Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

- plus sitten Steinerin alkuperäinen raittiusaate. Ja siltä pohjalta se, että koko biodynaamisten viinien konsepti on mitä ilmeisimmin rakennettu vasta hyvin myöhään, viime vuosikymmenien aikana. Ks. edellä 17.04.20 . Myös biodynaamisen viininviljelyn säännötkin lienevät syntyneet suhteellisen myöhään.

Siltä pohjalta tämä ravintolaesittely voi olla oikeammassa kuin sen laatija Eeropekka Rislakki välttämättä ymmärtääkään (lihav. HJ):

Uusia ravintoloita pukkaa kuin ennen koronaa – lue lista avauksista ja osallistu tulevaisuususkoon

Sesongin kasvikset ja paikalliset raaka-aineet ovat pääosassa, vaikka raaka-aineita tulee myös muualta maailmasta. Annokset suosivat sekä sekasyöjiä että vegaaneja. Juomien punaisen langan muodostavat modernit, biodynaamiset viinit sekä sesongin yrteillä ryyditetyt cocktailit.

Eli ei luultavasti ole olemassa muita kuin melko moderneja biodynaamisia viinejä.

[Heikki Jokipii]

Tällaisesta matkailumainoksesta, jonka tarkasta julkaisuajakohdasta ei löytynyt tietoa (ehkä keväällä 2019?):

Uusruukin ruokamatkailupaketit

Sankareita!
Sakoisten kylä on erityinen paikka, se selvästi vaalii ja kutsuu luokseen rohkeita aloituksia. Vuonna 2011 Kurjen tilalla nähtiin jälleen poikkeuksellista rohkeutta, kun muutama perhe kokosi voimansa ja osti maatilan tarkoituksenaan perustaa biodynaaminen maatila, jonka ympärille rakentuisi ekokylä.  Hanke oli niin poikkeuksellinnen suomalaisessa mittakaavassa, että paikalliset pankin eivät uskaltaneet lähteä sitä rahoittamaan, vaan rahoitus saatiin tanskalaiselta yhteisöpankilta.  Kurjen tila on kasvanut ja kehittynyt ainutlaatuiseksi, palkituksi tilakokonaisuudeksi, jossa ihmiset, eläimet ja luonto toimivat ympäristöä ja toisiaan elävöittäen.

Viimeisin Sakoisten sankaritarina on Kurjen tilan naapurissa olevien peltojen ostaminen joukkorahoituksella kaikkien yhteiseksi resurssiksi. Huimat 196 henkilöä osallistui Suomen ensimmäisen joukkorahoituksella hankitun pellon ostoon ja pellot lahjoitettiin Biodynaamisen viljelyn säätiön omistukseen. Säätiön Kurkirahasto huolehtii siitä, että näitä peltoja viljellään biodynaamisesti nyt ja tulevaisuudessa.

Sen jälkeen on tapahtunut:

- noiden perheiden enemmistö veti tukensa pois biodynaamiselta viljelyllä
- uuteen, tarvittavaan lisärahoitukseen ei ilmeisesti ole löytynyt tuollaista määrää henkilöitä. Vielä ainakaan kokoonsaatu rahamäärä ei mitenkään huimaa. Osallistujia arviolta 20-25?

PS. Kun olen postituslistalla, sain taas kuukausittaisen mailin Kurkitahastolta. Siinä kerrottiin Haltijan tilalla järjestettävistä tapahtumista. Mutta rahoituksesta ei tullut uutta tietoa.

[Heikki Jokipii]

Mutta harrastuspuolella asiaa yritetään silti pitää hengissä:

Tutustu luontoon -luento: Palstaviljely

Lahti | Lahden pääkirjaston 2. krs, musiikkiosaston monitoimitila

Luontoretkiä ja muita ympäristötapahtumia Lahden seudulla | Tapahtumat > Luennot, seminaarit, esitelmät

Lapset | Nuoret | Perheet | Seniorit | Ilmaistapahtuma

Aiheina palstaviljely, luomuviljely, biodynaaminen viljely ja permakulttuuri.

