Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Apetit ostaisi rypsiä ja rapsia nykyistä enemmän

Jos sen pitää vielä olla kotimaista luomua, Apetit on tosi pulassa. Satotilaston mukaan luomurapsia vaivaiset 1,7 miljoonaa kiloa. Rypsiä ei luomuna ollenkaan.

Vaikka vielä 9 vuotta sitten Pro Luomu kertoi meille näin voitonriemuisesti:

Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja

Luomurypsin viljely onnistuu Suomessa hyvin, vaikka luomussa ei käytetä EU:n komission hiljattain kieltämiä vaarallisia neonikotinoideja.

Luomurypsipellolla tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot minimoidaan oikea-aikaisella kylvöllä ja suunnitelmallisella viljelykierrolla.

Tänä vuonna oli minimoitu sato. 

[Heikki Jokipii]

Luomuperunajauhoja (tärkkelysperunaa) tuli siis tänä vuonna luomuruokaperunaa enemmän. Voisiko se huomata ODA:n tarjonnassakin?

https://oda.com/fi/products/55385-finnamyl-finnamyl-luomu-perunajauho/

Ei välttämättä. On siellä ruokaperunaakin:

https://oda.com/fi/products/51588-peruna-luomu-harjattu-pussi-1lk-suomi/

Tuli vaan mieleen, kun tormäsin nettihaussa noihin perunajauhoihin.

Alle kilo sitä luomuperunaa on suomalaista kohden syötävänä. Tuossa ODA:n parin kilon pussissa pienen perheen koko vuoden laskennallinen osuus.

[Heikki Jokipii]

Yksi poikkeus tavanomaisen ylivoimaisuudesta satotasossa Luken satotilastossa löytyy: tattari. Siinä hehtaarisadot (kg/ha) olivat tavanomainen 670 ja luomu 620.

Luke kertoo toisaalla tattarista paljon hyvää:

Ikinuori viljelykasvi tattari on jälleen ajankohtainen

Mutta Wikipedia taas kertoo tämän:

Suomessa tattarin viljelyä rajoittavat hallanarkuus ja matalat 600–1 200 kilogramman hehtaarisadot.

Siinä lienevät syyt, että viljelyalat olivat vain, noin: tavanomainen 900 ha ja luomu 400 ha. Ja tuotettu kokonaismäärä sen mukainen: yhteensä (tavanomainen ja luomu) suomalaista kohti n. 164 grammaa. Luken artikkelista tämä on jännää tietoa:

Typpeä tattari tarvitsee vähän, 0 – 60 kg/ha riippuen maalajista. Ravinnerikkailla multamailla voidaan satoa saada ilman lannoitustakin, mutta savimailla typen käyttö (60 kg/ha) on tarpeen. Liiallisen typen käyttöä on varottava, sillä silloin kasvusto rehevöityy, voi lakoontua ja sadon tuleentuminen myöhästyy entisestään. Liika typpi on yleensä yksi syy siihen, että tattarin sato jää pieneksi. 

PS. Tämä Luken näkymä voisi muuten ehkä geenitekniikan myötä muuttua:

Hallanarkana kasvina kylvön aikaistamiselle ei näillä näkymin ole edellytyksiä.

***

Entä mikä laji on pärjännyt luomuna (suhteessa) huonoimmin? Se on tilaston mukaan (myös vähän viljelty) timotein siemen, satotasot 500 ja 140. Luomun taso siis 28%. Niistä lajeista, kuten sokerijuurikas, joita ei Suomessa luomuna viljellä, ei luonnollisesti voi sanoa mitään. Lajit, joita on yritetty siten viljellä, mutta sato jäänyt kokonaan tulematta, eivät ehkä myöskään tule esiin.

[Heikki Jokipii]

Farmit.net on on rohkealla mielellä luomunkin suhteen:

Viime talvi ei lannistanut - viljaa ja öljykasveja kylvettiin tänä syksynä tavanomaista enemmän

Kaikkia kolmea tärkeintä syyskylvökasviamme kylvettiin luomupelloille hieman enemmän kuin viime vuonna. Syysruis on eniten luomuna viljelty syysvilja. Sen kylvöala oli noin 6 600 hehtaaria eli noin 21 prosenttia Suomen syysrukiin kylvöalasta. Syysvehnän ala lähenee jo syysrukiin kylvöalaa luomussa, se on noin 4 600 hehtaaria, eli noin 6 prosenttia koko syysvehnän kylvöalasta. [..]

