Onko niin, että otsikkoon täytyi saada tuo ajatus:
Lihaa kului Suomessa vähemmän kuin edellisvuonna – Miksi sika yhä ohittaa kanan usealla kärsänmitalla? Nimittäin väite lihankulutuksen vähenemisestä. Vaikka teksti sitä aika niukasti tukisikin:
Naudan ja possun kulutus laski selvästi, mutta siipikarjan suosio ja hintojen nousu pitivät kokonaiskulutuksen vakaana.
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna, kilomääräisesti laskettuna, kaksi prosenttia vähemmän lihaa kuin vuonna 2018.
Näin niukka väheneminen tarkoittaa minusta kyllä, että se säilyi käytännössä ennallaan:
Lihan kokonaiskulutuksen muutos käy ilmi markkinatutkimusyritys Kantar TNS Agrin Ylelle tekemästä laskelmasta.
Käytännössä määrä on noin 80 kilogrammaa lihaa, luulliseksi lihaksi muutettuna, jokaista suomalaista kohti.
Mutta vielä näinkin yritetään asiaa pyöritellä:
Yleensä lihankulutuksen kokonaismäärän uutisointi perustuu Luonnonvarakeskuksen julkaisemaan ravintotaseeseen. Vuosi sitten luku oli 81,3 kg.
Sen sijaan tämän jutun tietolähde, Kantar TNS Agri, jättää pois laskelmastaan kulutetut sisäelimet ja riistan. Siksi kokonaiskulutus vuonna 2018 oli yrityksen mukaan 78,6 kiloa. Ja tuo kilomäärä pieneni vuonna 2019, tämän jutun alussa mainitun, kaksi prosenttia eli 76,7 kilogrammaan henkilöä kohti
Sisäelimet ja riistan pois? Onko uudempi tiede todennut ne kasviksiksi?
Mutta vaikka hyväksyttäisiin tosiasiana tuo lasku, niin tästä nähdään, että hetkellisesti se on laskenut ennenkin:
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.htmlIlman, että trendi olisi siitä muuttunut.
Kun on kyse noin pienistä muutoksista, oikeastaan tällaisissakin tuloksissa pitäisi ilmoittaa joku virhemarginaali, eikö?
