Author Topic: ”Köyhillä (afrikkalaisilla) viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin”  (Read 4888 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
”Köyhillä afrikkalaisilla viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin”. Tämän ajatuksen – jolla sitten puolustetaan luomuviljelyä Afrikassa (ja muissa kehitysmaissa) - näkee usein, eri muodoissaan ja valitettavasti jopa YK:n järjestöjen teksteissä.

Asian purkamiseksi *) tässä listaa siitä, millä tavalla afrikkalainen viljelijä voi olla liian köyhä. Hän

-   ei pysty ruokkimaan edes itseään
-   ei pysty ruokkimaan perhettään
-   pystyy juuri ja juuri tekemään edellisen, mutta ei jää siemenviljaa
-   saa yhtenä vuonna siemenviljaa, mutta ei saa kerättyä pellolleen riittävästi luomulannoitetta, jolloin seuraavana vuonna ei saa tarpeeksi ravintoa itselleen/perheelleen/uutta siemenviljaa
-   saa kerättyä riittävästi luomulannoitetta, jolloin pystyy ruokkimaan seuraavanakin vuonna itsensä & perheensä ja jää siemenviljaa
-   mutta varastoa ei jää – ja tuleekin kato – palaa jokunen rivi taaksepäin
-   saa vähän ylijäämää, jonka myy, mutta raha kuluu muuhun välttämättömään, jolloin varaa ei ole parempaan siemeneen ja/tai keinolannoitteisiin
-   varaa on näihin panoksiin ja niitä käytetään
-   tulos paranee, sato kaksinkertaistuu - mutta tulee kuivuuden tms. aiheuttama kato – palaa monta riviä taaksepäin
-   hän on ostanut jotain tuotantopanoksista velaksi ja tulee se kato. Palaa monta riviä taaksepäin … tai pitäisikö tässä vaiheessa harkita itsemurhaa?

[tässä on sitten pitkä väli]

Sitten - tätä listaa loogisesti jatkaen - on jo ollut olemassa afrikkalaisia viljelijöitä, joilla on

-   joka vuosi varaa parempiin siemeniin ja lannoitteisiin
-   joka vuosi moninkertainen sato maanosan keskitasoon nähden
-   hyvä taloudellinen tulos ilman eurooppalaistyylisiä tukiaisiakin
-   kyky tuottaa maailmanmarkkinoille, siitä huolimatta, että USA ja EU tukiaisillaan siellä ”dumppaavat” omia tuotteitaan ja laskevat hintatasoa
-   aina säästöjä, niin paljon varaa – ettei heitä voi enää sanoa köyhiksi

(Sille, joka on tuosta ymmällään, kaksi vihjettä:  a. tai ainakin oli ja b. Zimbabwe)
 
Tuolla [hakasuluissa] yllä oleva lihavoitu kohta – miten selvittää sen salaisuus, nämä väliportaat? Jotain pientä vinkkiä on tietysti siihenkin.

___________

*) tässä nyt – väliaikaisesti – ohitetaan se myytti, että luomulannoite muka olisi ilmaista. Mutta epäilemättä on totta, että sen hankkimiseen ei tarvitse välttämättä käteistä rahaa tai ulkomaan valuuttaa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Kuinka ollakaan, Hesarissa oli nyt juttu, jonka mukaan

Nestlén kaupanhieronta rouva Mugaben kanssa kuohuttaa

Paperihesarissa kerrotaan tarkemmin tausta. Mugaben vaimon tila oli ollut menestyvä maitotila, joka oli pakkolunastettu (tietysti mitätöntä korvausta vastaan) valtiolle, ja sitten siirtynyt vaimon haltuun.

Yksityiskohta (paperihesarissa), eikä vähemmän tärkeä: vaikka tila edelleen tuottaa, sen tuotto on vain kolmasosa siitä, mitä se oli ennen, edellisen omistajan aikana!


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Nyt tämä systeemi, josta kerroimme uutisessamme …

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus?

… on lähtenyt liikkeelle ...