Syysvehnän sadosta luomun osuus oli 3,7 prosenttia. Syysvehnän hehtaarisato luomussa oli 2 030 kg. Tavanomaisessa se oli 3 960 kg.

Tuollaiset luvut minulle nousivat silmään samaisesta Luken satotilastosta.

Tämä oli myös noussut esiin:

Suorakylvöalan osuus syysvehnäalasta oli 17 prosenttia, syysruisalasta 7 prosenttia ja syysrypsi- ja rapsialasta 3 prosenttia.

Uskaltanee olettaa, että tuossa osuudessa ei ollut luomualaa. Olisiko tilastosta nähtävissä, miten suorakylvö vaikutti satotasoon? En ainakaan heti osannut sitä tietoa löytää.

[Heikki Jokipii]

Alle kilo sitä luomuperunaa on suomalaista kohden syötävänä. Tuossa ODA:n parin kilon pussissa pienen perheen koko vuoden laskennallinen osuus.

Unohtui vertailusta yksi perunamuoto: ruokateollisuusperuna. Josta tehdään esim. ranskalaisia ym. Jotka sitten syödään.

Tavanomaista ruokateollisuusperunaa saatiin 90,1 miljoonaa kiloa. Luomuna ei yhtään. Eli 0.

Henkeä kohti tavanomaisena 16,38 kiloa. Luomuna 0.

[Heikki Jokipii]

Askel askeleelta (16.11.22)?

Ikaalisten Luomu myi Honkajoen tarhansa alan isolle konsernille – syynä tuntuvasti kasvaneet energiakustannukset

Viitaten tietysti useisiin puheenvuoroihin em. yrityksestä edellä. Relevantti tässä yhteydessä on myös keskustelumme luomutomaatin ja-kurkun hintakehityksestä nyt, näinä aikoina.

Kauppapuutarhaliitto
@Kauppapuutarhal
”Suomi on johtavia maita kasvihuoneviljelyssä ja on esimerkki, miten vihanneksia voi kasvattaa puhtaammin. Tämä jäähdytysratkaisu on maailmanluokan keksintö, joka auttaa ruokkimaan maailmaa paremmin.”

Suomalainen vesiverhoon perustuva uudenlainen hukkalämmön talteenotto ällistytti kansainväliset yrittäjät – "Maailmanluokan keksintö"

Suomalaistekniikka pitää huolen siitä, että kasvihuoneen lämpö ja ylimääräinen kosteus kierrätetään. Säästelyllä energialla lämmittäisi 200 omakotitaloa.

Pelastaako tuo ehkä myös Ikaalisten Luomun? Entä valo?

[Heikki Jokipii]

Hiukan ihmetyttää:

Syysviljoja kylvettiin tavallista enemmän

Luomuna kylvetty syysrypsi- ja -rapsiala oli 3 700 hehtaaria eli syysöljykasveista yli puolet oli luomukylvöksiä.

Satotilastosta tänä vuonna puuttui tieto kummistakin syysöljykasveista, luomusta ja tavanomaisesta (?).

Täällä olisi jonkinnäköinen selitys asialle (lihav. HJ):

https://www.vyr.fi/preview/newsletter/202212161022324.html

Syysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 6000 hehtaarille, joka on noin 40 % vähemmän kuin syksyllä 2021. Talvehtimisen onnistuessa syysrypsin ja -rapsin viljelyala kasvukaudella 2023 olisi kuitenkin kolminkertainen kasvukauden 2022 talvesta selvinneeseen viljelyalaan verrattuna. Luomun osuus syysrypsille ja -rapsille kylvetystä alasta on noin 60 % eli 3700 hehtaaria.

Molemmat pieleen 2022?

[Heikki Jokipii]

Luomukriittisillekin yhä edelleen valitettavan tyypillistä:

https://mobile.twitter.com/Joelscotthalkes/status/1604037994071134208/photo/1

Verrataan satoja. Latausala unohtaen. Mutta silti se, mitä Joel Scott-Halkesi jatkotwiiteissään sanoo esim. EU:n luomuohjelmasta, on täyttä asiaa.

