Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Jos asia menee täydestä viininviljelyssä, niin näyttää se yhä tekevän samoin kosmetiikassakin:

https://www.lily.fi/blogit/anna-mari/iho-on-sisaisen-elaman-peili/

”Dr Hauschanin motto voisi olla vähemmän on enemmän, eli et tarvitse montaa tuotetta kunhan sinulla on oikeat tuotteet. Sarjan kaikki tuotteet ovat biodynaamisesti viljellyistä kasveista viljeltyjä Euroopassa. Biodynaamisyys tarkoittaa sitä, että kasveja viljellään kuunkierron mukaan.”

Verrattuna moniin muihin luonnonkosmetiikan sarjoihin, Dr Hauschanissa korostuu yksinkertaisuus; ihotyypille sopiva puhdistus, kasvovesi ja kosteutusvoide riittävät. Ekstrana voit halutessasi lisätä hoitotuotteisiin oikeanlaisen, ammattilaisen suositteleman naamion.

Molemmille aloille taitaa olla yhteistä se, että kaikesta vähän merkillisestä ja erikoisesta saa myyntiin potkua. Vaikka tuossa yksinkertaisuuteen vedotaankin. No, ehkä kuunkierron noudattaminen on helppoa?

Samaan tapaan tässä mainoksessa käytetään ongelmattomasti ja selittelemättä sanaa:

Tuotteissa käytetyt kasviainesosat on viljelty ja uutteet tuotettu käyttäen orgaanisia, biodynaamisia ja välittömiä viljelytapoja.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tämän jo tiesimmekin mutta Google tarjosi tänään  tämän tiedon:

https://www.ruohonjuuri.fi/collections/rihun-biodynaaminen-tila

Rihun biodynaaminen tila
0 tuotetta

Pahoittelut, tässä tuoteryhmässä ei ole tuotteita.

Meidän listamme on nyt muilta osin ajantasainen, Kurjen tilan vaihtumista Haltijan tilaksi enää odotellaan.  Mutta nyt ei kiirehditä, vaan rauhallisesti varrotaan siihen asti kunnes se on virallista.

****

Tunnetaan tämä ilmeisesti Suomessakin:

Tarkoittiko tuo kirjoittaja asiaa eli tanssia näin konkreettisesti, mutta tällainen keino on kyllä biodynaamisessa viljelyssä tuttu:

Hengissä se on Saksassakin. Siellä Maxeiner ja Miersch ihmettelivät myös sitä, miten kritiikittömästä asiaa voidaan lehdistössä esitellä paikallislehden sivulla, "Rumba mit Radieschen“ (rumbaa retiisien kera).

Alkuperäinen artikkeli on alla. Saksaa osaamatonkin voi kuvasta nähdä, miten maanviljelysinsinööri Christina Henatsch ”tanssii salaatin kanssa” ja saa ”eurytmisillä” liikkeillään kasvit onnellisiksi ja kasvamaan paremmin. *)

Die mit dem Salat tanz

Vaikea sanoa, millaista lampaanpolskaa suomalainen ”teollisuussuvun tytär” tanssii.   

Biodynaamisen yhdistyksen alueryhmä:

Kokoontuminen Vantaan Steinerkoululla (Satakielentie 5)  Alueryhmä kokoontuu Mikaelin ja pääsiäisen välisenä aikana, joka kuukauden toisena perjantaina klo 18. Teemme myös aiheeseen liittyvää eurytmiaa Claire Federer-Rahkosen johdolla. Tervetuloa!

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Biodynaamisen Federaation tilasto 7/2020 oli Suomen osalta saatu lähemmäs totuutta:

Finland    391   hehtaaria 13   tilaa.

Vielä keväällä sieltä tarjottiin tällaista lukua:

Niiden lukumäärä v. 2020 ei edelleenkään maailman mittakaavassa ole suurensuuri: 6 396. Mutta Suomesta katsoen tuo tilasto ei edelleenkään herätä luottamusta: siellä on Suomen kohdalla edelleen luku 17. Ja vaikka miten päin pyörittelisi, niitä on täällä korkeintaan 10.

