Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Biodynaaminen yhdistys päättää historiikkinsa, linkki suoraan siihen, tällaiseen kappaleeseen (lihav. HJ):

2000-luvulle siirryttäessä hyvin monella tilalla oli edessä viljelijöiden eläköityminen ja biodynaamisten tilojen määrä uhkasi entisestään vähetä. 2010-luvun alussa usealla tilalla aloitti uusi viljelijäsukupolvi, ja biodynaamisen viljelyn tulevaisuus näyttää nyt lupaavalta varsinkin, kun pohjoismainen viljelijäkoulutus BINGN on päässyt vauhtiin ja myös suomalaisia nuoria on koulutuksen piirissä. Vuonna 2021 Biodynaaminen yhdistys aloitti ammattilaisille suunnatun 5-päiväisen biodynaamisen viljelyn johdantokurssin, jonka tavoitteena on tarjota kokonaiskuva biodynaamisen viljelyn periaatteista ja avata tietä fenomenologiseen ajatteluun. Tällä hetkellä biodynaamisia tiloja on Suomessa 16 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 400 hehtaaria.

Tuo lihavoitu on hieman ongelmallinen lause. Hehtaarimäärästä*) ei ole tietoa, mutta toisissa kohdin sivustoaan, ja myös muualla (esim. Demeter Internationalin sivuilla) yhdistys kertoo tiloja olevan 12 kappaletta. Tai 13, jos siirtymävaiheessa oleva em. Bee Around Oy lasketaan mukaan. Aivan tarkkaa lukumäärää ei nyt useista syistä ole tarjollakaan. Mutta 16 on selvästi liikaa.

Tuon viimeaikaisen koulutuksellisen kunnianhimon heräämisen olemme jo panneet merkille. Esittäneet siitä kyllä epäilyksemmekin:

Kehottavat kuitenkin nuoria ihmisiä satsaamaan elämässään tähän:

OPISKELEMAAN?

Biodynaamiseksi viljelijäksi voi kouluttautua Suomessa tällä hetkellä yhteispohjoismaisen BINGN-ohjelman kautta. Koulutus ei ole suomalaisen opintotukijärjestelmän piirissä.

Ohjelmassa käytännön opiskelu tapahtuu pohjoismaisilla biodynaamisilla maatiloilla ja teoreettisia opintoja järjestetään tapaamisissa ja seminareissa, joihin keskusteleva, kiinnostava ja kiinnostunut ryhmä kokoontuu.

Vaikka opintojen rahoitus on noin epävarmalla pohjalla. Ja vaikka tulevaisuus biodynaamisena viljelijänä jos mahdollista vielä epävarmemmalla. Potentiaalisia lomittamiskohteita on Suomessa hyvin harvoja. Ja oman tilan perustaminen tuolla konseptilla ei ole välttämättä helppoa. **) [..]

Meidän tarkkailumme mukaan kovin usealla tilalla ei aloittanut uusi viljelijäsukupolvi — jo yksinkertaisesti siitä syystä, että tiloja ei yhteensäkään ole useita. Ihan ammattimaisia tilojahan on oikeastaan enää kuusi tai seitsemän (tai kahdeksan tuon em. mehiläistilan kanssa). Meidän tarkkailumme mukaan myös muutama nuori ihminen ehti 2010-luvulla myös lopettaa biodynaamisen viljelyn. Ko. tiloja lopetettiin myös jatkajan puutteen takia.

Aika näyttää — jo ihan lähitulevaisuus — näkyykö tuo mahdollinen innostus uusina tiloina. Vai Kaupunkilaisten Oman Pellon kaltaisena "yhteisöllisenä" puuhasteluna.

_____

*) viimeisen kansainvälisen liiton tilaston (2019) mukaan hehtaareja on 391 ja tiloja 13

**) josta juuri edellä esimerkki

[Heikki Jokipii]

Tällainen jälkikäteinen kommentti Kjell Armanin kirjaan (lihav. HJ):

Vanhoissa harrastuskirjoissa on jotain riemukasta! Tammen T-kirjasarjaa julkaistiin aikana, jolloin ohjeita vaikkapa biodynaamiseen viljelyyn, posliininmaalaukseen tai autonhuoltoon etsittiin vielä kansien välistä eikä internetistä. Omasta hyllystäni löytyy muutamia sarjan teoksia, joilla on kyllä tunnearvoa, mutta joiden ohjeista aika on auttamattomasti ajanut ohi. Gunilla Axénin ja Inez Svenssonin Helppotekoisia vaatteita taas on yhä relevantti!