Farmers get crop insurance payouts after poor rains

... eli viljelijät Keniassa saavat ensimmäiset vakuutuskorvauksensa, huonoista sateista johtuen. Ja maksut maksetaan uutisen mukaan ”nopeasti”.

Eikö tässä siis ole se ratkaisu, jota on kaivattu, tähän ongelmaan, että lannoitteet, paremmat siemenet ym.  panokset saattavat olla näille köyhille viljelijöille "riskisijoitus"? Nyt ne eivät sitä olisi.

***

Vai onko taas tässäkin se ”ongelma”, että tällaista ongelmaa ei saa ratkaista näin yksinkertaisesti? Odotellaanpa vain, kyllä saamme kohta kuulla, miten tämäkin systeemi aiheuttaa ”riippuvuutta” vakuutus- ym. ”ylikansallisista” yhtiöistä ja vaikkapa vielä kännykkäbisneksestä (Nokia!) jne. jne. jne.  Tasa-arvonäkökulmakin on saatettu unohtaa tms.?

Jos tämä järjestely – joka uutisenkin mukaan on vielä hyvin alussa – lähtee liikkeelle, tällainen ”väärin sammutettu” –kritiikki on jatkossa hyvin todennäköistä. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Aikanaan ylistetyistä ja keksijälleen Nobelin tuoneista mikrolainoista kuuluu nyt vähän ikävää:

Tutkimus: Mikrolainoilla ei vaikutusta köyhyyteen tai lasten koulunkäyntiin

Yksityiskohta:

Quote
Etiopiassa mikrolainoilla oli ollut negatiivinen vaikutus ruokaturvaan.

Kun tuossa edellä rinnastimme nämä mikrolainat näihin "mikrovakuutuksiin" niin kysymys tietysti nousee:

onko näiden "mikrovakuutusten" merkitystä ruokaturvalle ja viljelyn edistymiselle tuon järjestelyn synnyn jälkeen (perusteellisesti, tieteellisesti) tutkittu?

Auttoivatko ne, oikeasti, siten kuin niiden intuitiivisesti kuvitteli asiassa auttavan? Jos mikrolainojenkin kohdalla asia oli siten kuin em. artikkeli kertoi, kuitenkin vähän niin ja näin?

Tuossa Kepan artikkelissakin oli viittaus vakuutuksiin ...

Quote
"Moderni pienrahoittaminen — säästämis- ja vakuutuspalvelut ja joustavammat luottotuotteet — ovat yleensä tuottaneet suurempia vaikutuksia kuin yksinkertainen mikrolainoitus", lisää Meksikon-tutkimuksen tehnyt taloustieteilijä Dean Karlan Yalen yliopistosta.
(lihav. HJ)

... mutta ei välttämättä näihin meidän tarkoittamiimme sadon ja sääolosuhteiden "mikrovakuutuksiin" kännykällä.
« Last Edit: 29.01.15 - klo:10:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Nyt Helsingin Sanomissa tämä vanha väite oli kaivettu naftaliinista esiin:

Kehitysmaissa kestävä viljely on ruokaturvan tae

Quote
Luonnonmukaisen pienviljelyn tukeminen on tehokas tapa vahvistaa ruokaturvaa.
[...]
Olennaista on, että luomuviljely on resursseja ajatellen viisasta silloin, kun viljelijöiden resurssit ovat äärimmäisen vähäisiä. Juuri näin on kehitysmaiden pienviljelijöiden kohdalla.
[...]
Kehitysmaissa ruoantuotanto perustuu pitkälti pienviljelyyn. Köyhyys ja resurssien puute vaivaavat pienviljelijöitä, joilla ei ole varaa ­ostaa kalliita tuotantopanoksia, kuten teollisia lannoitteita.
(lihav. HJ)

Tämä vielä lisättynä:

Quote
Monet torjunta-aineet voivat olla suhteessa paljon halvempia kuin lannoitteet. Mutta jos viljelijä ei tiedä tarpeeksi torjunta-aineiden käytöstä tai ei ymmärrä niiden vaaroja, hän altistuu myrkytyksille ja kuluttajat saavat jäämiä ravintoonsa.

