Author Topic: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Read 69693 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #180 on: 24.07.17 - klo:07:29 »
MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):

Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa – Härkäpapu ja rapsi nosteessa

Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.

Suuren suuri ei luomun panos tuohon parantuneeseen kokonaissatoon kyllä ole. Jopa siinä tapauksessa, että se ei se olisi tuottanut mitään, ei sen noin 2% puuttuminen juuri edes näkyisi tuossa tilastossa.

Varsinaista luomuhyväksyttyä alaa on muuten ELY-keskusten ennakkotiedon mukaan 226 700 hehtaaria eli hiuksenhienosti yli 10 prosentin. Tuon tiedon avulla voi nyt tänä vuonna helpohkosti päässä laskea, minkäkokoinen luomutuotannon oikeastaan pitäisi olla.  8)
« Last Edit: 24.07.17 - klo:10:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #181 on: 24.07.17 - klo:17:08 »
MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:

Quote
Kamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.

Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.

Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.

Ja ettei totuus unohtuisi, tässä rinnalle tämä toinen kauraa v. 2016 viljellyt varsinais-suomalainen tila tästä MT:n artikkelista:

"Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato"

Quote
Maanviljelijä Riku Olli Mynämäeltä korjasi viime vuonna 50 hehtaarin kaura-alaltaan keskimäärin lähes 7 000 kilon hehtaarisadon.

Hän voitti Käytännön Maamiehen järjestämän satokilpailun 8 820 kilon hehtaarisadolla kaurasarjaan ilmoittamallaan lohkolla.

Tietysti tuokaan esimerkki ei ole tilastollisesti edustava vaan epätyypillinen sekin. Mutta tilastothan myös edellä esittelin.
« Last Edit: 24.07.17 - klo:17:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #182 on: 02.08.17 - klo:05:58 »
MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):

Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa – Härkäpapu ja rapsi nosteessa

Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.

Nyt tuohon optimismiin on tullut tällaisiä varjoja:

Kesä ollut idässä ja pohjoisessa kylmempi kuin katovuonna 1987 – viljojen ehtiminen puintikuntoon epävarmaa

Quote
”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.

Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.

Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?

Tämmöinen pätkä oli ohjeessa peltokasvien luonnonmukaisesta viljelystä (pdf, aika iso):

Quote
Luomuviljelyssä kevätvehnän kasvuaika piteni useil-
la päivillä. Kasvuajan piteneminen saattaa johtua typen
pitkään kestävästä vapautumisesta kasvukaudella. Myös
niukka fosforin saanti voi pidentää kasvuaikaa. Tämän
vuoksi luomuviljelyn lajikevalinnassa korostuu lajikkei-
den aikaisuus. Luomuviljelyssä käytössä on tässä suh-
teessa erilaisia viljelykäytäntöjä.
« Last Edit: 03.08.17 - klo:08:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #183 on: 03.08.17 - klo:06:19 »
Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...

Quote
Luomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.

– Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
(Jne.)

... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".

Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.

Jos tuota johonkin vertaisi, niin vaikka YLE:ssä olleeseen juttuun helsinkiläisestä miehestä, joka oli yli 10 vuotta kyennyt elämään vailla sähköä, sähkösopimusta. Hän elämällään osoitti, että se on yhä nykymaailmassakin mahdollista. Pärjääminen on kyllä vaatinut kekseliäisyyttä ja vaivannäköä. Mutta hän ei siis tuona aikana ole joutunut maksamaan ensimmäistäkään sähkölaskua. Eikä tietysti ole  yhtään tuhlannut sähköä. Häntä ei myöskään tuona aikana ole uhannut sähköisku eikä tulipalo viallisten sähkölaitteiden takia. Sähkökatkotkaan eivät hänen elämäänsä ole vaikuttaneet haitallisesti. Todellakin, mikä ihailtava riippumattomuus ulkoisista (tuotanto)panoksista! Mutta ... tai siis ...
« Last Edit: 03.08.17 - klo:14:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #184 on: 07.08.17 - klo:08:35 »
Tämä kuulemma alkaa näkyä vasta nyt ...

EU-tukitarkastaja: sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen näkyy pelloilla

... mutta kyllä se meidän havaintojemme mukaan on tavallaan näkynyt luomuviljelyssä koko ajan. Vaikka vain viitaten iskulauseeseemme, miten sillä Suomessa tuotetaan n. 2% ruoasta 8-10% peltoalalla.

Mutta tuosta uutisesta minulle ei selvinnyt, onko tuollainen näennäisviljely nyt EU:ssa sallittua vai ei.