(lihav. HJ)

Tällä tavalla tuo tulee hiukan esille Helsingissäkin:

https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/annen_puutarha/

Annen puutarha
Rivitalon pieni potager-puutarha, missä pieni kasvihuone ja ihana istuinalue terassilla.

Virolaista puutarha perinnettä "pienosmallina", biodynaamista, ekologista, eri lajikkeita, tomaattien kasvatusta (tänä kesänä 17 eri sorttia) siemenestä.
[...]
Postinumero 00740
Postitoimipaikka Helsinki

(lihav. HJ)

Tuosta ei sitten selviä, miten se biodynaaminen tuossa puutarhassa toteutetaan. Lehmänsarven varmaan löytää, mutta lehmiä ja niiden lantaa on Helsingissä huonosti saatavissa, esimerkiksi? Mutta toisaalta Helsingissä on hyvät kirjastot, joten varmasti täältä löytyy ohjeet siitä, miten tuo tehdään. Paxin vanhat ohjeetkin saattaisivat täältä löytyä:

Michael Paxin vetämä biodynaaminen kurssitoiminta alkoi vakiintua 1950-luvun lopulta. Se suuntautui myös kotipuutarhaviljelyyn. Vrt. edellä 23.04.19.

Tai vaikkapa tämä:

https://www.huuto.net/kohteet/madeleine-appelgren--biodynaaminen-puutarha/522423141

[Heikki Jokipii]

Tällä tavalla biodynaamisista tuotteita joudutaan edelleen myymään:

http://kurjentila.fi/ajankohtaista

KURJEN MAATILAN KESÄTORI
Kurjen maatilan kesätorilta löydät kesäiset kasvimaan antimet. Tarjonta muokkautuu sesongin mukaan käsittäen yli 40 biodynaamista tuotetta juureksista yrtteihin. Torilta saa ostaa myös tilan demeter lampaiden villasta kehrättyä lankaa ja lampaantaljoja.

Vuonna 2020 Kurjen tilan tuotteita voit ostaa Kesonkulman kesätorilta (Kesontie 2, Vesilahti) lauantaisin klo 10-13 heinäkuun alusta alkaen.  Nähdään torilla!

Ei niitä vieläkään tavallisten kauppojen hyllyiltä löydy. Demeter-merkillä ei oikeastaan Suomessa ole juuri käyttöä, edelleenkään. Tuon lisäksi tietysti myynti ravintoloiden kautta on taas saatu käyntiin.

Jos edellä mainittu Riikka Niemi toteuttaa suunnitelmansa, tuollaiseen hänenkin täytynee varautua.

Jotta mahdollisimman tarkkaan välttäisi valehtelun, niin voi biodynaaminen tila saada tuotteitaan melkein tavalliseen ruokakauppaan. Majvikin tila on saanut niitä tänne:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.facebook.com/hallinluomupuoti/posts/1417336515133243&ved=2ahUKEwjz6ai_-cTqAhVx_CoKHVWVC1MQFjADegQIBRAC&usg=AOvVaw04EXoL2b98HxO5aaFEn3Gt&cshid=1594462382281

Hallin luomupuoti ilmoittaa myös varsinaisella nettsisivullaan, että sillä on sorttimentissa myös biodynaamisia tuotteita.

Tuon ja tilapuodin väliin sijoittuu sitten se, että etukäteen sovittujen sato-osuuksien jakelupisteinä käytetään vähän myös yksityisiä kauppoja.

[Heikki Jokipii]

Esimerkkinä (ja näitä esimerkkejäkään ei tietysti ole paljon poimittavissa) vaikka Kaupunkilaisten oma pellon FB-ilmoitus eilen:

Osta suoraan tilalta ja tue meidän omaa peltoa.

Nyt torstaille on ennakkotilattavissa www.foodhub.fi
sivun kautta Kaupunkilaisten Oma Pelto luomu ja demeter kasviksia.

Tee tilaus nyt ja hae tilauksesi torstaina Kampin MUJIsta, Kauppakeskus Hertsistä, Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta, ravintola Skördistä tai suoraan Kaupunkilaisten omalta pellolta Vantaalta.

