Author Topic: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Read 331101 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #780 on: 22.03.23 - klo:05:55 »
Ruokavirasto kertoo/määrää:

Quote
Ilmoittautuminen luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään
• Viljelijän on ilmoittauduttava luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään 30.4. mennessä (uudet toimijat)

Kertoo myös, että sitoumukset ovat viisivuotisia. Niinpä melkein kaikki (4/5) luomuviljelijät v. 2023 ovat jo siellä? Siis kirjoilla, listoilla? Nykyisistä 4857 luomuviljelijästä suurin osa jatkaa? Viime vuonna täysin uusia tuli vain 152 (lopettaneita oli 194). Vappuun mennessä periaatteessa tiedämme, kuinka tänä vuonna. Tohtisiko sitä tuolloin heti aloittaa tuon tiedon kinuminen? Vaikka ennakkotietona? Hehtaarit sitten myöhemmin. Nyt olisi hyvin mielenkiintoista jo nyt nähdä, vaikuttiko luomun kaupallisen kysynnän hyvinkin jyrkkä lasku 2022 tuohon.

Jos asia menisi yksi yhteen (sehän ei mene) pitäisi vähennystä olla nelisensataa viljelijää (tai sitten vastaava vähennys hehtaareissa).

PS. 29.03.23: Näin myös ohjeen, että vanhojenkin luomutilojen täytyy ilmoittaa jatkohaluistaan 30.04.23 mennessä. Sekin ilmoitus tehdään sähköiseen järjestelmään. Joten yhteenvetotieto on periaatteessa saatavissa jo 2.5.23. Kun vappu on vietetty.
« Last Edit: 29.03.23 - klo:11:03 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #781 on: 23.03.23 - klo:05:33 »
Varsinkin, jos vertaa vuosikymmenien taakse. Pikku Jättiläiseni (1958, s. 601) mukaan maitoa tuli vv. 1955-1956 vuodessa 3400 kg lehmää kohti. (Voi olla, että ihan suoraan ei lukuja voi verrata, mutta se on kai lähinnä vertailtavissa oleva luku.)

Niihin tuloksiin verrattuna hurja on ollut kehitys jopa luomutiloilla, mutta tämä "hajurako" näyttää edelleen olevan voimassa:

Quote
Luomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.

Ollen tarkalleen siis 1439 kiloa enemmän. Tuossakin muuten puuttuu tieto siitä, mikä oli tavanomaisten lehmien keskituotos. Se oli siis vielä hitusen tuota kaikkien keskiarvoa parempi.

MT kertoi seuraavan:

Suomen paras karja taas Muuramessa – katso täältä huippujen luettelot

Quote
Peltolan ja Kanasen karjassa on 54 lypsävää. Tilan viime vuoden keskituotos oli 14 487 maitokiloa lehmää kohti. Kun lasketaan energiakorjattu maitotuotos (EKM) eli määrä painotetaan maidon rasva- ja valkuaispitoisuudella, tulos oli 14 705 kiloa. Molemmissa sarjoissa Peltola ja Kananen ylsivät vertailun kärkeen.

Lypsykarjan tuotosseurantaan kuuluu 80 prosenttia Suomen kaikista lehmistä. Viime vuonna ne lypsivät keskimäärin 10 030 kiloa maitoa per lehmä, joten Peltolan ja Kanasen tulos on huikea.

Vertaan kuitenkin tuohon 1956 lukuun. Tuolla tilalla siis neljä kertaa enemmän. Ja keskimäärin, ei vain yhden lehmän kohdalla. Siihen nähden tulos on todella huikea.

Nyt olisi kiinnostavaa tietää tuon tilan panospuolesta. Viime kädessä: kuinka monta hehtaaria viljelysmaata tuon tuloksen saavuttamiseksi käytettiin? Mutta myös muusta panostuksesta. Tai noiden tilojen, kerrottiinhan näin:

Quote
Kisa kärjessä on kova. Kun tutkitaan EKM-tilastoa, yli 14 000 kilon pääsivät myös Ahlvik Gård Pedersören kunnasta ja Mty Tommi ja Matias Ahonen Rautavaaralta.

