Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
22.02.19 - klo:10:51 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 12 13 [14]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus  (Luettu 52108 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #195 : 30.08.18 - klo:11:10 »

Tuo em. artikkeli Ghanasta ilmestyi sitten, uudelleen otsikoituna, täällä:

Ghana tukee pienviljelijöitä ruuantuotannon turvaamiseksi

Sen pääsanomaksi olikin tullut tämä:

Lainaus
Ruuantuotannon lisääminen on kohtalonkysymys Ghanassa, jonka lähes 30-miljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vuosivauhtia. Maanviljelijöitä tuetaan muun muassa korvaamalla lannoite- ja siemenkuluja.

Ghanassa yritetään siis samantapaista kuin Malawissa:

Lainaus
Valtion tuki korvaa puolet lannoitteiden ja siemenien hankintakuluista 0,8–1,2 hehtaarin tiloilla. Viljelijä maksaa puolet omasta osuudestaan eli noin kymmenen euroa etukäteen ja toisen puolen sadon valmistuttua.

Mutta moninaisia esteitä työn tuottavuuden nousulle on. Yksi niistä tuo tilakoko. Joka tietysti johtuu (osin) väestökasvusta. Ei noin hehtaarin tilalla tai noin 2000 kilonkaan vuotuisella maissisadolla yksinkertaisesti voi päästä irti köyhyydestä. Jos ja kun tuosta on revittävä elanto ja kaikenlainen 7 henkilölle, kuten kuvatussa tapauksessa.

Tähän tuon kertomuksen kohteena olevaa viljelijää kohdanneeseen onnettomuuteen, eli "armeijamatoon", on Ghanassa yritetty reippaasti puuttua, kuten jo kerrottiinkin. Tuon lisäksi tiedemiehet yrittävät ajaa siellä ko. tuholaiselle vastustuskykyista GMO-lajiketta käyttöön:

Scientists push for GM maize in Ghana to address army worm infestation


PS. IPS-uutinen englanniksi, kolmannella tavalla otsikoituna:

How Ghana’s Rapid Population Growth Could Become an Emergency and Outpace Both Food Production and Economic Growth

Eli nopea väestönkasvu voi muuttua "hätätilaksi", kriisiksi. Vahvasti sanottu. Sitä ei voinut suoraan suomeksi kääntää, koska väestönkasvu kehitysmaissa on täällä enemmän tai vähemmän tabu. Siitä ei voi puhua, tai siitä pitää puhua hyvin "sordiinolla".
« Viimeksi muokattu: 02.09.18 - klo:06:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #196 : 11.10.18 - klo:07:04 »

Se muuten, että valtaosa Afrikan pienviljelijöistä on naisia (puhuttu jostain 80 prosentistakin. Vrt. edellä), saattaakin olla myytti:

New Project Takes Aim at the “Myths” of Farm Production in Africa

Siinä linkatussa esityksessä (tri Luc Christiaensen) käydään muutenkin läpi Afrikan viljelyä koskeva "tavanomainen viisaus". Osa siitä on faktaa, osa on myyttejä. Osa on siltä väliltä.

PS. 18.3.17: Linkit eivät näytä toimivan? Mutta laitetaan tähän tämä linkki, joka toimii (ainakin nyt):

Killing the Zombie Statistic: Women Contribute 60-80 Percent of Labor in African Agriculture

Uusi IPS-artikkeli antaa asiasta tällaisia prosenttilukuja:

YK pyrkii sukupuolten tasa-arvoon myös omissa riveissään

Lainaus
FAOn mukaan naiset muodostavat vähintään 45 prosenttia maatalouden työvoimasta kehitysmaissa. Osissa Aasiaa ja Afrikkaa osuus ylittää 60 prosenttia.

Vielä siis halutaan käyttää tuota suurta lukua, mutta nyt myönnetään, että näin on vain "osissa".

Valta pakenee naisia:

Lainaus
”Maataloussektorin johtavista tehtävistä on kuitenkin vain 14 prosenttia naisilla”, kenialainen tasa-arvokonsultti Grace Gakii muistuttaa. Viljelysmaasta he omistavat alle 20 prosenttia.

Tämä on edelleen ongelma:

Lainaus
Maatalousneuvonnan palveluista nauttii FAOn mukaan vain viisi prosenttia köyhien maiden maatilojen naisista. Neuvojilla on keskeinen rooli uuden teknologian ja viljelykäytäntöjen tuomisessa tiloille.

