Tehoviljelyn iso piikki

[Heikki Jokipii]

Nyt tähän ”tehoviljelyn” piikkiin laittavat Ranskan ”ympäristöväki” (paremmin: vihreät), Reuters ja Helsingin Sanomat (11.8.2009, maksullinen uutinen) surullisen tapauksen:

Ranskassa alkaa oikeusjuttu levän tappamasta hevosesta

Pariisi. Ympäristöjärjestöt syyttävät tehomaataloutta myrkyllisen levän kehittymisestä Ranskan vesistöissä.

Heinäkuun lopussa hevonen kuoli Ranskan Bretagnessa pudottuaan erilaisia viherleviä kasvaneeseen rantaveteen.

Hevonen oli rojahtanut metrin syvyiseen rantaveteen ja menehtynyt ilmeisesti hengitettyään lietteisen leväveden erittämiä myrkkykaasuja. Hevosta ratsastanut eläinlääkäri Vincent Petit saatiin pelastettua, kun ohikulkijat ripeästi kiskoivat tajuttoman miehen kuiville.

Tutkijat kertoivat, että mätänemisvaiheessaan levät vapauttavat rikkivetyä.

Eläinlääkäri Petit on aloittanut oikeustaistelun syyllisen löytämiseksi.

Mutta mikä oli siis reaktio? Odotettava (lihav. HJ):

Ranskalaiset ympäristöjärjestöt vaativat tehomaatalouden rajoittamista.

Ympäristöväen mukaan karjankasvattajat päästivät karjanrehussa käytettyjä kemikaaleja paikallisiin vesistöihin rehevöittäen niitä.

"Vaadimme paikallisia viranomaisia varoittamaan vaaroista, kieltämään kotieläinten pidon rannan lähellä ja pyrkimään saamaan vain luonnonmukaista maataloutta alueelle", sanoi Loppu vihreille lautoille -järjestön tiedottaja André Ollivro.

Mutta millaisesta ”tehoviljelystä” oikein on kyse? Asiasta sai selvää etsimällä toisen asiaa koskevan  uutisen:

Rotting seaweed gives off lethal fumes on French beaches

Siellä on oleellinen tieto (lihav. HJ):

Environmentalist Jean-Frangois Piquot said. "There is no doubt that farming is to blame. Brittany has 5 per cent of French agricultural land but 60 per cent of the pigs, 45 per cent of the poultry and 30 per cent of the dairy farms. As our rivers are not long, the pollution does not have time to clear before the water reaches the sea. If it enters a closed bay and the sunlight produces the seaweed. "

Kyse ei siis ole mitä ilmeisemmin tehovljelystä (so. keinolannoitteista) ollenkaan, vaan siitä, että Ranska on sallinut muodostaa tällaisen tolkuttoman eläinkeskittymän pienelle Bretagnen (= Brittany) niemelle. Ongelma seuraa siis todennäköisesti juuri liiallisesta luomulannoitteesta eli liiasta lannasta alueella. *)

Kysyä sopii, paljonko eläimistä on sijoitettu Bretagneen juuri siksi, että se on englantilaisten suosima lomanviettoalue? ”Maatilamatkailua” – ja kuinka suuri osa siitä on luomutiloja (lainaus tuosta: "[...] with [...] loads of Animals)?

***                 

Hesarin linja on ainakin johdonmukainen. Tämä, ja juuri hetki sitten tämä. Plus ainakin neljä luomua (suoraan tai peitellymmin) ylistävää, julkaistua yleisökirjoitusta n. parin viikon aikana.
_______________

*) Vastaava älytön politiikka ja sen myötä liikaa lantaa on Alankomailla - mutta se on saanut sovittua, että se saa vietyä ylimäärän Saksaan ...

[palstaviljelijä]

Ongelma seuraa siis todennäköisesti juuri liiallisesta luomulannoitteesta eli liiasta lannasta alueella. *)

Lannan laatuhan ei ole välttämättä ollenkaan luomua tehotuotannossa, kun lehmille syötetään heinän sijasta ties mitä gm-rehua, antibiootteja jne.

