Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Jarrumies edellä teki meille aikasarjan. Mutta ilo on jo katsoa nyt tätä perustaulukkoa vuodesta 2020:

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=6def65d4-3f4f-4220-b67e-4115a0698a92&timeType=top&timeValue=1

Kun yhdistyksellämme on ollut asiassa aloitteellisuutta. Ehkä siten vähän ansiotakin.

PS. 23.03.21: Pöh. Se ei avaudukaan enää kunnolla. Mutta kun menee pääsivun kautta ...

https://stat.luke.fi/satotilasto

... ja valitsee linkin "Viljelykasvien sato", niin sitten.

[Heikki Jokipii]

Pääsivullaan viime vuoden sadosta....

https://stat.luke.fi/satotilasto

... Luke tuo luomusadosta esiin seuraavan:

Luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 14 %.

Mutta ei sitten vaivaudu kertomaan, että viljelyalasta luomukauran osuus kaikista kaurapelloista oli n. 13 ja luomurukiin viljelyala kaikista ruispelloista n. 33%. Mitäpä sitä, jos se taulukosta "Viljelykasvien sato" ilmenee. 

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu ry ei tuosta Luken uudesta tavasta ollut moksiskaan, vaan julkaisi 16.03.31 tämän ihan ylpeyttä "äänessään"

https://m.facebook.com/Proluomu/photos/a.443237125753863/3736375246440018/?type=3

Luonnonvarakeskus julkaisi tänään vuoden 2020 Satotilaston. Tilastoon on tehty merkittävä muutos: Luomusatotilasto on nyt sisällytetty Satotilastoon. 👍 Ja hyvältähän se luomusato näyttää: sato oli viime vuonna 9 % suurempi kuin vuonna 2019 eli satoa tuli noin 156 miljoonaa kiloa.

Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa ja luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 14 %. Myös ohran, herneen ja härkäpavun luomusadot ovat kasvanee… Näytä lisää
1 kommentti
1 jako

Siihen heti tullut kommentoija oli Jouko Kääriäinen:

Koko maan viljasato oli noin 10 prosenttia pienempi kuin edellinen - elikkä 3,3 miljardista kilosta se pelkkä kato olisi yli KAKSI KERTAA suurempi kuin KOKO luomuviljasato!

Kauraa ja ruista olemmekin juuri edellä täällä kommentoineet.

[Heikki Jokipii]

Luomuliitto oli kannanotossaan huomannut tämän, ja sen tavallaan myönsi tosiasiaksi (lihav. HJ):

Tuleva luomukorvaus ehtoineen hahmottumassa

Tavoitteeksi ministeriön luonnoksessa on myös asetettu, että luonnonmukaisesti tuotetun raaka-aineen tuotantoa ​lisätään, jotta voidaan vastata luomutuotteiden kysyntään. ​Vaatimuksena tämä on oikein hyvä. On huomioitava, että luomuraaka-aineen tuottaminen ei takaa, että se päätyy luomutuotteena markkinoille.

Luomualalle on osoitettu kritiikkiä siitä, että hehtaareja on tullut, mutta tuotteita ei samassa määrin. Luomukorvaus on ollut hyvä ympäristölle ja kehittänyt alaa voimakkaasti. Kymmenen vuoden aikana luomutilojen koko on kasvanut melkein 20 hehtaarilla ja Suomen luomuviljelty pinta ala on lähes kaksinkertaistunut. Luomumarkkina on kasvanut kovaa vauhtia.

Ongelmaa lopputuotteiden vähäisyydestä ei ratkaista alkutuotannon päässä vaan arvoketjun seuraavissa portaissa. Luomun tasapainonen kasvu edellyttää, että luomutuotantoa edistetään kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään luomukorvauksen muodossa tuottajille.

Kuitenkin toisessa kohdassa "paperia" jatketaan vaatimista entiseen malliin:

Pinta-alatavoite pettymys alalle

Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu määrälliset tavoitteet, joiden mukaan tarvittavat määrärahat varataan. Luonnoksessa esitetty tavoite 20 prosentin luomupinta-alasta vuoteen 2027 mennessä on Luomuliiton mielestä ristiriidassa komission esittämien suositusten ja Suomen hallitusohjelman kanssa. Lisäksi tavoite on sama kuin edellisellä rahoituskaudella.