Vai oliko se siihen suunnattu? No, löytyi tuo. Eli tiedoksi.

Kyseiselle kirjalle vähän jo kohottelimme kulmakarvojamme toisessa keskustelussamme. Selventäen vielä: täällä allekirjoitamme kyllä siitä tuon tuossa ylempänä lihavoidun luonnehdinnan.

Edellä jo kerrotiinkin miten tuotakin kirjaa löytyy nyttemmin hyvin divareissa. Mutta — uskallan olettaa — uutta painosta ei suunnitella.

[Heikki Jokipii]

Alueryhmistä. Viljelyn näkökulmasta hieman kummastuttava valinta yhdessä tutkittavaksi kirjaksi:

Agricola-ryhmä toimii biodynaamisena alueryhmänä Helsingissä ja kokoontumisia koronatilanteen salliessa aina alkaen kuukauden joka kolmas tiistai 19.1 klo 16:30 osoitteessa Uudenmaankatu 25 A 4. Luettavana on kirja: Antroposofinen epidemiologia, Frank Linde.

Eli tämä:

https://www.antropos.fi/kauppa/antroposofinen-epidemiologia/

https://www.amazon.de/Okkulte-Epidemiologie-Corona-Krise-Weltenangst-Vertrauen/dp/3982135427

Toisaalta, mistä minä tiedän, mitä tuollaisissa ryhmissä on määrä tehdä. Kaipa maanviljelynkin kuivaharjoittelu voi ajan mittaan muuttua pitkästyttäväksi?

PS. Nyt ei ole tarkkaa tietoa tuon kirjasen sisällöstä. Huuhaa covid-19-taudin ympärillä on kyllä levinnyt Saksan antroposofisssa piireissä. Mutta en nyt pysty arvioimaan, kuuluuko tuo siihen liikehdintään.

[Heikki Jokipii]

Liikevaihto pudonnut rajusti entisestään, tilikauden tulos tonnilla miinuksella. Henkilöstö 0.

Seuraamme yhä tuota tilaa, koska se yhä on Biodynaamisen yhdistyksen luottelossa. Ja Biodynaamisen Säätiön omistama, joten se voi taas kerran tulla siitymävaiheeseen (?). Mutta nyt ei hyvältä näytä. Uumoilen jopa, että Säätiö saattaa myydä sen? Jotain radikaalia sen suhteen tarvittaisiin.

Ei taida kyetä Säätiö tuota temppua tekemään. Säätiön sivuilla se historiasta:

Lahjakirja Heinolan tilasta

24.10.2011 allekirjoitetulla lahjakirjalla säätiölle lahjoitettiin Mäntsälässä sijaitsevan Heinolan tilan kiinteistön maapohja ja siihen liittyvät oikeudet käytettäväksi biodynaamiseen viljelyyn, tutkimukseen ja koulutukseen.

Lahjoituksen tarkoitus

Lahjoituksen tavoitteena oli tilan vapauttaminen yksityisomistuksesta ja tilan tulevaisuuden varmistaminen biodynaamisena tilana.[..]

Eli hampaat irvessä siitä on taas yritettävä tehdä biodynaaminen tila. En ole varma kaikesta juridiikasta, mutta luulen, että tuo siihen velvoittaa.

Tuossa linkissä tai puheenvuorossa kerrottiin myös, että puutarhaan, kasvihuoneeseen olisi saatu apua. Mutta tämä projekti tuon kaivatun avun vei:

https://www.blokgarden.com/kaupunkikasvattelua/ravintola-savoyn-katolla

Ravintolan puutarhaa meille esitteli Keittiömestari Henrik Kovanen ja Savoyn oma puutarhuri Hans van der Ende.