Mistä sitten johtuu liika lanta alueella? -> liiasta, luonnottomasta lihansyönnistä ja maitotuotteiden käytöstä.

[Heikki Jokipii]

Ongelma seuraa siis todennäköisesti juuri liiallisesta luomulannoitteesta eli liiasta lannasta alueella. *)

Lannan laatuhan ei ole välttämättä ollenkaan luomua tehotuotannossa, kun lehmille syötetään heinän sijasta ties mitä gm-rehua, antibiootteja jne.

Kyllä tavanomaisilta eli "tehotiloilta" tuotu lanta on tähän mennessä EU:ssa kelvannut luomutiloille, ravinnelisäksi.

Mutta jos jotain eroa on, niin kumpi lanta mielestäsi paremmin ravitsisi näitä Bretagnen myrkkyleviä?

Mistä sitten johtuu liika lanta alueella? -> liiasta, luonnottomasta lihansyönnistä ja maitotuotteiden käytöstä.

Tämä menee aiheen ulkopuolelle, siksi olen avannut tästä ihan uuden keskusteluaiheen:

Kasvissyönti maailman pelastuksena?

Jatketaan tarvittaessa siellä.

[Heikki Jokipii]

Toinen esimerkki. Jos ...

Kiinasta tullut herhiläinen uhkaa Euroopan mehiläisiä

... niin täytyyhän siellä mainita, että (lihav. HJ) ...

Mehiläisten salaperäisiä joukkokuolemia on havaittu paljon viime vuosina eri puolilla maailmaan. Eräiden arvioiden [mukaan] Yhdysvalloissa havaittujen tuhojen syynä olisivat maanviljelijöiden hyönteismyrkyt.

(Vaihtoehtoisesti olisi voinut mainita, että "eräiden arvioiden" mukaan syynä olisivat GM-lajikkeet, jota teoriaa ajettiin - tiettyjen tahojen toimesta - julkisuuteen kovasti n. vuosi sitten. Kuitenkin juuri USA:ssa selvitettiin oikea syy: kyseessä oli mehiläisten virustauti. Silloin keskustelu loppui siihen.)

[Heikki Jokipii]

Samaa linjaa jatketaan näiden mehiläisten joukkokuoleman ympärillä edelleen. Ohjelmaesittelyssä ...

Prisma: Kuinka käy mehiläisten?

... (joka ilmestyi mm. Uutispäivä Demarissa) täytyi sitten todeta näin (lihav. HJ) ...

Teollistunut maanviljely ja mehiläisten elinympäristön supistuminen ovat vieneet veronsa, mutta suurimpana uhkana on tappava loinen, joka on tuhonnut luonnossa elävät Euroopan mehiläiset kaikkialta muualta paitsi Australiasta.

... vaikka heti todetaankin oikeaksi syyksi ongelmaan tuo loinen, eikä tehoviljelyllä (tai GM-lajikkeilla, jotka ensin olivat "syntipukkina") ole mitään tekemistä asian kanssa.

[Heikki Jokipii]

Ruokatieto uutisessaan kirjoitti näin – vaikka uutisen perussanoma oli toinen (lihav. HJ)

Vuosien tehoviljelyn seurauksena osassa maailman viljelymaista satotason kasvu on hiipunut, koska maan viljavuus ja monimuotoisuus ovat vähentyneet, pohjavesi laskenut ja maa, ilma ja vesi saastuneet.

FAO:n asiantuntijoiden mukaan nykyinen tehomaatalous ei vastaakaan uuden vuosisadan haasteisiin. Voidakseen kasvaa, ruokaketjun on nyt opittava säästämään. Säästämään sekä luonnonvaroja että viljelyssä käytettyjä lannoitteita, torjunta-aineita ja energiaa.

