Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

[Heikki Jokipii]

Sen sijaan kansainvälisellä tasolla menee lujaa. Ainakin tällä tavalla. Tämä on kai nyt uusi katekismus tai kirkkokäsikirja:

https://www.demeter.net/biodynamic-preparations-best-practice-manual

Biodynamic Preparations - Best practice manual

We are happy to present a best practice manual for the production and use of the Biodynamic Preparations - the first publication by the Biodynamic Federation.

(lihav. HJ)

Se manuaali on muuten ilmaiseksi tuolta ladattavissa. Ja se on hyvin havainnollinen, kaikki tarvittavat toimenpiteet esitetään värikuvin. Myös englanninkielisin selityksin.

Niinpä, jos joku on utelias ja haluaa tietää, mitä ne biodynaamikot oikein tekevät, kyseistä opasta voi hänelle lämpimästi suositella! 

Kuvitus on myös mukavasti kansainvälistä: näytetään miten srilankalainen nainen (sariin pukeutunut, luultavasti sieltä) levittää preparaattia sangostaan lehtinipun (vihdan) avulla, ja saksalainen taas sellaisella levityskoneella, josta oli puhetta edellä.

[Heikki Jokipii]

Martat on huolissaan tästä:

Tarkista luomutuotteiden aitous suoramyynnissäkin

Torilla ja suoramyynnissä pätevät samat säännöt kuin muussakin luomutuotteiden markkinoinnissa: vain luomuvalvonnan kautta luomusertifioituja tuotteita saa markkinoida ja myydä luomutuotteina.

Tuohon asti kaikki on selvää. Mutta ulottuvatko säännöt todella tähän asti (lihav. HJ):

– Luomu, luonnonmukainen, biodynaaminen, ekologisk, bio- ja eko-alkuisten ilmaisujen käyttäminen on sallittua vain silloin, kun tuote on viljelty ja valmistettu luomutuotantoehtojen mukaisesti, muistuttaa Luomuliiton asiantuntija Brita Suokas.

Luomu on mainittu laeissa ym. määräyksissä. Valvonta on annettu Suomessa viranomaisille. Mutta valvovatko he todella myös biodynaamisuutta? Epäilen että eivät. Luomutuotteissa tämä toimii:

Pakatuissa tuotteissa on oltava tuotetta koskevat lakisääteiset pakkaus- ja luomumerkinnät. Irtotuotteiden myyjällä on oltava mukana tuottajan tai valmistajan luomutodistus, joka kertoo, että tuotanto on luomusertifioinnin piirissä.

– Jos epäilet, että sinulle tarjottu tuote ei ole aito, sertifioitu luomutuote, ota yhteys myyntipaikkakunnan terveystarkastajaan ja kerro epäilyksistäsi, Suokas opastaa.

Luomutuotteiden merkintöjä ja markkinointiväittämiä koskeva valvonta kuuluu kunnan elintarvikevalvontaviranomaisille eli terveystarkastajille.

Mutta voisinkohan nyt kertoa paikalliselle terveystarkastalle, että Ruohonjuuri huijaa japanilaisen biodynaamisen teen suhteen? Ettei se voi olla biodynaamista? Luulen, että terveystarkastaja olisi mahdollisesta yhteydenotostani lähinnä pöllämystynyt.

[Heikki Jokipii]

Rohkeasti esitän hypoteesin, ettei biodynaamisia viinejä ehkä ollut olemassakaan ennen 1990-lukua. Tämä hypoteesi on helposti kumottavissa esimerkillä aiemmasta sellaisesta tilasta. Mutta löytyykö niitä?

Huomasin heti olleeni väärässä. Mutta oikeilla jäljillä:

https://www.jancisrobinson.com/articles/montys-2018-organicbd-audit

Alsace is home to the world’s oldest Demeter-certified biodynamic vineyard, Domaine Eugène Meyer, which went BD in 1969. France’s second Demeter-certified biodynamic grower Jean-Pierre Frick went BD in 1980. He is also based in Alsace.