13 000–14 000 kilon välille ylsi jo lähes 40 tilaa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #782 on: 24.03.23 - klo:10:10 »
Porkkana:

Mikä on herkullinen, yleensä oranssi ja voi kasvaa jopa 6 metriä pitkäksi? No sehän on porkkana!

Quote
Porkkana juhlii tänä vuonna vuoden vihanneksena. Suomalaisten ­lempijuures on satoisa kasvi, jonka saa menestymään kotipuutarhassa, kunhan tietää ­muutaman viljelyyn liittyvän niksin.
TILAAJALLE
(lihav. HJ)

Porkkana kokonaisato v. 2022 oli (1000 kiloa) 75 762. Luomuporkkanan 2 697. Eli 3,6%.

Eli vastaavalla tavalla on luomuporkkanalla hyvin vähän osallisuutta tuohon juhlaan kuin tässäkin:

Tuo laskelma ja vertailu on täällä kyllä jo aiemminkin tehty. Mutta todellakin, noin vähän on luomukurkkujen tuottajilla juhlimista Valtakunnallisella kurkkuviikolla.

***

Niin ei siis luomuporkkanakaan muodostu tuon merkittävämmäksi. Vaikka sen satomäärä on luomuvihanneksista suurin (niukasti suurempi kuin herneen). Mutta ei sekään toki kuin noin puoli kiloa vuodessa suomalaista kohti. Vaikka suomalaisten lempiluomujuureksestakin voidaan puhua. Kilomääränä lähes puolet luomuvihanneksista. — Herne jo edellä käsiteltiin ja melko samaan kilomäärään päädyttiin:

Ruokaherneen osalta tämä:

Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.

Lisättynä sillä tiedolla edeltä, että puutarhaviljelystä tuli n. 0,35 miljoonaa kiloa tuohon lisää. Yhteensä siis n. 450 grammaa suomalaista kohti. Siis jo melkein ravintosuositusten mukainen päivän annos vihanneksia. Noin yhden purkillisen verran.

Myös ja erityisesti kasviksissa, otsikkoomme:

Luomusta on hyötyä suomalaiselle erittäin vähän.

Perunakin siis mukaanlukien. Mitä huoltovarmuuteen tulee, niin Suomi pystyttäisiin ruokkimaan nykyisellä luomutuotannolla ehkä muutamia päiviä (?). Vaikka luomun pinta-alaosuus muuta antaisi odottaa. – Vaivalloista se kyllä olisi, mutta kaiketi koko luomutuotannon kilokalorit pystyisi periaatteessa laskemaan. Erikseen myös proteiinit. Niin, ja vitamiinit.

Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.
« Last Edit: 25.03.23 - klo:03:48 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #783 on: 25.03.23 - klo:05:35 »
Lisää tästä täältä:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen · 1t
Lypsylehmien keskituotos on noussut Suomessa hienoa tahtia -> maidontuotannon hiilijalanjälki on laskenut merkittävästi, kun vähemmällä rehulla ja pienemmällä eläinmäärällä on tuotettu enemmän maitoa. Eläimet terveempiä, kestävämpiä ja hoidettu paremmin

Maidontuotannon tulosseminaari 2023

Quote
Maidontuotannon tulosseminaarissa 22.3. esittelimme vuoden 2022 Tuotosseurannan tulokset.

Tälle sivulle olemme koonneet Maidontuotannon tulosseminaarin materiaalit sekä parhaiden karjojen listat.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #784 on: 25.03.23 - klo:11:30 »
Ruokaviraston viimevuotisen luomupuutarhatilaston pohjalta nämä huomiot:

silloin luomusipulin viljely keskittyi kovasti Etelä-Savoon. Liki puolet viljelyalasta. Luomukaalin viljelyssä Etelä-Savo ja Pohjois-Savo yhdessä haukkasivat tuon noin puolikkaan. Tarhaherneessä leijonanosa oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä (siis aika etelässä). Porkkana meni Pohjanmaalle. Tämän viljelijä oli kyllä Etelä-Savosta, mutta se maakunta olikin sitten kakkosena. Kaiketi ihan hänen takiaan tai ansiostaan. Luomuperunassa hallitsivat Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.