Biodynaamisen yhdistyksen listassa Demeter-tilojen lukumäärä on nyt myös 13. Ero meidän listaamme selittyy sillä, että näemme tietyt tilat saman suuremman tilan osina.

[Heikki Jokipii]

Lempäälän-Vesilahden Sanomat hoitaa 11.10.20 osaansa tämän asian piilomainostamisessa:

https://lvs.fi/2020/10/11/oman-kylan-leipa-vesilahti-leipa-tuotetaan-lahella-ja-lapinakyvasti/

Oman kylän leipä – Vesilahti-leipä tuotetaan lähellä ja läpinäkyvästi - Lempäälän-Vesilahden Sanomat
16 tuntia sitten — Molemmilla tiloilla viljely on biodynaamista eli mahdollisimman luonnonmukaista. Kun aurinko on kuivattanut viljan Hovin ja Hellstenien pelloilla, se puidaan. Puitu vilja kuivataan ja kypsytetään varastossa. Vilja jauhetaan ...

Mutta nyt olemmekin tarkkana: ei ole Vesilahdella Hellstenien tilan lisäksi toista biodynaamista tilaa!

Hovin tilan isäntä puhuu tässä (2 vuotta sitten) jopa ihannoiden biodynaamisesta viljelystä:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.youtube.com/watch%3Fv%3DbC8HbYYWt7s&ved=2ahUKEwix16XT863sAhXIpIsKHWu8DW0QtwIwBHoECAgQAQ&usg=AOvVaw2ilZ9W3oyA0bMXx4b0J9Hx

Mutta eipähän ole itse ryhtynyt viljelemään siten! Biodynaamisen yhdistyksen tilalista ei tunne lainkaan Hovin tilaa. Ei luomutilanakaan.

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin on netissä tarjolla:

Perttu Häkkinen: Suomalaiset utopiat osa 1: ekokylät

Perttu Häkkinen vieraili Vesilahdella, jossa Hellstén sekä biodynaamisen tilan asukkaat Salla Kononow-Bracke ja Satu Mattila kertovat ekokylän elämästä ja aatteistaan.

Haastatteluissa ei tule kyllä esille, miksi juuri biodynaamisuus valittiin. Eipä asioita tässä tilan uudelleen järjestelyssäkään pahemmin perustella. Noista Häkkisen ohjelmassa v. 2016 haastatelluista Satu Mattila on yhä mukana kuvioissa. Ira Hellstén tietysti myös, tavallaan.

[Heikki Jokipii]

Tuota koulutusta on tiettävästi annettu 1990-luvun lopulle asti. Mutta annetaanko sitä vielä? Biodynaaminen yhdistys mainitsee Koulutus-sivullaan koulutusmahdollisuudet ulkomailla, ja Suomessa Keudan. Mutta ei Snellman-korkeakoulua. Vastaan rohkeasti itse kysymykseeni: ei anneta.

Annetaanko Keudassakaan?

Hesarin mukana tuli mainosliite "Tulevaisuuden Suomi". Siinä oli aukeaman artikkeli "Keuda — uniikkia tulevaisuutta rakentamassa". Ei mainittu sanaakaan biodynaamisesta koulutuksesta. Eikä siitä löydy mitään oppilaitoksenkaan sivuilta. Haku 'biodynaaminen' ei tuottanut sivuston haulla tulosta.

***

Muutoin haulla 'biodynaaminen' Google tarjoaa edelleen käytännössä vain alkohoholia, sitä biodynaamista viiniä. Jota, kuten sanottu, ei edes Suomessa tehdä.

[Heikki Jokipii]

Löytyi aika seikkaperäinen, ja suorapuheinenkin kuvaus biodynaamisista viineistä:

https://www.winestate.fi/mita-on-biodynaaminen-viini/

Ylläolevaan Demeter Federationin tilastoon tulee tällainen täydennys:

Maailmassa on kaksi kansainvälistä tahoa, jotka sertifioivat viinejä biodynaamisiksi: Demeter ja Biodyvin. Jos pullon etiketissä on jompikumpi näistä logoista, se kertoo, että viini on tehty biodynaamiseksi sertifioitujen tarhojen rypäleistä. Demeter sertifioi muitakin biodynaamisesti viljeltyjä maataloustuotteita kuin viiniä, kun taas 1995 perustettu Biodyvin sertifioi vain viinejä.