Tuollaista vauhtia niitä käytännössä tuskin oikeastaan oli ennen 1990-lukua.

Vielä esimerkki:

Domaine Pignier GPS 2018 (Viinilehti)

Aina 1700-luvulta vaikuttanut Domaine Pignierin sukutila on ensimmäisiä biodynaamisia Demeter-sertifioituja tiloja Ranskan Juran viinialueella.

Siis 1700-luvulta, halusi Viinilehti lukijoille kertoa.

A Closer Look at Biodynamics (Domaine Pignierin oma sivusto)

Our first experiments in organic farming began in 1998. The entire vineyard was then converted to biodynamics in 2002 with the first Demeter inspection taking place in 2003.

[Heikki Jokipii]

Ihmettelemään panee. Kansainvälisen Demeter-federaation tilaston mukaan Keniassa ei olisi mitään biodynaamista toimintaa. Mutta tuossa yli 5000. Enemmän kuin Sri Lankassa. Itse asiassa jopa enemmän kuin Saksassa. Lähes yhtä monta kuin koko (muussa) maailmassa yhteensä!

Tuo samassa yhteydessä mainittu filmin pätkä oli netissä katseltavissa. Niinpä katsoin sitä vähän aikaa.

Ja kyllä siinä totta vieköön lehmänsarvien kanssa puuhasteltiin!

Mutta edelleen on kummallista, ettei kansainvälinen federaatio tiedä siitä mitään. Mutta ehkä sille löytyy selitys. Eihän tuo kansainvälinen tilasto välttämättä.ole ihan ajantasainen: Suomenkin osalta siellä on tilojen lukumääränä yhä 17, joka on nyttemmin ehdottomasti liian korkea. — Tällainen löytyikin:

Bringing Biodynamic Agriculture to Kenya, East Africa

Eli yritystä on, olisiko virallinen sertifiointi vielä kesken? Vielä toinen:

Biodynamic Agriculture: The Renewed Hope for Kenya's Soil

Kahvin ja teen kanssa tuo puuhastelu saattaa tietysti jotenkin maksaa itsensä, samaan tapaan kuin viinissäkin, jos Euroopasta löytyy maksuhaluisia ostajia. Jossain määrinhän niitä täytynee löytyä.

***

Noin klo 16:30 lisälöytö.

Siitä filmiin liittyvästä FB-linkistä löytyi vielä englanniksi tämä:

The Limbua Initiative covers the Mount Kenya region where 5,000 small farmers produce valuable macadamia nuts under one umbrella organisation.
Since the start in 2009, the production has been certified organic and processed directly in three local plants in the villages. Since the 2018/2019 season, the first farms are now also producing biodynamically.

Further information about the Limbua intiative can be found here:

http://www.limbua-group.com/de/home

Eli vasta aika äskettäin ja oletettavasti vasta muutama oli siirtynyt biodynaamiseen viljelyyn. On ehkä ymmärrettävää, ettei tieto siitä ollut saavuttanut Federaatiota. Niinpä tuosta linkistä löytyvällä Limbua Group -firmalla ei ollut kokoelmassaan Demeter-sertifikaattiakaan, vaikka monta muuta oli.

Ja tuo 5000 ei siis ollut biodynaamisten viljelijöiden lukumäärä. Biodynaamisen yhdistyksen suomennos oli harhaanjohtava. Mutta niistä muutamista oli saatu kyllä kuvaa tuohon filmiin.

[Heikki Jokipii]

Yhä vielä muuten tuo Demeter-lehden numero 4/19 on viimeinen, joka on Biodynaamisen yhdistyksen kirjakaupassa myynnissä. Vaikka vuosi 2020 on jo reippaasti yli puolen välin. Johtopäätöksiä tulee ihan itsestään tuosta tosiasiasta tehtyä.