Kun ko. tilasto tänä vuonna joskus ilmestyy, voi olla mielenkiintoista katsoa, onko tilanne säilynyt samanlaisena

Kyllä. Voi sanoa, että ihan samanlaisena se säilyi. Myös tämä säilyi muuten samana...

Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".

... mutta viljelyala oli Pohjois-Karjalassa edellisestä vuodesta hieman kasvanut. Kokonaisala muuten ei ollut.
« Last Edit: 25.03.23 - klo:11:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #785 on: 26.03.23 - klo:04:02 »
Jatkaen tätä tarkastelua:

Perunakin siis mukaanlukien. Mitä huoltovarmuuteen tulee, niin Suomi pystyttäisiin ruokkimaan nykyisellä luomutuotannolla ehkä muutamia päiviä (?). Vaikka luomun pinta-alaosuus muuta antaisi odottaa. – Vaivalloista se kyllä olisi, mutta kaiketi koko luomutuotannon kilokalorit pystyisi periaatteessa laskemaan. Erikseen myös proteiinit. Niin, ja vitamiinit.

Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.

Millä ruoalla suomalaiset pärjäävät? Se voinee parhaiten nähdä...

Luken ravintotaseesta

Kuten sieltä voimme huomata, tase ilmestyy kesäkuussa. Jolloin tänä vuonna on saatavana vuoden 2022 ravintotase. Nyt löytyy vasta vuoden 2020 lopullinen ja vuoden 2021 ennakko.

Mutta tuon ravintotaseen avulla – vielä tarkkaan kilokaloreja laskematta – voisimme kuitenkin ottaa tehtäväksemme arvioida, mikä on luomuruoan osuus ja merkitys suomalaisten ravitsemuksessa.

Meillä on tiedot seuraavista ruoka-aineista luomuna:

- vilja
- vihannekset
- liha
- maito
- kananmunat

Kalasta meillä ei ole. Tai oikeastaan onkin: sitä ei ole luomuna saatavilla. Luomuhedelmistä meillä on jonkinlaista tietoa. Ainakin se, että kotimaisilla hedelmillä on hyvin pieni merkitys.

Tavoitteena olisi siis tarkastella asiaa siitä näkökulmasta, mitä suomalaiset nyt oikeasti syövät. Ei siis sellaiselta spekulatiiviselta pohjalta, että jos kaikki muuttaisivat ruokatottumuksiaan johonkin suuntaan, mitä sitten tapahtuisi.

Yritäänkö jotain tuollaista? Vaikka sitten kesäkuusta eteenpäin?

Eräänlainen jossittelu voisi olla mukana: mitä tapahtuisi, jos Suomessa lopetettaisiin luomuviljely tykkänään? Heilauttaisiko se ravintotasetta?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #786 on: 26.03.23 - klo:08:13 »
Yhden puutteen heti huomasin. Ravintotaseen 2021 tähän tietoon meillä ei ole vastaavaa luomutietoa:

Quote
Juustoa syötiin vuonna 2021 noin 25,5 kiloa.

Kalorilaskurin pohjalta kyse on näin merkittävästä tuotteesta: tuo on noin 68 595 kilokaloria. Ainoana ruokana riittäisi noin kuukaudeksi.

Tällainen vähän hämärämpi käsitys meillä luomujuustoista. Mutta ei yhtä täsmällistä lukua kuin monesta muusta ruokatavarasta.

***

Sokeria kulutetaan 28,1 kiloa henkeä kohti (2021). Siinäpä onkin kaloripommi. Yhteensä 114 086 kcal, edellisella tavalla laskettuna jopa yli 1,5 kuukautta.

Nyt ei oikeastaan mitään käsitystä, mikä on siitä luomusokerin osuus. Siitä on käsitys, että luomusokeria ei tuoteta Suomessa.

