Artikkelissa yritetään monin tavoin todistella tämä järkeväksi hommaksi:
Kaupunkilaisten oma pelto sopii ammattikeittiön kumppaniksi Kaupunkilaisten oma pelto on ruokaosuuskunta, joka kasvattaa lähiruokaa kumppanuusmaatalousmallia noudattaen. Biodynaamisia kasviksia – ituhippien hommaa vai järkevä tapa hankkia ravintolan raaka-aineet?
Perustuen ennen kaikkea siihen, että oikeastaan ohitetaan täysin kysymys, mitä biodynaamisuus on. Ja keskittymällä sensijaan täysin csa-viljelyn esittelyyn ja ylistämiseen.
Tuo ravintola on todella yhteistyösuhteissa Kaupunkilaisten Oman Pellon kanssa — sieltä voi esimerkiksi
hakea satokassin. Mutta mahtaako tuo pienehkö tilkku, ja sen vähäsatoiset menetelmät, kuitenkaan palvella kovinkaan laajaa joukkoa helsinkiläisruokailijoita? Jos ammattikeittiön vastuulla on varmasti ja säännöllisesti ruokkia esim. nälkäisiä lapsia ja nuoria, biodynaamisten raaka-aineiden varaan ei voida heittäytyä. Kuten maamme Steiner-kouluista olemme edellä havainneet.
Mutta yhden tuollaisen erikoisen ravintolan tarvitsemat vihannekset pystyy biodynaaminen tila joten kuten ilmeisesti toimittamaan:
- Rekolan tila ja Ravintola C
- Haltijan tila ja
Ravintola Kajo - ja siis Kaupunkilaisten Oma Pelto ja Skörd (jolle kyllä myös Majvikin tila kertoo tavaraa toimittavansa)
PS. 07.06.21: Yleensä, kun puhutaan
luomun käytöstä joukkoruokailussa, mainitaan vaikeutena tarvittavat volyymit. Se on tuosta artikkelista täysin unohtunut. Volyymikysymys vain kärjistyy biodynaamisen viljelyn kohdalla. Kenelle tuo artikkeli oli suunnattu?