Tässä opinnäytetyössä (2020) on ss. 37-43 myös kuvaus eräästä biodynaamisesta tilasta (pdf):
ALKUTUOTANNON MATERIAALIVIRTOJEN HALLINTA RUOKATURVAN JA KIERTOTALOUDEN AIKAKAUDELLA
Uusmaterialistinen näkökulmaTilasta ei kerrota tarkkoja tunnistetietoja, mutta tämä kerrotaan:
Ensimmäiseksi maatilaksi valitsin maatilan, jonka toiminta perustuisi ruokakollektiiville (Kallio 2018). Tällä viitataan tavanomaisen elintarvikeketjujen rinnalle syntynyttä tuotannon ja kuluttamisen verkostoa, jossa sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys. Ruokakollektiivissa elintarvikeketjut ovat tavanomaisia jälleenmyynnin reittejä lyhyempiä. Tämän asettamani ehdon täytti Uudellamaalla sijaitseva biodynaamiseen viljelyyn keskittynyt maatila. Sen erikoisominaisuutena on pienimuotoiseen karjalaidunnukseen ja nurmiviljelyyn perustuva monipuolinen juures- ja vihannestuotanto. Tilan töissä auttavat vapaaehtoiset. Lisäksi maatilalla on laajasti verkostoitunut ja sillä oli yhteistoimintaa kuluttajien kanssa.
(s. 33)
Maatilan historia ulottuu 1920-luvulle. Se oli vuosisadan ensimmäisen puoliskon Helsingin yliopiston mallitilana, jossa voitiin kokeiluluontoisesti tutkia erilaisia maatilamalleja. 1950-luvulta eteenpäin maatila on ollut vuokrattuna useille eri viljelijöille, joista nykyinen aloitti toimintansa vuonna 2012. Maatila on ollut biodynaamisessa viljelyssä 1980-luvulta asti. Biodynaaminen viljely kehittyi Suomessa jo ennen*) varsinaisen luomuinstituution kehittymistä. [...]
(s. 37)
Majvikin tilasta Sipoossa täytynee olla kyse. Koska biodynaamisia tiloja on enää niin vähän, nuo tiedot hyvin riittävät tunnistamiseen. Muu se ei voi olla.
Gradun tekijä tarkastelee sitten ravinnekiertoa tilalla hyvin asiallisesti, mutta kummasti tämän hän ottaa annettuna, sen kummemmin kommentoimatta tai ihmettelemättä (lihav. HJ):
”Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden eli preparaattien avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetäeikä geenimanipuloitujakylvösiemeniä ja rehuja. Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä.” (Biodyn.fi 2019.)
Vaikea sanoa, olisiko tuossa sitten sitä "uusmaterialististista" näkökulmaa. Samoin koko luvussa uskotaan siihen, että biodynaaminen viljely olisi jotain enemmän ja vielä parempaa kuin luomuviljely. Miksi näin? Jotenkin ei ole tieteeseen (maantieteeseenkään) kuuluvaa, että kuitenkaan olisi ylimääräisen kohtelias haastateltua kohtaan. Eli niin kohtelias ja ymmärtäväinen, että uskoisi sellaisenaan kaiken, minkä häneltä kuulee.
Tämä haastatellun loppulause oli osin kyllä meidänkin mielestämme aika realistinen (lihav. HJ):
"Helppohan se on ajatella isoja itestään, että nyt näytetään hienoa esimerkkiä, että nyt tämmöstä vois olla. Mutta kyllä me aika marginaalissa ollaan. Mutta minä toivon, että tämä olisi tavallaan seuraava vaihe tässä ruoantuotannossa. Tämä on semmoinen välivaihe siihen, että saadaan jotain järkeä siihen tuotantoon ensin. Sitten voidaan lähteä rakentamaan. Tämä on aika helppo (tilakokonaisuus). Tietysti menee sen muutama vuosikymmenen, ennen kuin tavanomainen pelto palautuu ja rupeaa tuottamaan ja saadaan elävöitettyä sitä maata. Siinä menee oma aikansa. Mutta kyllä minä näen, että tässä minun toiminnassa on sellaisia elementtejä, joita kannattaa yleisesti omaksua ruoantuotannossa, silleen isossa mittakaavassa. Eihän se helppo juttu ole.”
(s. 43)
Noin vanhan tilan kohdalla ne vuosikymmenet ovat
kyllä jo menneet, joiden aikana noiden keinojen teho olisi pitänyt näkyä. 1980-luvusta on jo yli 30 vuotta. Tilaa tiettävästi viljeltiin biodynaamisesti jo ennen Hermanssonin isännyyttä.
Asiansa marginaalisuuden oli Atte Hermanssonkin huomannut, meidän laillamme. Mutta tuskin siinäkään mikään tulevina vuosikymmeninä muuttuu. Biodynaamisella viljelyllä on "loistava tulevaisuutensa" korkeintaan takanaan.*)
Tästä graduntekijän arviosta ...
Tämä maatila voidaan nähdä jatkavan kokeiluluontoisen mallitilan jatkumoa 2020-luvulla.
... käytämme myös samaa alaviitettämme.*)
______
*) sen selvittäminen, oliko todella noin, on meillä
työn alla.