Epäterveellistähän tuollainen ravinto on. Sen pystymme ehkä arvioimaan, paljonko kilokaloreita antaa toinen tehokas mutta epäterveelinen lähde, luomualkoholi. Kunhan Alkon tuoreet tilastot ilmestyvät. Noihin tuotteisiin täytyy sitten tarkastelussamme suhtautua eri tavalla kuin kalaan. Jota olisi hyvä ravinnossa mukana olla. Ja kun sitä ei luomuna löydy, on se luomulle todellinen puute!

PS. Muistuupa mieleen, miten Kuubassa ratkaistiin aikanaan sokerilla myös luomuviljelyn aiheuttama ongelma:   

Sokeri muuten kuuluu kaikille jaettaviin eli kortilla saataviin, säännöstelyn alaisiin ruoka-annoksiin, ja saattaa siinä kaloreista mitattuna olla jopa aika tärkeä osa? 8 kilosta kuussa saa jo yli 10 päivän kilokaloritarpeen.
;D
« Last Edit: 27.03.23 - klo:07:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #787 on: 27.03.23 - klo:07:37 »
Kasviöljyt ovat tietysti merkittävä kalorien lähde. Niistä Pro Luomu oli jo viime vuoden koosteessaan laskenut osuudenkin (myynnistä, s. 17):

Quote
Kasviöljyt 17 %

Mutta kasviöljyjen määristä ei saa tietoa. Ei ravintotaseestakaan: noin 10 vuoden ajalta sieltä tieto puuttuu. Sitä ennen kulutus henkeä kohti oli noin 5 kiloa. Näiden Sulamon tietojen mukaan kyse olisi noin 45 000 kilokalorista. Eli noin 2-3 viikon ajasta.

Emme ihan tiedä, miten paljon niistä on luomua. Emme myöskään, miten paljon niistä luomuöljyistä on tuotettu Suomessa. Tämän luomun osuudesta tiedämme:

5.5 %   Rypsi ja rapsi yhteensä

Karkea arvio: suomalaisilla luomukasviöljyillä suomalainen eläisi 3 päivää.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #788 on: 28.03.23 - klo:05:15 »
Peruna (ruokaperuna) on oikeastaan vähäisyydessään luomuna jopa kummastuttava tapaus. Erityisesti verrattuna Ruotsiin.

Luke kertoo perunaa yhteensä, tavanomaista ja luomuperunaa saadun v. 2022 seuraavasti (milj. kg):

Quote
Ruokaperuna   253,8   249,7   4,1

Luomun osuus siis 1,6%.

Ruokaperunan vähäisyys luomuna (myös edellisessä puheenvuorossa) tuntuu jopa hiukan yllättävältä, kun muistaa, miten se kuitenkin on näkyvästi marketeissa esillä. Mutta suomalaista kohti sitä siis tuotetaan ja myydään vain noin 750 grammaa. Se on siis luomuporkkanan kanssa aika tasoissa. Muut mahdollisuudet saada kotimaasta luomuvitamiineja ovatkin sitten hyvin vähäiset.

Ruotsista v. 2021 Jordbruksverket kertoo:

Quote
Minskad totalskörd av matpotatis

Totalskörden för matpotatis från arealer med ekologisk odling beräknas för riket till 31 400 ton. Det är 19 % mindre än 2020 års resultat och 14 % mindre än genomsnittet för de närmast föregående åren 2016–2020. Nästan 10 % av matpotatisarealen i landet odlades ekologiskt under 2021. Störst omfattning hade odlingen i Västra Götalands, Gotlands och Skåne län.

Eli 31,4 miljoonaa kiloa. Suhteessa väkilukuun se on noin nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Vielä kertoo Ekologiska Lantbrukarna ym. luomuperunoiden myynnistä 2022:

Quote
POTATIS 8,9%

Siinä on luultavasti hiukan esim. Tanskasta tuotua luomuperunaa mukana. Vaikka luomuperuna siellä hyvin ruotsalaista onkin. Koska Ruotsissakin on näin. Eli parhaimmillaankin satotaso on yltänyt vain n. 70%:in tavanomaisesta. Jolloin oma luomuperuna ei ole ihan tuohon myyntiosuuteen riittänyt.