Näitä resursseja on sitten kuulemma ellei rajattomasti niin kuitenkin riittävästi tarjolla:

Quote
Pienviljelijöille on tarjolla edullisia ja siksi mahdollisia vaihtoehtoja. Viljelykasvien ravinteiden saanti voidaan varmistaa muun muassa käyttämällä kompostia ja karjan­lantaa mahdollisimman tehokkaasti viljelykierron ja typen­sitojakasvien – palkokasvien ja useiden trooppisten puiden – kasvattamisen yhteydessä. Kyseeseen voivat tulla myös peltometsäviljely ja kalankasvatuksen tuottamien ravinteiden hyödyntäminen viljelyssä.

Mitä sitten torjunta-aineisiin tulee, niin tässä asiassa taitotiedon jakaminen on helppoa, vaikka se ei synteettisten aineiden kohdalla onnistukaan:

Quote
Monia karkotteita ja tuholaisten lisääntymistä rajoittavia tai niitä tuhoavia torjunta-aineita voidaan valmistaa pienilläkin ­tiloilla, kunhan tekniikat osataan. Oikein valmistettuina ja käytettyinä ne ovat turvallisia niin viljelijöille kuin kuluttajillekin.

Kaikki tutut kliseet näyttävät olevan mukana:

Quote
Maailman mittakaavassa ruoasta ei ole pulaa, koska sitä tuotetaan 2 800 kilokaloria henkeä kohti päivässä. Se riittäisi hyvin täyttämään aikuisen ihmisen päivän tarpeen. Ongelma on, missä ja miten ruokaa tuotetaan ja kenellä on mahdollisuus saada sitä.

Lisäksi maailmassa on yhä tarpeeksi viljelykelpoista maata ruoan tuottamiseen, mutta sitä käytetään muihin tarkoituksiin kuin ruoan­tuotantoon. Maasta, samoin kuin vedestä, on pidettävä huolta, koska ne ovat rajallisia luonnonvaroja.

Mutta viljelypinta-alan käyttäminen typensidontaan ei näytä olevan kirjoittajalle ongelma. Muut ravinteetkin saadaan jotenkin automaattisesti karjanlannasta ja/tai kompostista.

Myös nykyään "pakollinen" ruokahävikkikin mainitaan. Mutta ei yhdistetä sitä siihen, kuinka paljon hävikistä toteutuu jo (käytännössä vaikka vailla sertifiointeja) luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla kehitysmaissa.

Kirjoittajan, Tapani Haapalan, kerrotaan olevan ...

Quote
Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran ruokaturvavastaava ja on juuri palannut toimestaan alueellisena kehitysyhteistyökoordinaattorina Kambodžassa.

... mutta ainakaan Kambodžassa hän ei noita väittämiään asioita ole voinut oppia:

Quote
On average, Cambodia’s rice yield has increased at 5.4% per year since 1994, from 1.6 t/ha between 1994 and 1997 to 2.3 t/ha between 2003 and 2008; average yield in 2010 reached nearly 3 t/ha. This yield increase has been largely attributed to improvements in access to fertilizers and other inputs.

Eikä tuolla tarkoitettu kompostia tai lehmänlantaa. Kun englanniksi käytetään sanaa "fertilizer",  se aina viittaa keinolannoitteisiin. Ellei ihan erikseen sen eteen ole liitetty adjektiivia "organic".

***

Tämän väitteen pohjana ...

Quote
Kestävän pientilatuotannon tukeminen on tehokas tapa vahvistaa ruokaturvaa. Maailman puoli miljardia pientilaa tuottavat viidesosan maailman ruoasta 10 prosentilla maailman pelto­alasta.

... ei liene yhtään parempaa tilastollista pohjaa, kuin toisessa keskustelussa esille tulleet ETC Groupin venytetyt ja tarkoitushakuiset "tutkimukset". Pähkinänkuoressa kritiikkimme sieltä: pientiloihin on laskettu niin kehitysmaiden noin ja alle hehtaarin tilat - kuin myös myös kymmenien hehtaarien tilat vaikkapa USA:sta, jossa ne ovat maan keskiarvoon nähden pieniä! Ks. siellä olevaa tarkempaakin analyysia.


