Kasvissyönti maailman pelastuksena?

[Heikki Jokipii]

Vähän perspektiiviä (osin samoja tietoja kuin Lukella edellä):

Lihantuotanto on kolminkertaistunut Suomessa 60 vuodessa, parin viime vuoden aikana tuotanto on kääntynyt laskuun

Kulutuksen llasku on tällaista:

Lihan kulutus on viime vuosina vähentynyt huippuvuosista 2016–2018, jolloin lihaa syötiin reilu 81 kiloa henkilöä kohden.

Nykyinen lihan kulutus on noin 77 kiloa, kun mukaan on laskettu riista ja syötävät elimet. [..]

Pitkä kehitys:

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Jonka vielä muistaa. Tillilihapäivä kansakoulussa 1950-luvulla oli juhlaa! 

[Heikki Jokipii]

Vähän välillä naudanlihan puolesta:

Is Beef Production A Major Contributor To Climate Change?

Undoubtedly, by this time in your life you have read a hundred times, or maybe a thousand, that beef production is a “major contributor” to climate change. It’s one of those narratives that has become a continuous drumbeat in the progressive press. Probably, you have had no reason to question it. Without thinking about it, you likely assume that this narrative is probably true.

But there is good reason to think critically about this one. Among the various scare stories used to take further control of your life, this is one of the more important. With the war against fossil fuels, there is at least the pretense that their use can be reduced or eliminated without major effect on your lifestyle — i.e., just replace the energy from fossil fuels with “cheap” electricity from wind and sun. There is no such pretense with the war on beef. The end game is unabashedly to reduce your standard of living by taking away one of the most important and best parts of your diet.

So is it true that beef production is a major contributor to climate change? If you give the subject a moment’s critical thought, you will quickly realize that the proposition is wrong. And you will come to that conclusion even if you fully accept that methane gas in the atmosphere is a major contributor to climate change, and that cattle raised to produce beef emit large amounts of methane gas. There is an obvious logical flaw in the reasoning that is used to accuse beef production of being a major contributor to climate change.

Siitä eteenpäin yksityiskohtiin. Pääargumentti:

But what are these propagandists leaving out? Here’s the missing piece: the methane emitted by cattle comes from the digestion of the grass that they have eaten. But what happens to the grass if the cattle don’t eat it? The answer is, it dies anyway, and decays in the soil by bacterial action. That decay also produces methane. Is the amount of methane produced in this natural process more or less than the amount produced from digestion by cattle? I can’t think of any reason why it would be much different. It might even be more. The propagandists make the error of counting the methane emissions from beef cattle as “human” emissions, but the methane emission from decay of the same grass in the soil as “natural” emissions.

Kevin Killough at Just the News on May 13 has a report on the latest research. The researchers were Dr. Vaughn Holder of Alltech and Dr. Betsey Boughton of Archbold. Granted, these are agribusiness people, so take that into account if you want. The two studied the question of whether methane emissions from a pasture were greater or less depending on whether beef cattle were present on the pasture or not. The research took place at Buck Island Ranch, a wetland pasture about 150 miles outside Miami, Florida. Key result:

The researchers found that 19%-30% of methane emissions were from the cattle, but the rest was from the wetland soils. If the cows are removed, their research shows, it actually increases the amount of methane the wetland ecosystems give off.[/size]

[Heikki Jokipii]

Artikkeli kuvaa vaikeuksia keinolihan kehittämisessä:

With the cell-based meat revolution lagging, snake meat offers an alternative to help lower our carbon footprint

Ja esittää sitten vaihtoehdon. Syökäämme käärmeitä!

Why did it have to be snakes?

More economical than trying to replicate and tweak nature into growing steaks and sushi might be finding new sources of cultivated meat. In “Python farming as a flexible and efficient form of agricultural food security,” published in Scientific Reports, Daniel Natusch of Macquarie University in Sydney and colleagues explore the reptilian option, which is already a staple in Asia.

Snakes are great food sources. They don’t eat often, compared to chickens, cows, and goats. And 82% of the mass of a live snake can become “useable products,” the researchers write.

They analyzed the growth rates of 4,601 reticulated and Burmese pythons at two farms in Thailand and Vietnam. The animals were fed weekly on wild-caught rodents and fishmeal, and weighed and measured weekly for a year.

Both species grew rapidly, up to 46 grams (about a tenth of a pound) per day, females gaining faster than males. Growth rate in the first two months of life best predicted later body size.

The researchers also selected 58 snakes at the farm in Ho Chi Minh and fed them different proteins, including chicken, pork waste, rodents, and fishmeal. For every 4.1 grams of food consumed, the investigators could harvest 1 gram of python meat. “In terms of food and protein conversion ratios, pythons outperform all mainstream agricultural species studied to date,” the researchers write.

