Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Yritysten lukumäärän perusteella luomutuotteita pitäisi olla saatavilla ihan suhteessa viljelyalaan:

Aitoja makuja -yritystilastoon on koottu tuoreimmat tiedot Suomen ruokasektorista

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2020 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja -yritystilaston. Uuden tilaston mukaan Suomessa on 2 893 jalostavaa elintarvikeyritystä, joista 388 jalostaa myös luomua.

Vaan eipä taida sittenkään olla. Vrt. juuri edellä oleva valitusvirsi.

Alkutuotannon luomutoimijoita, jotka eivät ole maatiloja, on Ruokaviraston viimeisimmän tilaston mukaan 90. Miten nuo yritykset tuon hankkeen selvityksen mukaan jakautuivat, saa selville tästä graafista:

https://aitojamakuja.fi/wp-content/uploads/2020/11/Elintarvikeyritykset_infograafit_2020_toimialoittain_valtakunnallisesti.pdf

[Heikki Jokipii]

Luomulehdestä 1/2020:

Luomuaterian ainekset
vartissa

Saako eri ruokaketjujen kaupoista ainekset luo-
muateriaan? Löytyvätkö ne helposti? Missä olisi
parantamisen varaa? Luomulehti kävi kaupassa
kiireesti - kuten niin monet kuluttajatkin.

Lainataan tähän tiedusteluretken tulos:

Ostoslistalla olivat:

Jauheliha
Prisma - Kyllä, Atria
Citymarket - Kyllä, Atria
Lidl - Ei

Makaroni
Prisma - Kyllä, useita laatuja
Citymarket - Kyllä, useita laatuja
Lidl - Kyllä, yksi laatu

Juusto
Prisma - Kyllä, yksi kova juusto.
Merkki Rainbow, alkuperämaa
Tanska.
Citymarket - Yksi luomujuusto,
Arlan Kadett. Alkuperämaa Ruotsi.
Lidl - Ei

Sipuli
Prisma - Vain valkosipuli löytyi
luomuna. Alkuperämaa Espanja
Citymarket - Luomusipuli oli
egyptiläistä. Luomuvalkosipuli
Espanjasta
Lidl - Ei

Maito
Prisma - Kyllä, kotimainen
Citymarket - Kyllä, kotimaista ja
ruotsalaista
Lidl - Kyllä, tanskalainen

Kananmunat
Prisma - Kyllä, kotimainen
Citymarket - Kyllä, kotimainen
Lidl - Kyllä, kotimainen

Jauhot
Prisma - Kyllä.
Citymarket - Kyllä.
Lidl - Ei

Hunaja
Prisma - Kyllä, kolmea erilaista.
Tuotettu EU:ssa tai sen ulkopuo-
lella.
Citymarket - Kotimaista luomuhu-
najaa oli.
Lidl - Ei.

Hillo
Prisma - Vain mustikkahilloa löytyi
luomuna. Alkuperämaa EU.
Citymarket - Paljon paikallisia
ei-luomuja. Yksi mustikkahillo
luomuna, alkuperämaa EU
Lidl - Ei.

Salaattiainekset
Prisma - Salaattiaineksista oli vain
runsaudenpula. Monipuolisesta
tarjonnasta ruokakoriin valittiin ko-
timaista luomubasilikaa, parsakaalta,
tomaatteja ja kesäkurpitsaa.
Citymarket - Vihreä salaatti ja
tomaatit kotimaista luomua. Kukka-
kaali EU.
Lidl - Salaatiksi laskettavaa löytyi
luomuna vain porkkanat (kotimai-
sia) ja tomaatit (Hollanti)

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä.

Kauppareissu oli tehty talvella, ja siinä tehtiin sama havainto kuin mekin olemme tehneet: tuohon mennessä on kotimainen luomusipuli jo kaupoista loppunut. Syynä tuohon lienee edelleen sipulimätä, jota vastaan ei ole kunnon keinoja luomuviljelyssä löydetty. Ja joka lisäksi näyttää masentaneen luomusipulin viljelijät niin, että myös sen viljelyala on pienentynyt (pdf). Huipputasostaan v. 2014 alle puoleen.

Yleisemminkin voi huomata, että mitä jalostetummasta tuotteesta on kyse, sitä vaikeampi sitä on löytää kotimaisena luomutuotteena. Muut ainekset tuossa löytyivät. Kirjoittaja oli kyllä asettanut itselleen yksinkertaisemman tehtävän kuin mikä edellä mainituilla ravintoloitsijoilla on aina edessään.