Kun kävin läpi Demeter-lehtiä vanhoilta vuosikymmeniltä, aika ajoin, varsinkin alussa, oli niissä valitusta siitä, että lehden julkaiseminen 4 numeroa vuodessa oli kallista. Mutta aina ne numerot kuitenkin aikaan saatiin. Nyt ei ole saatu.

Tuo tosiasia alkoi jo ilmeisesti hävettää Biodynaamista Yhdistystä.

Se kutsui heinäkuussa (15.07.20) Facebookissa jäseniään ym. lehdentekoon. Siinä kutsussa oli myös jonkinlainen hahmotelma seuraavan numeron aiheista. (Löysin sen viestin vasta äsken.)

Kyllä ko. yhdistykselle silti vaikeuksia tulee. Tai ainakin selittelemistä.

Yhdistyksen kaupasta on nimittäin koko ajan voinut tilata Demeter-lehden koko vuosikerran hintaan 28,00 €. Vuosikerta kuuluu myös jäsenetuna yhdistykseen liittyjälle (50,00 €).
 
Kyllä, on tuttu temppu tuossa tilanteessa, että tehdään kaksoisnumeroita. Mutta hyväksyvätkö tilaajat ja maksaneet jäsenet nyt kolmoisnumeron 1-3 tai neloisnumeron 1-4?

[Heikki Jokipii]

Tuosta Kenian esimerkistä on luettavissa, että tässäkin asiassa on menossa puoliagressiivinen "lähetystyö" kehitysmaissa. Pakanat on käännytettävä Steinerin oppiin.

Tuo voi olla siedettävää, jos kyse on vientituotteista, kuten Keniassa pähkinät tai kahvi. Tuollainen saksalainen Limbua Group voi lisäksi auttaa tuotteiden markkinoinnissa. Sikäli kuinka niistä tuotteista jatkossa tulee biodynaamisia.

Mutta, yleisesti biodynaamiset illuusiot ovat aatteellinen ja käytännöllinen haitta kehitysmaiden edistymisen ja vaurastumisen pyrkimyksille. Vaikkapa tuosta Demeter Federationin oppaasta voi nähdä kuinka paljon turhaa työtä aate teettää, muutoinkin tuottavuudeltaan alhaisissa kehitysmaissa.

Onneksi kuitenkin biodynaaminen viljely — Sri Lankaa lukuunottamatta — on lähes olematonta. Ja Sri Lankassakin väkilukuun nähden sitä.

Josta tulee taas mieleen: miksi kaikista maataloutta sivuavista järjestöistä juuri Biodynaaminen yhdistys on hyväksytty kehitysyhteistyön yhteisjärjestön Fingon jäseneksi? Jos siellä — päinvastoin kuin täällä — uskottaisiinkin luomuviljelyn siunauksellisuuteen, niin tuskinpa sentään Steinerin nikseihin. Niin radikaali uskallan nyt olla, että ellei asia ole hyödyksi, se on vahingoksi!

[Heikki Jokipii]

Luomu on mainittu laeissa ym. määräyksissä. Valvonta on annettu Suomessa viranomaisille. Mutta valvovatko he todella myös biodynaamisuutta? Epäilen että eivät.

Tämä jää tässäkin epäselväksi

http://www.luomuliitto.fi/viesti-luomusta-oikein-suoramyynnissakin/

Luomu, luonnonmukainen, biodynaaminen, ekologisk, bio- ja eko-alkuisten ilmaisujen käyttäminen on sallittua vain silloin, kun tuote, jota myyntipöydällä on esillä, on tuotettu hyväksytyn luomutarkastuksen läpikäyneellä tilalla tai puutarhalla.

Mutta:

Aurinkomerkkiä saa käyttää Ruokaviraston luomuvalvonnassa hyväksyttyjen tuotteiden pakkauksissa ja markkinoinnissa. Merkin käyttöoikeus haetaan Ruokavirastosta.

Demeter-merkin ja leppäkerttumerkin saa käyttöönsä, kun tuotannossa noudatetaan Ruokaviraston luomuvalvonnan tuotantosääntöjen lisäksi näille merkeille laadittuja omia tuotantosääntöjä.