Tuossa artikkelissa on päivämäärä. Se on tältä vuodelta. Se on 18.4.2021. Niinpä sen siellä, edellä mainitun Vilkku-artikkelin voi unohtaa. — Lisäksi netistä (Facebookista) löytyi tieto, että ainoa työntekijä Osmo Virta on saanut ja ottanut vastaan opintopaikan Helsingin yliopiston maataloustieteiden kandiohjelmaan. Joten hän ei ehkä ole enää työntekijänä käytettävissä, ja siinäkin Säätiön on keksittävä jokin uusi ratkaisu.

[Heikki Jokipii]

Enpä malta jättää tuota historiikkia. Edellä 12.08.21 mainitsemaani. Se alkaa näin:

”Biodynaaminen viljely on täysin mullistava menetelmä, joka pakottaa ihmisen muuttamaan ajatustapaansa ja suhtautumistaan luontoon perusteellisesti.”

Näin totesi biodynaamisen viljelyn uranuurtaja, agronomi Henrik Wärnhjelm. Hän toi biodynaamisen viljelyn Suomeen melko pian Rudolf Steinerin vuonna 1924 pitämän maatalouskurssin jälkeen.

Niinpä. Mutta missä järjestyksessä nuo tulevat? Aika selvää on, että ensin muuttuu ajattelutapa. Ja siihen ei kyllä kukaan tai mikään pakota. Ei ainakaan tuohon Steinerin suuntaan, eivät ainakaan luonnon tosiasiat. Tai hiukankaan kriittinen filosofinen punninta.

[Heikki Jokipii]

Historiikista jäi kiusaamaan tämä väite:

2010-luvun alussa usealla tilalla aloitti uusi viljelijäsukupolvi, [..]

Otetaanpa omasta listastamme nämä, ja merkitään, täyttyykö niissä tuo väite:

Ammattimaiset tilat:

Rekola (1977)
- Rekolabiodyn Oy
- Rekolan puutarha ky
Keskylän tila (1982)
Majvik (1987)
Solsidans Trädgård (1989)
Lopen Pappilanpuisto Oy (1996)
Haltijan  biodynaaminen tila (2014)
BeeAround Oy (2021)

Ammattimaiset tilat, koska kehitysvammahuoltoon keskittyvän tilaryppään osalta tuo väite ei ole relevantti. Samoin kuin ei ole Kaupunkilaisten Oman Pellon kaltaisen laajennetun palstaviljelykokonaisuuden kannalta.

Majvikin ja Rekolan tilojen kohdalla tuota voidaan pitää totena. Niitä oli kaksi. Niinpä voi sanoa "usealla". Haltijan tila ja BeeAround perustettiin tuolloin tai sen jälkeen, jolloin niissä ei sukupolven vaihdosta voinut tapahtua. Tiedot haettu netistä, vilpittömässä hengessä, totuuteen pyrkien.

Näissä (listastamme) lopetti uusi viljelijäsukupolvi ainakin biodynaamisen viljelyn:

Lahden Ruokaosuuskunta (2013)
Metsälän luomumarjatila (vuoden 2013 jälkeen)
Toivo-tilan osuuskunta (2015)

Biodynaamisena tilana lopettaneesta Mäntsälän Heinolan tilasta edellä useassakin puheenvuorosssa. Myös täällä, jossa todetaan tavallaan erillisen puutarhaosuuskunnan myös lopettaneen. Koko tilan osalta yritettiin eräänlaista sukupolvenvaihdosta. Mutta biodynaamisuuden kannalta se ei ainakaan onnistunut, ainakaan vielä.

Tämä uhka taitaa edelleen säilyä:

2000-luvulle siirryttäessä hyvin monella tilalla oli edessä viljelijöiden eläköityminen ja biodynaamisten tilojen määrä uhkasi entisestään vähetä.

Koska Suomessa biodynaamisen viljelyn "kultakausi" oli noin sukupolvi sitten 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. 2000-luvulla sitten alkoi niiden lukumäärän jyrkähkö väheneminen.

Todeten tuostakin, että "monella" ei voi tarkoittaa kovin monella. Koska niitä tiloja ei yhteensäkään ole enää jäljellä monta. Olisiko sekin, kohtapuoleen — kahdella? (Valistunut "mutu"-tieto. Eli arvaus.)

[Heikki Jokipii]

Näyttää oikeastaan siltä, että pääkaupunkiseudulla on nyt menossa oikein kilpailu siitä, kumpi on täällä johtava biodynaaminen tila, Sipoon Majvik vai Kaupunkilaisten Oma Pelto (Vantaa/Helsinki).

