Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.

Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.

Nyt myös Pro Luomun luomukasvisten arvoketjutyöryhmän pöytäkirja 18.03.19  ilmestyi nettiin. Siinä myönnetään:

Kuiva kesä verotti satoa ja menekkiä olisi osittain enemmän kuin tarjontaa
• Erityisen huono kesä oli sipulien ja kaalin kohdalla
• Porkkanat riittää huhtikuuhun, perunaa vielä on
• Salaattien ja yrttien kohdalla tuotanto ja markkinat balanssissa

Mutta mitättömiä ne olivat luomukaalin ja -sipulin tuotantomäärät aiempinakin vuosina. Pöytäkirjassa luvattiin, että:

• Kaudelle 2019 tulossa Suomessa tuotettuja uutuustuotteita

Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.

[Heikki Jokipii]

Luomulihan tuotannon vähäisyyttä ihmetellessä Pro Luomun liharyhmän kokouksessa (ks. edellä 22.10.19) tuli esiin tällainenkin seikka:

Onko luomupihvilihalle tarpeeksi kysyntää?
• Suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä ns. oikean pihvilihan päälle
ja voi olla vaikea ymmärtää, että hinnassa on sekä pihvilisä että
luomulisä.

Vaikka tuo on kauppaa, ei tuotantoa, heijastuu se tuotantoonkin.

Paradoksaalisesti voi olla niin, että siasta menevät luomuna kaupaksi parhaat palat, eli se luomukinkku jouluna. Mutta  naudasta sitten vain halpa jauheliha?

Mutta kumpikin tuosta vaikuttaa siihen, mitä kannattaa tuottaa. Tai siten, ettei kannata tuottaa. Jos ja kun luomutuet pyörivät muutenkin. Uudestaan lainaten:

Näkökulmia aiheeseen:
• Suomessa n. 600 emolehmätilaa (yli 20 000 emolehmää luomussa),
joista tulee luomuvasikoita, mutta loppukasvattamoja on vähän. Kun
vasikat 6kk iässä vierotetaan ne myydään usein tavanomaisena
eteenpäin.
• Yksi syy, että emolehmätuottajille riittää luomutuet – emolehmillä n.
70% hinnasta tukea, muilla vain 50%

[Heikki Jokipii]

Harmi, että tämä uutinen meni uudelleen maksumuurin taakse ...

Mustiala sai luomupelloilta paremman tuloksen kuin tehoviljelystä – Ensi vuonna myös kotieläintuotanto hyppää luomuun

... mutta sen ehdin siitä nähdä, että kyse oli euromääräisestä tuloksesta. Jossa yhtenä tekijänä olivat luomutuet.

Siinä oli myös linkki, josta näkisi tarkemmin. Nyt se täytyy etsiä uudelleen, sitä en ehtinyt tai ymmärtänyt napata talteen.

Mehän edellä (01.05.19) lupaisimme, että yritämme kriittisesti seurata tätä Mustialan tapausta.

[Heikki Jokipii]

Em. Pro Luomun liharyhmän kokouksessa 14.05.19 esiteltiin voimassa olevat luomulihan tuotannon kasvutavoiteet.

Mutta sitten tässä kohdassa ryhmä päätti tehdä tämän:

Ryhmän toiminnan painopisteet vuonna
2019. Mitä tehdään?
1. Päätettiin tehdä realistinen luomulihantuotannon kasvutavoite
• Vk + horeca + vienti. Ensimmäisille vuosille enemmän.
• Asiaa mietitään lisää, kun tieto loppukasvattamisen kannattavuudesta
saatavilla

***

Vielä ei ole joulu. Mutta tuossa tuokiossahan se tulee. Katsoin Foodiesta: joulukinkkuja on jo saatavilla. Mutta luomukinkkuja ei. Vaikka me olemmekin asian jo periaatteessa riittävän monta kertaa tehneet, luomukinkkujen tuotannon (ja tarjonnan ja hinnan) tarkkailu voisi olla tänä vuonna kuitenkin tarpeen. On tavallaan erikoistilannne, kun yksi suuri toimija (Talman Luomu) on nyt pelistä pois.