PS. klo 6:40: Lyhyt kommentti (nyt alkuun) on lähetetty myös HS:n nettikeskusteluun. Nyt voisi olla kyllä paikka yrittää sitä paperihesariinkin.
« Last Edit: 11.04.19 - klo:08:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Tästä Tapani Haapalasta saamme tietää tuoreesta Kepan uutisesta ...

Suomi edistämään maailman ruokaturvaa – ”Ilmastonmuutos kohtalonkysymys”

Quote
FAO:lle myös kritiikkiä

Suomen Lähetysseuran Tapani Haapala edusti Kepan jäseniä FAO-toimikunnassa. Hän muistutti, että heikko ruokaturva vaikuttaa kansainvälisiin ilmiöihin laajalti.

”Se tosiasia, että ruokaa ei ole tai sen saamisesta ei ole takeita, vaikuttaa suoraan esimerkiksi muuttovirtoihin”, Haapala sanoi.

Haapalan mukaan järjestöt tekevät tärkeää työtä aliravitsemuksen suitsimiseksi, mutta resursseja tarvittaisiin lisää. Viime vuosina hallitus on leikannut voimakkaasti Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja.

Haapala muistutti myös, että FAO ei ole järjestönä täydellinen, vaan siitä tulee aktiivisesti pyrkiä kehittämään toimivampi yhteistyökumppani.

”FAO ei ole erityisen tehokas käytettyihin resursseihin verrattuna. Silti – jos sitä ei olisi, se pitäisi keksiä uudestaan.”

Johtuuko Haapalan kritiikki siitä, että FAO:n mielestä köyhilllä viljelijöillä on lannoitteisiin varaa, eikä syytä niitä vältellä?

Jos tuo Haapala näkemyksineen edustaa Kepaa, merkitseekö se sitä, että Kepa on palannut 10 vuoden takaisille linjoilleen,vaikka merkkejä on näkynyt jo muusta?
« Last Edit: 04.07.17 - klo:05:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Tässä on tällainen yleinen tarkastelu lannoitteiden (käytön) kannattavuuden kehityksestä:

Fertilizers Were Affordable for the Week Ending June 23

Quote
According to the Fertilizer Affordability Index, 2017 has been one of the most affordable years for fertilizers. The Fertilizer Affordability Index is issued by Mosaic (MOS). The index shows the relation between fertilizer prices and crop prices.

Miten tuota indeksiä sitten luetaankaan, ei minusta ole esitetty perusteltua syytä, miksei tuo koskisi myös kehitysmaan viljelijää. Lannoitteiden käyttö on kannattavaa, ja on ollut erityisesti sitä tänä vuonna.

Konkretisoidaan tuoreilla maailmanmarkkinahinnoilla. DAP-lannoite makssa juuri nyt tonnilta 355$. Koko tonnia ei hehtaarille tarvita, 100kg riittää hyvin. Hinta siis 35$. Totta kai hintaan voi pimeimmässä Afrikassa tulla lisää, mutta varmasti ei mennä yli 100 dollarin.

Maissitonnin hinta on juuri nyt on 162$.

Jos lannoitetta käyttämällä köyhä viljelijä saa hehtaariltaan yhdenkin tonnin lisää, hän jää selvästi voitolle.

Niinpä: köyhällä viljelijälle ei ole varaa olla käyttämättä lannoitteita.

Hänellä ei ehkä ole tuotakaan määrää käteistä? Maailman sivu on tuollaisiin tarkoituksiin saatu ja otettu tarvittaessa lainaa. Ja jos viljelijä osaa hiukan säästää, seuraavina vuosina ei enää tarvitse lainaa ottaa.
« Last Edit: 14.07.17 - klo:07:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Ja riskejä vastaan saa kehitysmaiden viljelijäkin nykyisin vakuutuksen. Ettei se ole siitäkään kiinni, kyllä sen lannoitesäkin uskaltaa ostaa velaksikin.