Demeter-tuotannosta kiinnostuneen tulee ottaa yhteys Biodynaamiseen yhdistykseen. Leppäkerttumerkin käyttöoikeutta haetaan Luomuliitosta.

"Demeter" on kuitenkin siis tuotemerkki. Ja Biodynaaminen yhdistys voi sen käytöstä haastaa oikeuteen. Mutta sana "biodynaaminen" ja sen käyttö?

Eipä hätää! Olen nyt kysynyt asiasta Ruokaviraston Sampsa Heinoselta.

[Heikki Jokipii]

Tässä saamani vastaus. Kysymykseni on pätkittynä välissä.

***

Hei Heikki

Kiitos kysymyksestä, koskien sanaa ”biodynaaminen”.

>Mainitaanko sitä sanaa missään laissa tai asetuksessa?

Kyllä, kerran: Nykyisin voimassa olevan perusasetuksen eli neuvoston asetuksen 834/2007  12.1c artiklassa (Kasvintuotantoa koskevat säännöt), jossa todetaan, että biodynaamisten preparaattien käyttö on sallittua.

>jos joku käyttää tuotteestaan sanaa 'biodynaaminen', eikö hän saa sen vapaasti tehdä?

Ei, jos sanalla viitataan neuvoston asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan tuotteeseen (art . 1). Eli neuvoston asetus koskee myös biodynaamista porkkanaa, koska se on neuvoston asetukseen soveltamisalaan kuuluva luomutuote. Korostan kuitenkin, että soveltamisalaan kuuluu vain asetuksen sisältämät luomutuotannon vähimmäisvaatimukset.

Neuvoston asetusta ei siis sovelleta biodynaamisen porkkanan ”dynaamiseen” puoleen, vaan se tarkastelee sitä vähimmäisvaatimukset täyttävänä luomutuotteena. Tarkemmin asiasta neuvoston asetuksen 23 artiklasta ”Luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavien ilmausten käyttö”.

Esimerkki tuotteesta, johon neuvoston asetusta ei sovelleta, voisi olla vaikkapa ”biodynaaminen saunavihta”.

>Olisin kysynyt, valvotaanko sanan 'biodynaaminen' käyttöä todella?

Valvotaan siis vain siltä osin kuin luomulainsäädäntö edellyttää. Jos valvottu luomuviljelijä väittää luomuporkkanaansa biodynaamiseksi, ei ”biodynaaminen” myyntiväittämän valvontaan sovelleta neuvoston asetusta. Se voi silti olla kuluttajan harhauttamista, koska biodynaamisella viljelymenetelmällä on selkeät tunnusmerkkinsä. Eli en menisi myymään ”biodynaamisia saunavihtoja” ilman Demeter-sertifiointia.

terveisin

Sampsa

***

Niinpä lienee niin, että sekä Ruohonjuuren tee että Tallinnan Jahu Resto selviävät EU:n osalta pälkähästä. Kunhan tarjottavat tuotteet täyttävät luomukriteerit.

[Heikki Jokipii]

Tuolla toisaalla mainitusta kirjasta saamme yhden uuden tapauksen listaamme.

Siinä kerrotaan, miten isäntäpariskunta, Jukka ja Leila Ahonala ovat siirtyneet viljelemään biodynaamisesti Svarfarsin tilaa. Tilan nimeä ei tosin juuri siinä mainita, mutta kirjassa on riittävästi tietoa, että sen täytyy olla juuri se. Kirjoituksesta voi päätellä, että tämä oli tapahtunut v. 1981. Jukka Ahonalan kerrotaan olleen kirjan julkaisuvuonna 1982 Biodynaamisen yhdistyksen varapuheenjohtaja.

Nykyisin tila käyttää nimeä Svarfarsin luomutila. Ja on myös luomutila. Sillä on tilakauppa, jossa myydään myös biodynaamisia tuotteita. Mutta ne eivät tule omalta tilalta.