[Heikki Jokipii]

Tällaista väittää nyt HAMK:

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kokonaan luomuun

Laskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.

(lihav. HJ)

Tuota ei kyllä purematta niellä. Vaan erityisesti satotason osalta tarkistetaan, missä määrin se pitää ylipäänsä paikkansa. Ja missä määrin suhteellisen hyväkin tulos on saavutettu loisimalla. Kun tila ei vielä ole ollut kokonaan luomussa, se on voinut loisia itseään!

Luomun parempi  kannattavuus onkin sitten kokonaan toinen juttu.

[Heikki Jokipii]

Tämän ei pitäisi ainakaan olla luomueläintuotannon lisäämisen esteenä:

Siirryttäessä luomuun peltokasvien kolmannen vuoden sato voidaan markkinoida luomuna. Maitopuolella tuote on luomua, kun eläin on ollut 6kk luomuhoidossa ja naudanlihassa 12kk. Naudantuotannossa kuitenkin aina vähintään ¾ kunkin eläimen elämästä.

Lähde:

https://www.proagria.fi/toimialat/luomutuotanto

Ainakin se muuttuu kummalliseksi, miten vuosia, jopa vuosikymmeniä valitetaan siitä, miten luomulihassa "tarjonta ei vastaa kysyntää".

Pro Luomun liharyhmän kokous, johon luvattiin luomulihan realistinen kasvutavoite (joka voisi valaista asiaa enemmän), on jo syyskuun alussa pidetty, mutta sen pöytäkirjaa ei ole verkkoon ilmestynyt.

[Heikki Jokipii]

Hommia. Luomusatotilaston 2019 ennakko on ilmestynyt:

https://stat.luke.fi/luomusatotilasto

Yleissilmäys: nousua näyttää olevan. Mutta niin on viljelyaloissakin, joista nyt on haettava tuoreet luvut toisaalta.

Myös koko satotilaston ennakko 2019 on vertailukohdaksi saatavissa:

http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4

Siinäkin vilkaisulla näkyi reipasta nousua heikkoon viime vuoteen nähden.

Ensimmäinen hyvin karkea arvio. Jos nyt on näin ...

Määrä on 3,5 % Suomen koko viljantuotannosta.

... ja viime vuonna osuus oli 3,2%, niin osuus on kyllä noussut. Mutta samaan aikaan luomualan osuus on noussut lukemaan 13,9%. Siinä on tosin mukana siirtymävaihe. Tarkempaa analyyysiä tarvitaan. Hetkinen.

Eli tuolla edellähän se on jo arvioitu: varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuus 11,7%.

Vieläkin tarkempaa analyysiä tarvitaan. Mutta tuosta voi jo tehdä jakolaskun: 3,5/11,7.

Eli luomuviljantuotannossa sen mukaan olisi saatu melko tarkkaan 30% siitä, mitä keskimäärin. Nyt on yritettävä vielä, totuttuun tapaan, etsiä luku tavanomaiselle viljelylle (eli luomu erottaa tuosta koko sadosta).

[Jarrumies]

Tein excelin LUKEn taulusta:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=4b20f601-0c23-4adf-9e14-33b925fae30a

Siinä kaikkien 25 luomuviljalajin satotasot (kg/ha) 2006-2019.
Excelin tuloksia tämä saitti ei pysty näyttämään.
Mutta lyhyesti kiteyttävin tulos:

Kaikista 25 luomuviljasta vain vehnällä viimeisimmän vuoden 2019 satotaso on suurempi kuin jonakin aikaisempana vuonna 2006-2019. Kovin systemaattista kasvua ei luomun aikasarjassa näy.

Laskin myös luomun satotason osuuden kokonaissadon (siinä luomu mukana) satotasosta. Sitäkään ei täällä teknisistä syistä voi helposti ja kauniisti esittää. Mutta eipä siinäkään mitään erityistä ole.

