Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

[Heikki Jokipii]

Näin iloitaan menestyksestä veronmaksajien rahojen tuhlailukilpailussa:

Ammattiliitto JHL onnittelee sydämellisesti Vuoden Luomu SM-voittajaa

Salon kaupungin ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluille voitto Luomu SM 2023 -kilpailussa suurten toimijoiden sarjassa

Vuoden 2016 K-ryhmän kartassa Salo oli aluetta, jossa myynnin osuus kaupassa oli välillä 0,51%-1%. Jotain sellaista salolaiset ostavat omilla rahoillaan. Siihen voi verrata näitä prosenttilukuja: 

Salon seurakunta vei julkisten toimijoiden sarjassa voiton lisäämällä luomun osuuden nollasta 14 prosenttiin vuoden 2022 aikana. Yksityisten toimijoiden sarjassa Tampereen steinerkoulun oppilasravintolassa luomun kilomääräinen käyttö lisääntyi 75 prosentista 80 prosenttiin.

Salon kaupunki saavutti ensimmäisen sijan suurten toimijoiden sarjassa. Salon kaupungin ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluissa luomun osuus kaikista tarjotuista elintarvikkeista oli 23 prosenttia vuonna 2022.

[Heikki Jokipii]

Paikallislehti on innostunut asiasta:

Jos olet joskus syönyt Susiniemessä, olet todennäköisesti syönyt jotain luomua – Emäntä Tarja Lappalaisen luotsaama suosittu leirikeskus palkittiin jo neljättä kertaa luomutyöstään

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan leirikeskus Susiniemi on palkittu jo neljättä kertaa Luomu SM-kilpailuissa. Luomun ja lähiruoan käytön lisääminen on ollut arvovalinta.

Luomu- ja lähituotteiden käyttö ei ole hankalaa eikä kallista, jos tahtoa on. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan leirikeskus Susiniemi on lisännyt luomutuotteiden käyttöä tasaisesti vuodesta 2010 alkaen.

Haluatko lukea koko jutun?

Tahtoa on tarvittu. Kyllä uskoakin. Anteeksi pieni pilkka. Mutta ilmsn voimakasta uskoa ei kyllä. pysty näkemään, että luomu ei maksa enempää.

Kuvateksti (tällaisella on paikallislehti viimeistään saatu mukaan):

Emäntä Tarja Lappalainen (vas.) ja Tuula Väänänen iloitsevat siitä, että monet luomutuotteet kuten porkkanat saadaan lähialueiden tuottajilta. Vesa Vuorela

Ja Etelä-Savo todella onkin aluetta, jossa luomuporkkanoita melko paljon tuotetaan, 14,4 hehtaarilla (Ruokavirasto 2022).

***

Vaikka kaikki eivät ole kirkon jäseniä, seurakunnat lasketaan silti julkisyhteisöihin. Jotka jonkun verovaroin kustannnetaan.

[Heikki Jokipii]

Tämä katsotaan edelleen asialliseksi, tuen arvoiseksi toiminnaksi:

Lisää luomu- ja lähiruokaa kuntiin dynaamisella hankinnalla

Yhä useamman kunnan tavoitteena on lisätä paikallista luomu- ja lähiruokatarjontaa. Haasteita on kuitenkin ollut siinä, miten saada pienyrittäjät innostumaan tarjoamaan tuotteitaan julkiselle sektorille ja toisaalta, miten saada tilaajat mahdollistamaan pienten yritysten tarjouskilpailuihin osallistuminen. Tätä ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan dynaamisella hankintamenettelyllä (DPS). Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa vertaisoppimishankkeessa Motiva auttaa tilaajaorganisaatioita dynaamisen hankinnan käyttöönotossa.

(lihav. HJ)

Kuten tavallista, asia saadaan houkuttelevaksi kunnille puhumalla paikallisesta tarjonnasta. Nurkkapatrionismi taitaa olla niissä täysin salonkikelpoinen aate. Siinä menee sen varjolla luomukin.

[Heikki Jokipii]

Kurkistus tämän minua aika lähellä sijaitsevan päiväkodin menuun tällä viikolla:

Koulut ja päiväkodit:
Kukkaniityn päiväkoti

Huomioita:

Aamupalalla on useimmiten luomupuuroa. Kerran luomuvelliä, kerran luomujugurttia.

Lounaalla onkin sitten luomua vähemmän. Vain kerran hernekeittoa luomuherneistä, ja sama kasvisvaihtoehtona, kasvishernekeittona, luomuherneistä. Jälkiruokana tuolloin luomupannukakku.

Mutta broilerpastavuokaa ei kerrottu tehdyn luomubroilerista. Kun kerran on kalaa, se ei tietystikään ole luomua. Mutta ei ole chili con carne jauhelihalihastakaan sitä.

Välipalaan on sitten muutaman kerran lykätty luomuainesosia.