Kumpikin taisteli asemastaan myös osallistumalla Suomen Luonnon Päivään.

Mikseipa samanlainen kilpailu vallitsisi myös Tampereen seudulla, kilpailijoina Rekola Kangasalla ja Haltija Vesilahdella.

Meillä ei tietysti ole noissa kilpailuissa erityistä suosikkia. Mutta voidaan silti tuota seurata, penkkiurheilijoina sohvalta.

Uudellamaalla oli vielä jokin aika sitten kolmaskin kilpailija, edellä mainittu Mäntsälän Heinola. Mutta nyt sen peli näyttää siis (toistaiseksi?) pelatulta.

Turun lähistöltä tuollainen yhteisöllinen "toimintakeskus" näyttää kokonaan puuttuvan. Aika lähellä sijaitsevalla vanhalla (1982) Keskylän mansikkatilallakaan ei kerrota sen tyyppistä toimintaa olevan. Tämän tapauksen status on epäselvä.

[Heikki Jokipii]

Tilat, joilla tämä (vuoden 2021) koulutuskokonaisuus järjestetään, voidaan tavallaan nähdä biodynaamisen liikkeen "sovhooseina", mallitiloina kaikki:

https://www.biodyn.fi/koulutus

So. tämä yhteensä 5 päivän:

Biodynaamisen viljelyn johdantokurssi
Uudistavan maatalouden opintokokonaisuus ammattilaisille

Tuohon joukkoon ei Kaupunkilaisten Oma Pelto päässyt. Muut edellä mainitut pääsivät.

[Heikki Jokipii]

Googlen kautta:

https://m.facebook.com › hashtag › biodynaaminenviljely
13 tuntia sitten — Tälläkin hetkellä Biodynaamisen viljelyn säätiö toimii monella suunnalla mahdollistaakseen nuorile ja lapsille yhä enemmän suoraa kosketusta biodynaamiseen ...

(lihav. HJ)

[... viljelyyn? ... ruokaan? ... aatteeseen?]

Kyllä. Olemmekin jo tuon toimeliaisuuden havainneet.

Mutta jos tästä keskustelusta voi jotain päätellä, sanoma ei oikein mene perille. Heittävät aika lailla läskiksi, mutta ovat oikeilla jäljillä:

https://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=873161&sid=c161f3f9dc2e8a5d7c890d0ebe3f914a

Rudolf Steinerin voodoohommia on.

[Heikki Jokipii]

Hiukan huolimattomia he yhä ovat nettisivujensa ylläpidon kanssa:

https://www.biodyn.fi/alueryhmt

Häme ja Pirkanmaa

Tapahtumat ja talkoot (kts. tilojen nettisivuilta)

www.kurjentila.fi

www.rekolanbiodynaaminentila.com/

www.rekolanpuutarha.com/

Ensinnäkin tuo Kurjen tilan osoite ei vie mihinkään. Osoite http://kurjentila.fi/ veisi. Mutta se veisi tilalle, joka ei enää koko tänä vuonna ole ollut biodynaaminen.

Tilalistassakin on yhä 3 hiukan (toimimattomuuteen se riittää!) virheellistä nettiosoitetta:

http://mansikkakoskinen.fi/index.html
http://www.tapola-camphill.net/
https://xn--pienikyl-7za.com/

Ne ovat olleet siellä jo vuotta kauemmin. Sivustoa on kyllä muutoin tällä välin päivitetty.


PS. 22.08.21: Kohteliaasti ja auttavaisesti lähetin ko. yhdistykselle taas huomautuksen tuosta.

PS. 24.08.21: Auttoi, ja oli auttamatta. Nyt siellä lukee www.haltijantila.fi. Mutta linkin nettiosoite on ennallaan, eikä siis vie minnekään. Tilaluetteloa ei ole korjatttu.

PS. 30.08.21: Nyt tilaluettelon linkit on korjattu, toimivat kaikki. Mutta yllä oleva linkki on yhä rempallaan, osiossa Yhdistys — Alueryhmät.