Toisaalta kerrotaan, että sadon saa jättää peltoon, mutta toisaalta olisi näin:

Quote
EU edellyttää tukiehdoissaan, että kaikilla tukimuodoilla viljelijä tuottaa "korjuu- ja markkinointikelpoista satoa". Tukiehtojen täyttymistä valvotaan joka vuosi osalla tiloista, joista osa valikoituu kohteeksi satunnaisotannalla, osa riskikartoituksen perusteella.

Olen ymmälläni. Ainoa looginen ulospääsy tuosta olisi se, että tuotetaan korjuukelpoista satoa, joka kuitenkin jätetään korjaamatta? Se kuulostaa täysin järjettömältä,  mikä ei tietysti estä sitä, että se olisi totta.
« Last Edit: 23.08.17 - klo:03:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #185 on: 08.08.17 - klo:15:07 »
Taitaa hiukan olla veitsenterällä kaikiltakin osin:

Viljan puinnit täyteen vauhtiin vasta syyskuun puolivälissä, kesä uhkaa loppua kesken
Öljykasvien ja härkäpavun valmistuminen on jo veitsenterällä.


Eli miten käy sadon? Ja miten käy luomusadon? (Ks. 2.8.17 edellä)
« Last Edit: 08.08.17 - klo:15:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #186 on: 22.08.17 - klo:19:13 »
Tämä löytyi luomukasvistyöryhmän muistiosta:

Quote
• Monissa luomukasviksissa ongelma, että vasta heinäkuussa saadaan
avomaalta uutta tavaraa kauppaan
• Tavanomaisella puolella lannoitteet toimivat paremmin kylmässä,
luomussa ravinteiden saanti perustuu niin paljon maan kuntoon ja
mikrobeihin, maan oltava lämmin jotta maan ekosysteemi toimii kunnolla
• Taimia on turha laittaa maahan turhan aikaisin

Eli sääntö tuo taitaa olla?  Luomuviljely ei oikein hyvin sovi tänne pohjoisiin oloihin?
« Last Edit: 23.08.17 - klo:01:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #187 on: 23.08.17 - klo:01:52 »
Siis jokseenkin päinvastoin, mitä MEP Petri Sarvamaa ja Pro Luomu 5 vuotta sitten väittivät:

Suomen arktisuus antaa ”luontaiset edellytykset” luomulle?

Quote
”Keski-Euroopasta katsoen Suomi on syrjäinen, arktinen ja harvaanasuttu maa. Nämä ominaisuudet voidaan nähdä myös voimavaroina: ne antavat meille luontaiset edellytykset kehittyä vahvaksi luomumaaksi.”
(lihav. HJ)

Jos luomuviljelty ala olisi niin suuri, että sillä olisi merkitystä Suomen huoltovarmuudelle, tuo sadon hitaampi kypsyminen olisi jopa jonkinlainen riski.
« Last Edit: 23.08.17 - klo:03:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #188 on: 23.08.17 - klo:14:52 »
Toivottavasti en tässä syyllisty rusinoiden poimintaan pullasta, mutta hiukan tämäkin uutinen tukee sitä, mitä edellä sanoin (lihavoinnit minun):

Laadunmenetykset huolettavat viljanviljelijöitä – "seiniä on syöty jo pitkään"

Quote
Puontin peltopäivä toi viime viikon perjantaina viljelijät yhteen. Myöhässä oleva kasvukausi puhutti paikan päälle saapuneita.

Quote
Myöhäisen sadonkorjuun aiheuttamien haasteiden lisäksi miehet pelkäävät laadunmenetyksiä. Laatu menetetään helposti, jos säiden takia puinteja joudutaan paljon lykkäämään.

Quote
”Luomuviljoille kevät oli epäedullinen, sillä vilja kasvoi hitaasti. Rikkaruohot kasvavat aina, ja ne saivat tänä keväänä vallattua alaa viljalta”, Kari Raininko toteaa.

Rainingon luomutila on maatalousyhtymä, jossa viljellään viljojen lisäksi myös kvinoaa, hernettä ja härkäpapua.

”Herne on kärsinyt tästä vuodesta eniten, mutta kaikki kasvit ovat myöhässä lajista riippuen jopa kolme viikkoa”, Juha Raininko huokaisee.

Quote
”Tarvitaan lisäksi hyvää tuuria, että kaikki toimii ja koneet sekä miehet pysyvät kunnossa”, Juha Raininko lisää.