Voisiko sanoa, että siellä edetään kuitenkin "portaita luomuun" aika varovaisin askelin?

[Heikki Jokipii]

Otsikoitu näin:

Lähiruoka ei olekaan kielletty: kunta voi käyttää paikallisia raaka-​aineita, jos haluaa

Mutta vilahtaa se siellä kuitenkin (lihav HJ):

Tilaisuudessa puhunut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija totesi, että Pohjois-Savon maatalouden elintarviketuotannon vahvuuksia ovat muun muassa raaka-aineiden laatu, luomu ja monipuolinen elintarviketeollisuus.

Kiuruvesi kun oli mukana, vatmasti siitä puhuttiin enemmänkin. Jos tämä on mahdoliista...

Lähiruuan käyttäminen on Kiuruvedellä kirjattu kaupunkistrategiaan. Sen vuoksi Kiuruvesi ja Servica ovat tehneet keskenään sellaisen palvelusopimuksen, jossa Servica velvoitetaan käyttämään lähiruokaa. Tämä on myös toteutunut.

Lähiruuan käyttäminen omissa toimipisteissä on siis mahdollista, jos kunta niin haluaa. Se tulisi ottaa huomioon omassa palvelusopimuksessa, kuten Kiuruvesi on tehnyt – on turha vedota siihen, ettei asiaan voi vaikuttaa, koska ruokapalvelu toteutetaan ostopalveluna Servicalta.

... ja jos ja kun luomu on kirjattu Kiuruveden kaupunkistrategiaan, onko sen suhteen samoin?

[Heikki Jokipii]

Tällainen on paikallislehden mielestä täysin hyväksyttävää:

Kuka soppaasi hämmentää?

Heli Lehtelä

Tällä viikolla paikallislehdessä kurkistetaan keittiöihin ja erityisesti niihin liittyviin hankintoihin. Huittisten kaupunki on ottanut härkää sarvista ja selvittänyt, kuinka myös lähi-, luomu- ja pientuottajia on mahdollista ottaa huomioon julkisia hankintoja tehtäessä. Näin kaupungin strategiassa olevat kauniit sanat pyritään kääntämään käytännön teoiksi. Huittinen on edelläkävijä asiassa koko maakunnan mittakaavassa.

TILAAJALLE
Haluatko lukea kokonaan?

Lähi- jne. ritiramssulla saadaan nurkkapatrionismilla luomukin kuulostamaan hyväksyttävältä.

Huittisissakin K-kaupan 2016 kartan mukaan kunnan (no, kaupungin) asukkaat käyttivät luomuun omista rahoistaan keskimäärin alle 1 prosentin. Mutta verovaroja sopii siis Lauttakylän Sanomien mukaan siihen tuhlata.

[Heikki Jokipii]

Se tarina jatkuu tänään näin:

Vahelan luomutila oli ensimmäinen

Huittisten kaupunki on valmistellut lähi-, luomu-, pientuottajien dynaamisen hankintajärjestelmän käyttöönottoa. Dynaamisen hankintajärjestelmän käyttö on suunniteltu alkavaksi 22. helmikuuta. Tuottajat hakeutuvat itse mukaan toimittajarekisteriin. Perustamisvaiheessa kaupunki sai yhden osallistumishakemuksen Vahelan luomutilalta.
Tilaajalle
Haluatko lukea koko artikkelin?

Nyt on maltettava, ettei ryhdy muistelemaan vanhoja suomalaisia sananparsia. 

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun uusimpaan tiedotteeseen ja raporttiin meidän täytyy osittain vain sellaisenaan uskoa:

Luomun käyttö kasvanut vauhdikkaasti julkisissa ruokapalveluissa – jo yli 60 % kertoo käyttävänsä luomua päivittäin

Julkisista ruokapalveluista 63 % kertoo käyttävänsä päivittäin ainakin jotain luomutuotetta. Määrä on kasvanut kahdessa vuodessa reilusti, sillä edellisessä kyselyssä näin vastasi hieman yli puolet ruokapalveluista.

Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeen tammi-helmikuussa 2024 toteuttamaan kyselyyn vastasi 99 julkisia palveluita tuottavaa ruokapalvelua. Tulokset julkistettiin tänään Gastro Helsinki -tapahtumassa. Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran alkuvuodesta 2022.

Koska meillä ei ole toista paikkaa, josta tiedot tarkistaisi. Taas voimme kyllä jupista, että kovasti tuokin selvitys nojaa haastatteluihin. Ja tietoihin toimijoiden aikomuksista. Ja tiettyyn epämääräisyyteen:

Suomen valtio on asettanut tavoitteeksi, että julkisten keittiöiden raaka-aineista 25 % tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä.