Biodyvinin sivuilta löytyy lista siihen hyväksytyistä tiloista. Lisäystä Demeterin lukuun tulee 150. Yhteensä biodynaamisia viinitiloja on siis maailmassa n. 750.

Näille keinottelijoille osoitetaan ymmärrystä:

Viinitilallinen voi siis viljellä tarhojaan luomusti ja hyödyntää biodynaamisia metodeja ilman tarhojen sertifiointia biodynaamisiksi. Etenkin koleilla, sateisilla, sääoloiltaan arvaamattomilla alueilla tiukka pitäytyminen luomussa ja biodynaamisuudessa voi olla iso riski. Hätätilanteessa viinintekijä saattaa mieluummin haluta pelastaa satonsa kuin taipua sertifikaattien vaateisiin.

Sertifikaateista kieltäytyminen voi myös olla kannanotto. Monilla perheomisteisilla tiloilla on viljelty jo sukupolvien ajan ekosysteemin hyvinvoinnin ehdoilla. Tällaiset viljelijät kokevat usein, ettei heidän tarvitse todistella sitä, että tarhat voivat hyvin ja tuottavat terveitä rypäleitä.

Toisille sertifikaatittomuus voi myös olla tapa tehdä pesäeroa steinerilaisen biodynamiikan astrologis-mystiseen puoleen. Puristit ovat tästä eri mieltä, sillä heille biodynaamisuus on kosminen maailmankatsomus ja elämäntapa, eikä vain viljelymuoto, josta voi poimia omiin tarkoitusperiinsä sopivia elementtejä. ”Mahdollisimman biodynaamisesti” jättää siis tilaa tulkinnoille ja eriäville mielipiteille.

Minä kyllä sanoisin, ett tuollaista pesäeroa ei voi tehdä, jos biodynaamisesti viljelee. Mutta olemme kyllä jo tietysti huomanneet tämän:

Väitetään siis, että menetelmiä voi käyttää ilmeisimmät pähkähulluudet välttäen,  ja osittain. Mutta eihän se käy: sitten se ei enää ole biodynaamista viljelyä.

Jos samalla tavalla sanottaisiin luomumenetelmistä, puhuttaisiin väärennöksistä jne. Mutta ilmeisesti tuota viiniä ei yritetä myydäkään biodynaamisena. Mutta yritetään kuitenkin vähän lainata sieltä (tai ko. jännittävästä sanasta) myyntiin nostetta?

Mutta tehdään vielä ajatuskoe. Jos maalaisjärkeä eli tervettä järkeä käytetään, mikä biodynaamisuuteen kuuluva temppu jätettäisiin pois? Ilmeinen vastaus: ne kaikki.

Muutoin tuo sivusto sitten esittelee rehellisesti kaikki nuo kummallisuudet. Ja on yhdessä kohdassa näin kriittinen:

Moni ei allekirjoita näitä väitteitä, eikä asialle ole pitävää tieteellistä näyttöä.

Jos ja kun Alko ei vetoomuksista huolimatta aikone biodynaamisten viinien myyntiä ja mainostamista lopettaa, voisi ehkä vielä yrittää vaatia vähän vähemmän: se voisi kertoa niistä samanlaisella suoruudella kuin tuo sivusto.

[Heikki Jokipii]

Kaupunkilaisten Omasta Pellosta oli jo tällainen katsaus tästä vuodesta:

https://www.omapelto.fi/blog/2020/viljelykooste-2020

Biodynaamisuus mainittiin vain kerran:

Uudet viljelijät pääsivät tänä vuonna tutustumaan biodynaamiseen viljelyyn, maaperään, kumppanuusmaatalouteen sekä toisiinsa. Maaperään tutustuminen vie aikansa ja vaihtelevat olosuhteet tuovat omat haasteensa, koskaan vuosia ei voi verrata keskenään. Tiimihenki on kerrassaan loistava ja kannustava. Myös harjoittelijat ovat saaneet hyvän ilmapiirin, jossa opetella sekä työelämäntaitoja että viljelyä.