*)

Kirjoitin sivuston palautteessa näin (lisätty lihavointi) …

Uutisenne FAO:n raportista on harhaanjohtava, antaessaan ymmärtää, että raportti ei kannata "tehomaataloutta". Sitähän raportti juuri kannattaa, itse asiassa entistäkin tehokkaampaa. "Säästäminen" tarkoittaa sitä, että jokaisesta panoksesta otetaan enemmän irti, ja tämä on juuri tehokkuutta.

Suomen kielessä raportissa suositellulle menetelmälle on jo vakiintunut termi: "suorakylvö". Se myös olisi syytä uutisessa mainita, jotta suomalaiset lukijat saisivat asiasta oikean kuvan. Uusiksi!

Laura Lounasheimo vastasi:

Kiitos antamastasi palautteesta! Tehomaataloutta voidaan pitää vakiintuneena terminä nykyiselle vallitsevalle maataloustuotannon tavalle, jossa panoksia käytetään varsin runsaasti. Suorakylvö on tuttu termi minulle, mutta ei kaikille tavallisille kuluttajille, joten maan muokkauksen vähentäminen on tässä yhteydessä selkeämpi ilmaisu ja myös paikkansa pitävä.

Yritin vielä parin mailin verran mm. tämän …

Kun tehomaataloutta käytetään myös luomun vastakohtana, asia on edelleen minusta harhaanjohtavasti sanottu.

Tuo FAO:n raportti kun nimenomaan kannattaa tässä mielessä tehomaataloutta eikä luomua!

Sinänsä pitäisi saada "conservation agriculture" -termille virallinen vastine. Säästävä viljelys ei ole hyvä, koska mistään "laihialaisesta" menetelmästä ei ole kyse.

Suojeleva? Lyhennys SuoMa?

"Kannatatko luomua vai suomaa?"

Termin "conservation agriculture" voisi selvennykseksi laittaa vaikka englanniksi, suluissa, mukaan.

**)

…. mutta valitettava tosiasia on, että hän oli oikeassa ja yleisessä kielenkäytössä on tämä valitettava sekaannus: (yli)intensiivinen viljely ja tehoviljely on – suomenkielessä – samaistettu.

Esimerkkinä tästä vaikka Wikipedia. Jos sieltä hakee englanniksi kohdan

Intensive farming

ja vaihtaa kielen suomeksi, niin kuinka ollakaan, ollaan tällaisen otsikon alla:

Tehomaatalous

***

Teho-käsite lienee sekä maatalouspolitiikassa että vaikka energiapolitiikassa vaikeimmin ymmärrettävä ja helpoiten sekaannuksia aiheuttava.

***

Toki Lounasheimo minun laillani toivoi:

Terminologiaa tulisi tosiaan kehittää ja luoda aiheesta avoin verkkosanakirja, auttaisi omaakin työtäni huimasti.

 

_____________

*) Vaihtoehtoinen suomennokseni on nyt meidän uutisessamme asiasta.

**) KEPAn uutisesssa Jukka Aronen tarjosi suomennosta "säilyttävä viljely". Ei huono.

[Heikki Jokipii]

Euroopan parlamentti on uutisen mukaan huolestunut:

YLE: Europarlamentti huolestui mehiläisten kohtalosta

Ja mikä ettei, sen tehtäviin kyllä kuuluu olla tarvittaessa huolestunut.

Mutta mitä ihmettä tekevät uutisessa, parlamentin julkilausumassa ja/tai päätöksissä tällaiset lauseet:

EU-komissiota parlamentti kehottaa selvittämään geenimuunneltujen viljalajikkeiden vaikutusta mehiläisiin.

Koko EU-alueella viljellään GM-lajikkeita vaivaisella 110 000 hehtaarilla. Luomuhehtaareja on paljon enemmän – ja ne ovat kuulemma lisääntyneetkin viime aikoina. Miksei yhtä hyvin niiden vaikutusta kehotettu selvittämään? Minkään näköisiä tieteellisiä näyttöjä tai edes vihjeita kun ei mehiläiskadon yhteydestä GM-lajikkeisiin ole saatu (ks. edellä, USA). Mutta silti täytyy yhä pitää yllä epäluuloa asiassa?