Lähes 30 % julkisista keittiöistä on asettanut selkeän tavoitteen luomun käytön lisäämiseksi. Tavoitteet vaihtelevat 2–85 prosentin välillä, mutta lähes puolet (46 %) tavoitteen asettaneista organisaatioista on päätynyt tavoittelemaan omassa organisaatiossaan samaa luomun osuutta kuin valtio eli 25 %.

Tämänhetkinen luomun osuus raaka-aineista vaihtelee ruokapalveluissa 0–25 % välillä, ja 6 % ruokapalveluista kertoo jo saavuttaneensa valtion tavoitteen.

Edelleen siis noin vain lähtökohtana, että valtio on asettanut tuollaisen tavoitteen. – Siis missä kohtaa mennään? Tuollaisista haarukkaprosenteista ei kyllä saa selvää.

Tästä varsinaisesta raporttitiedostosta s. 14 selviää asia sitten vähän paremmin:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2024/03/selvitys-julkisten-ruokapalveluiden-luomun-kaytosta-2024-luomutetaan-ruokapalvelut-hanke.pdf

Kun siinä esitellään luomun käyttöä tuoteryhmittäin, selviää miten noin kaksi kolmasosaa keittiöistä käyttää hiutaleita tai suurimoita. Myös maidon osuus on korkea, noin 40%. Samoin kahvissa ja teessä on osuus korkeahko.

Mutta kun mennään näihin tuoteryhmiin, osuus jää päivittäin 4 prosenttiin tai sen alle:

yrtit
pavut ja linssit
pastatuotteet
marjat (myös pakaste)
leipomotuotteet
hedelmät
kasvikset/juurekset
viljatuotteet (esim. ateriajyvät)
kananmunat
liha

Erityisesti tuosta ryhmästä voi nostaa esiin lihan. Jota käytetään luomuna on viikoittain 4% keittiöistä. Kuinka paljon kiloina tai kilo-osuuksina luomuraaka-aineita käytetään, jää edelleen vähän hämärän peittoon. Tuota kaikkea olisi voinut täydentää tukkukaupan tilastoilla? *)

MT:n uutinen samasta nojaa tiedotteeseen, eikä vaadi täällä erillistä ruotimista.

***

Luomupuuron erityisasemaa on täällä läpikäyty ja ihmetelty useassa triidissä. Tässäkin, monessa puheenvuorossa edellä. Tämän kysymyksemme esitimme jo v. 2018:

Mitä ihmeen merkitystä on luomupuurolla?


_______

*) ihan vastaavaan tapaan kuin olemme ehdottaneet tehtäväksi yksityisen ihmisen luomuostoksista vähittäiskaupassa

[Heikki Jokipii]

Pro Luomun tiedotteeseen vielä. Seuraava ihmetyttää.

Ruokapalveluista 30 % myös kertoo haluavansa lisätä luomun käyttöä ainakin jossain tuoteryhmässä. Luomuna haluttaisiin lisää erityisesti kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Lisäksi maito, viljatuotteet ja kananmunat kuuluvat monien ruokapalveluiden luomutoiveisiin.

”Usean vuoden ajan ruokapalveluiden luomutoivelistan kärjessä ovat olleet hedelmät ja vihannekset. Näissä tuoteryhmissä on haasteena saatavuus ammattikeittiöiden volyymissä, minkä vuoksi käyttö on tällä hetkellä vähäistä. Lisäksi haasteena erityisesti luomuvihannesten osalta on tuotteen saaminen ruokapalveluun sopivassa muodossa, esimerkiksi kuorittuna tai raastettuna. Toivottavasti pian saadaan näidenkin luomutuotteiden saatavuus kuntoon”, sanoo projektipäällikkö Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymästä.

(lihav. HJ)

Miten ihmeessä tieto ammattikeittiöiden halusta ostaa niitä suuria määriä ei ole mennyt eteenpäin, tukkuliikkeiille ja viljelijöille? Useankaan vuoden kuluessa?

Mutta todellakin. Nyt julkista keittiöistä käyttää ko. raportin s. 14 mukaan luomukasviksia ja -juureksia vain 3% päivittäin (7% viikoittain). Lisäksi 38% ei käytä niitä lainkaan. Luomukasvisten kautta ei ainakaan tämä tavoite etene, kouluissa tai muissa julkisissa keittiöissä. Määristähän ei kerrota. Mutta tuskinpa ne ovat lähellekään toivottua puolta kiloa henkeä kohti päivässä.

Luomuhedelmien osalta tilanne ei ole sen parempi. 3% päivittäin, 9% viikoittain, 44% ei käytä. Luomumarjat: 2% päivittäin, 7% viikoittain, 38% ei käytä. – Luomuhelmissä ja -marjoissa tilannetta olisi varmaan helppo paikata tuontituotteilla. Mutta se ei ehkä taas olisi "lähiruoasta" innostuneiden kunnallisten päättäjien mieleen?