Biodynaamisen tilan harjoittelijoista jo edellä.

Tätähän olemme edellä kaikkien biodynaamisten tilojen osalta uumoilleet:

Koronan vaikutus on näkynyt selvimmin ravintolajäsenten vaikeuksina.

Koska tuo myyntikanava on niille erityisen tärkeä. Myynti normaaleiden elintarvikekauppojen kautta kun on niin mitätöntä.

[Heikki Jokipii]

Nopea katsaus. Tämä biodynaaminen tila näyttää yhä olevan netissä olemassa:

https://biodynaaminentilatoivo-fi.webnode.fi/toivo-tilan-osuuskunta/

Mehän olemme jo keväällä siirtäneet sen entisiin biodynaamisiin tiloihin, omassa listassamme. Myöskään Biodynaamisen yhdistyksen listassa sitä ei enää ole.

Toivo-tilan Osuuskunnalla on luomu- sertifikaatti sekä Biodynaamisen yhdistyksen myöntämä Demeter-merkki.

Mutta ilmeisesti ei ole enää. Olen saanut käsityksen, että Demeter-sertifiointi myönnetään vuosittain. — Vaikka minulle tilalta avoimesti kerrottiin muuttuneet tosiasiat, puhti ei ole riittänyt tuon sivuston muuttamiseen. Tai poistamiseen.

***

Jos olemme joutuneet toteamaan, että S-ryhmällä (Foodiessa) ei juurikaan ole tarjolla biodynaamisia elintarvikkeita, niin tällainen tuote sillä on:

https://www.sokos.fi/fi/sokos/baldini-feelkraft-luomusertifioitu-huonetuoksu-demeter-laatuinen-100-ml

Ensimmäinen Demeter-sertifioitu, piristävä huonetuoksu yhdistää toisiinsa ihanan limen ja sitruunaruohon.

Varmasti voimme uskoa, että tuote myös on biodynaaminen, koska se on Demeter-sertifioitu. Vaikka siitä tulee mieleen biodynaaminen saunavihta.

Mutta kaikenlaista siitä Steinerin pienehköstä kirjasta voi ilmeisesti johtaa. Biodynaaminen viini, biodynaaminen kosmetiikka ja sitten vielä tuo.

***

Mutta kävi miten kävi, varmaankin siis saamme kohta 30.9.2020 jälkeen tiedon siitä, miten Haltijan tilan rahoituksessa aiotaan toimia. Ja siis uskoakseni silloin kuitenkin siitä lähtökohdasta, ettei joukkorahoitus siihen riittänyt. Silloin minulle tulee Kurkirahaston lokakuun kuukausikirje. Ehkä se kerrotaan siinä.

Lokakuun kirjettä minulle ei ole tullut. Eikä Osuuskunta Uusruukiltakaan ole tullut mitään, vaikka senkin jakeluun liityin. Myöskään Kurkirahaston sivuilla tai Facebookissa ei ole uutta. Viimeinen tieto on yhä 1.10.20 viesti siitä, että joukkorahoituskampanja on päättynyt.

[Heikki Jokipii]

Tässä halutaan taas vääristellä historiallista aikataulua aikaisempaan suuntaan (lihav. HJ):

https://espanja.com/ajankohtaista/luomuviinit-houkuttelevat-turisteja-rondaan/

Viiniköynnökset palasivat Rondaan jäädäkseen vasta vuonna 1982. Tuolloin kaupunkiin saapui saksalainen nuorukainen nimeltään Friedrich Schatz. ”Nuori mies oli lähtöisin suvusta, joka oli jo pitkään viljellyt viiniä Saksassa biodynaamisin menetelmin. Vain parikymppisenä ’Federico’ perusti Rondan ylängöille oman luomuviinitilansa. Saksalainen oli paljon aikaansa edellä, sillä luomubuumi levisi Espanjaan vasta huomattavasti myöhemmin.”