[Heikki Jokipii]

Yksityiskohta, joka ehkä kuitenkin ansaitsee tulla muistiin merkityksi. Kun Kaupunkilaisten Oma Pelto tässä kertoo englanniksi itsestään ...

https://www.omapelto.fi/english

... se ei yhdessäkään kohdassa (edes sivumennen) mainitse, että viljellään biodynaamisesti.

Onko jo niin, että jokin kumppanuusmaaralouden idea (CSA) "myy" nyt, jopa kansainvälisesti? Ja siihen ei enää välttämättä kannata tuoda mukaan Steineria, turhaan sotkemaan?

***

Kun Radio Sun on tehnyt tämän jutun Rekolasta...

Rekolan Puutarha edelläkävijä CSA-toiminnassa Suomessa

... niin näyttää siinäkin painopiste olevan CSA-asiassa. Biodynaamisuus hädin tuskin mainitaan.. Mutta mainitaan kuitenkin. Mitä ei siis tapahtunut Kaupunkilaisten Oman Pellon kohdalla, edellä.

Kun meidän lukijamme eivät ehkä tuota radioasemaa tunne, tarvittaneen tämä tieto:

Radio SUN Oy on täysin kotimainen ja puhtaasti pirkanmaalaisessa omistuksessa.

[Heikki Jokipii]

Toisaalta, mistä minä tiedän, mitä tuollaisissa ryhmissä on määrä tehdä. Kaipa maanviljelynkin kuivaharjoittelu voi ajan mittaan muuttua pitkästyttäväksi?

Nyt tiedän tämän verran enemmän. Tämä kuulostaa enemmän tuolta kuivaharjoittelulta:

https://www.biodyn.fi/tapahtumakalenteri

ITÄ-UUDENMAAN ALUERYHMÄ
Elokuu 27 2021
6:00 PM  7:00 PM
Itä-Uudenmaan alueryhmän kokoontumiset Vantaan seudun steinerkoululla Mikaelin ja pääsiäisen välisenä aikana joka kuukauden viimeinen perjantaina klo 18 (joulun aika erikoistapaus). Menossa Kärsämöstä kortteeseen ja ajankohtaisia viljelyasioita. Kahvia, teetä ja eurytmiaa Claire Federer-Rahkosen johdolla. Tervetuloa entiset ja uudet osallistujat! Liisa Hertell, liisa.leijona@gmail.com, 040-5484128

Tuon eurytmian huomasimme viime vuonnakin.

Vaan taitaa tuossakin ryhmässä olla harrastusta lääkinnälliseen*) puoleen. Tätä kirjaa yhdessä tutkitaan:

https://hyotykasviyhdistys.fi/shop/karsamosta-kortteeseen-laakekasvit-biodynaamisessa-viljelyssa/

***

Tällä ryhmällä onkin ensi syksynä ohjelmassaan tätä ja tämä kirja:

BIODYNAAMINEN ALUERYHMÄ HELSINKI
Syyskuu 21 2021
4:30 PM  5:30 PM
Agricola-ryhmä toimii biodynaamisena alueryhmänä Helsingissä ja kokoontuu osoitteessa Uudenmaankatu 25 A 4. Syksyn kokoontumiset tiistaisin alkaen 17.8. klo 16.30 ja sen jälkeen kuukauden joka kolmas tiistai paitsi joulukuussa 14.2. Luettavana kirja Tiedon tiellä, Manfred Klett. Mahdolliset lisätiedot ja varmistukset: Aune 044-998 7723

https://kauppa.biodyn.fi/tuote/tiedon-tiella-henkisyys-ja-vapaus-biodynaamisessa-maataloudessa

Se on jo tiiviimmin maataloutta.

______

*) PS. 05.09.21: Ei ole ihan varma. Tuon teoksen nimi on saksaksi "Auf den Spuren der biologisch-dynamischen Präparatepflanzen". Eli kyse voi olla maaperän "lääkitsemisestä", biodynaamiseen tapaan.

[Heikki Jokipii]

Hiukan huvittavaa, että Biodynaaminen yhdistys kertoo tapahtumakalenterissaan myös tästä:

Tähtitieteellinen yhdistys URSA järjestää kaikille Suomen luonnon päivän tekijöille virtuaalisen tähtiretken tiistaina 24.8. klo 19-20.