Elä satokautta kanssamme. Kuvissa muutamia poimintoja mitkä just nyt parhaimmillaan.

(lihav. HJ)

***

Sen sijaan kansainvälisellä tasolla menee lujaa. Ainakin tällä tavalla. Tämä on kai nyt uusi katekismus tai kirkkokäsikirja:

https://www.demeter.net/biodynamic-preparations-best-practice-manual

Biodynamic Preparations - Best practice manual

We are happy to present a best practice manual for the production and use of the Biodynamic Preparations - the first publication by the Biodynamic Federation.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Jos ja kun on näin:

- plus sitten Steinerin alkuperäinen raittiusaate. Ja siltä pohjalta se, että koko biodynaamisten viinien konsepti on mitä ilmeisimmin rakennettu vasta hyvin myöhään, viime vuosikymmenien aikana. Ks. edellä 17.04.20 . Myös biodynaamisen viininviljelyn säännötkin lienevät syntyneet suhteellisen myöhään.

Niin sitä enemmän täytyy asian olla niin seuraavissa.

Biodynaamista kannabista Amerikassa:

Seven Portland Cannabis Trends We’re Excited About Right Now

[...]
2. Oregon is now growing biodynamic cannabis.

If you've visited either of the Botanica shops, you may have noticed the name of a farm that looks very different from other farms you see in pot shops: Hoskins Berry Farm.

Beside that name there's another unfamiliar word: "biodynamic," with a registered trademark symbol.

Biodynamic may be new to pot shops, where any type of legitimate organic certification is challenging. But in the wine industry, this celestially bound organic standard is synonymous with some of the world's most renowned grapes.

Biodynaamista ekstaasi-huumetta:

https://mobile.twitter.com/tshuesh_kamerun/status/1282980436508061696/photo/1

Juu, ei aavistustakaan, miten noita tehdään. Varsinkaan ecstacya, jos kannabiksen jotenkin osaisi kuvitellakin. Joka tapauksessa on nk. satavarmaa, ettei Steiner vuonna 1924 sanonut kumpaisestakaan yhtään mitään. Niin selvännäkijän maineessa kuin olikin.

Tämä olisi hyvin sopinut toiseenkin triidiimme. Vihjeet saatu, kuten tavallista, Ludger Wessin twiittisivulta.

[Heikki Jokipii]

Suomessa se on vähän niin ja näin. Demeter- ja Takoja-lehdet joutuvat turvautumaan yhteisnumeroon:

https://www.antropos.fi/demeter-takoja-etusivu/

Tämän Demeter–Takoja-yhteisnumeron kirjoituksissa ja haastatteluissa kartoitetaan sekä periaatteellisesti että elämän kokemuksista käsin uudenlaisen maatalouden ja ravintokulttuurin mahdollisuuksia nykymaailmassa.

Yhä vielä muuten tuo Demeter-lehden numero 4/19 on viimeinen, joka on Biodynaamisen yhdistyksen kirjakaupassa myynnissä. Vaikka vuosi 2020 on jo reippaasti yli puolen välin. Johtopäätöksiä tulee ihan itsestään tuosta tosiasiasta tehtyä.

Kun kävin läpi Demeter-lehtiä vanhoilta vuosikymmeniltä, aika ajoin, varsinkin alussa, oli niissä valitusta siitä, että lehden julkaiseminen 4 numeroa vuodessa oli kallista. Mutta aina ne numerot kuitenkin aikaan saatiin. Nyt ei ole saatu.

[Heikki Jokipii]

Kumoutuiko ilkeä teoriani tälläkään, mutta merkitään tiedoksi Kurkirahaston 17.06.20 ilmoitus FB:ssä:

Joukkorahoituskampanjalla on saatu vuonna 2020 kasaan jo 2 650 euroa.

Taas on kuukausi kulunut. Kurkirahasto kiitti "Lauantai landella" - tapahtumaan 11.07.20 osallistuneita FB:ssa. Mutta se ei kertonut, että tuo kokoon saatu summa olisi kasvanut.