Eipä näytä kuvituskuvassa oleva viljelijärouvakaan siltä, että hänen tilalleen olisi tuotu uutta teknologiaa ja viljelykäytäntöjä.

On varmaankin näin ...

Lainaus
Kehitysmaiden maataloudessa naisten asemaa on vahvistettava, jos halutaan torjua kasvussa oleva nälkä.

... mutta olennaista siinä on juuri paremman teknologian saatavuus. Ei ehkä niinkään muodollinen omistusoikeus.
« Viimeksi muokattu: 11.10.18 - klo:07:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #197 : 12.10.18 - klo:06:20 »

Tuntuu ensi silmäyksellä ihan hienolta jutulta:

”Världens tuffaste jobb” gav insikt i klimatförändringarna

Että näin länsimainenkin ihminen saa henkilökohtaisen tuntuman kehitysmaan viljelijän kovaan ja raskaaseen todellisuuteen, eikö siinä ole jotain hienoa ja arvostettavaa.

Mutta tarkemmin katsottuna ei ole. Tuossa selvästi otetaan tuottamattomat viljelymenetelmät annettuna. Niiden osalta ei edes mietitä mitään muutosta.

Keskeinen opetuskin on sitten se, miten meidän aiheuttamamme ilmastonmuutos aiheuttaa tätä "epäoikeudenmukaisuutta":

Lainaus
Hon vill bland annat lyfta fram hur tydligt det var att vår livsstil har lett till klimatförändringar i andra delar av världen.

– Det var så tydligt att vårt sätt att leva har påverkat deras, och det kände jag en sorg över. De hade fått ett mer extremt väder, med försenade regn, mycket torka och mycket kraftiga regn som när de väl kom, sköljde bort hela skörden.

Karin Kling berättar att lokalbefolkningen märkte skillnad mot hur det hade varit tidigare och var väldigt medvetna om och upplysta om klimatförändringarna. De fick även hjälp av biståndsorganisationer för att lära sig att odla på sätt som skyddar grödorna mot det allt mer extrema vädret.

Ei tullut mieleen, että näiden avustusorganisaatioiden olisi pitänyt opettaa tapoja, jolla tehokkaammin saadaan suurempia satoja kuin nyt. Ja avustaa välineiden ja tuotantopanosten hankkimisessa. Näin, vaikka säät säilyisivät ihan samanlaisinakin. Ja vaikka ne muuttuisivat.

Anteeksi vaan, mutta syvällisestäkään ilmastonmuutostietoisuudesta ei näille köyhille naisille ei juuri ole apua, jos töitä jatketaan vanhanaikaisin tehottomin menetelmin. Kuokilla, kuten jutun kuvan mukaan tehdään. Kuvan teksti:

Lainaus
Karin Kling och Beata Chisi. Karin Kling berättar att man jobbade i etapper på åkern om några timmar per tillfälle. Samtidigt skötte man alla andra sysslor, som att hämta vatten, laga mat, ta hand om barnen och tvätta och diska för hand.

Tuoko muuttuisi, jos me, Ruotsissa tai Suomessa, muutamme elämäntyyliämme?
« Viimeksi muokattu: 12.10.18 - klo:06:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #198 : 18.10.18 - klo:08:03 »


Tässä on kyse ennen kaikkea konfliktien vaikutuksesta ruoan hintaan ...

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa

... ja myös ruoan suhteelliseen hintaan. Mutta kyllä taustalla vaikuttaa myös työn tuottavuus. Jota ei kyllä tuossa uutisessa lainkaan mainita.
« Viimeksi muokattu: 18.10.18 - klo:08:12 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #199 : 25.10.18 - klo:09:09 »

Joka tapauksessa vaihtoehtona ei ole jäädä kuokanvarteen, perinteisiin viljelytapoihin ja perinteisiin lajikkeisiin:

Siirtolaisuus suuntautuu usein maalta kaupunkiin – Jos olosuhteet kotiseudulla kohenevat, moni voi jättää lähtemättä, sanoo tutkija

Lainaus
Cattaneon mukaan muuttoliikkeiden suitsimisen avain ovat oikeanlaiset sijoitukset maaseudulle. Esimerkiksi viljavarastojen, kylmäsäilytyksen ja tukkumarkkinoiden kehittäminen loisi työpaikkoja ja houkuttelisi siten ihmisiä jäämään sijoilleen.