100%:n varma voi olla, että URSA ei anna minkäänlaista tukea sille, miten taivaankappaleiden liikkeitä otetaan maanviljelyssä huomioon à la Steiner.

[Heikki Jokipii]

Kun meidän lukijamme eivät ehkä tuota radioasemaa tunne, tarvittaneen tämä tieto:

Radio SUN Oy on täysin kotimainen ja puhtaasti pirkanmaalaisessa omistuksessa.

Pirkanmaalaisuus ilmeisesti riitti siihenkin, että Haltijan tila sai täällä oman esittelynsä, palstatilaa:

https://parastapirkanmaalta.fi/Materiaalit/haltijan-tila/

Tuo palsta ja sen takana oleva yhteisö kertoo itsestään näin:

Pirkanmaan Ruokafoorumi tuo yhteen alan yrittäjät, tutkijat, vaikuttajat ja kansalaistoimijat. Vuonna 2020 käynnistyneen Ruokafoorumin missiona on luoda pitkäkestoinen, avoin ja monipuolinen keskusteluareena, jossa suunnataan maakunnan ruokajärjestelmää kohti kestävyyttä, uudistavuutta ja paikallista elinvoimaisuutta ja jossa erilaiset näkemykset tulevat kuulluksi.

Niinpä biodynaamisuus ei mitenkään häiritse, kuuluu ilmeisesti luokkaan "erilaiset näkemykset tulevat kuulluksi". Toisaalla sivustollaan Ruokafoorumi peräänkuuluttaa kriittistä ajattelua. Mutta ilmeisesti ei ole kohteliasta soveltaa sitä biodynaamisuuteen.

Meitä on kieltämättä vähän naurattanutkin, kuinka Tampere ja Pirkanmaa pyrkivät olemaan biodynaamisen Suomen keskuspaikka. Mutta voi olla, ettei tuo Ruokafoorumi ole sitä erityisesti huomannutkaan, vaan sille pirkanmaalaisuus on riittänyt. Haltijan tila tuossa kyllä luonteensa avoimesti kertoo (lihav. alkup.):

Haltijan biodynaamisen tilan toiminnan ytimenä on monipuolisen, regeneratiivisen tilakokonaisuuden ylläpito. Tuotamme laadukasta ruokaa ja tuemme luonnon monimuotoisuutta. Tilalla on nautoja, lampaita, ankkoja, mehiläisiä ja puutarhaviljelyä.

[Heikki Jokipii]

Tarjolla tätä asiaa on yhä muuallakin kuin divareissa. Suomalainen kirjakauppa:

Biodynaaminen maatalous
mitä se on?
Nikolai Fuchs

Tuotekuvaus
Nikolai Fuchsin Biodynaaminen maatalous - mitä se on ? -kirja kertoo kansantajuisesti biodynaamisesta viljelystä.

Nikolai Fuchs kertoo lyhyesti ja selkeästi millaisia parannuskeinoja biodynaaminen maatalous tarjoaa luonnon ja ihmisen rappeutumiseen.

Mutta uskaltaisiko tästä päätellä, ettei se ihan kysytyimpiiin kirjoihin kuulu:

Pehmeäkantinen
9,95 €
Saatavuus: Lähetetään 10-25 arkipäivässä, tilaustuote.

Myös Helmetistä eli pääkaupunkiseudun kirjastojen hakujärjestelmästä tuli  49 hakutulosta hakusanalla 'biodynaaminen'. Sieltä selvisi, että tuo Fuchsin kirja on vuodelta 1983. Ei siis ihan tuore. Mutta sopii näin oikein hyvin yleiskuvaamme siitä, milloin biodynaaminen viljely oli Suomessa jotenkin "in".

J. Karjalaisen laulussa "Mikä Mahtaa Olla In?" (1985) on loogisesti säkeissään myös kysymys: "Tai mikä vastaavasti out?". Edellä on hiukan vastaustamme siihen kysymykseen.

Mutta vaikkapa nuo Helmetin 49 kirjaa osoittavat, ettei se ole kokonaan hävinnyt. Niinkuin tällaiset ilmiöt eivät häviä. Vaan löytävät jostakin kulttuuristamme kolonsa, lokeronsa. Jossa sitten pitkäänkin sinnittelevät.