”Päivät lyhenevät nopeasti. Puintikelpoinen aika vähenee samaa tahtia, sillä kaste tulee yhä aikaisemmin”, Kari Raininko toteaa.

Hän lisää, että keväällä hyvin tilaa saaneet rikkakasvit lisäävät kasvuston kosteutta entisestään. Nyt toivotaan aurinkoa ukkoskuurojen sijaan.

Selventäen, mitä halusin sanoa: ainakin tämän esimerkin valossa nämä inhottavat säät kohtelevat kaltoin erityisesti luomuviljelyä?

Lopullinen totuus on tietysti syksyn satotilastoissa.
« Last Edit: 23.08.17 - klo:15:27 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #189 on: 25.08.17 - klo:14:40 »
Luomulihan osuus Ruotsissa on tuotannosta ja kulutuksesta selvästi suurempi kuin meillä ...

Ruotsissa luomubroilerin tuotanto kasvaa vauhdilla

Quote
Luomun osuus koko broilerintuotannosta on vain yksi prosentti.
[...]
Kaikki sianlihantuotanto huomioiden luomun osuus on kaksi prosenttia.
[...]
Naudanlihan osuus kokonaisteurasmäärästä on 15 ja lampaan 23 prosenttia.

. .. mutta yhteensä kuitenkin melko alhainen sielläkin, jos tarkastelemme tilannetta yhteensä. Tässä tarkoituksessa otamme tiedon eri lihalajien kokonaiskutusksesta täältä, Jordbruksverketiltä:

Konsumtion och förbrukning av kött

Noilla tiedoilla sitten saamme arviot "medelsvenssonin" luomulihan kulutuksesta (kg, 2016):

Sianliha 33.5 * 0.02 = 0.67
Naudanliha 25.6 * 0.15 = 3.84
Broileri, linnunliha 26.1 * 0.01 = 0.26
Lampaanliha 1.8 * 0.23 = 0.41

Tuossa siis kunkin lihalajin koko kulutus per asukas, luomun osuus, luomulihan kulutus tuolla osuudella laskien.

Yhteensä ruotsalainen söi siis 87 kiloa lihaa. Josta luomua oli 5.18 kiloa. Eli osuus 0.0595, pyöristettynä 6 prosenttia.

Moninkertainen määrä Suomeen verrattuna (alle 1 kilo/asukas), mutta vähän, jos sitä ja sen osuutta vertaa Ruotsin luomualan 17,1 prosenttiin.
« Last Edit: 31.08.17 - klo:05:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #190 on: 28.08.17 - klo:07:12 »
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.

Tuon sitten pitäisi näkyä jotenkin luomulihan ja -maidontuotannossa. (Onkohan niistä saatavissa yhtä pitkiä aikasarjoja?) Ja tavallaan vähän näkyykin, tässä (ihan viime vuosilta): 

http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto

Klikkaa vaihtoehtoa "Vastaanotettu luomumaito". Samaan tapaan luomulihan tuotannon on kerrottu kasvaneen:

Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen

Mutta edelleen niidenkin prosenttiosuus jää huomattavasti sen alle, mikä olisi "odotusarvo" tuo viljelypinta-ala huomioon ottaen. Eli on siinä 1,4-2,4 prosenttia, kaikesta tuotannosta.

Tämä uutinen ei tuota kuvaa muuta:

Luomulla väkevä kesä - maitoa lisää ja kasvisten jalostajakin innostui

Quote
Luomumaidon tuotannossa eletään taas vahvaa nousukautta viime talven lievän notkahduksen jälkeen. Heinäkuussa tuotettiin 5,6 miljoonaa litraa luomumaitoa, mikä on lähes viidennes enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

Luke julkaisi perjantaina heinäkuun maidontuotannon tietoja. Luomumaitoa tuotettiin yli miljoona litraa enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tavanomaisessa tuotannossa maitomäärä pysyi ennallaan.

Sillä viidenneksen kasvun jälkeenkin luomumaidon osuus jää noin 3 prosenttiin.

Meitä hämästytetään uutisella, jossa kerrankin myönnetään, että luomutuotanto saattaa törmätä huonoon kysyntään (lihav. HJ):

Quote
Luomuväkeä hemmoteltiin myös toisella myönteisellä uutisella.

Elintarvikekonserni Apetit on lähdössä luomumarkkinoille. Kaksi kertaa yritys on lopahtanut kysynnän puutteeseen, mutta nyt kauppa on alkanut vaatia kotimaisia luomupakastekasviksia, kertoo johtaja Markku Iivonen Apetitilta.