Minkäänlaista huutoa ei kuitenkaan Suomessa ole noussut luomuperunan vähäisestä määrästä. Ei ostavalta yleisöltä, mutta Pro Luomukaan ei ole ottanut asiaa erityisesti esille.

Suomessa luomuperunaa viljellään (Ruokavirasto) miltei yksinomaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (yhteisosuus n. 2/3). Muuallakin kyllä, mutta alat ovat vähäisiä. Kun peruna ei ole kovin energiatiheää (alle 1000 kcal/kg), tämä meidän perheemme ei pärjäisi tuotetulla määrällä edes yhtä päivää (jos muuta ei olisi):

Alle kilo sitä luomuperunaa on suomalaista kohden syötävänä. Tuossa ODA:n parin kilon pussissa pienen perheen koko vuoden laskennallinen osuus.
« Last Edit: 28.03.23 - klo:08:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #789 on: 30.03.23 - klo:04:22 »
Luomuleivän osuus suomalaisten ravitsemuksessa? Sieltä täältä noukittua tietoa internetin voileipäpöydästä, tuotannosta ja myynnistä. Tämä jo vähän vanhaa:

https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/leipa-elintarvikkeena/luomuleipa/luomuleipien-valmistus.html

Markkinaosuus tuoreista leivistä noin prosentissa v. 2006. *)

Luomuhiutaleiden ja -jauhojen osuus oli jo silloin paljon suurempi. Myös luomupastan.

https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/opetus/luomutietoverkon-materiaalit/luo-mu-mark-ki-nan-arvo-kas-voi-46-pro-sent-tia-vuon-na-2011

Quote
Tummien luomuleipien osuus kasvoi nyt 4 prosenttiin, mutta vaaleiden luomuleipien osuus markkinasta on vielä vain 1,2 prosenttia.

Tuoretta perustietoa kaikesta leivästä Suomessa:

Syötkö sinäkin leipää kuin keskiverto suomalainen? Näin paljon leipää kuluu päivässä

Quote
Viime vuonna suomalaiset söivät ruokaleipää keskimäärin reilut 40 kiloa henkilöä kohden, mikä vastaan noin neljää leipäviipaletta päivässä. Kahvileipää ja konditoriatuotteita kului taas vuodessa vajaa kahdeksan kiloa, mikä tarkoittaa yhden pullan tai leipomoherkun syömistä joka kolmas päivä.

Kotimainen leipä maistuu suomalaisille. Leipätiedotuksen ylläpitämän leipomotuotteiden myyntitilastoihin ja Tullin tuontitilastoihin perustuvien laskelmien mukaan suomalainen söi viime vuonna reilu 33 kiloa kotimaista leipää ja noin 5,4 kiloa kotimaista kahvileipää.

Kahvileipä lienee käytännössä kaikki vehnää, jota tuotettiin luomuna 22 miljoonaa kiloa vuonna 2022. Suomalaista kohti 4 kiloa. Mutta siihen lukuun täytyisi mahtua myös vaalea (ruoka)leipä ja pasta. Luomurukiin maarä suomalaista kohti oli 1,6 kiloa.

Leipä on Pro Luomunkin mukaan ollut ongelmallinen juttu:

Pelkkä luomu ei myy leipää (2017)

Linkki siinä viitattuun aselvitykseen:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/04/proluomu_leipa_raportti_final.pdf

Kummastakaan ei kuitenkaan löydy tilastotietoja. Aivan uusimpia täsmällisiä lukuja meillä ei siis asiasta ole. Viimeisin luomuleipää koskeva Pro Luomun artikkeli (2020) keskittyi pitkälle kotileivontaan, eikö siis tietoja kokonaisuudesta tarjonnut:

Luomun ja juuren maukas liitto

Tämä löytyi Hämeen Sanomista (2016):

