Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

[Heikki Jokipii]

Jos näin tehdään ...

Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020

... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.

[Matti Pekkarinen]

Tulokset eivät olisi julkaisukelpoisia. Tutkijoita syytettäisiin vihapuheesta....
Aiemmin puheena olleeseen, kysymyksestä siitä, koskeeko kylmyys ja kasvien kehityksen viivästyminen enemmän luomuun vai tosiviljelyyn, sanoisin, että eroa ei ole muuten kuin taloudellisen lopputuloksen kannalta: luomussa halla on viljelijälle selvästi parempi... jopa toivottu(?): http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm .

Halla ja syyssateet haittaavat viljoja molemmissa tuotantosuunnissa suunnilleen samalla lailla molempia. Teoreettisesti voisi kyllä ajatella, että luomussa eloperäisten lannoitteitten runsas (?) käyttö venyttäisi kasvien typensaantia ja siten myös viljan kypsymistä. Tosiasiassa luomupellot näyttävät olevan yleensä alilannoitettuja. Ja luomussa ainakin aiemmin suosittiin "perinnelajikkeita", jotka ovat aikaisempia kuin uudet, satoisat lajikkeet.

[Heikki Jokipii]

Voi olla, ettei tuota eroa ole. Kun näinkin nyt kerrotaan:

Puinnit myöhässä mutta luomuruis irtoaa silti pellosta Mikkelissä

Pariinkin kertaan tuossakin lajikkeet mainitaan:

Silti Siitari pitää vielä mahdollisena laadultaan ja määrältään kohtalaista satoa kasvattamastaan maatiaisrukiista, joka on hybridilajikkeita viljelyvarmempaa vaikkei välttämättä yhtä satoisaa.
[...]
Rukiin viljelijöitä on Etelä-Savossa vähän, mitä Siitari ei ihmettele.
— Ikä on mennyt opetellessa kylvö- ja korjuuaikoja ja lajikevalintoja, sanoo hän — arvellen jotain myös oppineensa.

***

Jos kuitenkin itsepäisesti vielä jatkan spekulaatioitani. Viime talvena kiinnitimme huomioita
tämän uutisen tähän tietoon:

Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljan määrää.

Nyt:
a) onko tuo tuoreviljan osuus luomussa suurempi kuin tavanomaisessa?
b) voisiko (joskus? usein?) käydä niin, että säiden takia (luomu)vilja olisi pakko korjata tuoreviljana, vaikka muuta olisi alunperin suunniteltu?

Luken luomusatotilaston tieto, että tuoreviljassa yhteensä luomun osuus oli 12,2% (v. 2016), voisi viitata ainakin kohtaan a).

PS. 6.9.17: Selvennys. Kun kokonaistilanne oli tämä (lihav. HJ):

Kaikkiaan luomuviljaa korjattiin 78 miljoonaa kiloa. Määrä on noin kaksi prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.

Sen osuus ei siis ole muuttunut. Toissa vuonna luomuviljasato oli 2,3 prosenttia koko viljantuotannosta.

[Heikki Jokipii]

Jos näin tehdään ...

Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020

... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.

Kyseisen päätöksen perusteena tämä selitys ei minusta oikein pidä vetta:

Hamkin opetusmaatila siirtyy luomuun – Taustalla luomutuotannon parempi kannattavuus

– Toimenpiteitä siirtymän toteuttamiseksi on jo tehty. Taustasyinä on yleinen maatalouden kehitys sekä luomutuotannon parempi kannattavuus, kertoo maaseutuelinkeinojen koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen.

Miksi tuo opetusmaatila on tuolla tavoin kannattavampi? Onko niin, että se saa, maatilana, kaikki viljelyyn, ja erityisesti vielä myös luomuviljelyn tuet? EU:sta ja Suomesta? Oppilaitoksena se ei varmaankaan ole riippuvainen tilan tuloksesta?

Miten on, en tiedä. Mutta tavallaan tästä tulee yhä mielenkiintoisempi tapaus. Koska minun käsittääkseni tuon laitoksen koko talouskin on julkista tietoa? Jo nyt, jos olen oikeassa?

Jos kyse ei ole tuosta opetustilan kannattavuudesta vaan luomutuotannon yleisestä kannattavuudesta ... niin ....tutkitaan asiaa lisää ....

[Heikki Jokipii]

Pahalta näyttää, tämä yleistilanne:

Sateinen viikonloppu tulee pahaan saumaan: Alkutekijöissään olevat puinnit keskeytyivät jo nyt

Vaikka ehkä siis tuon asian tarkkailu menee aiheestamme, otsikostamme hiukan sivuun, niin onpahan kuitenkin taustana, kun syksymmällä vertailemme kummankin viljelytavan suoritusta tänä vuonna.