Eli lisäys lopettaneisiin.

[Heikki Jokipii]

Kysymys (Googlen kautta):

Mikä on Suomen suurin yksittäinen suo? Testaa tietosi MT:n visassa! - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
6 päivää sitten · Steiner-koulujen isä Rudolf Steiner vaikuttaa myös biodynaamisen viljelyn taustalla. Minkä sertifikaatin alla biodynaamisia elintarvikkeita myydään?

Sanoisin, että keskimääräiselle ihmiselle Suomessa nykyisin tuo toinen kysymys voi olla vaikea. Edellä kerrotuista syistä (esim. 10.08.20).

***

Jukka Ahonalan todistus em. kirjasta (s. 27) vuodelta 1982:

— Biologinen on myrkytöntä viljelyä kuten biodynaaminenkin, mutta tämän lisäksi biodynaaminen viljely pyrkii mahdollisimman hyvään laatuun ottamalla huomioon kunkin kasvin ominaisuudet, juuri sille kasville ominaiset voimat, ja saamaan ne ihmisen käyttöön. Pyrimme selvittämään, mitä esim. porkkana edustaa, mikä on porkkanan olemus?
– Biodynaamiset tuotteet ovat tuotantotavasta johtuen tietysti hieman kalliimpia kuin vastaavat kemiallis-tekniset tuotteet, ja hankaluus onkin siinä, kuinka tuotteet erottuvat kaupassa toisista.

Olemme toisaalla pyrkineet selvittämään, mitä tuo olemuksen selvittäminen nyt v. 2020 maksaa. Yrittämällä verrata kerran samoja tuotteita tavanomaisina, luomuina ja biodynaamisina. "Hieman" ei ollutkaan vähän.

Mutta tuo Ahonalan hankaluus on kyllä nyttemmin ratkaistu niin, että kaupoissa ei  (käytännössä) ole kotimaisia biodynaamisia tuotteita.


PS. 06.09.20: Tarkistinpa juuri tuon biodynaamisen porkkanan äsken Foodiesta. Sellaista ei ollut tarjolla. Ei edes ulkomaisena. — Yksi saksalainen Demeter-vihannesmehu löytyi, jossa oli mukana myös porkkanaa. Sen kautta on S-ryhmän asiakkaan lähestyttävä porkkanan biodynaamista olemusta.

[Heikki Jokipii]

Tampere ja sen ravintola Kajo puolustavat kaupungin mainetta biodynaamisen Suomen pääkaupunkina:

Oodi luonnolle satokasseina ja valmiina lautaselle

Kurjen, Haltijan ja Mustiaismäen tilat toimittavat yhteistyössä viikottain vaihtuvia satokasseja Ravintola Kajoon. Alkaneen syksyn sadonkorjuuaika näkyy myös ravintolan uutukaisella 4- ja 6-maun Oodi luonnolle -menulla.

Kurjen ja Haltijan tilat ovat luomusertifioituja ja biodynaamisia. Mustiaismäen tilalla puutarhaa hoidetaan pysyvissä penkeissä, myrkyttömästi ja hiiltä sitoen. Tilojen yhteinen impulssi on ekosysteemistä huolehtiminen, jonka keskiössä on maan kunnon jatkuva parantaminen.

Nyt jo toisen kerran Haltijan tila mainitaan erikseen biodynaamisena tilana. Pitäisikö se jo lisätä listaamme? No, odotellaan.

[Heikki Jokipii]

Tämähän on se taktiikka, aina jalka ovenrakoon, aina jotenkin on pyrittävä esiin:

Haastattelu: Soil Matters -näyttely tekee maaperän näkyväksi

Näyttelyssä kuullaan kolmen ammattilaisen: arkeologin, biodynaamisen viljelijän ja rakennusalan insinöörin ajatuksia heidän maasuhteestaan.

Toisaalta, sitä jalkaa ei ehkä sinne ovenväliin ole tarvinnut tunkea: taidearvosteluista olen saanut käsityksen että kaikenlainen mystisismi ja okkultismi on taas pienen tauon jälkeen taiteilijapiireissä nousussa.