Quote
Sen sijaan luonnonmukaisesti tuotettua leipää on paria poikkeusta lukuun ottamatta vaikeaa ellei mahdotonta saada suomalaisista kaupoista. Silti sitä valmistetaan Suomessa – etupäässä vientiin. Arvion mukaan yli 70 prosenttia luomuviljastamme myydään ulkomaille lähinnä leiviksi, hiutaleiksi ja annospuuroiksi jalostettuna. Suurimman viejät ovat Helsingin Mylly ja Fazer sekä leivän osalta heinolalainen Pekan Leipä Oy. Se vie luomuleipää tänä vuonna Keski-Eurooppaan 5–7 miljoonan pakkauksen verran. – Eniten menee kaasupakattua Reissumies-tyyppistä palaleipää, toimitusjohtaja Arto Mussalo kertoo. – Suurin kohdemaa on Saksa, mutta nyt markkinat ovat aukeamassa myös Puolaan, Venäjälle ja Ranskaan. Luomuleivän menekki on ollut Keski-Euroopassa kovassa nousussa koko 2000-luvun. Meillä asetelma on toinen. Mussalon mukaan Pekan Leivän luomutuotteille on kysyntää lähinnä vain pääkaupunkiseudulla.
[..]
Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila on tehnyt pitkään työtä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden parissa. Hänen mukaansa leipä on alan murheenkryyni. – Luomuleipomoita ja luomuleipää tuli markkinoille viitisen vuotta sitten, mutta sittemmin määrä on vähentynyt, Kottila toteaa.
[..]
Jonkinlainen nytkähdys tapahtui vuosina 2011–2012, samoihin aikoihin luomuleipäinnostuksen kanssa. Silloin perustettiin Pro Luomu ry alan toimijoiden yhteistyöjärjestöksi. Silloin vähittäiskauppa tuli aktiivisesti mukaan yhdeksi toimijaksi. [..]
(lihav. HJ)

Ravitsemusosuuteen. Leipä on aika energiatiheää. Noin kilo täyttää yhden päivän kilokaloritarpeen. Mutta vielä noilla luvuilla emme pysty arvioimaan, montako päivää luomuleipä suomalaiset tiellä pitäisi. Tämä ehkä uskaltaa sanoa: yhteensä alle viikon?

_____

*) Vertailutieto Ruotsista. Sielläkin luomuruokaleivän osuus markkinoista v. 2022 oli vain 0,7%. Ruotsissa se on todella vähän. Jaa-a. Miksiköhän se on noin? Siis ilmeisesti kummassakin maassa.
« Last Edit: 30.03.23 - klo:04:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #790 on: 30.03.23 - klo:10:37 »
Luomulampaasta on Pro Luomun tehtävä tällainen uutinen. Jossa ylistetään sen ekokologisuutta:

Luomulammas on laitumella tärkeässä työssä

Kun nyt on tämä aika:

Quote
Suomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki on pääsiäinen, vaikka lammasta onkin viime vuosina ollut suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta nähtäväksi jää, miten hintojen nousu vaikuttaa pääsiäisen ostoslistoihin.


Luomulampaanlihan hinta on korkea ihan omia aikojaan, tai oma vika, jos niin halutaan sanoa. Muiden hintojen ei pitäisi asiaan vaikuttaa. Ja tarvittaessa siis, ostamaan halal-lammasta!

Tottahan tämä sinänsä on:

Quote
Suomalaisesta lampaanlihantuotannosta luomua on 24 prosenttia, mikä on erittäin suuri osuus, sillä koko lihantuotannosta luomua on noin yksi prosentti.


Mutta siinä unohtuu kertoa, miten kilomääränä tuo on vain 0,28 miljoonaa kiloa. Nyt on vähän säälimättömästikin laskettava se suomalaista kohti...  se on 51 grammaa. Taidettin se juuri edellä jo laskeakin.