[Heikki Jokipii]

Tuohon edelliseen MT tänään vielä lisää:

Puinneissa katastrofi jo häämöttää, mutta viljelijöillä riittää vielä uskoa

Eikä Ilmatieteen laitosskaan oikein tuota uskoa tue tai anna toivoa:

Kaatosateet jatkuvat – Kainuussa sataa melkein vaaksa viikossa

[Heikki Jokipii]

Ja sataa ... muuallakin maassa.

[13.9.17: ] Toinen kuva:

Lukijan pysäyttävä kuva uivista pyöröpaaleista: "Ei ole oikein puintikelit"

Näin ...

Puintisyksystä on tulossa pitkä ja osa saattaa jäädä puimatta

... mutta:

Sato näyttää edelleen määrän suhteen vähintäänkin kohtuulliselta, kunhan se vain saadaan korjattua. Jos sateinen ja märkä sää jatkuvat, viljaa, erityisesti kevätvehnää sekä valkuaiskasveja jää monin paikoin puimatta.

[Heikki Jokipii]

Tästä 1800-luvun nälkävuosia koskevasta wikipedia-artikkelista löytyi tällainen tieto:

Kaikki avustustoiminta osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Suomen viljantuotanto oli ollut normaalisti neljä miljoonaa tynnyriä, mutta vuonna 1867 vain 2,4 miljoonaa tynnyriä.

Toisesta paikasta tämä:

Tynnyriä käytettiin ennen myös tilavuusmittana. Vuodesta 1855 Ruotsissa tynnyri nestetavaran mittana oli 125,62 litraa ja kuivan tavaran mittana 146,35 litraa. Suomessa tynnyri kuivaa tavaraa oli 164,88 litraa. Tervatynnyrin koko oli 125 litraa (Rostockin mitta).

Niinpä normaalisato tuolloin oli 4 000 000 * 164,88 litraa. Eli noin 660 miljoonaa litraa.

Vuoden 2016 viljasatoa pidettiin Suomessa aika pienenä kun se oli n. 3500 miljoonaa ki!oa. Karkeaan vertailuun varmaan kilo ja litra voidaan samaistaa. Väkiluvut: silloin n. 2, nyt noin 5,5 miljoonaa.

Silloin koko viljasato oli luomua.

Jos nyt o!isi, niin saamme hyvin karkean arvion siitä, mikä sato olisi kertomalla v. 2016 luomusadon noin 80 miljoonaa kiloa kymmenellä. Eli 800 miljoonaa kiloa.

[Heikki Jokipii]

Pientä paniikin makua tässä jo on:

MTK-liittojen toiminnanjohtajat vaativat kriisitoimien pikaista valmistelua kadon varalle: "Pahin syksy vuoden 1987 jälkeen"

Vaikkei tilannetta voikaan verrata 150 vuoden takaiseen. Eikä siis ihmishenkiä ole uhattuna, taloudellisia arvoja kyllä. Osa eläimistä saattaa menettää henkensä aiemmin kuin on suunniteltu:

Hän [Jari Kauhanen Pohjois-Savosta] ja Matti Tyhtilä Pohjois-Suomesta ovat huolissaan kotieläintilojen rehutilanteesta.

"Eläimistä on satotilanteen takia jouduttu jopa luopumaan", Tyhtilä kertoo.

PS. Nykyisin on siis näin:

Uusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.

Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?

[Heikki Jokipii]

Pieneen paniikkiin onkin hyviä syitä:

Puinteja aloitetaan nyt puolipakolla: Viljaa jäämässä kasapäin peltoon kolean kesän takia

Lämpösummaa on kertynyt paljon kitsaammin kuin kaksi vuotta sitten, mutta enemmän sentään kuin katovuonna 1987.

Syksystä on tulossa katastrofaalinen monelle tilalle, kun kolean kesän takia viljat eivät valmistu. Tilanne on paljon pahempi kuin edellisenä koleana kesänä 2015. Silloin lämmin syksy pelasti sadon, nyt niin ei ole käymässä.

PS. 16.9.17 Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamiehen toimittaja twitterissä 13.9.17:

Joko on esitetty veikkauksia siitä, minkä verran valtakunnassa jää viljaa korjaamatta? Oma veikkaus 30 %. Tästä eteenpäin myös laatuongelmia

[Heikki Jokipii]

PS. Nykyisin on siis näin:

Uusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.

Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?

Vastaus tuli MT:ssa. Vakuutuksillapa hyvinkin. Miten kuten:

Satovahinkovakuutus ei korvaa kylmän kesän aiheuttamia menetyksiä

[Heikki Jokipii]

Tämän uutisen tästä tiedosta ...