[Heikki Jokipii]

Pieni vihje siitä, että latausala saattaa jatkossa tulla näkyviin:

Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuonna 2023

Ekojärjestelmä korvaa nykyisen viherryttämistuen EU:n kokonaan rahoittamissa tuissa. Ekojärjestelmässä on neljä toimenpidettä, joista viljelijä voi vapaasti valita vuosittain. Toimenpiteet ovat: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit. Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan suoriin tukiin tukikelpoisesta alasta. Ehtoihin sitoudutaan kalenterivuodeksi, paitsi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä lokakuun lopusta seuraavaan kevääseen asti.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Täysin en ymmärrä. Eli tervetuloa tänne selittämään, en loukkaannu. 

Luomuliitto:

Viljelykierto uusien tuotantosääntöjen mukaisiksi (20/12/2022)

Tuotantosäännöissä on palkokasvien viljelyn vähimmäisvaatimus. Palkokasvivuosia tulee olla  vähintään 30 prosenttia jokaisella kasvulohkolla viljelykierron vuosien määrästä. Palkokasvien osuuden laskentatapa muuttuu. Satokasvin aluskasvina viljeltävä palkokasvi lasketaan kokonaiseksi palkokasvivuodeksi.

Uutta aikaisempaan verrattuna on se, että kasvulohkon viljelykierrossa on oltava vähintään yksi suurimman osan kasvukautta kasvava maan viljavuutta ylläpitävä kasvusto pääkasvina. Kaikkiaan viljavuutta ylläpitäviä kasvustoja on oltava viljelykierrossa vähintään 50 prosentilla viljelykierron vuosista. Näitä kasvustoja kutsutaan ohjeessa lyhyesti viljavuuskasvustoiksi.

Viljavuuskasvustoja puolet

Viljavuuskasvustojen yhteinen nimittäjä on, että niiden tarkoituksena on ylläpitää viljelymaan ravinnevaroja, hyvää mururakennetta ja ennaltaehkäistä kasvitautien leviämistä. Viljavuuskasvustoja ovat kokonaan maahan muokattavat viherlannoituskasvustot, yksivuotiset tai monivuotiset nurmet, satokasvin kanssa kasvavat aluskasvit ja ennen kylvöä tai istutusta kasvatettavat tai sadonkorjuun jälkeen kasvatettavat kerääjäkasvit. 

Avomaanvihannesten viljelykierrossa maahan runsaasti satojätettä jättävä viljelykasvikin voi olla viljavuuskasvusto. Tällaisia ovat esimerkiksi ruusukaali ja keräkaali.

Olisiko nyt tuon "viljavuuskasvuston" mukana luomuviljelyyn tullut uusi maan käytön virallinen luokka? Se, mitä olemme täällä kaivanneet? Luomuviljelyssä tarpeellinen, mutta sinä aikana luomu ei tuota syötävää?

[Heikki Jokipii]

Toinen näkemys (kuin tämä):

Kasvihuoneteollisuus on kovilla sähkön hinnannousun kanssa: ”Riskitekijöitä on paljon”

Osa alueella toimivista kasvihuoneyritysten toimitusjohtajista ei usko tomaatin ja kurkun rajuun hinnannousuun talven aikana.

Kuvateksti:

Kasvihuoneet tarvitsevat talviaikaan runsaasti valoa. Loisteputket eivät syty kuitenkaan ilman sähköä. Ikaalisten Luomun alaisuudessa toimivan KKK-vihanneksen luomutomaattien ja -kurkkujen kasvatus on jatkunut käytännössä normaalisti alkutalven aikana.

Kun erikseen olemme tarkkailleet ko. vihannesten hintakehitystä, niin sen verran oikeassa he ovat, että nousua oli tietylle tasolle, eikä juurikaan sen jälkeen. Odan luomutomaatilla on yhä ennätys, joka on bongattu siis 07.11.22. Luomukurkun hintaennätyksen bongaus on tosin tehty 21.12.22. Eli myös tuon Satakunnan Kansan artikkelin ilmestymisen jälkeen. Tuon ennätyksen haltijan valmistaja muuten oli KKK-vihannes Oy.