Myös kuvateksti:

Kuva: Sipoolaisesta luonnonsavesta valmistettuja keraamisia koepaloja, joiden värit ovat peräisin rakennustyömaalta Vuosaaresta, Majvikin biodynaamiselta maatilalta Sipoosta ja arkeologisilta kaivauksilta Espoosta. / Tzuyu Chen

Niinpä ei liene huono arvaus, että eräs noista "ammattilaisista" on Atte Hermansson.

[Heikki Jokipii]

Onko tämä nyt järisyttävä uutinen? Ainakin siihen oli loppuun laitettu huutomerkki:

Joukkorahoituskampanja käynnissä 30.9.2020 saakka! Koossa 2750  €

Facebookissa tuohon oli lisätty: "Vielä ehdit mukaan!"

Asian matemaattinen tarkastelu on tehty edellä 16.08.20.

***

Kurkirahaston syyskuun kuukausikirjeessä (jossa olen jakelussa mukana) ei ollut rahoituksesta enempää. Sen pääasia oli tämä:

Maanhaltijoiden Haltijan tilalla tapahtuu 12.9.2020. Päivä tulee olemaan täynnä elämyksiä, hyvää ruokaa, tekemistä kaiken ikäisille ja erityisesti iloisia kohtaamisia!

[Heikki Jokipii]

Suurimman luvun tähän asti löysin Biodynaamisen yhdistyksen Facebookista. Siellä oli yksityinen ryhmä "Biodynaamisen viljelyn ryhmä", johon oli ilmoittautunut 613 jäsentä.

Tuommoinen joukko siis löytyy potentiaalisesti asiasta kiinnostuneita. Toinen asia sitten on, onko kiinnostus vielä sitoutuneisuutta. Esim. kuinka monta heistä on valmiita osallistumaan tuohon joukkorahoituskampanjaan? Plus se jo edellä mainittu seikka, että valmius jotenkin osallistua ja tukea ilmeisesti jakautuu eri biodynaamisten tilojen ja alueiden kesken. Ja tuon voi uskoa olevan valtakunnallinen luku.

***

Mutta kävi miten kävi, varmaankin siis saamme kohta 30.9.2020 jälkeen tiedon siitä, miten Haltijan tilan rahoituksessa aiotaan toimia. Ja siis uskoakseni silloin kuitenkin siitä lähtökohdasta, ettei joukkorahoitus siihen riittänyt. Silloin minulle tulee Kurkirahaston lokakuun kuukausikirje. Ehkä se kerrotaan siinä.

[Heikki Jokipii]

Voimme huomata, yllättymättä, että tässä listassa...

https://www.rajatieto.fi/yhdistys/stipendit/

Muita apurahoja, stipendejä ja palkintoja rajatietoon liittyvään tutkimus- ja kehitystyöhön

Alla on lueteltu kansainvälisesti säätiöitä, rahastoja, stipendejä, apurahoja ja palkintoja, joiden nimenomainen tarkoitus (tai yksi keskeisistä tarkoituksista) on tukea rajatietoon sekä henkisyyteen liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa tai joista myönnetty poikkeuksellisen paljon tukea tällaiseen työskentelyyn.

... ovat mukana myös nämä:

- Antroposofisen lääketieteen yhdistyksen apurahat
- Biodynaamisen Viljelyn Säätiö
- Biodynamic Scholarship Fund
- GoetheanumFund
https://www.fondsgoetheanum.ch/en/goetheanumfund.html
- Gyllenbergin Säätiö / Steiner -rahasto
- Helmer Knutar Säätiö
- Stiftelsen för Antroposofiskt arbete i Svenskfinland

Voi olla, että noissa säätiöissä ei edes mitenkään harmitella pääsemistä tuolle listalle. Eikö "laajennettu luonnontiede" ilman muuta ole ylpeästi rajatietoa?