A bonus? About two-thirds of the snakes fasted for 20 to 127 days, while not losing much of their body mass.

And yes, snake meat tastes like chicken.

Perustelut ovat hyvin järkevät. Ötökkäruoassa järkevillä perusteluilla ei ollut osalle ihmisistä niin minkäänlaista merkitystä.

[Heikki Jokipii]

Tämä on varmasti myyjille vielä haastavampi paikka kuin konsanaan ötökät ja käärmeet:

Let them eat… mold? CRISPR gene-edited mushroom derivative used to ferment soy sauce can enhance nutrition and flavor of meat-free proteins

Syökää ravitsevaa hometta!

[Heikki Jokipii]

MT:n on tietysti myös otettava tämä linja. Olisiko Lukenkin:

Ulkomaista lihaa markkinoidaan erikoisilla väitteillä Keskon tukussa – asiantuntijat kyseenalaistavat eläinten mainioiksi väitetyt kasvuolot Etelä-Amerikassa

Mutta tiedämmekö Suomessa varmasti mikä on asioiden laita?

Tämän osaa kuvitella todeksi siellä cerrado-tasangolla:

Lyhyiden kuljetusmatkojen takia eläinten stressitaso on alhainen, teksti kertoo.

Jossa kuvauksen mukaan tulee kuorma-auto. Ja täysin stressittömästi (siis yllättäen) nauta menettää henkensä ennenkuin lähtee kuolleena samalla kuorma-autolla paloiteltavaksi, pakattavaksi ja syötäväksi.

[Heikki Jokipii]

Tässä tieto...

Opiskelijapariskunta syö lihaa päivittäin, muttei tunne siitä syyllisyyttä

... että 7 % suomalaista ei syönyt llhaa lainkaan v. 2022. Kaaviokuva, jossa...

Lähde: Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2013-2021, Kantar TNS Agri Oy Kuva: Katariina Kontturi / Yleaan.

Viittaa siihen, että tieto olisi saatu ihmisilta kyselemällä. Tuohonkin rinnalle olisi hyvä hakea rinnalle tieto (isojen) kauppojen tietokoneilta: mitä suomalaiset ostavat?

[Heikki Jokipii]

Aika huikeatakin optimismia tässä asiassa:

Climate-adaptive alternative proteins could replace up to two-thirds of animal proteins by 2050 and dramatically reduce need for agricultural land

In the least optimistic scenario, alternative proteins could displace a sixth of meat and dairy consumption in Europe. In the best-case outcome, they could replace two-thirds of animal proteins by 2050 and make the region self-sufficient.

Supportive policies for novel proteins hold the key to self-sufficiency and food security in Europe at levels last seen 30 years ago, according to a 10-country report by think tank the Green Alliance, commissioned by the Good Food Institute Europe.

Covering Denmark, France, Germany, Italy, the Netherlands, Poland, Romania, Spain, Sweden and the UK – 10 of Europe’s biggest agricultural countries – the research reveals that these nations collectively rely on twice as much foreign land for imports than the domestic land they use to produce exports. But a shift to alternative proteins, which require a fraction of the land needed for meat and dairy production, could enable nearly all of these countries to eliminate their reliance on imports to feed their citizens.

Siihen rinnalle tätä realismia Suomesta:

Kyselytutkimus selvitti suomalaisten suosikit ja inhokit lihan korvikkeeksi – perää pitävät hyönteiset ja levät

Sodexo Suomen teettämä kyselytutkimus kartoitti kuluttajien ajatuksia vastuullisesta ruokailusta. Suomalaiset eroavat monista muista kansallisuuksista mieltymyksellään kalaruokiin ja juureksiin lihankorvikkeena.

PS. Tuossa saattoi olla selitys edellisessä puheenvuorossa olleeseen (kansainvälisesti) ihmeellisen korkeaan lukuun lihaa välttäneistä. Voi olla, että monessa muussa maassa (tai kielessä) kalaa syödessään ihminen katsoo syövänsä lihaa?

***

Mutta he aikovat muuttaa tämänkin:

Gourmet dinner crafted from edible insects? Despite the ‘eew factor,’ taste profiles are promising

[Heikki Jokipii]

Tätä ei käy kiistäminen:

Laaja tutkimus: Ympäristö­ystävällinen ruokavalio voi laskea ennenaikaisen kuoleman riskiä merkittävästi

Nk. planetaarisesta ruokavaliosta oli kyse:

Ilmastonmuutos | Tutkimuksessa seurattiin yli 200 000 ihmistä, osaa jopa 34 vuoden ajan. Kasvisruokaa suosivalla ruokavaliolla oli yhteys pienempään kuolinriskiin ja ympäristökuormitukseen
[..]
Laaja yhdysvaltalainen tutkimus antaa vahvaa näyttöä planetaarisen ruokavalion eduista ihmisen terveydelle ja ympäristölle.

