan maataloudessa ylipäänsä:

From among the 60 families in Dayal’s village of Birnarayana, “only 15 percent of the younger generation are agreeable to continuing with agriculture as their main livelihood,” Dayal tells IPS. “The rest wish to migrate in search of white-collar jobs with assured income.”

India is one of the largest agrarian economies in the world. The farm sector contributed approximately 11 percent of the country’s gross domestic product (GDP) during 2012-2013.

Even though seven out of 10 people – or 833 million of a population of 1.21 billion – depend directly or indirectly on agriculture for a livelihood, the growth rate for the sector was just 1.7 percent in 2012-2013. In comparison, the service sector grew at a rate of 6.6 percent, according to the ministry of agriculture.

The 2011 census found that the number of cultivators across India fell significant over the last decade, from 127 million in 2001 to 118 million at the time of the census. The number of agricultural labourers, however, rose rapidly between 2001 and 2011, from 106 million to 144 million.

The number of small and marginal farmers, who own on average 0.38 to 1.40 hectares of land and constitute 85 percent of Indian farmers – also rose by two percent between 2005 and 2010.

lihav. HJ)

Tuossa on samassa uutisessa kaksi 15%:n lukemaa: nuoret jatkohaluiset viljelijät (ko. kylässä) ja ne (koko Intiassa), jotka omistavat maata enemmän kuin tuo 1,4 hehtaaria. Minun aavistukseni on, että paljolti samasta porukasta on kyse. Mikrotilan viljely ei ole nuorelle innostava tulevaisuudennäkymä, vaikka työllistyminen muutoin olisikin epävarmaa.  (Kuten ei ollut Suomessakaan 1960-luvulla, lähdettiin mieluummin Ruotsiin taikka vain jonnekin, suurella joukolla. Ja Intiassakin on omat "ruotsinsa", maa kyllä taloudellisesti kehittyy.)

Eikä tuollaista mikrotilaa viljellessä ehkä kovasti ole motivoitunut siihenkään, että opiskelisi kovasti uusia asioita ja/tai sijoittaisi muutenkaan siihen, että tila ja sen hoito sitten tyydyttäisi myös näitä ilmastoihmisiä. Elleivät ko. "temput" sitten ihan varmasti nosta tilan tuottoa - mutta aivan maksimituotoillakin tuollaisen tilan viljelijä jää toivottoman köyhäksi.

[Heikki Jokipii]

Jatkoa edelliseen. Epäilemättä on olemassa riski, että jotain hyvin pahaa ja mittakaavaltaan hyvin suurta pahaa - Intiassa kun ollaan - voi tapahtua ...

Unless binding international agreements on carbon emissions come into effect almost immediately, India will be saddled with a disaster of almost unimaginable proportions, as the millions of people who eke out a living on tiny plots of earth find their lifeline slipping away from them.

(lihav. HJ)

... jos näin vain jatketaan. Mutta mahdollisen "ilmastofiksun" viljelystavan omaksumisen lisäksi varustaututuminen tällaiseen katastrofiin kyllä minusta sisältää sen, että näitä "pikkuriikkisen pläntin" viljelijöitä tulevaisuudessa olisi vähemmän - ja Intia sen kautta yleisesti vauraampi maa, jolla hätätilanteessa ei olisi vaikeuksia esim. ostaa puuttuvaa viljaa maailmanmarkkinoilta (ja/tai muodostaa ruoan varmuusvarastoja jne. jne.j. Ja näin myös Intian viljelijät olisivat - suurempien tilojen viljelijöinä - sen verran vauraampia, ettei heidänkään talouttaan satunnainen katovuosi tms. vastoinkäyminen kaataisi.