Paikallisten tarpeiden tulisi sanella sijoitusten luonne: yhtäällä kannattaa kehittää uusia elinkeinoja, toisaalla saattaa riittää viljelykasvien vaihtaminen ilmastonmuutosta kestäviin lajikkeisiin.

Sijoituksilla ei tyrehdytetä siirtolaisuutta kokonaan, mutta sen ei enää tarvitsisi olla pakon sanelemaa, Cattaneo pohtii.
« Viimeksi muokattu: 25.10.18 - klo:09:16 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #200 : 26.11.18 - klo:07:02 »

Monelle *) muistoja herättävä pikku elokuva ...

Nostalginen video vie 50- ja 60-luvun heinäntekoon: "Siirryttiin uusiutuvasta energiasta fossiiliseen öljyyn

.. mutta kaikille muistutus siitä, miten vähän aikaa tuosta tuottavuushyppäyksestä oikeastaan on.

Lisämuistutuksena: Afrikassa on monessa paikassa se ensimmäinenkin tuottavuushyppäys tekemättä, kun he kuokkansa kanssa ahertavat, ilman vetoeläimiä ja monta muuta välinettä, jotka tuossa videossa jo ovat esillä.

________

*) jopa minäkin, kaupunkilaispoika, olen ollut mukana heinätöissä 1960-luvulla, Pyhärannassa sukulaisten tilalla. Pitkänä poikana sain heittää heiniä seipäälle. Siskon ja äidin vanhaemäntä laittoi haravanvarteen. Hevosvetoisesti silloin vielä tuolla heinäpellolla heinät kasoihin  koottiin. Hiukan siinä sitten ihmisetkin käsiharavoineen kasoja kohottivat. Aika vähän tosin. Nuori isäntä piti koko käsin haravointia turhana, mutta hänen äitinsä piti päänsä. Niin tehtiin, koska niin oli aina tehty.
« Viimeksi muokattu: 27.11.18 - klo:06:56 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #201 : 27.11.18 - klo:04:45 »

Käsi sydämelle: haluaisitte!o Suomen maatalouden palaavan aiemmalle tuottavuustasolle, vaikka siihen sisältyisikin palaaminen uusiutuvaan energiaan?

Ja ennenkaikkea: haluaisitteko Afrikan jäävän uusiutuvan energian käyttäjäksi, nykyisellä tuottavuuustasollaan?

Nämä ovat tietysti retorisia kysymyksiä, eivätkä erityisesti osoitettuja tämän palstan lukijoille. Eivätkä vain minun kysymyksiäni. Mm.  Bjørn Lomborg on tuonut esille, miten myös fossiilisen energian käytön lisääminen olisi valtavan hyvä asia köyhimmille kehitysmaiden ihmisille.

Videon juontaja ...

Lainaus
Luomuviljelijä Urho Kari toimii kertojana ja johdattelee aiheeseen.

... toi ansiokkaasti esille tuon tuottavuuden nousun. Mutta eipä sitten ottanut esille, että myös luomu laskee radikaalisti viljelysmaan tuottavuutta.  Sinänsä tämä Urho Kari on jossain määrin järkimiehiä, eli uskalsi aikanaan hylätä ainakin steinerilaisen hömpän.
« Viimeksi muokattu: 27.11.18 - klo:07:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #202 : 27.12.18 - klo:09:02 »


Tällaisiakin kytkentöjä historiasta löytyy:

https://www.atl.nu/lantbruk/kriget-skapade-den-moderna-skordetroskan/

Eli kulman kautta sota voitettiin leikkuupuimureilla!

Nyt uudessa tilanteessa toivoisi, että leikkuupuimurit löytäisivät tiensä maailman kriisialueille yhtä sutjakkaasti kuin kalasnikovit näyttävät löytävän. Ja että vain puimureita käytettäisiin.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #203 : 18.01.19 - klo:06:28 »

Tässä uutisessa ja gradussa ei juuri siitä ole puhetta ...

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Lainaus
Kehitysyhteistyöjärjestöjen varainkeruukampanjoissa näkee enää harvoin laihoja, nääntyviä lapsia eikä valkoihoisten auttajienkaan roolia enää korosteta yhtä paljon kuin vaikkapa vielä 1980- ja 1990-luvuilla.