Vieläkin ihmetyttää miksi LUKE ei halua esittää vertailuja tavanomaisen ja luomun satotasojen välillä. Kyllähän kokonaisadosta saa irti luomun hehtaarit ja kilot. Muutaman kerran olen sen tehnyt mutta taidan nyt jäädä odottamaan lopullisten tilastojen ilmestymistä maaliskuussa 2020 - teen silloin luomun erotuksen kokonaissadosta vuosina 2006-2019.

[Heikki Jokipii]

Luulenpa, että pyydämme Lukea tekemään erikseen taulukot tavanomaisen viljelyn sadoista. (On taidettu jo kerran esittää tämä toivomuksemme, mutta esitetään uudelleen.)

Tässä alkaa meillä olla jo perinteitä. Teet, Jarrumies, aina hienot vertailulaskelmat, ja teet ne sitten yleensä lopullisista tiedoista. Se on perusteltua tälläkin kerralla. Nyt ei ole erityistä kiirettä. (Nuo jo tehdyt excelit voinet jakaa sähköpostitse jäsenille?)

Mutta tarkastellaan vielä kuitenkin näitä suuria summalukuja: 11,7 prosentilla alasta saatiin 140 miljoonaa kiloa viljaa (luomu) ja 88,3 prosentilla alasta saatiin 4000 miljoonaa kiloa. (tavanomainen, ei kiinnitetä nyt huomiota siihen, että jälkimmäisissä luvuissa on mukana luomun siirtymävaiheen alaa).

Prosenttiyksikköä kohti peltoalasta tuli satoa näin:

Luomuviljely 11,97 miljoonaa kiloa
Tavanomainen 43,3 miljoonaa kiloa

Kun nuo suhteutetaan, pääsemme taas tutun näköiseen iukuun: 0,28. Eli luomu tuotti noin 28% siitä, mitä tavanomainen viljely tuotti. Vähän yli neljänneksen.

Kyllä, peltoalaa käytetään myös muuhun kuin viljanviljelyyn. Mutta tarkempi tarkastelu tulee sitten aikanaan Jarrumiehen lopullisissa taulukoissa.

Luomun kohdalla kuitenkin tosiasiassa suuri osa muodollisesti nurmea olevasta alasta on piilossa olevaa viljanviljelyalaa: "latautumassa" olevat pellot kannattaa ja saa ilmoittaa nurmialana. Siten tuo yllä oleva kokonaialojen vertailu on perusteltua.

***

Jos ohitamme siis valtavan nurmen osuuden luomuviljelyssä, kauran huima ylivalta siinä jatkuu edelleen. Käsitellään asiaa toiseesa triidissä, kun saamme uusimmat tiedot asiasta, mutta ennen on ollut näin: luomukaura ei juurikaan päädy suomalaisten ravinnoksi, vaan valtaosa siitä menee vientiin.

Myös muiden viljojen tuotantomäärät luomussa ovat edelleen koko väestöön suhteutettuna hyvin vaatimattomia: vehnä 17, ohra 17 ja ruis 9 milj. kiloa. 5,5 miljoonalla ja koko vuodelle jaettuna ei niistä paljon tule. Eikä n. 12,5 miljoonasta luomuperunakilostakaan. Luomuherneet otettiin näin esille tekstissä...

Luomuherne- ja härkäpapu sato kasvoivat - molemmat lähes 70 % - molempien osuus kokonaissadosta on noin 15 %.

... mutta ei pylväskaaviossa tai absoluuttisena kilomääränä. Jos olisi otettu, olisi jouduttu kertomaan, että luomuherneitä tuotettiin 5 miljoonaa kiloa. Ei siis täyttä kiloakaan henkeä kohti.


***

Jos sitten katsoo tätä taulukkoa...

http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/a97a13fe-ac14-464a-a44d-9ebc5f578a63

.. niin näkee, että luomulla on suuria osuuksia oikeastaan vain rehuviljoissa, eli eläinten syötäviksi viljellyissä kasveissa. Ihmisten syömät lajit jäävät yleensä noin 2 prosenttiin.