Komissio on esittänyt Pellolta pöytään -strategiassa, että luomuviljelyn osuus EU:n viljelyalasta tulisi olla 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU:ssa on keskimäärin alle 8 prosenttia luomuviljeltyä pinta-alaa. Luomuliitto esittää, että Suomen kansallisen tavoitteen tulisi olla tätä kunnianhimoisempi, koska Suomessa luomupellon osuus on jo nyt yli EU:n keskiarvon, 14 prosenttia.

Joten todellista nöyrtymistä sen tosiasian edessä, että luomuhehtaareilla tuotetaan vain neljännes tavanomaisesta, ei ilmene.

Erilaisissa ehdotuksissa kyllä tulee esille, että he hyvin tietävät, miten luomutuotanto ei oikein ole tuotantoa:

Myyntikasvivaatimuksen voisi korvata osittain tai kokonaan järjestelmällä, joka tuottaa luomuelintarvikkeita kuluttajille; esimerkiksi lisätuella, jossa tuotteen ostaja sitoutuu jalostamaan ja toimittamaan pääosan tuotteesta luomusertifioituna kuluttajamarkkinoille.

Tämä EU:sta tuleva vaatimus näyttää nyt todella huolestuttavan:

Maa- ja metsätalousministeriön luomukorvausluonnoksessa ehdotetaan, että eläintilan kotieläimet on liitettävä luomuvalvontaan jo ensimmäisen sitoumuskauden aikana. Periaatteena tämä on kannatettava asia. Käytännössä vaatimus on radikaali muutos tämänhetkiseen käytäntöön, jossa kotieläimet ovat voineet olla tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa.

Muutos aiheuttaa haasteita luomukentässä. Tämä voi johtaa luomupinta-alan pienenemiseen ja vähentää luomutuotteita markkinoilla. Syyt siihen, miksi eläimet eivät ole luomussa kaikilla tiloilla, ovat moninaiset. Valmiit luomupellot ovat tärkeitä, jos markkinatilanne muuttuu niin, että kotieläintila saa mahdollisuuden tuottaa luomukotieläintuotteita.

Kaikki EU:sta päin tuleva tavoitteenasettelu ei siten ollutkaan OK. Tiettyä luovuutta on ehdotuksissa:

Luomuliitto on ehdottanut, että koko tila luomussa -ehtoa pohdittaisiin kunnolla eikä muutosta toteutettaisi ryminällä. Vaihtoehtoja on useampia. Esimerkiksi tässä vaiheessa voitaisiin luopua koko tila luomussa -vaatimuksesta ja laittaa sen sijaan nurmialalle rajoitus. Tai luomukasvintuotannon tukea voitaisiin leikata, mikäli eläimiä ei siirretä luomuun. Tai ympäristökorvaukseen voitaisiin luoda tuki, jossa peltoja viljellään ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

Mutta taustalle siintää tietysti tosiasia, että Suomen(kin) luomualasta leijonanosa on nurmea. Jonka pitäisi näkyä siinä, että luomueläintuotteita tulisi runsaasti markkinoille. Mutta joka ei näy.

Viimeinen lause lienee kai ehdotus siitä, että jatketaan niin kuin ennenkin? Mutta EU:n hämäämiseksi asialle keksittäisiin ehkä uusi nimi? Ja tukirahat tulisivat toiselta momentilta?

[Heikki Jokipii]

Se asia on Pro Luomulla ennallaan, ettei luomulihan arvoketjuryhmältä ole tullut kohta vuoteen uutta pöytäkirjaa. Ei ole kyllä tullut muiltakaan ryhmiltä. Mutta liharyhmällä tuo korostuu siten, että sen viimeisin pöytäkirja netissä on yhä poikittain. Se ei viesti — laadusta! Kun siitä jo hyvin kauan sitten huomautimme.

Nyt nuo kaikki pöytäkirjat ovat yli vuoden ikäisiä. Ja liharyhmän pöytäkirja yhä poikittain. Luomuluonnontuoteryhmän pöytäkirjat ovat yli kolme vuotta vanhoja.