Lopulta tässä otsikon teoriassa on vahvaa piilorasismiakin. Haapalan artikkelista:

Quote
Kehitysmaiden pientilat turvautuvat vastedeskin luonnon­mukaisiin tuotantomenetelmiin, koska tilojen ulkopuolisiin resursseihin ei ole ­varaa eikä niiden laajamittainen käyttö takaa viljelyn jatkuvuutta.

Kehitysmaan viljelijä on siis auttamattomasti tyhmä ja aloitekyvytön, eikä osaa ottaa (edes vakuutuksen suojaamana) hyvin perusteltuja riskejä. Osaa sen minkä osaa, eikä opi uutta. Ei voi oppia esim. torjunta-aineiden turvallista käyttämistäkään, minkä Haapala oikeastaan sanoi.

Kehitysmaan viljelijä on oikeastaan niin avuton, että hän tarvitsee meidän neuvojamme, "tukeamme", ymmärtääkseen pysyä siinä missä on. Ymmärtääkseen, että on parempi niin.

Kummasti lannoitteiden käyttö ei uhkaa suomalaisten tiloilla viljelyn jatkuvuutta, vaikka täällä hyvin laajamittaisesti niitä käytetään?
« Last Edit: 14.07.17 - klo:07:57 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Onko suomalaisilla viljelijöillä enää varaa käyttää lannoitteita?

Yara nostaa lannoitehintoja toistamiseen viikon sisällä

Quote
Nousuprosentit ovat vielä isompia, kun myyntihintoja verrataan vuoden takaiseen. Silloin suosituin YaraMila Y1 maksoi Bernerin hintalistan mukaan 277 euroa tonnilta. Huomenna samaisesta lannoitteesta pyydetään 335 euroa listahintojen mukaan.

Nousua on 58 euroa tonnilta eli yli 20 prosenttia, viime vuoden lokakuusta.

Kilpaileva Cemagro julkaisi maanantaina uudet lannoitehinnat. Aivan samanlaista lannoitetta ei valikoimista löydy, mutta hieman enemmän fosforia ja kalia sisältävä lannoitetta myydään 315–318 eurolla tonnilta.

Kun hehtaaria kohti lannoiteita käytetään Suomessa n. 80 kiloa, merkitsee tuo huikeata 27 euron kustannusta hehtaarilta. Eikä sillä aina edes tuplaa sadon määrää. Yleensä kyllä sen tekee (so. luomuviljelyyn verrattuna).
« Last Edit: 10.10.17 - klo:04:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Ohhoh!

Onko nyt siis todella niin, että köyhällä suomalaisella viljelijällä ei ole varaa lannoitteisiin? Näin ainakin YLE kertoo:

Rahapula ajaa viljelijöitä luomuun – osalla tiloista ei ole varaa kalliisiin lannoitteisiin

Quote
Projektityöntekijä Eija Tammela Välitä viljelijästä -projektista sanoo, että keskivertotilallakin lannoitteisiin menee helposti 10 000 – 20 000 euroa.

– Se on todella iso summa rahaa. Jos talous on mennyt niin kuralle, että luotolla ei enää saa ostettua, niin se on mahdoton paikka. Niitä ei pysty ostamaan, Tammela kuvaa.

Mutta miten hyvin tuo pitää paikkansa, selvitetäänpä se ensin. Ihan ensin täytyisi tietää, mikä on nyt keskivertotila. Auttaisiko tämä:

Maatilojen keskikoko ampaisee ylöspäin

Napataan sieltä arvio, että se olisi nyt 50 hehtaaria. Siitä laskien nuo lannoitekulut kuulostavat melko korkeilta hehtaaria kohden: 200 - 400 euroa. Siis kertaluokkaa enrmmän kuin v. 2017 (edellä) arvioin. Ja tuo implikoi myös, että lannoitusmäärät olisivat hyvin suuria. Mutta yritetäänpä tarkistaa asiaa.  Tämän vuoden alussa oli tehty tällainen MMM:n selvitys (pdf):

Mahdollisuudet helpottaa epäorgaanisten lannoitteiden tuontia

Sieltä nämä lainaukset (ss. 9 ja 44):

Quote
On kuitenkin huomattava, että suomalaisten maatilojen tuotantokustannuksesta lannoitteiden osuus oli keskimäärin noin 4 % vuonna 2016. Viljatiloilla lannoitteiden osuus tuotantokustannuksesta oli 8 % eli noin 7 000 euroa/tila.