Muistutetaanpa vielä tästä:

[...] valittiin kotimaista luomubasilikaa, parsakaalta,
tomaatteja ja kesäkurpitsaa.

(lihav. HJ)

Muista vihanneksista ei ole tarkkaa tietoa, mutta luomutomaatin tuotanto tuotanto romahti vuonna 2019 aika surkeaan 740 000 kiloon. Eli kansalaista kohti 135 grammaa, noin kaksi tomaattia. Joten  vastaus kysymykseen, miksei luomutuotetta löydy helposti, on hyvin usein: koska sitä ei ole tuotettu.

[Heikki Jokipii]

Kun tämä ensi syksynä (2021) valmistuu, ja tulokset kaikkien saatavaksi (2022), antanee se lisätukea meidänkin yrityksellemme ottaa selvää, missä nyt mennään:

Maatalouslaskenta läpivalaisee suomalaisen maatalouden

Puolet tiedoista tosin kerätään valmiista rekistereistä. Niitä nähdäksemme olemme jo oppineet aika hyvin käyttämään.

Mikä tuossa on merkittävää, niin tilasto kerätään maailmanlaajuisesti. Niinpä myös EU:n laajuisesti. Voi olla, että jotakin sellaista vertailukelpoista tietoa tulee siitä käytettäväksi, jollaista ei ole ollut saatavilla.

Tai voi olla, että emme sellaista saa, varsinkaan otsikkomme kysymyksen arvioimiseksi. Luomupinta-alatietoahan on meillä jo ollut koko EU:n alueelta. Mutta tulostiedon, eli mitä sillä pinta-alalla on saatu aikaiseksi, saatavuudessa on ollut ongelmia. Eikä tämäkään laaja kysely välttämättä sitä ongelmaa poista.

Maailmanlaajuisuuden myötä voi tulla jotain uutta. Kehitysmaiden luomuviljelystä voi tulla parempi näkemys, ja yksittäisenä kysymyksenä vaikka Australian luomuviljelyn oikea volyymi selviää virallisesti? Ja myös Argentiinan ja Kiinan.

[Heikki Jokipii]

Tätä odottelemme mielenkiinnolla:

KM:n vehnän talouskisa ratkeaa joulukuussa

KM:n vehnäkilpailuun osallistui kaksikymmentä vehnänviljelijää ympäri Suomen. Mukana oli myös kaksi luomuvehnäpeltoa, jotka kilpailevat joulukuussa julkaistavassa vehnän talouskisassa, jossa haetaan suurinta taloudellista hehtaaritulosta. Kilokilpailussa kisattiin suurimmalla hehtaarisadolla. Kuivan kesäkuun vuoksi keskisato jäi harvinaisen pieneksi (5 575 kg/ha).

Sitten näemme tarkemmin, kuinka HAMK viljeli peltojaan. Kilokisassahan sillä ei kunnon tulosta tullut. Samassa yhteydessä tulee ehkä tietoja siitäkin, miten HAMK hoiti ravinnekysymyksen (tietoa esim. niistä piilohehtaareista).

Nyt se tuli. Hauskasti kävi näin:

Suurin sato voitti

Matias Rönnqvistin kasteltu vehnälohko voitti talouskisan. Luomuvehnä oli aivan kannoilla. Rönnqvistin sato oli 2,5-kertainen luomusatoon verrattuna, mutta katetuotto samaa luokkaa. Edullisin vehnätonni tuotettiin 88 ja kallein 278 eurolla. Tulosta paransi vehnän noususuuntainen hinta. Talvella olisi kannattanut tehdä pörssihintaan sidottu basis-sopimus.

Ei ne suuret tulot vaan pienet menot, usein sanotaan. Talouskisan voittoresepti on kuitenkin yhdistelmä näitä kahta. Tällä kertaa suurimmat tulot voittivat täpärästi pienimmät menot.

Parasta taloudellista tulosta kisalohkollaan tehneellä Matias Rönnqvistillä oli kisan suurimmat tuotot.
Toiseksi tulleella Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla oli puolestaan pienimmät menot.

Kustannuksista on sitten siinä tarkastelu. Mutta eiköhän se sitten tässä ole tärkeä syy, jonka vuoksi HAMK tuossa kisan osassa pärjäsi:

Vehnän hinnat kysyttiin Hankkijalta viikolla 47. Leipävehnän hinta oli Lahdesta ja rehuvehnän hinta Turusta. Perushinnat olivat 185 ja 177 euroa tonnilta.