Ei siis halua Pro Luomu tuosta meille kertoa, vaikka sen on julkisista varoista rahoitettua toimintaa:

Arvoketjutyö on osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Tuon alla vielä EU:n ja valtion logot.

Tuon viestini haluan nostaa esille uudestaan, kokonaan.

Ei ole tullut uuden toiminnanjohtajankaan myötä tuohon muutosta.

Jopa se liharyhmän vanha pöytäkirja on yhä poikittain!

[Heikki Jokipii]

Luomuliiton uudesta kannanotosta, joka muutoin on yllätykseton ja jatkoa edelliselle (kommentoitu yllä 12.04.21), yritämme etsiä syytä sille, miksi eläintuotanto luomussa on niin vähäistä, suhteessa viljelypinta-alaan.

Luomuliiton kevätkokouksen kannanotto: Suomen panostus luomuun seuraavalla tukikaudella riittämätöntä

Kannanotto tähän uuteen EU:n/valtion linjaukseen:

Ajatus on periaatteena kannatettava, mutta radikaali muutos tämänhetkiseen käytäntöön, jossa kotieläimet ovat voineet olla tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa. Muutos aiheuttaisi luomukentässä haasteita, jotka tulee ottaa huomioon. Siirtymistä kohti koko tila luomussa periaatetta tulisi loiventaa kaikin mahdollisin tavoin.

Luomuliiton tekemän kyselyn mukaan kolmasosa tuottajista, joilla pellot ovat luomussa, mutta kotieläimet eivät, olisi siirtymässä peltojenkin osalta tavanomaiseen tuotantoon, mikäli ehto tulee voimaan. Tämä aiheuttaisi merkittävän pudotuksen luomuviljellyssä peltopinta-alassa.

Kuinka suuri osa luomutuottajista tuo kaikkiaan on? Sen pystymme lukemaan Ruokaviraston tilastosta, että kaikkiaan 5 010 luomutilasta 1 176 on eläintiloja. Mekaanisesti tuosta laskettuna olisi siis olemassa 3 834 sellaista tilaa, jossa eläimet eivät ole luomussa. Kolmasosa niistä olisi jo merkittävä 1 278 tilaa. Ihan näin (tai läheskään) se ei varmaan ole, koska tuossa 3 834 tilassa on tietysti mukana nekin, jossa todella ei eläimiä lainkaan ole.

Tällainen arvio oli ko. tekstistä poimittavissa ylempänä:

Esimerkiksi, jos kaikki luomutiloilla syntyneet vasikat kasvatettaisiin luomuna loppuun asti, luomulihan määrä markkinoilla kaksinkertaistuisi.

Paljonko se olisi? Katsotaan LUKE:n naudanlihan tuotantolukua vuodelta 2020.

Se oli 3,35 miljoonaa kiloa. Tuplattuna 6,7 miljoonaa kiloa. Nyt jo vähän vaikuttavampi osuus kokonaistuotannosta, joka oli naudanlihassa 87 miljoonaa kiloa. Siitä siis 7,7%. Jos oletamme muun luomulihan tuotannon pysyvän muuttumattomana, luomulihaa tuotettaisiin tuolloin yhteensä n. 7,74 miljoonaa kiloa. Osuus kaikesta 410 miljoonasta kilosta olisi n. 1,9%. Ei edelleenkään vakuuttava luku luomuviljelyalan osuuteen verrattuna. Tai reippaammin ilmaistuna: skandaalimaisen pieni luku.

***

Edelleen muuten ihmetellen, onko Luomuliiton tai täsmentäen, sen jäsenien edun mukaista, että luomupinta-alaa Suomessa tuolla tavalla väkisin lisättäisiin, mitä tuo julkilausuma vaatii.

Joka tapauksessa rajallisille tukirahoille olisi silloin enemmän jakajia kuin ennen.

Ja sitten se (josta myös EU on epävarma): löytyykö kalliille luomuruoalle (lisää tai innokkaampia) ostajia? Entä jos Suomen nykyinen 2,6% markkinaosuus ei kasvakaan? Ihan taloustieteen peruskaavan mukaan liikatarjonta laskee hinnat. Jos olettaa, että jotain noilla lisähehtaareilla tuotettaisiin. Vaikka se edelleen olisi vain neljännes tavanomaisesta. — Eikä sitä kaikkea saa menemään julkisisiin keittiöihinkään. Kun se ei ole tähän mennessäkään luomuväen toivomalla tavalla onnistunut.