Tuosta uskaltanee laskea, että se on keskimäärin 3 500 euroa.

Quote
Viljatiloilla hehtaarikohtainen ostolannoitekustannus on ollut keskimäärin 97 euroa hehtaarilta vuosina 2000–2016. Myös hehtaarikohtainen lannoitekustannus on ollut korkeimmillaan vuonna 2009 (152 €/ha) ja matalimmillaan vuonna 2004 (71 €/ha). Hehtaarikohtainen lannoitekustannus on vuonna 2009 ja tarkastelujakson loppuvuosina 2012–2016 ylittänyt 100 €/ha tason (Kuvio 20)

Arvioin siten kustannukset aika lailla alakanttiin v. 2017. Se on sikäli ymmärrettävää, että käyn kaupassa aika vähän, josta vaimollani voisi olla oikeus minua moittiakin. Mutta kummallakin meistä on ostoslistallaan harvoin lannoitteita (tokkopa on ollut koskaan).

Mutta vastaavasti arvioi Ylen haastateltu asian melkoisesti yläkanttiin.

Tuon MMM:n tiedot ovat kolmisen vuotta vanhoja, mutta uskoisin, että niitä voi käyttää, koska raportti on aika uusi, eikä siinä ollut tietoa, että lannoitteiden hinnat aivan viime vuosina olisivat radikaalisti ylöspäin pompsahtaneet. Lannoitusmäärät hehtaaria kohden eivät myöskään sen mukaan ole nousseet: siinä noin 80 kilossa yhteensä yhä liikutaan.

Mitä sanotaan? Kommentoida voi toki myös ko. YLE:n uutisen esittämiä näkemyksiä luomun suhteellisesta kannattavuudesta.
« Last Edit: 10.05.19 - klo:14:07 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
En malttanut, vaan täytyy itse kommentoida näitä:

Quote
Myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Arto Latukan mielestä kiinnostus luomutuotantoa kohtaan nimenomaan taloudellisista syistä on järkeenkäypää.

– Esimerkiksi maitotiloilla kannattavuusvertailussa pärjäävät ne tilat, jotka ovat kokonaan luomussa verrattuna niihin tiloihin, joilla vain pellot ovat luomulla, Latukka sanoo.

Ihan varmasti, mutta eikö tuo ole itsestään selvää, nollainformaatiota? Onhan jo pitkään tiedetty, että eläintuotannolla luomussa varsinaisesti tienataan? No, ehkä se tieto piti vielä joillekin kuuntelijoille kertoa.

Quote
Luomutilojen kannattavuus on tavanomaista viljelyä parempi huolimatta siitä, että satotaso on alhaisempi. Tätä kompensoi luomutuotteiden korkeampi hinta.

Tiedettiin tuokin. Mutta missä määrin se riittää? Palaan siihen alempana.

Mikä tässä oikein kapenee:

Quote
– Erityisesti kun on hankalia vuosia, kuten nyt pari viimeisintä vuotta, ero sadoissa kapenee, Latukka sanoo.

Viime vuosina maatalouden kannattavuus on laskenut ja ero luomun eduksi kaventunut.

Tohtiiko Luken Latikka tuossa väittää, että luomu kuitenkin kesti kuivuutta viime kesänä tavanomaista paremmin? Niinhän ei meidän analyysimme mukaan tapahtunut. Paitsi perunassa, ja oikeastaan sekin erityyppisestä syystä (so perunaruton vähäinen esiintyminen).

Ja miten ihmeessä tuo (oletettu, kerrottu) kaventunut satotason ero sitten näkyy kannattavuudessa juuri toisin päin?