Parlamentti äänesti tiistaina ylivoimaisellla enemmistöllä sen puolesta, että mehiläistutkimukseen annettaisiin enemmän rahaa, torjunta-ainemääräyksiä kiristettäisiin [...]

…(lihav. HJ).

Eikä mitään yhteyttä torjunta-aineisiinkaan ole olemassa. Mutta silti vaan tehdään tällaisia päätöksiä.

Parlamentit eivät taida olla aivan paras paikka tieteen tekemiseen.

[Heikki Jokipii]

Tämä on aika mielenkiintoinen artikkeli (KEPA, Kumppani):
 
Johanna Sinisalo - mehiläisperspektiivi
 
Nimenomaisesti siinä todetaan mehiläiskadosta (lihav. HJ):
 

Enkelten verta [romaani] sai alkunsa muutaman vuoden takaisesta uutisesta, jonka mukaan mehiläistarhoilla Yhdysvalloissa kävi melkoinen kato. Kymmeniä pesiä saattoi tyhjetä mehiläisistä yhdessä päivässä.  Vähäisessä määrin sitä on tapahtunut ennenkin, mutta nyt kyse oli aivan uudenlaisesta mittaluokasta. Tarkkaa syytä katoon ei tiedetä.

Mutta sitten kuitenkin "vedotaan":
 

Liian paljon luotetaan siihen, että tiede menee eteenpäin pikavauhtia ja ongelmat ratkeavat itsestään. Bakteeri syö jätteet, ja aurinko tuottaa energiaa kaikkialle maapallolla.
 
Näin se tuskin menee. Tarvitaan myös tahtoa ja konkreettisia päätöksiä.
 
"Asioita saadaan aikaan, jos niin halutaan. Esimerkiksi kun otsonikerros oheni freonien vuoksi ja freonit päätettiin kieltää, muutos saatiin aikaan aika nopeasti. Eikä jääty itkemään aerosoliteollisuuden työllisyysnäkymiä."

Siis tiedetäänkö kuitenkin, että mehiläiskato olisi - jollakin tavalla - ihmisen syytä, ja asia vaatisi siis jotain sellaisia toimenpiteitä, joissa kielletään jotakin? Kuten freonit? Konkreettisia päätöksiä - vaikkei konkreettista syytä tiedetä?

***

Vähän siihen tapaan, kuin 1600-luvun ”lehmäkatoon” oli myös syynä ihminen, tai ainakin tietyt ihmiset. Asiaa oli mahdotonta muuten selittää.  Ajatelkaa nyt, jo yksin Punkalaitumen kirkkoherralta oli mennyt kahden vuoden aikana 95 nautaa!  Täällä lisää tästä yhdestä hyvin dokumentoidusta tapauksesta. Mutta silloin oli ”tahtoa” ja tehtiin ”konkreettisia päätöksiäkin”. 
 

[Heikki Jokipii]

Tässä välillä on vertaisarvioidussa tiedelehdessä ilmestynyt artikkeli, jossa mehiläiskato yhdistettiin erääseen tiettyyn torjunta-ainetyyppiin. Jos se on niin, asia on tietysti otettava vakavasti.

Mutta nyt näyttää siltä, ainakin tämän YLE:n uutisen mukaan, ettei asiassa ole vieläkään oikein selvyyttä löytynyt:

Talvikuolemat tuhoavat mehiläiskantoja

[Heikki Jokipii]

Liisa Rohweder ja Håkan Wirtén WWF:stä tarjosivat HS:n mielipidesivulla 29.7.12 sellaista mallia rehevöitymisongelmien ratkaisemiseksi, että maatalouden suorat tuet lopetettaisiin.

Tänään 2.8.12 kirjoitti Marita Laukkanen (VTT) heitä vastaan otsikolla "Maatalouden kehittämisohjelma myös muutettava" ja sanoo mmm. näin:

"Rohweder ja Wirtén eivät tarjoa peusteluja väitteelleen, että suorat tuet kannustavat tehomaatalouteen ja heikentävät vastuullisempien tuotanottapojen kilpailukykyä."