Ja kun se on koko vuoden tuotantomäärä, niin tuo ei kyllä millään toteudu, että se olisi "suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden". Tuo määrä riittää ehkä yhteen ateriaan, jos on hyvin vähäruokainen.  Luomulampaasta on Pro Luomun tehtävä tällainen uutinen. Jossa ylistetään sen ekokologisuutta:

Luomulammas on laitumella tärkeässä työssä

Kun nyt on tämä aika:

Quote
Suomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki on pääsiäinen, vaikka lammasta onkin viime vuosina ollut suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta nähtäväksi jää, miten hintojen nousu vaikuttaa pääsiäisen ostoslistoihin.


Luomulampaanlihan hinta on korkea ihan omia aikojaan, tai oma vika, jos niin halutaan sanoa. Muiden hintojen ei pitäisi asiaan vaikuttaa. Ja tarvittaessa siis, ostamaan halal-lammasta!

Tottahan tämä sinänsä on:

Quote
Suomalaisesta lampaanlihantuotannosta luomua on 24 prosenttia, mikä on erittäin suuri osuus, sillä koko lihantuotannosta luomua on noin yksi prosentti.


Mutta siinä unohtuu kertoa, miten kilomääränä tuo on vain 0,28 miljoonaa kiloa. Nyt on vähän säälimättömästikin laskettava se suomalaista kohti...  se on 51 grammaa. Taidettiin se juuri edellä jo laskeakin.

Ja kun se on koko vuoden tuotantomäärä, niin tuo ei kyllä millään toteudu, että se olisi "suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden". Tuo määrä riittää ehkä yhteen ateriaan, jos on aika vähäruokainen. Näin paljon kyllä luomulampaita on:

Quote
Uuhi (karitsoineen, 0-6 kk) Tacka (med lamm, 0-6 mån)   27 067
Pässi Bagge     1 745

Mutta enempää lihaa ei tuosta määrästä irtoa.

PS. Suurella, ellei suurimmalla osalla ei tähän olisi varaakaan:

LUOMU KARITSAN PAAHTOPAISTI 1KG REININ LIHA
Kaikki Reinin Liha -tuotteet
~37,00 €


Siinä on noin päivän kilokalorit.
« Last Edit: 01.04.23 - klo:10:49 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #791 on: 31.03.23 - klo:04:10 »
Sitten on projektissamme*) otettava käsittelyyn se luomuväelle tärkeä. Eli kaurapuuro.

Laskennallisesti, kaurasadon (Luken luvun) pohjalta:

Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.

Mutta kaikesta ei tehdä hiutaleita. Niin kauan kun saimme vielä katsoa VYR:in taulukoita, niin (muistinvaraisesti) noin kolmannes kaurasta kului aina rehukayttöön. **)

Nyt tarvittaisiin luku siitä, paljonko luomuhiutaleita nyt suomalaisten syötäväksi tuotetaan. Meillä on Pro Luomun tieto, että hiutaleiden ja suurimoiden osuus arvosta vuonna 2022 oli yhä 12% (kyllä pieni lasku edellisen vuoden 13% osuudesta). Mutta tietoa ei nyt ole määristä. Sen enempää luomuhiutaleiden kuin tavanomaisten.

_____

*) siitä, mihin Suomen luomu riittää
**) jolloin se on laskettava lihaksi tai maidoksi

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #792 on: 08.04.23 - klo:04:26 »
Tämän kertoo MMM tukipolitiikan tavoitteena olevan tämän muutoksen yhteydessä:

Uusi seoskasvustotulkinta edistää luomukorvauksen tavoitteita

Quote
Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ensisijaisena tavoitteena on saattaa markkinoille kuluttajien saataville korkean lisäarvon luomutuotteita ja sitä kautta parantaa ruuantuotannon kestävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luomukorvauksen tavoitteena on lisätä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden määrää markkinoilla. Luomusitoumuksen tehnyt tila voi tuottaa markkinoille luomuelintarvikkeita joko peltoviljelyn tai luomukotieläintuotannon kautta.
(lihav. HJ)

Siinä tuli samalla vahingossa (?) sanottua, että luomumarkkinat, luomumyynti viime kädessä määrää, miten paljon luomutuotantoa on syytä tukea. Ja aiotaan nyt ja jatkossa tukea? Ruokaviraston seuraava tilasto onkin jännittävä juttu. Monellakin tavalla.