Olisiko selitys siinä, että kaikki on lopulta kiinni näistä rahoista:

Quote
Luomusta ei toki ole pikaiseksi talousavuksi. Luomusitoumuksessa on siirtymäaika ja kaiken lisäksi luomusitoumuksia on haettu niin vilkkaasti, että määrärahat uusien tilojen ottamiseksi luomutukien piiriin ovat loppuneet tältä vuodelta.

– Periaatteessa tukia voi hakea 15.6. asti, mutta toistaiseksi rahoja uusien luomusitoumusten tekoon ei ole, Antero Nikander maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Eli jos niitä tukia ei ole, eivät nuo muut tekijät riitä kompensoijiksi. Kun luomuväki itsekin tietää, miten luomuhinnat ovat jo "kipurajalla" tai sen yli. Mutta jos niitä tukia saadaan, sitten kaikki näyttää ruusuiselta!

Sitten, mutta vasta sitten, voidaan iloita noista em. ostamattomista lannoitteista saaduista säästöistäkin?!
« Last Edit: 10.05.19 - klo:07:14 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Tämä analyysi tai arvio mielestäni yhä pätee, vaikka olinkin epätarkka Suomen lannoitteiden hinnoissa:

Konkretisoidaan tuoreilla maailmanmarkkinahinnoilla. DAP-lannoite makssa juuri nyt tonnilta 355$. Koko tonnia ei hehtaarille tarvita, 100kg riittää hyvin. Hinta siis 35$. Totta kai hintaan voi pimeimmässä Afrikassa tulla lisää, mutta varmasti ei mennä yli 100 dollarin.

Maissitonnin hinta on juuri nyt on 162$.

Jos lannoitetta käyttämällä köyhä viljelijä saa hehtaariltaan yhdenkin tonnin lisää, hän jää selvästi voitolle.

Niinpä: köyhällä viljelijälle ei ole varaa olla käyttämättä lannoitteita.

Hänellä ei ehkä ole tuotakaan määrää käteistä? Maailman sivu on tuollaisiin tarkoituksiin saatu ja otettu tarvittaessa lainaa. Ja jos viljelijä osaa hiukan säästää, seuraavina vuosina ei enää tarvitse lainaa ottaa.

Ja sekin, että alkuun tuo afrikkalainen viljelijä voisi päästä esimerkiksi Suomen/EU:n antamalla kehitysavulla. Siihenhän nyt pyritäänkin. Erittäin hyvä niin.
« Last Edit: 10.05.19 - klo:08:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Tämä on varmasti ihan eri asia, mutta tähän heillä uskotaan olevan varaa:

Suomalaiset keksivät, miten Afrikan metsät voidaan pelastaa – sambialaiskylässä ei enää kerätä puita poltettavaksi vaan istutetaan niitä

Quote
Keittimen hinta ostajalle on 2500 euroa.

– Hintaan kuuluu keitinjärjestelmä, kuljetus kylään ja päästöjen seuranta seuraavat viisi vuotta, Piispanen kertoo.

Vai onko se ihan eri asia? MT kertoi juuri, että urean maailmanmarkkinahinta on pudonnut alle 200 euron tonnilta. Niinpä sitä saisi tuon keittimen hinnalla noin 12 tonnia. Jos yhden hehtaarin lannoittamiseen tarvittaisiin n. 100 kiloa, tuolla rahalla lannoittaisi n. 120 hehtaaria. Tai yhtä hehtaaria 120 vuotta.

Ja olisi varmaan laskettavissa, paljonko metsää säästyisi pelloksi raivaamiselta tuota kautta.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Tästä voi haarukoida, mitä lannoitteet maksavat:

Lannoitteiden raaka-aineet kallistuivat

Erityisesti sen arvioimiseksi, mitä ne maksavat kehitysmaissa.

Quote
Lannoitteiden raaka-aineet ovat kallistuneet syyskuussa, selviää maailmanpankin tilastoista.