Eli siinäkin, Laukkasenkin mielestä, sitä pahaa ja rehevöittävää maatalouttaa on "tehomaatalous". Vaikka näitä "vastuullisempia tuotantotapoja" ei kuvata, niin kaikesta päätellen kuitenkin joku tehottomuus olisi heidän kaikkien mielestä luonnolle hyväksi?   

[Heikki Jokipii]

Tässäkin uutisessa ....

Yksipuolinen maatalous ajaa perhoset vaikeuksiin

... mainitaan tehomaatalous syntipukkina, ja luodaan varmaan mielikuvaa, että luomu olisi vaihtoehto, vaikkei sitä erikseen mainitakaan.

Vaikka tarkasti lukien pääsyynä huonoon kehitykseen on niittyjen katoaminen. Ehkäpä myös liian suuret alueet, joilla viljellään samaa lajia, mutta takuulla eivät synteettiset lannoitteet.

PS 28.7.13: Ottaessaan saman asian esille pääkirjoituksessaan, Hesari menetteli samoin, syyllinen on "tehomaatalous", niityt kyllä myös mainiten. Sen mukaan ongelma esiintyy erityisesti "Luoteis-Euroopassa" - mitäköhän maita tässä tarkoitetaan?

[Heikki Jokipii]

Tänään klo 19 alkaa telkkarissa Prismassa oikein sarja lihavuuden syistä.

Prisma: Lihavuusepidemian syntipukit

En tietystikään ole sitä vielä nähnyt, mutta Hesarin ohjelmaesittelyssä kerrotaan, että jollakin tavalla syyllinen asiaan olisi myös tehomaatalous.

[Heikki Jokipii]

Aamun Hesarissa Monique Barbut, YK:n aavikoitumissopimuksen pääsihteeri, kirjoitti Vieraskynä-palstalla otsikolla "Hedelmällinen maaperä tuottaa ihmisoikeuksia" mm. näin (lihav. HJ):

"Maaperä saattaa köyhtyä esimerkiksi tehoviljelyn, liikalaidunnuksen tai puuston hakkuiden takia."

Siinä siis yksinkertaisesti "tehoviljelyn", vailla mitään täsmentäviä adjektiivejä. Olisiko tämä pääsihteeri siis myös luomu-uskovaisia?

Ei välttämättä. Surfaus netissä tuotti tulokseksi, että yleensä hän käyttää tuossa yhteydessä ilmaisua "poor farming techniques" (tai vastaavaa) eli puhuu huonoista viljelytekniikoista.

Eli minkähän sanan tai ilmaisun HS:n kääntäjä on suomeksi kääntänyt sanalla "tehoviljely"? Olisiko se ollut esim. "(over-)intensive farming"?


PS. klo 13:30: Kysyinpä asiasta.

[Heikki Jokipii]

Edeleen, samaan tapaan. Vihreän Langan etusivulla on linkki tähän uutiseen ...

Eurooppa vaarassa menettää miljardeja kimalaisten takia

... ja siinä uutistiivistelmä (lihav. HJ):

Tehomaatalous uhkaa kimalaisia, jotka tarjoavat vuosittain viljelijöille pölytyspalveluita miljardien eurojen arvosta. Samalla ilmastonmuutos kaventaa monen alalajin elinympäristöä.

Mutta kiun katsomme itse uutista, siellä kerrotaankin (lihav. HJ):

Toinen suuri uhka kimalaisille on tehomaatalous ja maankäytön muuttuminen. Euroopan suurinta kimalaista (Bombus fragrans) uhkaa puolestaan maatalous tehostaminen Ukrainalla ja Venäjällä. IUCN:n mukaan olisikin tärkeää, että peltojen ympärille jätetään kaistaleita, joilla erilaiset kukat saavat kasvaa vapaasti.