Toistaen tämän:

Rohkeasti esitän hypoteesin, ettei biodynaamisia viinejä ehkä ollut olemassakaan ennen 1990-lukua. Tämä hypoteesi on helposti kumottavissa esimerkillä aiemmasta sellaisesta tilasta. Mutta löytyykö niitä?

Huomasin heti olleeni väärässä. Mutta oikeilla jäljillä:

https://www.jancisrobinson.com/articles/montys-2018-organicbd-audit

Alsace is home to the world’s oldest Demeter-certified biodynamic vineyard, Domaine Eugène Meyer, which went BD in 1969. France’s second Demeter-certified biodynamic grower Jean-Pierre Frick went BD in 1980. He is also based in Alsace.

Tuollaista vauhtia niitä käytännössä tuskin oikeastaan oli ennen 1990-lukua.

Vaikka tuo oli Ranskasta, sama pätee Saksaankin.

[Heikki Jokipii]

PS. Tuossakin videonpätkässä on yhdessä kohdassa joukko talkooväkeä: kyllä Majvikin tila myös tukeutuu jossain määrin CSA-viljelyyn, yhteisöön sen ympärillä. Vaikkei ehkä ole virallisesti sellainen tila.

Kyllä tästä FB-merkinnästä ja siihen liittyvistä kuvista voi päätellä tuon saman:

https://m.facebook.com/Majvik-Biodynaaminen-maatila-151368504927920/#!/story.php?story_fbid=3515590908505646&id=151368504927920&__tn__=%2As%2As-R

Toisesta kuvasta pystyin laskemaan 19 henkilöä. Ehkä suurinpiirtein saman verran osallistujia kuin Kurjen/Haltijan tilan "Mahdollisuuksien Puutarhan" vihkiäisissä 12.09.2019:

https://www.youtube.com/watch?v=XKU6cNktJnA

Tässä tilaisuudessa tänä syksynä Haltijan tilalla oli kyllä sitten väkeä huomattavasti enemmän.


***

Solsidans Trädgårdin FB-osoite ei vastaa. Se voi olla väliaikaista ja sille voi olla selityksensä. Mutta näin se on pantu merkille:

http://fi-fi.facebook.com/solsidanstradgard/

Sisältöä ei löytynyt

Seuraamasi linkki voi olla virheellinen tai vanhentunut.

Mutta nyt maltetaan vielä jonkin aikaa, ennen kuin ryhdymme muuttamaan listaamme. Ettei taas jouduta sahaamaan asiaa edestakaisin. Niinkuin meille kävi tämän tilan kohdalla keväällä. Mutta silloin FB-osoite kyllä vastasi (?!).


PS. 26.10.20: Se oli väliaikaista. Nyt tuo FB-sivu vastaa taas.

[Heikki Jokipii]

Pieni katsaus tänäänkin. — Unohdetaan taas hetkeksi tuo Chilen kysymys (edellä 05.10.20). Eräs kehitysmaa (tai köyhähkö maa) Demerer Federationin tilastosta vielä löytyi, jossa on suhteellisen paljon biodynaamista viljelyä:

Dominican Rep.   1.869 hehtaaria   50   tilaa.

Eli tilojen lukumäärä on tuossa n. 11 miljoonan asukkaan maassa suurempi kuin Tanskassa.

Täältä lisää:

https://horizontesorganicos.com/our-profile/

Horizontes Organicos, S.R.L.

Since 1989 we have been active in promoting Organic and Biodynamic agriculture in the Dominican Republic and eventually established our company providing an export-market for these producers. Meanwhile interest in organic produce is also growing in the local population.

Through on-farm advisory as well as periodical workshops on Organic and Biodynamic farm management we are developing ecological consciousness and management skills.

We contract with a variety of growers in the different regions of the country and advise and supervise all aspects from field to packing.

(lihav. HJ)

"Syväsuomennokseni" tuosta lihavoidusta: tuotteet menevät vientiin. Oma väki ei niitä juurikaan syö. Joten kyllä tämä pätee tuohonkin maahan:

Tuoltakin pohjalta ehdotuksemme v. 2014, että biodynaaminen viljely jätettäisin pois ulkoministeriön kirjasesta "Ruokaturvan ja maatalouden sanasto"', oli perusteltu. Niin äärimmäisen vähäisestä osasta maailman ruokaturvasta sillä huolehditaan.