[Heikki Jokipii]

Tässä MT:n jutussa ei luomua mainita:

Korona muutti perunan kysyntärakennetta, vihanneksilla menekki on tasaista

Mutta tästä...

Varastovihannesten menekki on jatkunut normaalisti ja varastomäärät ovat pienentyneet kevään edetessä, MTK:n markkinakatsauksessa kerrotaan.

Keräkaalin menekki on tällä hetkellä normaalia. Sitä riittää toukokuulle saakka.

Porkkanan markkinatilanne on jatkunut normaalina. Porkkanan varastomäärä oli suurempi kuin edellisellä varastokaudella, mutta sato mahtuu hyvin markkinoille.

Osalla toimijoista varastot ovat jo vähissä tai loppuneet. Osalla porkkana riittää toukokuun puolelle. Varastosäilyvyydessä on näkynyt pitkän ja lämpimän syksyn vaikutukset.

Myös sipulin menekki on jatkunut tasaisena.

... tulee kyllä mieleen, että miten ovat ne luomun vähäiset varastot säilyneet? Vaikka kysyntä olisikin pieni? Katsotaanpa tilanne Foodiesta noiden 4 mainitun vihanneksen osalta.

Perunaa, porkkanaa ja keräkaalia oli kotimaisena luomuna saatavilla. Mutta sipulin kohdalla on turvauduttava alankomaalaiseeen tuotteeseen, jos luomussa haluaa pysyä. Siitä saa maksaa 2.38€/kg. Kun taas tavanomaista suomalaista sipulia kyllä saa hintaan 1.29€/kg.

Sipuli on suomalaiselle luomuviljelylle tunnistettu ja tunnustettu ongelma, joka ei millään tunnu ratkeavan. Kysyntääkin jossain määrin olisi, kuten Foodiesta näemme. Mutta sen viljelyn epävarmuuteen on vastattu niin, että viljelyala on vuodesta 2014 pudonnut viime vuonna n. kolmannekseen. Eikä sitä tietysti sitten paljon tullutkaan: 476 000 kiloa. Suomalaista kohti noin yksi sipuli. Vähäiselläkin kysynnällä siinä varastot tyhjenevät.

[Heikki Jokipii]

Muiden Pro Luomu arvoketjutyöyhmien pöytäkirjat sen kun vanhenevat (ovat kaikki viime vuoden alusta, tai sitäkin aiempia) mutta VYR (viljaryhmä) on tänä vuonna tuottanut vuotuisen tuotoksensa ajallaan:

https://www.vyr.fi/document/1/1042/b4b072f/taseet_db0f943_Luomuviljatasearvio_2020_21_19_3_2021_tiivis.pdf

Katsotaan sieltä, miten luomuviljaa käytetään (päivitetty 19.3.2021):

                                     Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä (milj. kg)

Käyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa      5,1 5,0 1,5 44,4 56,0
Käyttö rehuksi                                           9,4 0,2 9,8 29,7 49,0

Muissa viljalajeissa, paitsi rukiissa, korostuu tuossa se, että hyvin suuri osa viljastakin menee rehuksi. Yhteensä lähes puolet. Sen lisäksi, että leijonanosa luomupeltojen tuotosta on nurmea, joka kaikki tietysti menee vain eläinten suihin. Sikäli jos menee: hyvin suuri osa kun on oikeasti viherlannoitusta.

Mutta tuon rehuna käytetyn viljankin täytyisi jotenkin näkyä tuotetuissa ja markkinoille tarjotuissa luomueläintuotteissa, niiden määrissä. Eipä näy.

[Heikki Jokipii]

Kaksi syytä, miksei luomusta kannata tämän teemavuoden yhteydessä puhua:

Hedelmät ja vihannekset saivat kansainvälisen nimikkovuoden – koronapandemia korostaa tasapainoisen ruuantuotannon ja syömisen merkitystä

Myös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.