Lihavoidulla tavalla onkin syytä tehdä - mutta se on lopulta helpompi asia tehokkaassa  maataloudessa: on varaa jättää näitä kaistaleita!

Mutta niinpä alkuperäisessä tiedotteessa lukikin (lihav. HJ):

Europe’s largest bumblebee, the Endangered Bombus fragrans, is also seriously threatened by the intensification of agriculture, which is destroying its native habitat in the steppes of Ukraine and Russia.

Jossa siis "intensification of agriculture" oli taas käännetty suomeksi "tehoviljelynä".

__________

Hesarista ei ole tullut vastausta. Lähetin kysymykseni uudelleen.

[Heikki Jokipii]

Tuli vastaus, osoittautui, että käännös ei ollut Hesarin teettämä. Nyt lähti tämä, josta asia muutenkin selviää.

***

Pääkirjoitustoimitus
Helsingin Sanomat

Alla olevaan viitaten esitämme, että Helsiingin Sanomat - hyvän lehtimiestavan mukaan - julkaisee korjauksen tähän virheelliseen Vieraskynä-artikkelinsa kohtaan.

Monique Barbutin tarkoituksena ei siis suinkaan ollut moittia tehoviljelyä - jossa lannoitteita lisätään maaperään - vaan aivan päinvastaista asiaa, liian voimaperäistä viljelyä. Tälle ilmiölle on olemassa suomenkielinen, tosin nykyisin harvoin käytetty sana: ryöstöviljely.

HS voinee sopia UNCCD:n kanssa, kumpi ilmoittaa tästä asiasta lehden palstalla.

Heikki Jokipii

puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

Tiedoksi: Satu Ravola

> Subject: Re: "Tehoviljely" - mikä alkuperäinen ilmaisu?
> To: jokiheik@hotmail.com
> From: Satu Ravola
> Date: Wed, 9 Apr 2014 09:28:20 +0200
>
>
> Hei,
> ja kiitos mielenkiinnosta! Alkuperainen versio ei itse asiassa maininnut
> lainkaan tehoviljelya, tama tuli mukaan jossain kohtaa editointivaiheessa.
> Mutta englanninkielinen vastike olisi 'intensive farming' joka vaatisi
> selityksen - kyse ei luonnollisesti olisi esim. agroforestryn kaltaisista
> kaytannoista.
>
> Liitan oheen alkuperaisen version artikkelista.
>
> Tuottava maa on erinomaisen tervetullut seuraamaan sopimusta, mikali teilla
> riittaa mielenkiintoa tallaiseen vahan byrokraattiseen prosessiin. Laitan
> oheen myos linkin meidan kansalaisjarjestosivuille, tulkaahan edes
> postituslistalle. Suomalaisjarjestoista vain Dodo on akkreditoitunut tahan
> sopimukseen.
>
> http://www.unccd.int/en/Stakeholders/civil-society/Pages/default.aspx
>
> (See attached file: Land Human Rights final draft suomi.doc)
>
> terveisin,
> satu
>
> *************
> Satu Ravola
> Programme management officer
> Executive direction and management
> UNCCD secretariat
>
>
>
> From: Heikki Jokipii <jokiheik@hotmail.com>
> To:  Satu Ravola
> Date: 09-04-14 05:33 AM
> Subject: "Tehoviljely" - mikä alkuperäinen ilmaisu?
>
>
>
> Satu Ravola
> UNCCD
>
>
> Helsingin Sanomissa 31.3.2014 Monique Barbut, YK:n aavikoitumissopimuksen
> pääsihteeri, kirjoitti Vieraskynä-palstalla otsikolla "Hedelmällinen
> maaperä tuottaa ihmisoikeuksia" mm. näin (lihav. HJ):
>
> "Maaperä saattaa köyhtyä esimerkiksi tehoviljelyn, liikalaidunnuksen tai
> puuston hakkuiden takia."
>
> Olisimme tiedustelleet, mikä sana alkuperäisessä artikkelissa on käännetty
> "tehoviljelyksi"?
>
> Heikki Jokipii
>