Luomuvehnän hinta pyydettiin Fazer Myllyltä Lahdesta. Siinä perushinta oli 310 euroa tonnilta.

Täytyy ehkä etsiä käsiinsä tuo lehden numero, josta löytyvät tarkat laskelmat.*) Mutta tämä oli siinä jännittävä tieto:

Talouskilpailun kustannusvertailussa tavanomaisen ja luomutuotannon lannoituskustannukset ovatkin olleet jo useamman vuoden samalla tasolla.

Siihen nähden, miten olemme jo vuosikausia "tapelleet" tätä ideaa ja iskulausetta vastaan:

Vs: ”Köyhillä (afrikkalaisilla) viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin”

______

*) olivatko esim. maatalouden tuet mukana?

[Heikki Jokipii]

Kun erikseen kaipasin tietoja "realistisesta luomulihan kasvutavoitteesta", joka oli määrä asettaa liharyhmän vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa, hän vetosi siihen, että mm. kilpailulainsäädäntöön on tullut muutoksia, jonka takia se ei ole ollut mahdollista.


PS. 24.11.20: Uskotaan tuo, mutta siitä ei ollut kyllä mainintaa liharyhmän viimeisessä pöytäkirjassa. Jossa tuo itsessään mainittiin, tehtävänä tälle vuodelle. Ko. pöytäkirja on muuten netissä yhä poikittain, vaikka siitä Kyynylle kantelin.

Voimme merkitä tänne, että tuota toistakaan asiaa ei ole yli kolmeen viikkoon, kohta kuukauteen korjattu, vaikka luvattiin. Ko. pöytäkirja on yhä poikittain. Pro Luomulle on ilmeisen samantekevää, lukeeko suuri yleisö noita pöytäkirjoja.

[Heikki Jokipii]

Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:

Omena        116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.

Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin  vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia

Hieman vanhempi. Haluaisivat suositella, ja suosittelevatkin, mutta...

Joko tai: Suomi-omena vai ulkomainen luomuomena?

Kauppojen valikoimissa on aina saatavilla ulkomaista luomuomenaa, mutta suomalaista luomuomppua saakin sitten jo ihan etsimällä etsiä. Sitä tuotettiin vuonna 2018 noin 153 000 kiloa, joka on vain noin kaksi prosenttia koko maamme yli seitsemän miljoonan kilon kaupallisesta omenasadosta.

Viime vuonna asiaan ei siis muutosta tullut. Tai tuli, mutta väärään suuntaan. Ja niin luultavasti tänä vuonnakin.

Joten tätä kampanjan suosittelemaa reseptiä...

https://luomumerkki.fi/resepti/omenapiirakka/

... ei ole mahdollista tarjota kovin monelle tai kovin usein.

Kun Ruohonjuuri tarjoaa tätä...

https://www.ruohonjuuri.fi/collections/organic-health/products/organic-health-omenarengas-100-g

... se kertoo:

Omena on hyvin laajasti viljelty puu, jolla on Suomessakin pitkät perinteet ja jota löytyy lukemattomia eri lajeja.

Mutta häivyttää näkyvistä, että tuo ei ole Suomesta vaan tuontituote. Kärsivällisesti etsimällä löytyy tieto, että alkuperämaa on Chile.

***

Tuolta toiselta puolelta tulee rinnastus mieleen: koska joku väittää, että niin ja niin monta prosenttia suomalaisista ostaisi luomuomenia, jos se olisi mahdollista? Kun kilomäärät ja osuudetkin ovat hyvin samoja?

[Heikki Jokipii]

Yritin jo vähän kysellä lisää ennakkotietoja vuoden 2020 luomuviljelyaloista, mm. vihannestuotannossa. Sampsa Heinonen minulle ystävällisesti vastasi:

Kiitos kysymästä. Saamme kyllä tuki-ilmoituksiin perustuvat pinta-alat samaan tapaan kuin muistakin kasveista, mutta yksittäisten kasvien kohdalla erot lopulliseen tietoon (siis vuoden lopussa) ovat niin merkittäviä, että olemme oppineet jättämään ne julkaisematta. Ohessa kuitenkin ennakkotieto puutarhakasvien yhteenlaskettujen alojen osalta ELY-keskuksittain ja vertailu vuoden 2019 lopulliseen tietoon.