Onko biodynaaminen liike nyt myös talousvaikeuksissa? Vanhat säätiöiden rahat alkavat ehtyä, ja uudet tukijat ovat p-aukisia? Tai heitä on lukumääräisesti hyvin vähän — tuohon tapahtumaan osallistuneiden määrää*) ei kerrottu? Vanha mallitila, Heinolan tila Mäntsälässä, on edelleen niin hiljainen, että siitä saatavat tuotot tuskin paikkaavat Biodynaamisen Säätiön taloutta. Siitä ei kyllä aiheudu kustannuksiakaan, mutta uudesta Haltijan tilasta tulee. Kestääkö nyt ko. liikkeen talous tämän yrityksen? Kun sillä on, kuten juuri edellä huomattiin, vaikeuksia julkaista pää-äänenkannattajaansakin.

_____

*) FB:n kautta löytää toisesta paikasta tiedon, että osallistujia oli 17.

[Heikki Jokipii]

- plus sitten Steinerin alkuperäinen raittiusaate. Ja siltä pohjalta se, että koko biodynaamisten viinien konsepti on mitä ilmeisimmin rakennettu vasta hyvin myöhään, viime vuosikymmenien aikana. Ks. edellä 17.04.20 . Myös biodynaamisen viininviljelyn säännötkin lienevät syntyneet suhteellisen myöhään.

Tämän kaupallisen sivun tekijä (kyseessä viinin markkinoija ja maahantuoja) ei luultavasti tiedä valehtelevansa:

https://vctfinland.com/kestava-kehitys-2/biodynaaminen-viljely/

Biodynaamisessa viljelyssä luonnonmukaista viljelyä viedään astetta pidemmälle ja sen pohjana on kokonaisuus: maaperä, aurinko, kuu ja planeetat, jotka ovat kaikki vuorovaikutuksessa keskenään. Filosofi ja luonnontieteilijä Rudolf Steiner keksi menetelmän, jota alettiin käyttää jo 1920-luvulla.

Viinitilalla biodynaaminen viljelymenetelmä merkitsee, että viinitilaa ja sen maaperää pidetään elävänä organismina, jonka luonnollista tasapainoa tulee ylläpitää minimoimalla ulkoisten tekijöiden vaikutukset.

(lihav. HJ)

Jolloin tietysti tarkkaan ottaen ei olisi kyse valehtelusta.

[Heikki Jokipii]

Onkohan tämä kampaajakaan ....

http://www.pirkkojaakkola.fi/hiusten-hoito/

Rakennetta parantava hoito perustuu biodynaamisesti viljeltyihin puhtaisiin, kasviperäisiin uutteisiin.
[...]
Italialainen Naturalmente on biodynaaminen ja orgaaninen tuotesarja, joka perustuu 100% puhtaisiin kasvipohjaisiin öljyihin ja uutteisiin.

... miettinyt käyttämiensä tuotteiden osalta, mitä juuri se biodynaamisuus merkitsee? Yhtään sen syvällisemmin kuin viininharrastajat (tai -viljelijät)?

Enemmittä kommenteitta:

https://suomenluonnonmaalit.fi/tuotteet/kuultomaali-auro/

Kuultomaali sisältää vain biodynaamisesti tuotettuja luonnonmukaisia raaka-aineita.

[Heikki Jokipii]

Biodynaamista lihaakin on Suomessa saatavilla, mutta siis näin täältä:

https://rekolanbiodynaaminentila.com/elaintenhoito/

Rekolan limousine-liha suoramyydään asiakkaille suoraan leikkaamolta (Liha-aitta Vahekoski) tulevissa 10 ja 20 kilon lajitelmissa. Lajitelmat ovat koostumukseltaan yleensä n. 50% jauhelihaa ja loput fileitä, paisteja, keittolihaa yms. Hinta lihalajitelmille on 17,50€/kg kun ostat 20kg:n laatikon ja 17,90€/kg kun ostat 10kg:n laatikon.

Kaikki Rekolan tuotteet täyttävät Luomu- ja Demeter sertifikaattien tuotantoehdot. Lihaa tulee myyntiin yleensä syksyisin ja keväisin. jos kiinnostuit, ota yhtyettä soittamalla Joonalle: 044 954 6364 tai laita sähköpostia osoitteeseen: rekolanbiodynaaminentila@gmail.com

Tuossakaan kaupanteossa ei varmasti Demeter-tarraa tarvita?