Planetaarinen ruokavalio viittaa tutkijoiden vuonna 2019 kehittämään ruokavalioon. Se painottaa kasvisruokaa, mutta sallii myös maltillisen määrän lihaa ja maitotuotteita.

Eipä kai tätäkään:

Pienemmän kuolleisuusriskin lisäksi ruokavaliolla on selviä etuja ympäristön kannalta.

Planetaarista ruokavaliota parhaiten noudattavien kohdalla kasvihuonepäästöt olivat 29 prosenttia matalammat, lannoitteita tarvittiin 21 prosenttia vähemmän ja viljelymaata käytettiin 51 prosenttia vähemmän.

(lihav. HJ)

Mukavasti jutussa  tuotiin siis esille vähäinen villjelymaan käyttö ympäristöarvona.

Luomuruoasta ja -viljelystä luopumalla voitaisiin säästää vielä suurempia viljelyaloja. Tähän viitaten:

Saman ruokamäärän tuottamiseen luomuviljely vaatii nelinkertaisen pinta-alan (2015)

[Heikki Jokipii]

Onko tämä realistin tai edunvalvojan puheenvuoro? Vai molempia:

Kasvismakkarasta puhutaan paljon, mutta tästä syystä se ei pysty haastamaan lihamakkaraa

Kuluttajat haluavat yhä lihaisampia makkaroita. Makkaran suosion arvellaan jatkuvan tulevaisuudessa yhtä vahvana kuin aiemmin.
TILAAJALLE
Perinteisten makkaroiden rinnalle nousee jatkuvasti uusia innovaatioita.

Suosituimmat niistä lienevät artesaani- ja raakamakkarat. Atrian lihavalmisteliiketoiminnan johtajan Paula Virtasen mukaan artesaanimakkaroiden osuus on jo 17 prosenttia grillimakkaroista.

TILAAJALLE
Haluatko lukea juttuja rajoituksetta?

PS. Vaikka se olisi artesaanimakkaraa, siitä ei tule yhtään luomuisempaa.

[Heikki Jokipii]

Josko lemmikkieläimet eivät olisi yhtä kranttuja kuin isäntäväkensä?

Meat makes up more than 90% of pet food ingredients world wide. Here’s how AI and precision fermentation could transform what our furry friends eat

Se ei välttämättä olisi merkityksetöntä:

Animal protein is in more than 93% of pet food products worldwide, according to the “Vegan Pet Food Market Share and Size 2023” report from The Insight Partners, New York… [And] if America’s dogs and cats were their own country, their consumption of meat products alone would ren ank fifth in the world.

Toinen iskulause, jonka ole kuullut: Saksan koirat syövät lihaa yhtä paljon kuin Itävallan ihmiset.

Iskulause toiseen suuntaan, jolla erityisesti luomuruokaa eläimille puolustellaan: eläimet syövät ne osat lihasta, jotka ihmisille eivät kelpaa. Mutta erityisesti luomuruoassa: niiden luomueläinten on täytynyt olla olemassa. Jotta tällaista lihaa olisi syntynyt. Jolloin mahdollinen vahinko on jo tapahtunut.

[Heikki Jokipii]

Huima idea! Ja jo tutkimus- ja kehityshanke. Nautojen metaanipäästöjä vähennettäisiin geenieditoimalla niiden mahan mikrobeja:

Methane-free cows? Editing genes of gut microbes responsible for emissions could be one-time treatment for climate-friendly cattle

From feed supplements to animal breeding to vaccines, multiple approaches are being explored to cut methane emissions from belching ruminants. But if you can edit the genes of the microbes responsible for the problem with a one-time treatment, says Professor Ermias Kebreab, you could change the game.

“It’s high-risk, high reward, but if it works, you won’t have to do anything else.”

A potent greenhouse gas, methane is generated by manure as it decomposes. It is also burped out by ruminants, who produce it in a stomach compartment called the rumen. Here, microbes break down complex carbs and produce gases that are converted into methane by another set of microbes (methanogens).

Pelastaako tuo eritrealaissyntyinen amerikkalainen professori minun nautani?