Sama koskee luomueläintuotannon tietoja, mm. lukumääriä. Eli vuoden lopussa tulevat. Vaikka meillä ei mikään kiire olekaan (varsinkaan enää, kun parin viikon sisällä tiedot ovat siellä), pannaanpa merkille, että kokonaislukumääristä on jo ennakkotieto tarjolla:

Kotieläinten lukumäärät keväällä 2020 (ennakko)

Siihen on varmaan syynsä, että Luke pitää tuota tilastoa, mutta Ruokavirasto taas vastaavaa luomueläimistä. Vai onko siihen hyvää syytä?

[Heikki Jokipii]

Tässä YLE:n uutisessa 2 vuoden takaa*) todetaan ongelma, ja yritetään sitä selittääkin:

Johanna Huhtalan "onnellisten nakkien" etsintä helpottuu vuosi vuodelta – Luomuruokaa tuottaa ennätysmäärä maatiloja, mutta kaupan hyllyillä se näkyy vuonna 2020

Luomulihan vähyys selittää osaltaan myös sitä, miksi luomun osuus elintarvikemyynnin arvosta on yhä pieni. Vaikka kasvua on ollut tasaisesti jo vuosikymmenen ajan, on luomun markkinaosuus yhä vain 2,3 prosenttia.

Eniten luomutuotteita ostetaan tuoteryhmistä, joiden hinnat eivät ole kalleimmasta päästä. Luomun markkinaosuus on suurin puurohiutaleissa, kasviöljyissä, lastenruuissa ja kananmunissa.

– Jos myytäisiin enemmän arvokkaita tuotteita, kuten lihaa, luomumyynnin markkinaosuus olisi suurempi, sanoo Iivonen.

Tehdään myös kohtuullisen täsmällinen ennustus:

Voi olla, että lähivuosina Huhtalan lautaselle päätyy rantasalmelaisen Tiia Hakulisen ylämaankarjan lihaa. Menee kuitenkin vielä hyvä tovi, ennen kuin Hakulisen karja on syönyt riittävän kauan luomurehua ja elänyt luomun tuotantovaatimusten mukaan. Siirtymäajat tavallisesta tuotannosta luomuun ovat pitkiä.

Lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita. Kun tänä vuonna luomuun on siirretty noin 32 000 hehtaaria peltoa, luomusatoa ne tuottavat vuonna 2020.

– Kauppa on ennustanut, että seuraamme luomumyynnissä Ruotsin kehitystä. Siellä markkinaosuus on jo kahdeksan prosenttia, sanoo Iivonen.

Tähän mennessä ei juuri luomulihan osalta mitään räjähtävää kasvua ole tapahtunut, kuten vastauksessa toiseen vanhaan YLE:n uutiseen juuri totesimme.


Kaikki jää siis tämän vuoden varaan. Emme neuvoisi lyömään vetoa sen puolesta, että mitään merkittävää muutosta tuossa tapahtuisi. Vaikkapa Pro Luomu näyttää pitkälle unohtaneen tuon vaikean kysymyksen: kolmeen vuoteen sillä ei ole ollut siitä asiasta tiedotteita. Senhän olemme jo todenneet, miten sen luomulihan arvoketjutyöryhmä selvästi välttelee tekemästä "realistista luomulihan kasvutavoitetta".

Tätä luomulihan kysymystä on vaikea seurata yhtä ajantasaisesti kuin kasvintuotantoa. Kohta saamme kyllä Ruokaviraston luvut luomueläinten määristä. Mutta niistä on pikkuisen vaikea nähdä luomulihan tuotantolukuja. Tästä saamme tietysti ensi vuoden alussa (tai ehkä jo 31.12.2020) päivityksen:

https://stat.luke.fi/lihantuotanto-vuosi-2019_fi

Ja siellä voi varmaan silloinkin klikata linkkiä "Luomulihan tuotanto". Jossa sitten näkyvät vuoden 2020 luvut.

_______

*) kun nyt talvilomakauden johdosta tulee huonosti uutta aineistoa kommentoitavaksi, niin otetaan sitten käsittelyyn vanhoja! 

[Heikki Jokipii]

Kaksi syytä, miksei luomusta kannata tämän teemavuoden yhteydessä puhua:

Hedelmät ja vihannekset saivat kansainvälisen nimikkovuoden – koronapandemia korostaa tasapainoisen ruuantuotannon ja syömisen merkitystä

Myös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.

Luomuvihannesten korkeista hinnoista on ollut puhetta useasti, viimeksi täällä. Luomuviljellyt vihannekset eivät ole vähäosaisten, so. köyhien, ulottuvilla.

FAO ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittelevat, että jokainen aikuinen söisi vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin.