MT tuosta muutoksesta:

Luomuviljellyt seoskasvustot kelpaavat sittenkin myyntikasveiksi, mutta vain tiukalla ehdolla

Näin myös MT asian tulkitsee:

Quote
Tällöin katsotaan, että seoskasvustot on tarkoitettu rehuksi ja ne tuottavat luomutuotetta markkinoille vain luomukotieläintuotannon kautta, ministeriön tiedotteessa sanotaan.

Maa- ja metsätalounministeriön mukaan myyntikasvivaatimus ja sen poikkeukset luomurehun tuottajille pyrkivät ohjaamaan luomukorvausta niin, että se edistäisi luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuottamista.

”Muille kuin luomukotieläimille päätyvät luonnonmukaisesti tuotetut rehukasvustot tukisivat epäsuorasti tavanomaista kotieläintuotantoa ja se ei ole toimenpiteen tarkoituksena.”

”Luonnonmukainen pellon hoito edistää esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta kaikenlaisilla tiloilla, mutta luomukorvauksen tarkoituksena on ympäristön huomioimisen ohella tuottaa markkinoille myös luomutuotteita”, ministeriön tiedotteessa muistutetaan.

Eli senkin mukaan markkinoille pitäisi tulla enemmän luomutuotteita. – Aivan toinen kysymys on tietysti, miten niitä markkinolle mahtuu. Ja epäsuorasti se, mitä tämä vaikuttaa tehtävien luomusopimusten määrään. Jossa sopimuksen tekijöitä tietysti on kaksi: viljelijä ja viranomainen.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #793 on: 09.04.23 - klo:04:30 »
Aamusetiin voi Pro Luomu luottaa. Taas se julkaisi toisinnon lehdistötiedotteesta, yrittäen saada siihen paikallisväriä:

Luomulammas laiduntaa tärkeässä työssä – Aurajoen rannalla kesälampaat ovat jo perinne

Mutta tämä on Turussakin ongelma:

Quote
Pääsiäinen on suomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta on vielä arvoitus, miten hintojen nousu vaikuttaa kuluttajien ostoslistoihin. Kaikki laidunlampaat eivät kuitenkaan päädy lihoiksi.

– Osa lampaista on ollut meillä vuodesta toiseen, Kauppi hymyilee. 

Vrt. edellä. Turun hintoja erikseen on vaikea netistä löytää. Teorettisesti: jos vuoden kaikki luomulammas syötäisiin Turussa, sitä jotenkuten riittäisi: vähän yli kilo henkeä kohti. Turkulaiset saataisiin laskennallisesti ruokittua yhden päivän, ehkä vähän toistakin, luomulampaalla.
« Last Edit: 09.04.23 - klo:05:08 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25152
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #794 on: 09.04.23 - klo:06:47 »
Käytännön Maamiehellä on satokisoissaan tänä vuonna vuorossa ohra. Palaamme asiaan, kun tulokset selviävät.

Mutta tähän satotilaston keskiarvosadot (Luke) kg/ha vuodelta 2022: tavanomainen 3 850, luomu 2 220.

Vallan toisenlaisia satotasoja on odotettavissa. Ihan tätä tasoa Suomessa ei:

UK farmer sets world records with wheat, barley yields

Quote
Records for Mr Lamyman, of Lamyman Worlaby Farms at Louth, came from a wheat crop which yielded 17.96t/ha, and a barley crop which weighed in at 16.2t/ha.
(lihav. HJ)

Mutta kuten sanottu edellä:

Tuollaisista sadoista ei voi ehkä haaveilla täällä 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Mutta voi ehkä silti oppia jotain siitä, miten ne on saavutettu. Täältä löytyy tuo verkosto:

Welcome to the Yield Enhancement Network
« Last Edit: 09.04.23 - klo:10:46 by Heikki Jokipii »