Siitä huolimatta kehitysyhteistyöjärjestöt sortuvat yhä esittämään kehittyvät maat ja niiden asukkaat stereotyyppisesti.[...]

... mutta me olemme edellä useaan kertaan kiinnittäneet huomiota siihen, miten erityisesti kehitysmaan nainen esitetään kuokan varressa. Siis tekemässä jotain hyvin tuottamatonta. Siis selvästi jonkun avun tarpeessa. Hyvin stereotyyppisesti.
« Viimeksi muokattu: 18.01.19 - klo:06:37 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #204 : 13.02.19 - klo:09:07 »

Hieman tai melko merkillinen tapaus:

Brazilian Indians fined for planting GMO soy crops

Eli eräs Brasilian alkuperäiskansa tai intiaaniheimo on istuttanut GMO-soijaa ja saanut siitä miljoonasakot. Rikollista puuhaa on ollut myös traktoreiden ja suurten maatalouskoneiden hankkiminen ja käyttäminen.

Tapaus on kyllä monimutkainen, koska nuo reservaatit ovat samalla myös luonnonsuojelualueita. Ja tuo viljely on varsin voimaperäistä, kuten jutun kuvista (ja myös numeroista) näkyy. Isoja alueita viidakkoa on ilmeisesti raivattu pelloksi.

Odotellaan, kuullaanko tapauksesta lisää. Mutta kieltämättä siinä nyt on myös nk.  ekoimperialismin makua. Jalot villit käyttäytykööt, niinkuin länsimaiset (tai länsimaistuneet) valkoiset ja vihreät haluavat heidän käyttäytyvän. Mutta asiaan ovat sekaantuneet myös Brasiliian muut maanviljelijät, jotka katsovat olevansa väärinkohdeltuja.

Mutta ihan noin helppoa se ei tuolle heimolle ollutkaan hypätä mukaan tähän modernisoitumiskehitykseen.

Tuo tarina onkin nyt jatkunut tällä tavalla:

New Brazilian government backs indigenous tribe fined in 2018 for embracing modern agriculture and growing GMO crops

Yhtälailla toisaalta-toisaalta-tapaus se on edelleen.
« Viimeksi muokattu: 13.02.19 - klo:09:12 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #205 : 19.02.19 - klo:07:31 »

Kerrankin IPS-artikkeli, jossa ei kuvassa tai tekstissä ole kehitysmaan naisia kuokkiensa kanssa ...

Droonit avuksi Afrikan maatalouteen

Lainaus
Bulawayo, Zimbabwe 18.02.19 (IPS – ) Maatalous on Afrikan pääelinkeino, mutta pienviljelijän leipä on tiukassa. Helpotusta arjen pulmiin tuo teknologia muun muassa robottilennokkien eli droonien välityksellä.

Tansanialainen it-yrittäjä Rose Funja havahtui ongelmaan joitakin vuosia sitten. ”Viljelijällä voi olla riittävästi maata, mutta sen tuottava käyttö ei onnistu, jos paperit puuttuvat”, hän selittää.

Insinööriksi […]

,.. vaan siis tuo afrikkalainen naispuolinen ICT-yrittäjä droonin kanssa!

Jos/kun tuo artikkeli ilmestyy jossakin kokonaisuudessaan, linkkaamme sen tietysti tänne.
« Viimeksi muokattu: 19.02.19 - klo:08:03 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11069



Profiili Sähköposti
« Vastaus #206 : 21.02.19 - klo:08:31 »

Tässä on sitten tuo edellä mainittu artikkeli suomeksi kokonaisuudessaan:

Droonit auttavat tansanialaisia pienviljelijöitä saamaan rahoitusta

Vaikuttavaa, jopa suurenmoista! Tuo rahoituskuvio on tuossa tietysti pääasia, mutta muutkin sovellusalueet mainitaan:

Lainaus
CTA:n mukaan digitaaliset työkalut voivat auttaa Afrikassa niin maanomistuksen selkiyttämistä, viljelykasvien valintaa kuin tuholaistorjuntaakin. Afrikan unioni kehotti vuosi sitten jäsenmaita hyödyntämään mahdollisuuksia, joita lennokit tarjoavat maataloudelle.
« Viimeksi muokattu: 21.02.19 - klo:08:39 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 12 13 [14]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!