Onko tuo ym. 5 miljoonaa kiloa hernettäkin muuten rehuhernettä? Ja tarhaherne ihmisille on erikseen?

Siltä eli tuolta pohjalta odottaisi, että luomueläintuotanto nyt kasvaisi. Mutta tapahtuuko sitä? Saamme tulevaisuudessa tietää.

[Heikki Jokipii]

Luke kertoo uutisessaan lyhyesti luomusadoistakin näin:

Ohra- ja kaurasato tavanomaisia – ruissato suurin lähes 30 vuoteen

Myös luomusato oli hyvä

Luomuviljely on laajentunut Suomessa viime vuosina ja monista peltokasveista korjattiin ennätyssatoja. Kaura on eniten viljelty luomuvilja ja sen sato kasvoi lähes 70 prosenttia. Korjattu noin 77 miljoonan kilon luomukaurasato on noin 6,5 prosenttia Suomen noin 1,2 miljardin kilon kaurasadosta.

Jos tavanomaisella puolella olisi saatu suurempia kokonaismääriä viljaa sen vuoksi, että viljelyalaa olisi laajennettu, puhuttaisiinko "ennätyssadoista"? Ehkä puhuttaisiin. Mutta vain tuolla tavalla väite ennätyssadoista voi olla yhtä aikaa totta tämän kanssa:

Kaikista 25 luomuviljasta vain vehnällä viimeisimmän vuoden 2019 satotaso on suurempi kuin jonakin aikaisempana vuonna 2006-2019. Kovin systemaattista kasvua ei luomun aikasarjassa näy.

[Heikki Jokipii]

Tavanomainen itse asiassa jyräsi:

Satoennätykset paukkuivat viime kesänä – syysviljoista huimia hehtaarisatoja

Kuiva kesä tuotti lopulta häkellyttävän suuria satoja maan länsiosissa, missä syysviljoista korjattiin yleisesti 5,5–6 tonnin hehtaarisatoja. Koko maan keskisato harppasi myös uudelle tuhatluvulle, 4 230 kiloon hehtaarilta.

Tämä oli huomioitu näinpäin:

Kokonaissadossa ei ylletty ennätykseen, koska vilja-alan on supistunut lähes 15 prosenttia 2010-luvun alun hyvistä viljavuosista. Hehtaarisadoissa harpattiin kuitenkin uudelle tuhatluvulle, kun koko maan keskisato nousi viljoilla 4230 kiloon.

Edellinen ennätys on kahden vuoden takaa, 3 980 kiloa hehtaarilta.

Vaikka luomusadot vetivät tuota keskiarvoa alaspäin, eivätpä ne pystyneet estämään uuden ennätyksen syntymistä.

[Heikki Jokipii]

Myös VYR:in ...

ARVIO LUOMUVILJAN TARJONNASTA JA KYSYNNÄSTÄ 2019/2020
(aikaväliltä 1.7.2018 - 30.6.2019), päivitetty 22.11.2019 (pdf)

... ilmestyi. Siinä on mm. jo laskettu luomusatojen keskiarvot:

Sato (kg/ha)
Vehnä 2 500    Ruis 1 900    Ohra 2 480    Kaura 2 420

Eli kaikkien neljän satotaso reippaasti alempi kuin koko sadon keskiarvo 4 230 (yllä eli edellä).  Tuotannon lukuina oli käytetty Luken ennakkotilaston lukuja, tuon otsikon aikavälin loppupäivämäärästä 30.6.2019 huolimatta. Käytöstäkin annettiin tietoja, mutta niitä lukuja täytyy vielä "maistella".

PS. Muistutus pohjoisesta sijainnistamme: Saksan luomusadot ovat suurin piirtein sillä tasolla kuin meidän tavanomaiset satomme. Ja nuo tavanomaisen "häkellyttävän" suuret luvut (yllä, edellä) noin Saksan tavanomaisen  viljelyn keskiarvoja.

PS2. En saa tätä Luken tietoa stemmaamaan:

Vuoden 2019 luomuviljasato –  140 miljoonaa kiloa on 63 % suurempi kuin vuonna 2018.