Lopen Pappilanpuisto myy lihaa myös, mutta se ilmoittaa:

Tuotteitamme ovat: tuore kyytönliha, tuore lampaanliha, lihajalosteet mm. palvipaistit ja makkarat, lihasäilykkeet, kananmunat,  yrtit, kasvikset ja juurekset. Tuotteet myydään: suoramyyntinä tilalta, ruokapiirille, suurkeittiöille ja ravintoloille, jälleenmyyntiin.

Eipä siis sielläkään taideta ko. tarraa paljon käyttää? On tuossa kyllä sana "jälleenmyyntiin", ehkäpä osa tuotteista täytyy sillä varustaa? — Lienee turha lisätä, että millään kaupan lihatiskillä en ole eläissäni Demeter-merkkiä nähnyt.

Kurjen tilan FB-ilmoitus on vuodelta 2016:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.facebook.com/Kurjenmaatila/posts/1022469957826087&ved=2ahUKEwjfi5rQ5OXqAhUBtYsKHcjPAkMQFjAFegQIBBAB&usg=AOvVaw10yTdtFXG8K-KNV-_5O0tJ&cshid=1595590250959

Sielläkin mieluummin toivottiin asiakkaita, joilla on suurehko pakastekaappi: tarjottiin n. 10 kilon lihavalikoimapaketteja.

Tänä vuonna on lisäksi näin:

PS. 27.04.20: Pari lisätietoa Facebookista:

- Kurjen tilan eläinten kohtalo täytyy ratkaista jo syksyllä. Haltijan tilalla niitä ei voi pitää.
[...]

Majvikin tila myy naudanlihaa, mutta netistä ei löydy oikein tietoa, mitä kautta. Loput biodynaamiset tilat ovatkin sitten pelkästään kasvinviljelytiloja. (Vaikka eivät oikeastaan saisi vain sellaisia ollakaan? Miten sitten tehdään humuspreparaattia n:o 500, yhtä tärkeimmistä? Kun ei ole lehmänsarvia eikä -lantaa?)

[Heikki Jokipii]

Myös tässä kirjoittaja on tietystä kriittisyydestään huolimatta lopulta ostanut idean (ja viinit):

https://confettissimo.com/fi/tuotteen-edut/alkoholi/biodynaaminen-viini.html

Biodynamiikka on niin salaperäisesti peitelty, että se on usein sekava maailmanlaajuisen salaliiton tai salaisen tiedon ympärille rakennetun lahkon suhteen. Sitä sovelletaan paitsi viininvalmistukseen myös mihin tahansa maatalouden alaan. Biosynamiikan perusteet on kirjoittanut teosofi Rudolf Steiner. Oppi oli yleismaailmallinen maatalousmenetelmä, joka auttaa lisäämään tuottavuutta ja yhdenmukaistamaan tuotantoa luonnollisilla biorytmeillä. Biodynamiikka auttoi vetämään veden, ilman, valon ja maan voimia ja energiaa.

1924issa joukko viljelijöitä lähestyi Steineria. He pyysivät apua ja neuvoja tuotannon parantamiseksi, sijoittajien houkuttelemiseksi ja tulojen / tuottavuuden lisäämiseksi. Steinerin vastaus oli kokoelma luentoja ekologisesta ja kestävästä lähestymistavasta maatalouteen, mikä parantaa maaperän hedelmällisyyttä ilman kemikaalien ja torjunta-aineiden käyttöä. Myöhemmin yleisö hyväksyi biodynaamiset ajatukset, ja niitä sovelletaan edelleen kansainvälisesti. Steinerin ideoita harjoitetaan Euroopassa, Aasiassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Biodynamiikan keskeinen osa on täysin uusi käsitys maasta. Maaperä - organismi, jonka on itsenäisesti toimitettava itselleen järjestelmä (eläinrehu / lannoite) elämän ylläpitämiseksi. Tietyn kasvin tai eläimen (yhden komponentin) sairaus pidettiin koko organismin, ei erillisen elimen, tautina.