***

Toinen asia. Vuodenvaihteessa myös Biodynaaminen yhdistys joutuu päivittämään joka tapauksessa omaa listaansa. Jos Haltijan tilan pelastusoperaatio kuitenkin onnistuu, ja jos yhdistys säilyttää listansa aakkosjärjestyksen,  Haltijan tila tulee ensimmäiseksi. Mikä sille tavallaan kuuluukin, jos suunnitelmat sen muuttamisesta biodynaamiseksi mallitilaksi (Heinolan tilan sijasta) ovat entisellään.

Heinolan tilan siirtäminen pois asemastaan onkin perustelua, jos se ei kahteenkymmeneen vuoteen ole onnistunut varsinaista Demeter-sertifikaattia saamaan. 

***

Jos haluaa kuunnella selostettavan asiaa, siihen on tilaisuus täällä:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.youtube.com/watch%3Fv%3Dpxc7ByVGbLA&ved=2ahUKEwjwyNbp68nsAhVtwosKHelcAEQQtwIwAHoECAcQAQ&usg=AOvVaw1ILCoIkWzJUegghaW2lhYs

Tuomas Meriluoto selostaa biodynaamista viininvalmistusta. Ilmeisen tosissaan, vaikka sitten ihan lopussa kertookin, ettei itse ihan kaikkeen usko. Kun hän aloittaa Steinerista, hän tekee yhden historiallisen virheen: Steiner itse ei suinkaan nimittänyt systeemiään biodynaamiseksi. Mutta sen hän kertoo oikein, että viininviljelyohjeet on johdettu Steinerin opeista. Vrt. edellä 24.01.20.

[Heikki Jokipii]

Tämä on (ainakin hiukan) mielenkiintoinen:

Varmista pölyttäjien talvehtiminen, karkota jyrsijät

Nyt kun ilmat kylmenevät kunnolla, niin nyt kannattaa laittaa hiirientorjunnat täyteen toimintaan, etteivät jää koko talveksi majaa tekemään paikkoihin missä ne eivät ole tervetulleita. Itse olen hoitanut asian karkottimilla, ne kun on niin vaivattomia ja tehokkaita, eikä tarvitse raatoja keräillä tai loukkuja viritellä – myrkyistä nyt puhumattakaan.

Hiirien karkotukseen sisätiloista on kaksi hyväksi testattua mallia: patteritoiminen (24,90 €) tai verkkovirtatoiminen (29,90 €).

Toisessa kohdassa meille kerrotaan:

Eli talvivalkosipuleita tarjolla niin kauan kunnes omat istutukset käynnistyy tai sipuleita riittää!

10 kpl pakkaus (iso koko, 50/+) hintaan 14,95 €, 30 kpl pakkaus (iso koko, 50/+) hintaan 39,95 €  (ovh. 44,85) tai 1 kg pakkaus (n. 30 kpl – koko 40-50) hintaan 19,95 € (ovh. 27,50).

Kaikki on biodynaamisesti kasvatettuja, joten jos kaikkia et laita maahan, niin voit loput käyttää talven mittaan ruuaksi.

(lihav. HJ)

Herää kaksi kysymystä. Mistähän tilasta tuossa on kyse, onko se Biodynaamisen yhdistyksen hyväksymä ja sertifioima?

Toinen: tuo sähkövempain hiiriä vastaan saattaa jopa toimia. Mutta jos biodynaamisesti viljellään, eikö asiassa ole voimassa toisenlaiset ohjeet? 

[Heikki Jokipii]

Kuten voitte edeltä nähdä, Federaation tietojen mukaan Australia ei tuota biodynaamisia viinejä. Itse asiassa siellä ei yleistilaston mukaan ole yhtään muutakaan Demeter-tilaa.

Tila itse kyllä väittää olevansa biodynaaminen:

https://www.cullenwines.com.au/philosophy/biodynamics/

Nyt kyse voi olla samanlaisesta epäselvyydestä kuin Ranskankin kohdalla: sertifiointi ei ole täysin Demeter Federationin hanskassa, vaan on vähän villiintynyt.