Mitkä kasvit tuossa 140 miljoonassa kilossa pitäisi olla mukana? Luke ei sitä oikein selvästi kerro.

[Heikki Jokipii]

Käytöstä VYR esittää arvion (miljoonia kiloja):

              Vehnä  Ruis  Ohra  Kaura  Yhteensä

Käyttö elintarvikkeeksi
teollisuudessa  4,4    4,9    2,3    38,0    49,6
Käyttö rehuksi  7,5    0,1   10,9   26,5    45,0

Lisäksi kerrotaan, että kauraa tuodaan 1 ja viedään 2 mijoonaa kiloa. Todellista vientimäärää emme taaskaan saa: osa teollisuuskäytöstä menee myös vientiin.

Aika suuri osa noistakin viljalajeista menee eläinten suihin. Kyse lienee usein laadusta: luomukauran laatu ei ole aina riittänyt vientiin. Siksi luomukauraa on ennen aika paljon tuotu Virosta. Eläimille menee tämäkin Luken vuosittain ilmoittama:

Kuudennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana.

Kuten myös se, mitä tulee nurmialalta.


PS. Lähetin Lukelle tänä aamuna kysymyksen, mistä kasveista kokonaisluomusato muodostuu. Samalla uudistin toivomuksemme, että myös tavanomainen viljely laskettaisiin ja esitettäisiin Luken sivuilla erikseen.

[Heikki Jokipii]

Anneli Partala Lukesta vastasi meille ystävällisesti ja täsmällisesti:

Neljän perusviljan lisäksi viljasato sisältää kuivaviljana korjatun seosviljan. Sitä on yhteensä 21,1, milj.kg. Olen perinteisesti tehnyt excel-taulukon tilaston kotisivulle, jossa vertailu edelliseen vuoteen. Se on alla olevassa kuvakaappauksessa Luomusato 2019e excel-taulukkona (22.11.2019). Toki samat luvut löytyvät myös tietokantalinkkien takaa.

Nyt tiedämme tuonkin. Ja, pitää lisätä, että kaikki mahdollinen pitää siis tilastoon lisätä, sen peittämiseksi, ettei (suomalaisille, vaikkei esillä tuossa) hmisille synny toimeliaisuudesta syötävää. Tämä ei luonnollisesti ole Partalan syy.

Me kiitämme tuosta ensimmäisestä vastauksesta. Ehkä vielä enemmän kiitämme tästä toiseesta vastauksesta;

Kiitos tuosta toiveesta tavanomaisen sadon erottelusta. Se on kyllä työlistallamme, mutta ei aivan vielä työn alla.

Ja toivomme, ettei tuo työlista ole turhan pitkä. Lainaanpa vielä sähköpostitse esittämääni perustelua:

Samalla uudistaisin jo joskus esitetyn toivomuksemme, että tavanomaisen viljelyn, "tehoviljelyn" sadot pitäisi esittää erikseen. Ne voi kyllä "kaivaa" kokonaissadoista, mutta kun teillä on paremmat tietokoneet ...😊

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä erityisesti liharyhmä panttaa tietoa eikä julkaise pöytäkirjojaan netissä. Sen 14.05.19 kokouspöytäkirjasta:

Seuraavat kokoukset
• 20.8. klo luomuliharetki // sikatila + nautatila
• 29.8 klo 13.00 HoReCa-kokous yhdessä
kasvisarvoketjutyöryhmän kanssa
• 5.9. klo 10-13 Liharyhmän kokous Keskolla Kalasatamalla
• 26.11 kaikkien arvoketjutyöryhmien pikkujoulut

Jos tuon pikkujoulun ohittaa, ryhmällä on ollut jo 3 kokousta, ilman pöytäkirjoja. Nyt, kun juuri kaipaisi luomulihan tilanteesta enemmän tietoja. (vaikkapa tämänvuotisen luomukinkkukeskustelumme taustaksi.)

Mikä oikeus meillä on ne nähdä? Tämä:

Arvoketjutyöryhmät ovat osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.