Toinen Steiner-idea on yhdenmukaistaa kylvö- ja sadonkorjuussuunnitelma kuun rytmien kanssa. Hän huomautti luonnonmukaisten, erityisesti valmistettujen orgaanisten materiaalien käytöstä maaperän, kasvien ja kompostin käsittelyssä. Filosofi rohkaisi aina yleisöä olemaan sokeasti noudattamatta hänen ohjeitaan, vaan varmistamaan oman kokemuksensa perusteella, että tuomiot olivat oikeat. Steinerillä itsellään ei ollut kokemusta maataloudesta, ja hänen biodynamiikansa oli vain hypoteesi, joka voitiin menestyksekkäästi toteuttaa käytännössä.

Täytyyhän siinä olla jotakin, jos sitä "sovelletaan edelleen kansainvälisesti"? Kirjoittajalla ei tietysti ole käsitystä siitä, kuinka vähän sitä kansainvälisestikin sovelletaan. Tai siitä, miten myöhäinen ilmiö on sen soveltaminen viininvalmistukseen. Ja mistähän hän on saanut käsityksen, että se "auttaa lisäämään tuottavuutta"? Ei kyllä mistään vertailevista tutkimuksista, ei edes biodynaamista viljelyä ehkä kuitenkin jotenkin sympatisoivalta John Reganoldilta. — Emme ehkä voi vaatia tuollaisessa tarkoituksessa laaditulta kirjoitukselta täsmällisiä tietoja:

Confetissimo - naisten blogi
Muoti, tyyli, kauneus, suhteet, koti

PS. Jutussa ei ole päiväystä, mutta Googlen mukaan se olisi julkaistu 25.07.20. Google ei kyllä aina tiedä, kuten tässäkin triidissä olemme huomaanneet (edellä 21.06.20).

[Heikki Jokipii]

- plus sitten Steinerin alkuperäinen raittiusaate. Ja siltä pohjalta se, että koko biodynaamisten viinien konsepti on mitä ilmeisimmin rakennettu vasta hyvin myöhään, viime vuosikymmenien aikana. Ks. edellä 17.04.20 . Myös biodynaamisen viininviljelyn säännötkin lienevät syntyneet suhteellisen myöhään.

Tässähän se vahvistetaan:

Mitä on biodynaamisuus viininvalmistuksessa?

Biodynaamiset viinit eivät kuitenkaan aina ole nauttineet suurta suosiota viininystävien keskuudessa, viinintekijöistä puhumattakaan. Tämän tietää ranskalainen viinitalo Cazes.

Cazes-viinitalo biodynaamisuuden edelläkävijänä

Etelä-Ranskan Roussillonissa viinejä valmistava Cazes tunnetaan alueella luomu ja biodynaamisen viininviljelyn pioneereina. Cazes-viinitalon yli 200 hehtaaria sertifioituja viinitarhoja ulottuu Corbières-vuorten juurilta aina Välimeren rannoille. Cazes onkin nykyään Ranskan suurin biodynaamisesti viinejä viljelevä tila ja myös yksi vanhimmista, vaikka Cazes aloitti biodynaamisen viljelyn vasta vuonna 1997.

(lihav. HJ)

Noin uusi asia se on Ranskassakin. (Tuo Viinimaahan on Altian isännöimä sivusto. Siis melkeinpä meidän kaikkien omistama. Ja sillä varmastikin on asiasta tieto. )

Rohkeasti esitän hypoteesin, ettei biodynaamisia viinejä ehkä ollut olemassakaan ennen 1990-lukua. Tämä hypoteesi on helposti kumottavissa esimerkillä aiemmasta sellaisesta tilasta. Mutta löytyykö niitä?

Huomasin heti olleeni väärässä. Mutta oikeilla jäljillä:

https://www.jancisrobinson.com/articles/montys-2018-organicbd-audit

Alsace is home to the world’s oldest Demeter-certified biodynamic vineyard, Domaine Eugène Meyer, which went BD in 1969. France’s second Demeter-certified biodynamic grower Jean-Pierre Frick went BD in 1980. He is also based in Alsace.