Luomuvihannesten korkeista hinnoista on ollut puhetta useasti, viimeksi täällä. Luomuviljellyt vihannekset eivät ole vähäosaisten, so. köyhien, ulottuvilla.

Merkittävä kannanotto FAO:n aluejärjestöltä:

‘Organic agriculture is not a synonym for safe food’: United Nation’s FAO challenges misleading marketing and public misconceptions

Olisiko FAO:ssa nyt fundeerattu uudelleen, kannattaako luomua edes hiljaisesti ja passiivisesti tukea? Hyvin varovaisesti tosin irrottautumisessa edetään. Mutta taidetaan FAO:takin sanoilla hämätä:

In March 2021, the FAO Regional Office for Asia and the Pacific published a booklet entitled “Organic foods – Are they safer?”. This concise resource discusses the social and economic aspects of organic agriculture and its relationship to food safety, and it helps acquaint readers with agroecology, an approach that favours the use of natural processes and limits the use of external inputs.

(lihav. HJ)

Kirjanen on näkevinään tuossa lihavoidussa pelastavan ilmiön.

Mutta ehkäpä merkittävintä tuossa kannanotossa kuitenkin on, että luomun myönnetään olevan "niche"-ilmiö. Ja tämä Amesin tutkimustulos tulee kirjasessa esille:

In fact, pesticides that are physiologically produced by plants are vastly abundant in food, although general concerns over biocides have led some consumers to seek food that is grown without chemicals (i.e. organic food). For instance, Ames et al.(1990) have shown that over 99 percent of pesticides in US diets are produced physiologically by plants. At high dosages, even these kind  of pesticides are carcinogenic (David et al., 2011).

Conventional and organic farmers both need to follow the same safety standards. The choice of organic foods and farming has little to do with food safety standards, but is rather dictated by the consideration of social and environmental aspects of food systems.12

Luonnollista johtopäätöstä, että nämä kuluttajat ostavat luomua, vaikka siihen ei ole mitään syytä, ei kuitenkaan sanota ulos.

[Heikki Jokipii]

Tästä teemavuodesta vielä:

Kaksi syytä, miksei luomusta kannata tämän teemavuoden yhteydessä puhua:

Hedelmät ja vihannekset saivat kansainvälisen nimikkovuoden – koronapandemia korostaa tasapainoisen ruuantuotannon ja syömisen merkitystä

Myös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.

Luomuvihannesten korkeista hinnoista on ollut puhetta useasti, viimeksi täällä. Luomuviljellyt vihannekset eivät ole vähäosaisten, so. köyhien, ulottuvilla.

Myöskään MMM:n blogissa luomu ei tullut mitenkään esille:

Vuosi 2021 on hedelmien ja vihannesten vuosi

Vaikka oikeastaan sen olisi pitänyt tulla, koska tämäkin asia on luomumielisten kähmimä:

Tärkeä toimenpide hedelmien ja vihannesten käytön ja tietoisuuden lisäämiseksi on Euroopan unionin rahoittama koulujakelutuki. Sitä myönnetään Suomessa päiväkotilasten sekä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden kulutukseen tarkoitettujen hedelmien ja vihannesten hankintaan ja kulutusta edistävään viestintään.

EU-tukea on Suomessa suunnattu kouluille juuri luomuvihannesten hankintaan. Vaikka tätä tavoitetta...

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee syömään vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin.

... ei edes koululaisten ja päiväkotilasten osalta pystyttäisi Suomen luomuvihannesten ja -hedelmien tuotannolla saavuttamaan!

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun Luomu Suomessa -koosteet ilmestyvät yleensä keväisin. Siinä huhti-toukokuussa.

Suuren osan Luomu Suomessa 2020 -julkaisuun tulevista tiedoista olemme kyllä jo täällä julkaisseet. Mutta jotain uutta tietoa saattaisi olla siitä löydettävissä. Sanotaan siis suoraan, että jo ikävöimme sitä. Ihan kiva olisivat tietysti myös arvoketjuryhmien vähän uudemmat pöytäkirjat, mutta siitähän oli jo edellä.

Vaikka tuotantoon liittyvät luvut meillä oikeastaan jo on, kulutukseen, kauppaan, vientiin ja tuontiin liittyviä tuoreita lukuja meillä ei ole. Ja niiden päällä juuri Pro Luomu istuu!