Vrt. laskelmiin edellä, joissa tuli esille, miten luomuvihannesten kokonaistuotannossakin kasvu näyttää vähintäänkin pysähtyneen. Vaikka samaan aikaan meille kerrotaan, kuinka "Suomi luomuistuu" (kun sen osuus myynnistä on noussut 2 prosenttiin!).

Eikä ihan varmoja olla siitäkään, meneekö tuo luomumaitokaan kaikki kaupaksi. Se sanotaan näin:

Quote
Luomumaidon tuotanto saattaa kasvaa turhankin nopeasti eivätkä markkinat ehdi mukaan.
« Last Edit: 28.08.17 - klo:08:04 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #191 on: 28.08.17 - klo:13:04 »
Quote
”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.

Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.

Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?

Perunan osalta nämä pahat aavistukset sitten toteutuivat:

Peruna ei yllä normaalisatoon – halla puri myöhässä olevia kasvustoja

Quote
Perunantutkimuslaitos varoitteli sunnuntaina yöhallasta. Ja syystä – maanantaina aamulla Ylistarossa oli maanpinnassa miinus 1,5 astetta, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto kertoo.

Halla ei ole tavallista aikaisemmassa, mutta kun kasvustot ovat 2–3 viikkoa normaalista myöhässä, sen vaikutukset tuntuvat. "Tänä vuonna olisi toivonut, että hallat olisivat tulleet vähän myöhemmin."

Tuomiston mukaan perunasato ei tänä vuonna yllä normaalilukemiin.

Myöhemmin saamme tietää, kuinka luomuperunan on käynyt. Voi olla, että ei niin huonosti kuin olettaisi, koska käsittääkseni suuri osa luomuperunasta viljellään Ahvenanmaalla, jota meri suojelee halloilta.

Ei, nyt olin mutu-tietoineni väärässä! Ahvenanmaalla ei luomusatotilastojen mukaan luomuperunan viljely ole kovin merkittävää, sen sijaan Pohjanmaalla (suhteessa) on. Tuon väärän vaikutelman olin saanut jostain kaupan luomuperunapusseista. Ehkä ne Ahvenanmaan luomuperunat (n. 200 000 kiloa v. 2016) myydään juuri Helsingissä?

***

Muitakin viljoja tuo halla on voinut vahingoittaa:

Puintien aloitus venyy entisestään – halla nipisti jo keskenkasvuisia kasvustoja

Tuossakaan ei ole erikseen tietoja luomuviljelystä.

Tuli tästä mieleen ...

Quote
Syyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.

... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa  kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)

***

Tässä vielä Pro Agrian tuore eli tälle päivälle päivätty yleisarvio asiasta:

AJANKOHTAISTA KASVINTUOTANNOSTA 28.8.2017

Otetaan siitä esille:

Quote
Peruna

Aikaisimmat perunalajikkeet alkavat tuleentua. Satonäkymät ovat tyydyttävällä tasolla. Satovaihtelut ovat tänä vuonna perunalla erittäin suuria. Ruttopaine on melko kova ja ruttoa näkyy kasvustoissa, jos ruiskutusväli on vähänkin venynyt. Viileä sää on kuitenkin hidastanut ruton etenemistä kasvustossa. Perunakasvustotkin kaipaavat vielä lämpöä. Tärkkelysperunan vastaanotto alkaa 6.9.. Tärkkiperunalla tärkkipitoisuudet ovat ajankohtaan nähden tavallista matalammalla tasolla. Viime yönä halla vioitti perunakasvustoja kylmimmillä alueilla.
« Last Edit: 28.08.17 - klo:15:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #192 on: 29.08.17 - klo:17:23 »
Yhä vielä on näin :

Kasvukausi edelleen jopa kolme viikkoa myöhässä

Nyt asian kehittyminen on tavallaan vain ... jännää. Silloin joskus +100 vuotta sitten kirkonkellot olisivat kutsuneet koko kansaa rukoilemaan ...

Mutta minulla on kyllä asiassa tämä (voisiko sanoa) "verenhimoinen" odotus ja ennustus: erityisesti luomusadot romahtavat tänä vuonna.  Se on siinä nyt sanottu, jotta ei voi syytttää jälkiviisaudesta. Elllei niin käy, niin myös etukäteistyhmyydestä voi minua syyttää, tietysti, sitten, sinä tapauksessa.

Tämä "etiäinen" on nyt vaihteeksi sellainen, etten tätä nyt pyri tai pysty tavanomaiseen tapaan yksitlyiskohtaisilla tieteellisillä asiantuntijalähteillä perustelemaan. Mutta jotain syitä asialle on edellä esitetty.