Suomen osalta me (ja myös Pro Luomu) olemme jo laskeneet, ettei tuota tavoitetta täällä juuri edistetä, jos luomu vihanneksia tuotetaan jokaista kansalaista kohti vain noin (hiukan yli) 1 kilo vuodessa, ja kotimaisia hedelmiä ei sitäkään vähää. Ne eivät siis keskimäärin ole kenenkään ulottuvilla.

[Heikki Jokipii]

Tässäpä satavarma niksi. Facebookissa:

Ikaalisten Luomu Oy
5. tammikuuta kello 19.53  ·
Muistatko vielä Heikin  uskomattoman tarinan? Hän laihdutti miltei 40kg Ikaalisten Luomun pikkukurkkujen avulla! 👏🏻👏🏻  Katso yllä löytyvästä  My Day -kohokohdasta, kun hän kertoo itse tarinansa ja inspiroidu! 🤩

Jos kaikki suomalaiset inspiroituisivat, ja söisivät vain luomukurkkua, eivätkä mitään muuta tai pääosin vain sitä, niin kyllä laihtuisivat. Viime vuonna sitä tuotettiin 221 000 kiloa, eli n. 40 grammaa henkeä kohti. Suurimmillaankin tuotanto on ollut alle 100 grammaa henkeä kohti.

[Heikki Jokipii]

Tätä luomulihan kysymystä on vaikea seurata yhtä ajantasaisesti kuin kasvintuotantoa. Kohta saamme kyllä Ruokaviraston luvut luomueläinten määristä.

Emme saaneetkaan. Emmekä myöskään luomupuutarhatuotannon vuoden 2020 lukuja. Viime vuonna ko tiedostot oli päivätty 31.12.19. Tänä vuonna niitä ei ole vieläkään näkynyt.

Jostain syystä asia on tuosta luvatustakin vielä vähän myöhästynyt.

Kun Pro Luomun arvoketjuryhmien raportit ovat noin vuoden vanhoja, ja sen kooste tulee vasta myöhemmin keväällä, olemme hetken aikaa hiukan pimeässä, ilman ajantasaista tietoa.

[Heikki Jokipii]

Tässä Pro Luomun idyllinmaalauksessa...

Bovikin tila: Luomua, laatua ja maisemanhoitoa

Ravintoloissa ympäri pääkaupunkiseutua Bovikin karitsanlihasta on tullut synonyymi laadulle ja tilan nimi mainitaan usein myös ruokalistassa. Suoramyynti ravintoloille ja kuluttajille onkin tilan ainoa myyntikanava. Aiemmin otettiin puhelin käteen ja soitettiin asiakkaille, että on lihaa tarjolla. Nykyään käytössä on myös sosiaalinen media.

... halutaan peittää tuollaisiin mielikuviin se, että luomulihaa on Suomessa niin surkean vähän tarjolla. Siihen nähden, kuinka suuri on eläintuotantoon omistettu luomupinta-ala.

Lampaanlihassakin, jossa osuus on niinkin suuri kuin n. 23% (2019) kilomäärä jää 340 000:en. Eli n. 62 grammaan suomalaista kohti. Siinä on kuluttajankin käytettävä erikoisia kanavia, jos on sen perään. Jauhelihaa Tammiselta näkyi Foodiessa olevan. Muuta en löytänyt.

Entä tämä sitten:

Laidunnus vaatii Bovikin väeltä melkoisen työn. Keväällä vie noin kolme viikkoa saada kaikki eläimet luonnonlaitumille. Osa eläimistä viedään karja-autolla kauemmas ja osa proomulla saariin. Luonnonlaitumilla lampaat ja kyytöt saavat olla niin kauan kuin ruokaa riittää, sen jälkeen siirrytään tarvittaessa peltolaitumille.

Mutta onko tuossa eroa tavanomaiseen lammastilaan nähden? Perusteleeko se tätä:

”Meidän hinnat eivät ole halvimmasta päästä, sillä tuotantokustannukset ovat korkeat. Mutta pyrimme siihen, että laatu olisi aina hyvää. Kun eläimillä on ollut hyvä elämänlaatu ja myös kaikki muu on hoidettu laadukkaasti niin toivomme tietenkin, että lopputulos on priimaa”, Emmi sanoo.

Luultavasti ei, kumpaankin kysymykseen.*) Mutta tuolla eläinten elämänlaadulla on hyvä ratsastaa. Ja yrittää ylläpitää mielikuvaa, että se on luomun erikoisominaisuus.