Fosforin (DAP) hinta on noussut syyskuussa 358 dollariin tonnilta. Hinta on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2019 alun. Vuosi sitten fosfori maksoi 285 dollaria tonnilta.

Urean hinta on kallistunut elokuusta aavistuksen 250 dollariin tonnilta. Vuosi sitten syyskuussa urea maksoi 237 dollaria tonnilta, mutta kesällä 2019 se oli nykyistä kalliimpaa.

Dollari on heikentynyt euroon nähden, mikä euroissa mitattuna loiventaa raaka-aineiden kallistumista.

Kotimaassa lannoitteiden hinnat ovat edelleen selvästi vuodentakaista alempia.

Kun vuosi sitten Yaran Y1-lannoite maksoi viljelijälle 351 euroa tonnilta, on hinta nyt ollut 306 euroa.

Typpilannoite Suomensalpietari maksoi vuosi sitten 284 euroa tonnilta ja nyt 239 euroa.

Suomessa siis lannoitteiden hinnat seuraavat noin lähellä maailmanmarkkinahintoja. Tiedämme, että kehitysmaissa ne eivät seuraa, vaan ovat paikanpäällä kalliimpia.

Esim. huonojen teiden takia ne maksavat varmasti varmasti enemmän. Mutta edellä on arvioitu, että määrät ovat kuitenkin siedettäviä, eikä kokonaiskustannus hyötyyn nähden kuitenkaan muodostu ylivoimaiseksi.

Kun keskustelulla ruoka-avun pumppaamisen mielekkyydestä on jo pitkät perinteet, pitäisi oikeastaan "pisteapu" lannoitteilla nostaa ihan vaihtoehdoksi, ihanteeksi. "Pisteavulla" yritän tässä tarkoittaa sitä, että sellaisen avun ei tarvitsisi olla jatkuvaa: "seuraavalla kierroksella" viljelijät kykenisivät itse huolehtimaan asiasta. Koska sitten minun visiossani nämä viljelijät eivät olisi enää niin köyhiä.

***

Sitten on se riippuvuuskysymys. Tietysti viljelijät tavallaan ovat tässä asetelmassa riippuvaisia lannoitteiden tuottajista (vaikka vain ihan alussa taloudellisesta avusta). Mutta minusta riippuvaisuus on paljon pahempaa siinä luomuväen visiossa, jossa viljelijöiden toimeentulo on kiinni luomutuotteiden toimittamisesta kaupunkien ja ulkomaiden rikkaille. Jota visiota kummasti esim. uutistoimisto IPS suosii.

Sitten riippuvaisuus tuonnista. Se on kyllä yhä tosiasia, mutta asia on  muuttumassa:

Africa’s producing more fertilizer, but it’s still not getting to all farmers

Quote
For decades, fertilizer was too expensive for African farmers. It had to be imported, and transportation into the continent was expensive.

Now, though, Africa is turning a corner toward producing fertilizer locally. [...]

Ja esimerkkejä siitä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17612
    • View Profile
    • Email
Yaran lannoitehinnat nousivat 5 euroa tonnilta maanantaina

Quote
Fosfori on kallistunut pian vuoden ja typpikin joitakin kuukausia, mutta kalin hinta on pysytellyt pohjalukemissa.

Farmit.netin raaka-aineseurannan mukaan kaikkien lannoitteiden pääravinteiden hinnat vahvistuivat viime viikolla.

Ureaa seuraavan Fertilizerworks.comin mukaan lannoitetypen hinta nousi viime viikolla vajaat seitsemän euroa tonnilta runsaaseen 220 euroon. Sivusto seuraa 24 kuukauden hintoja ja tuoreimmat noteeraukset lähestyvät jo sitä. Huippuun on matkaa 13 euroa.


Eli tonnilla maissia saa maailmanmarkkinoilta yhä lähes tonnin lannoitteita.

Tonnilla lannoitteita saa sitten helposti viisi tonnia lisää maissia, seuraavalla kierroksella. Sellainen määrä keinolannoitteita riittää hyvin viidelle hehtaarille, ja suuremmallekin alalle.