Edelleen 30.8.17:

Asiantuntija varoittaa: Pohjoisen viljat eivät ehkä ehdi valmistua

Quote
"Syyskuu ratkaisee", Peltonen toteaa.

Jos syyskuu on tavallista lämpimämpi, tilanne on taulukossa esitettyä parempi.

"Jos se taas on sateinen ja kylmä, huonosti käy monien kasvustojen osalta."
« Last Edit: 30.08.17 - klo:05:07 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #193 on: 31.08.17 - klo:04:58 »
Kaikkia kasveja ei tämän kesän sää ole haitannut:

Mitä kuuluu sokerijuurikkaalle? No hyvää!

Quote
Kaikilla Suomessa viljeltävillä kasveilla ei kuluva kasvukausi ole mennyt niin huonosti. Suomalainen sokerijuurikas kasvaa ja voi hyvin.

Viileä kasvukausi ei ole vaikuttanut juurikkaisiin yhtä paljon kuin muihin viljelykasveihin.

"Juurikkaan osalta ei olla myöhässä ja sadon osalta ollaan viiden vuoden keskiarvossa", Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner kertoo.

Mutta siinäkin tulee samalla kerrottua, että joitakin kasveja se sää on haitannut.

Kun siinäkään ei muuta kerrota, uskallan olettaa, että se tilanne on säilynyt samanlaisena kuin ennen: sokerijuurikasta ei vieläkään viljellä Suomessa luomuna. Ei, en minä sitä erityisesti kaipaa, muuhun kuin korkeintaan joihinkin vertailuihin.

Vaikka sokerijuurikas voisi olla juuri sellainen MEP Petri Sarvamaan ja Pro Luomun näkemyksen (ks. edellä 23.08.17 ja linkit) mukaan Suomen luomuimagoon sopiva arktinen viljelykasvi:

Quote
"Tällainen sää, että päivisin lämpötila kohoaa lähelle 20 astetta, saa juurikkaat kasvamaan voimakkaasti. Syyskuulle toivomme aurinkoisia päiviä ja pieniä yöpakkasia, jotta sokeri siirtyy tehokkaasti lehdistä juuriin", Tanner luettelee.

Pakkanen saa sokerijuurikkaan varastoimaan lehdistössä olevan sokerin itse juureen. Siksi pienet kylmät jaksot ovat juurikasmailla toivottuja.
(lihav. HJ)

(Oli, oli tämä pilkkaa, ei niinkään rakentavaa keskustelua. Mutta pilkallakin on oma paikkansa.)
« Last Edit: 31.08.17 - klo:09:32 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12010
    • View Profile
    • Email
Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta
« Reply #194 on: 03.09.17 - klo:15:29 »
Tuli tästä mieleen ...

Quote
Syyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.

... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa  kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)

Minulle tavallaan vastattiin (VYR):

Viljojen pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla kielletty!

Quote
Pakkotuleennuttamisen seurauksena viljasato menettää kauppakelpoisuutensa. Elintarvikekäyttöön menevää viljaa ei Suomessa saa käsitellä glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta. Rehuohran ja -kauran glyfosaattikäsittely ei ole tarkoitettu pakkotuleennuttamista varten vaan ainoastaan juolavehnän torjuntaan. Rehuviljojen kohdalla tästäkin käytöstä on vapaaehtoisesti luovuttu sopimustuotannossa. Glyfosaattikäsittely ennen puintia heikentää viljan laatua, erityisesti itävyyttä, mutta suurin riski sillä on  tehdä merkittävää vahinkoa suomalaisen viljan sekä siitä jalostettujen elintarvikkeiden imagolle.

Korostimpa kuitenkin lihavoimalla nuo sanat.  ;D

Jos sitten toisaalta on näin ...

Quote
Laadun suhteen pelkona katovuosi

Kasvukausi on kahdesta kolmeen viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Puintien viivästyminen aiheuttaa huomattavan laaturiskin. Esimerkiksi Pohjanmaalla kevätvehnäkasvustot ovat vielä vihreitä. Lämmin syksy voi parantaa tilannetta. Syyskuussa lämpösumman kertyminen on kuitenkin hidasta ja puintipäivät uhkaavat jäädä lyhyiksi.

... niin mitkä ovat nuo laadun heikkenemisen riskit kummassakin vaihtoehdossa, toisiinsa verrattuina?
« Last Edit: 03.09.17 - klo:15:57 by Heikki Jokipii »