***

Se asia on Pro Luomulla ennallaan, ettei luomulihan arvoketjuryhmältä ole tullut kohta vuoteen uutta pöytäkirjaa. Ei ole kyllä tullut muiltakaan ryhmiltä. Mutta liharyhmällä tuo korostuu siten, että sen viimeisin pöytäkirja netissä on yhä poikittain. Se ei viesti — laadusta! Kun siitä jo hyvin kauan sitten huomautimme.

______

*) Millaisia ne hinnat sitten ovat? Kun lampaan hinnoista juuri toisaalla oli puhe, verrataanpa hiukan. Täältä saamme yhden tiedon vertailuun:

https://bovik.fi/fi/tuotteet/

½ Karitsa (n. 5-9kg) 18€/kg

Sis. viulu, parikyljykset, niskakiekot, ribsit, lapa 3:ssa osassa ja jauhelihaa.

Ohitetaan vähän yksityiskohdissa, ja verrataan tuota hintaa näihin hintoihin:

Tein näin, kuten edellä lupasin. Halal-lampaan osalta hinnat olivat näin. Ja molemmissa tapauksissa kyse oli karitsanpaistista:

- ensimmäisessä kaupassa 10,90 kilo
- toisessa kaupassa 11,90 kilo

[Heikki Jokipii]

Tämäpä uutinen (Luomuinstituutti):

Luomutuotantoa harjoittavien kasvinviljelytilojen taloudellinen tehokkuus on parantunut

Ja siinä nimenomaisesti tämä:

Toisaalta, mikäli luomutuotannon positiivinen tehokkuuskehitys jatkuu edelleen, ei luomutuotannolle maksettaville tuille ole jatkossa enää tarvetta ja niistä voidaan pitkällä aikavälillä luopua.

Mutta otetaan nyt rauhallisesti ja katsotaan tarkemmin, minkälaisiin oletuksiin ja teorioihin tuo ulostulo pohjautuu.

[Heikki Jokipii]

Tätä luomulihan kysymystä on vaikea seurata yhtä ajantasaisesti kuin kasvintuotantoa. Kohta saamme kyllä Ruokaviraston luvut luomueläinten määristä.

Emme saaneetkaan. Emmekä myöskään luomupuutarhatuotannon vuoden 2020 lukuja. Viime vuonna ko tiedostot oli päivätty 31.12.19. Tänä vuonna niitä ei ole vieläkään näkynyt.

Jostain syystä asia on tuosta luvatustakin vielä vähän myöhästynyt.

Näin kävi, mutta nyt ne siellä ovat:

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/

Luomueläintilastot.  Luomupuutarhatuotannon luvut vielä uupuvat.

Taulukkoja täytyy vielä analysoida tarkemmin, mutta ensi silmäyksellä on nähtävissä, että kahden erityisesti seuraamiemme luomutuotantoeläimien määrä oli vuodesta 2019 laskenut: lihasikojen -11%, broilerien -12%.

[Heikki Jokipii]

Myös luomulampaiden määrissä oli nähtävissä vähentymistä: -10%. Samoin näissä volyymeissaan pienemmissä eläinlajeissa: vuohi (-46%) ja biisoni (-25%). Kyse ei näissä tai em. tapauksissa kuitenkaan ollut niitä kasvattavien tilojen määrän vähentymisestä. Tilamäärät olivat pysyneet samoina (lammastiloissa jopa hiukan eli 4% kasvanut), eläinmäärät tilaa kohti pienentyneet. Luomuhevosten määrä oli prosenteissa valtavasti kasvanut, mikä lieneekään syynä. Luultavasti kuitenkaan ei aiota lanseraata jotain uutta luomutuotetta hevosenlihasta, jos luomuhevosten kokonaismäärä maassa kuitenkin on vain 37. Erikoistuote esim. jollekin (kalliille) ravintolalle on tietenkin mahdollinen. Kuten Suomen 36 luomubiisoninkin lihasta.

Luomuvuohista ja -biisoneista on ollut puhetta ennenkin 10 vuotta sitten, toisen otsikon alla. Silloisista luvuista luomuvuohien määrä valtavasti kasvoi, mutta on siis tänä vuonna tuon verran vähentynyt.

***

Kun myöskään lypsylehmissä (+6%) ja lihanaudoissa (+9%) ei mitään järisyttävän suurta kasvua tapahtunut, voimme odottaa, että luomulihan tuotannossa ja myynnissä ei kerrota mitään olennaista nousua tapahtuneen. Sitten kun ne tiedot tulevat.