Tässä tulee uutta tietoa ja nimenomaan Australiasta:

https://orgprints.org/38129/1/PaullHennig2020.BDworld.ABSJ.pdf

Demeter International have provided most of the data used in
this study. Demeter International is the world’s leading
biodynamics certifier, however, for historical reasons its
collations of global biodynamics statistics lack Australian
data, and are therefore incomplete. The Demeter name and
logo date back in Europe to 1928 for biodynamics enterprise
[17]. However, in Australia, the Demeter name and logo were
appropriated by Alex Podolinski (1925-2019) when he
registered and trademarked them in 1968 without
acknowledgement or permission of the originating European
entity. This was despite the practice of biodynamics dating
from 1928 in Australia by Ernesto Genoni (1885-1975), and
the Demeter name being used for decades in Australia, since
1934, by Ernesto Genoni and Ileen Macpherson (1898-1984)
[5, 18, 19].

At present, three organic certifiers in Australia certify to a
biodynamic standard: Australian Demeter Bio-Dynamic,
Australian Certified Organic (ACO), and the National
Association of Sustainable Agriculture Australia (NASAA).
For the present study, unpublished biodynamics data has
been kindly supplied by these three Australian certifiers and
aggregated by the authors.

(lihav. HJ)

Ja tuon tutkimuksen mukaan Australia onkin toiseksi biodynaamisin maa Saksan jälkeen. Hehtaareina:

Germany 84,426
Australia 49,797
France 14,629
Italy 10,781
India 9,303
[...]

Nuo ovat vuoden 2019 lukuja. Suurin piirtein ne stemmaavat Demeter Federationin lukujen kanssa. Paitsi siis Australian kohdalla. — Olisiko Federaatio vieläkin käärmeissään tuosta vuosikymmenien takaisesta omavaltaisuudesta?

Artikkelissa on hauska "Figure 1. World Map of Biodynamic Agriculture.", jossa maanosia on venytetty tai supistettu sen mukaan paljonko tuota viljelytapaa kussakin harjoitetaan. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä, ettei biodynaamisuudella ole kehitysmaissa mitään merkitystä. — Joitakin tietoja muusta historiastakin artikkelista on löydettävissä.

[Heikki Jokipii]

Pieni epäilyksen poikanen hänellä oli mielessään 2 vuotta sitten:

Maata mullistavaa viljelyä

— klips —

Saa nyt sitten nähdä, käykö hänelle lopulta niinkuin Urho Karille, vai jaksaako hän pysyä uskollisena, ja odottaa kärsivällisesti tuloksia. Jotka hän itse näkee, tai jotka myös tiede löytää. Tuon luentosalin ulkopuolella.

Jonkinlaisena ehdokasjäsenenä näyttää kuitenkin tuo Pieni kylä -tila olevan Biodynaamisen yhdistyksen tilalistassa, kuitenkin yhä luomutilana. Omassa listassamme olemme luokitelleet sen epävarmana tapauksena.

Tietoa toisesta, Suomen vanhimmasta (1956) yhä toiminnassa olevasta biodynaamisesta tilasta:

https://www.sylviakotiyhdistys.fi/tietoa-meista/historia

Vuonna 1967 Sylvia-kodin johtoon astuivat Freddy ja Kaarina Heimsch. He tulivat Skotlannista Camphill-yhteisöstä, jonka toiminta perustui yhteisölliseen elämään kehitysvammaisten lasten ja aikuisten kanssa. Toiminnan pohjana on Rudolf Steinerin kehittämä hoito- ja steinerpedagogiikka. Camphill-liikkeen perustaja oli Karl König, itävaltalainen, laajennetun lääketieteen lääkäri.

Tuon lisäksi Heimschit mm. suomensivat Steinerin teoksia, ainakin yhden.

Tuo Pieni Kylä Oy:n kirjoittaja, Melina Heimsch on Freddy ja Kaarina Heimschin lapsenlapsi. Tieto ei ole viekkaudella urkittua vaan löytyy tuon tilan blogeista.

(Tämän olisi kyllä voinut ehkä laittaa historiakeskusteluumme.)