Tuollaista vauhtia niitä käytännössä tuskin oikeastaan oli ennen 1990-lukua.

***

Tuosta lähteestä sai karkean vastauksen toiseenkin täällä arkarruttaneeseen kysymykseen:

PS. 12.2.18: Selvennys tällä vertailukohdalla: koko maailmassa on biodynaamisesti viljeltyä peltoa vähemmän kuin Suomessa luomuviljeltyä, jossa sitä on n. 200 000 hehtaaria.

En löytänyt tietoa netistä, mutta se olisi varmasti sekin hyvä asian arvioimiseksi: kuinka suuri osuus biodynaamisista tiloista on asialla kekkaloivia viinitiloja. Muulla kuin Saksassa, jossa historiallisista syistä on varmasti muitakin.

Tämän:

In March 2018 there were more than 616 wineries with Demeter biodynamic certification worldwide with more than 8,200 ha (20,254 acres) of vineyards.

Kun maailmassa on nyt (2020) yhteensä 6 396 biodynaamista tilaa, viinitilojen osuus on siis noin 10%. Valtaosa viinitiloista on Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa. Kun niissä on yhteensä 2 576 BD-tilaa, niissä tuo osuus on n. 20%.  — Jos (ja kun: Alko, Altia) tuo myyntikikkana toimii, se saattaa selittää biodynaamisten tilojen lukumäärän kasvua (muualla kuin Suomessa) vielä 2000-luvullakin?

[Heikki Jokipii]

Tuon em. lähteen (linkin) kertomat asiat Ranskasta nostattavat kyllä vähän kulmakarvoja:

Demeter France certified 5,500 ha (12,350 acres) of biodynamic vines from 418 wine-growers with a further 50 asking for certification.
[...]
An alternative biodynamic wine group (to Demeter France) is the Syndicat International des Vignerons en Culture Bio-dynamique (SIVCBD) or Biodyvin. This was founded in 1995 by 15 French wine-growers who wanted to create a biodynamic association specific to wine-growing (rather than agriculture in general, which is what Demeter France covers), and with a set of standards – notably for the winemaking side – which offered more flexibility than those set by Demeter in France. In 2018 the SIVCBD certified a total of 3,500 ha (8,645 acres) of vines and had 137 winery members. Of these, 130 were French, three were Italian, two were German, and one each was Portuguese and Swiss.

Mitä tuosta saa ja pitää laskea yhteen, mutta kaikkineen tuosta tulisi (418+50+130) 598 biodynaamista viinitilaa. Biodynaamisen federaation tilaston mukaan Ranskassa on nyt yhteensä 606 Demeter-tilaa. Niinpä tuon laskelman pohjalta näyttäisi siltä, että lähes kaikki maan steinerilaiset tilat ovat viinitiloja.

Jos on jo yleisesti ihmetelty koko ilmiötä, niin ihmettely kohdistuu nyt erityisesti Ranskaan. Tällä tavallako maa vastasi kiristyneeseen kilpailuun viinibisneksessä?

[Heikki Jokipii]

FB:ssä:

Rekolan Puutarha & CSA
16 tuntia ·

Kauden toinen #rekolacsa osuus on lähtenyt jäsenille Kangasalle ja Tampereen alueelle. On se vaan huikea juttu ruokkia näin monipuolisesti ja laadukkaalla ruoalla 130 perhettä puolen vuoden ajan 🙏💯✨🌱 Hattu nousee jälleen puutarhatiimille, joka on hienosti intensiivisestä viikosta jälleen selvinnyt!

Puutarhan sivulla kerrotaan:

Rekolan Puutarhan tuotteet myydään Tammelantorilla heinäkuusta alkaen, CSA-jäsenet saavat kahden viikon välein vihanneskassin [...]

Kassi on aika epämääräinen mittayksikkö, mutta jotenkin kuitenkin uskaltaa kysyä, että ruokitaanko todella nuo 130 perhettä tuolla. Jos esim. kassin sisältö on se kuin FB:n kuvassa?