[Heikki Jokipii]

Odotellessa Luken puutarhatilastoja vuodelta 2022, arvioidaan vähän luomutuotannon kertaluokkaa vuoden 2021 tietojen pohjalta. Tuotantomäärät Pro Luomun koosteen mukaan olivat (kasvihuonetuotanto, luomu) seuraavat:

Tomaatti 826 000 kiloa
Kurkku 262 000 kiloa

Kun luomutomaateista puhumme, puhumme siis noin 150 grammasta suomalaista kohti. Luomukurkuista puhuessa noin 48 grammasta.

Olisiko meidän oikeastaan syytä perua ihmettelymme siitä, miten näiden vihannesten hinnat mediassa yleensä unohdetaan? Nuo mitättömät määrät tuntuvat lopulta ihan hyvältä perusteelta sille, ettei niistä oikeastaan tarvitse mitään puhua?

No, tulee siitä mieleen myös itsetutkistelummekin. Sieltä erikseen linkki uutiseemme (2010):

Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu?

[Heikki Jokipii]

Olen sieltä täältä yrittänyt asiaa itselleni selvittää...

Ympäristökorvaus ja luomukorvaus maksetaan ensi vuonnakin nykymalliin – korvausten ehdoissa on jonkin verran muutoksia

Osa ympäristökorvauksen tutuista toimenpiteistä on siirretty osaksi ekojärjestelmää.

... mutta myöntää täytyy, etten vieläkään ole oikein kartalla. Sen verran olen ymmärtänyt, että luomusopimukset tehdään ensi keväänä entiseen tapaan. Joten luomun osuutta Suomen viljelyksessä voimme edelleen jotenkuten arvioida.

[Heikki Jokipii]

Vielä tarkistin, loytyisikö viljojen satotilastosta lajia, jota tuotetaan luomuna hyvin vähän.

Ja löytyihän sieltä. Härkäpapua luomuna v. 2022 yhteensä 2,7 miljoonaa kiloa. Henkeä, suomalaista kohti siis noin puoli kiloa.

Härkistä, kasvisvaihtoehtoa jauhelihalle, tehdään jossain määrin myös luomuna. Mutta sitä ei siis monelle riitä. Tai kovin paljon harvemmille.

No, eipä sitä oikeatakaan jauhelihaa luomuna paljon synny. Tuo 1% tarkoittaa henkeä kohti korkeintaan alle kiloa. (Kaikesta ei edes tehdä jauhelihaa.)

***

Jos oli luomuväen uskona, että kasvispohjaiseen dieettiin siirtymällä luomu sittenkin riittäisi maailmalle, niin ihan nykyhetkessä tuo ei kyllä riittäisi suomalaisille. 

[Heikki Jokipii]

Meijereissä maitoa marraskuussa, litraa:

Tavanomaista 167 541 504, luomumaitoa 6 245 100. Luomumaidon osuus siis n. 3,7%. Näyttäisi siis pysyvän melko tarkkaan samoissa, jossa on jo parisen vuotta ollut.

Mutta nyt tuli tietoja, että siinä on jo liikaa?

***

Vaikka toista sanoimme, vienokseltaan alamme kuitenkin olla kärsimättömiä sen suhteen, että täällä yhä pantataan vuoden 2022 puuttuvia tilastoja:

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Joten joudutaan käyttämään vuoden 2021 lukuja. Silloin tuo luomumaitomäärä tuotettiin 10 441 lypsylehmällä.

Täältä saamme tämän tiedon:

Lypsylehmien määrä väheni kaksi prosenttia, ja lypsylehmiä oli tiloilla 253 500 yksilöä.

Tuosta laskettuna luomulypsylehmien osuus on 4,1%. Tuosta prosenttiluvusta – joka on jo hiukan suurempi kuin "pitäisi" – puuttuu tietysti tämä tarkastelu:

- koko muu luomutuotanto on kuitenkin rakennettu siihen malliin, ikäänkuin tehtäisiin eläimille ruokaa. Mitäpä nurmi, valtaosa luomualasta, nimensä mukaisesti muuta olisi? Aivan, tottakai sen nimen taakse on kätketty valtavia alueita vallan toiseen tarkoitukseen, viherlannoitukseen eli typen keräämiseen.