"Isännät eivät mielellään jätä viljaa peltoon" – märkä syksy lisää kuivauslaskua 40 miljoonaa euroa

Nyrkkisääntönä voidaan arvioida, että 17 prosenttia kostean viljan kuivaukseen kuluu öljyä 20 litraa hehtaaria kohti ja 25-prosenttisen 80 litraa, kun hehtaarisato on 3 500 kiloa.

... tulee mieleen kuinka luomuväki syyttää tehoviljelyä typpilannoitteen valmistukseen (nykyisin!) kuluvan öljyn takia. Nyrkkisääntöarviona on, että myös sitä kuluu Suomessa n. 80 litraa hehtaaria kohti. Jos siis halutaan tuollaisia satoja.

[Heikki Jokipii]

Tämä kokonaissysteemi näyttää todella tehokkaalta. Niin tehokkaalta, ettei edes valtion toisella kädellä harjoittama luomuseikkailupolitiikka sitä hetkauta:

Surkeat satonäkymät eivät aiheuta katastrofia – "Viljasato puolittui, eikä kansalaiset huomanneet mitään"

Merkittävä osa viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta huonon sään vuoksi. Sillä voi olla isoja vaikutuksia moneen asiaan, mutta ruisleipää pöydästä ne eivät vie.

Edellisen kerran todella huono sato saatiin vuonna 1987.

– Vuonna 1987 viljasato puolittui normaalista, eikä kansalaiset huomanneet mitään, muistuttaa valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.

Mutta toisaalta luomuviljely ei kyllä tätä toimintaa käytännössä yhtään tuekaan. Luomuviljelystä ei käytännössä juuri jää ylimääräistä varastoitavaksi, ja käytettäväksi niin sanoakseni tällaisessa normaalissa poikkeustilanteessa. Kun vielä valtaosa (ihmiselle kelvollisesta) luomuviljasta viedään maasta pois.

Vaikka luomuväki usein puhuukin huoltovarmuudesta luomun perusteena. Mutta siinä onkin sitten taustalla äärimmäinen skenaario, jossa yhtäaikaa loppuvat ruoka, lannoitteet ja ehkäpä vielä (maan rajojen ulkopuolelta saatu) energiakin. Tai (ja?) sitten taustalla on tämä idea, eli että peltoja pidetään viljelykelpoisina, vaikkeivät ne nyt juuri mitään tuottaisikaan.

[Heikki Jokipii]

Mustialan osalta tämä on jo alustavasti laskettu:

Mustialan opetusmaatila siirtyy luomuun

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila siirtyy luomutilaksi. Siirtymävaihe peltojen osalta aloitetaan vappuna 2018 ja maidontuotannon osalta vuonna 2019. Vuoteen 2020 mennessä sekä pellot että maidontuotanto ovat luomussa.

─ Siirrymme luomuun taloudellisista syistä. Luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa. Pystymme siirtämään tätä säästöä henkilöstökuluihin ja opetukseen, kertoi Maaseutuelinkeinot-koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen HAMK:sta

─ Tuottavuus saadaan tuotteiden korkeammasta hinnasta sekä vähäisistä panoskustannuksista, vaikka tuotostasot putoavatkin luomuun siirtymisen myötä jonkin verran, Korhonen jatkoi.

Nyt sitten odotetaan enää tietoa, kuinka paljon ne tasot putoavat/putosivat. Muistaen myös välivuodet tai mahdollinen loisiminen ravinnehuollossa.

Kun tämä ilmeiseti on koko operaation tarkoitus ...

Rönnin mukaan asenteet ja muutosvastarinta sekä vertaistuen puute ovat tähän asti olleet esteenä luomuun siirtymiselle.

─ Nyt tarvitaankin positiivisia esimerkkejä ja vuorovaikutusta. Siksi Mustialan siirtymisellä luomuun on suuri merkitys alueen viljelijöille. Uskon, että perinteisen maatalousoppilaitoksen siirtyminen luomuun noteerataan myös valtakunnallisesti, ja sillä on vaikutusta koko Suomessa, Päivi Rönni summasi.

... niin vaatia voi, että tämän mallitilan kaikki luvut esitetään sitten erityisen täsmällisesti. Siltäkin osin, paljonko lisää maataloustukea tuolla järjestelyllä saadaan.

[Jarrumies]

Jukka Korhonen unohti tuossa mainita luomutuet kokonaan.

Kannattaa heti pyytää laskelmat nykyisestä satotasosta ja ennuste tulevasta luomun satotasosta lajikkeittain.

Ja nuo laskelmat, joihin päätös perustuu ja joiden mukaan "luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa".

Käsittääkseni HAMKin on nuo luvut annettava julkisuuslain perusteella.