[Heikki Jokipii]

Katajajuuri yrittää vetää kompromissilinjaa:

Ruokajärjestelmän kestävyyden kahdet kasvot

Liialliseen kärjistämiseen ei kannata ruokavaliokeskustelussa lähteä, se ei edistä asiaa ollenkaan. Voinkin myös yhtä hyvin sanoa perustellusti tutkijana, että maitoa ja maitotuotteita ja joku maltillinen määrä naudanlihaa sopii hyvinkin kestävään ruokajärjestelmään, hyötytekijöinä mm. nurmiviljely, nurmikierto, ravinteiden kierrätys ja näihin liittyvät suhteelliset edut esimerkiksi ravinnehuuhtoumien ja ilmastopäästöjen osalta.

(lihav. HJ)

Kelpaa silti keräämiini puheenvuoroihin naudanlihan puolesta.

[Heikki Jokipii]

Helppoa se ei tunnu olevan naapurimaassakaan:

Lehti: Lihan kilpailijat ovat vaikeuksissa Ruotsissa

Rahoitusta on vaikea saada eikä kysyntäkään vedä odotetusti, ruotsalaislehti toteaa.

Vaihtoehtoisia proteiinilähteitä tarjoavat yritykset pyrkivät valtaamaan lihan paikan lautasella. Viime vuosina niitä on syntynyt paljon ja monenlaisia.

Ruotsissa niistä monilla on kuitenkin nyt vaikeaa, Jordbruksaktuellt-lehti kertoo. Syinä ovat kohonneet tuotantokustannukset, kysynnän heikkeneminen ja vaikeudet rahoituksen saannissa.

Eikä selityksenä toimi esim. luomulihan suosio siellä. Luomulihan osuus kulutuksesta oli viimeisen tiedon mukaan vain 1,7 %. Myös lihankorvikkeiden osalta voitaneen todeta näin:

Käänteestä ei oikeastaan ole merkkejä. So. Ruotsista ei tule mitään "vetoapua" tms. Suomeenkaan.

[Heikki Jokipii]

Tästä haluaisimme lisätietoa:

Sekä lihan kulutus että tuotanto ovat kasvaneet alkuvuonna − lihalajien välillä kuitenkin eroja
Lihalajien välillä on eroja ja osassa tuotanto ja kulutus ovat laskeneet viime vuoteen verrattuna.
Tilaajalle

Tästä varmasti saamme lisätietoa. Luken julkistuksia tuo ei näyttänyt olevan, kun tänä aamuna sinne vilkaisin.

Lihatiedotus on jäänyt vuoteen 2021:

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html

Myös kulutustiedoissa:

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Eikä sen nykyisin enemmän käyttämässä X:ssä (Twitterissä) ole myöskään tuosta mitään.

[Heikki Jokipii]

Lisätietoa tuli MT:n pääkirjoituksessa:

Lihan kulutus jatkuu tasaisena, eikä romahdusta näy – halpuutuksella kulutusta ei saa pönkittää

Arviot suomalaisen lihankulutuksen kääntymisestä pysyvälle lasku-uralle ovat olleet ennenaikaisia. Vielä pari viikkoa sitten uutiset Luonnonvarakeskus Luken viime vuoden ravintotaseen ennakkotiedoista kertoivat lihan kulutuksen ”jatkaneen laskuaan useammatta vuotta peräkkäin”. (MT 29.7.)

MT:n maanantainen maatalouden markkinakatsaus taas kertoi lihan kulutuksen olleen vuoden ensimmäisen puoliskon aikana jälleen hienoisessa kasvussa. Kantar Agrin julkaisemien tammi–kesäkuun ennakkotietojen mukaan lihan kotimaan kokonaiskulutus on noussut prosentin: broilerin kulutus on noussut neljä prosenttia, sianlihan kulutus pysynyt ennallaan ja naudanlihan kulutus laskenut kahdella prosentilla. Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan myös lihan kokonaistuotanto on kasvanut tammi–kesäkuussa yhteensä kaksi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. (MT 12.8.)

MT viran puolesta kiinnittää huomiota tähän:

On myös muistettava, että kotieläintuotanto on siihen erikoistuneiden tilojen voimakkaasta vähenemisestä huolimatta edelleen erittäin merkittävä osa maatalouden ja suomalaisen maaseudun tulovirtaa. Jotta kokonaiskestävä siirtymä on mahdollinen, kotieläintuotannon vähetessä sen tilalle on tultava kestävästi uutta työllisyyttä ja tulovirtaa. Nykymuodossaan esimerkiksi lihaa tai maitoa korvaavien jalosteiden arvosta maaseudulle päätyy vain hippusia.

(lihav. HJ)

Niin on muuten Sampsa Heinosen mukaan luomutilojenkin taloudessa.