[Heikki Jokipii]

Näistä osa on sitten ajantasaisempaa materiaalia kuin edellä mainitut:

https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/maakuntakoosteet/

Eli kerrotaan jo vuodesta 2020.

[Heikki Jokipii]

Ikävä tapaus:

Suomesta löytyi uusi omenan tuholainen, jota ei aiemmin ollut koko EU:ssa – Hedelmiä tai taimia ei pitäisi tuoda Venäjältä ilman todistusta

Ruokaviraston tuota asiaa koskevasta uutisesta löydämne lauseen:

Kartoituksen jälkeen voidaan päättää mahdollisista torjuntatoimenpiteistä.

Tuleeko siihen toimenpiteiden kirjoon sitten myös luomumenetelmiä? Ellei, meneekö tämä tilanne luomuomenien osalta vielä surkeammaksi? Eikä luomuomenaa enää löydy kansalaista kohti edes sitä 20 grammaa, joka oli saatavissa v. 2020? Eli sitä yhtä omenanviipaletta.

[Heikki Jokipii]

On se sitten kanssa, että näin ylistetään näiden ryhmien toimintaa:

Pasi Tamminen: Arvoketjuryhmät lisäävät ymmärrystä koko ketjun toiminnasta

Kun niiden toiminnasta kertominen on yhä niin rempallaan, kuin edellä toin esille!

Mutta tällainen on kyllä sitä perusymmärrystä:

Myös kaupan edustajat ovat kertoneet, että arvoketjuryhmien myötä he nyt ymmärtävät, miten heikko sato tosiaan vaikuttaa lihankin hintaan, Pasi Tamminen sanoo.

Ja luomusatohan on aina heikko. Tämä on tavallaan totta:

Vaikka luomulihan ja etenkin luomulihavalmisteiden markkinaosuudet ovat edelleen pieniä, niin Pasi Tamminen tunnistaa, että kehitystä on tapahtunut kuluneen kymmenen vuoden aikana.

–  Markkinaosuudet vähän hämäävät, kun volyymit kokonaisuudessa nousevat. Luomulihaa myydään nyt kiloissa paljon enemmän kuin 2010-luvun alussa.

No, paljon ja paljon. Vuonna 2012 luomulihaa tuotettiin ja myytiin 2,3 miljoonaa kiloa. Vuonna 2019 sitä tuotettiin 3,8 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti ei siis kumpanakaan vuonna edes yhtä kiloa.

Mutta missään järkevässä suhteessa se ei ollut silloin eikä ole edelleenkään viljelypinta-aloihin. Vuonna 2012 luomun osuus siitä oli 8,7 %, tuona myöhempänä vuonna 13,5 %. Keskimäärin suomalaiset söivät tuolloin lihaa yleensä jokseenkin saman verran kuin nytkin, hitusen alle 80 kiloa vuodessa.  Luomulihaa siitä oli n. 400 grammaa, ja nyt on n. 700 grammaa.

(Liha on eräs suosituimmista myymälävarkauksien kohteista. Tilastoja ei kilokohtaisesti löydy, mutta olisi kiva tietää, varastetaanko lihaa enemmän kuin luomulihaa myydään.)

[Heikki Jokipii]

Täytyy kuitenkin kääntää vielä veistä haavassa. Tuosta em. haastattelusta (lihav. HJ):

Liha-alan toimijat liittyivät muita aloja ripeämmin Pro Luomun jäseniksi: Pajuniemi oli jo perustajajäsen ja Atria, Saarioinen ja Westchark liittyivät Tammisen tavoin jo 2011.

–  Ehkä liha-alalla oli patoutunut tarve päästä markkinoille, ja oppia kaupan kanssa, miten tuote saadaan kaupan hyllylle, arvelee Pasi Tamminen.

Pajuniemestä tai sen osasta tuli sittemmin Talman Luomu. Joka teki sittemmin konkurssin. Ja vetäytyi samantien vailla fanfaareja Pro Luomun toiminnasta. Pajuniemeä, sen jäljelläkään olevaa osaa, ei näy viimeisessä (vaikeasti luettavissa olevassa! Yhä poikittain.) liharyhmän pöytäkirjassa.