[Heikki Jokipii]

Nyt huomaan tulkinneeni ehkä hiukan harhaisesti.

Jos vastaus oli "kerran kuukaudessa", se oli minulle edellä, ettei käytä. Se on kieltämättä vähän liiottelua, sekin. Edelleen peräänkuuluttaen sitä, että tarvitsisimme tietoja kulutetuista määristä.

Yleisemminkin vielä edelliseen. Miksi raportoidaan, että keittiöt haluaisivat (konditionaalissa, tai vastaavasti ilmaistuna) lisätä luomua joisakin tuoteryhmissä? Mikseivät yksinkertaisesti tilaa sitä? Mutta se ei ehkä olekaan niin helppo juttu? Eräs luonteva suunta etsiä tuolle selitystä on raha. Luomuväki sai junailtua luomumaidolle EU-tuen. Mutta vaikkapa kananmunille ei tuollaista tukea ole. Ja luomumunat maksavat tavanomaisia enemmän. Luomumunia käytti päivittäin 4% ja viikottain 5% keittiöistä.

[Heikki Jokipii]

Mikä se "oikea" luomun osuus laitosruokailussa on, sitä olemme ihmetelleet ennenkin. Vuonna 2018 näin.

9 vuoden takaa on tämä meille kerrottu tieto:

Anu Arolaakson vastaus tuli myös nopeasti (kiitoksia, molemmille!). Vastauksessa oli tietoa trendeista ja pyrkimyksistäkin, mutta tämä oli olennaisesti vastaus siihen, mitä kysyimme:

Hei, joukkoruokailun osalta luomun osuus tukkujen myynnistä on n. 1 % luokkaa (mukana yksityinen ja julkinen). Osuus kasvaa mutta maltillisesti.  Varsinkin julkisella sektorilla tuontiluomun käyttö ei ole yleistä ja Suomessa tuotetun luomun volyymit eivät riitä kysyjille ja sitä haluaville.

Jos täältä saatu tieto on oikea perusluku ...

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten HoReCa-tukkukaupan kokonaismyynti (liikevaihto) vuonna 2014 oli yhteensä 1 913,4 miljoonaa euroa.

... niin siitä noin prosentti on noin 19 miljoonaa euroa.   

Tuo sen osoittamiseksi, että tuollainen tieto on olemassa ja sen voi kertoa. Nyt tuossa uudessa raportissa ei kerrottu.

[Heikki Jokipii]

Tiedotteessaan parin vuoden takaa Helsingin kaupunki osittain täyttää toiveemme:

Helsingin kaupungin päiväkodit ja Palvelukeskus Helsinki ylsivät yhdessä Luomu SM 2022 -kilpailun tuplavoittoon

Helsingin kaupungin päiväkodit ja Palvelukeskus Helsinki ylsivät yhdessä Luomu SM 2022 -kilpailun tuplavoittoon eniten luomua lisänneiden julkisten ruokapalvelun tuottajien sarjassa sekä suurten julkisten ruokapalvelun tuottajien perussarjassa. Vuonna 2021 Helsingin kaupungin päiväkotien ruokapalveluissa käytettiin lähes 900 000 kiloa luomutuotteita.

Palvelukeskus Helsingin päiväkodeille tuottamissa ruokapalveluissa luomun osuus raaka-ainehankinnoista kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna 6,7 prosenttia, ja yhteensä Helsingin päiväkodeissa syötiin 877 485 kiloa luomua.

Eli puhuu määristä. Mutta katsotaanpa. Ell lasketaanpa. Käytetään päiväkotien lukua.

Helsingissä vairhaiskavatuksessa on n. 27 000 lasta. (Peruskoululaisia on n. 45 000.)

877/(27)/52 = viikossa n. 620 g = päivässä n. 120 g. Lasta kohti. Eli noin desi luomumaitoa. Tai olisiko yksi luomupuuroannos?.

Ja Helsinki voitti tuon kisan!

Helsinki kaupungin tilastot voisivat sunänsä olla hyödyksi asian arvioimisessa .

[Heikki Jokipii]

Palataan vielä tähän kohtaan:

Luomutavoite on realistinen, jos saatavuus on kunnossa

Suomen valtio on asettanut tavoitteeksi, että julkisten keittiöiden raaka-aineista 25 % tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä.

Lähes 30 % julkisista keittiöistä on asettanut selkeän tavoitteen luomun käytön lisäämiseksi. Tavoitteet vaihtelevat 2–85 prosentin välillä, mutta lähes puolet (46 %) tavoitteen asettaneista organisaatioista on päätynyt tavoittelemaan omassa organisaatiossaan samaa luomun osuutta kuin valtio eli 25 %.

Tämänhetkinen luomun osuus raaka-aineista vaihtelee ruokapalveluissa 0–25 % välillä, ja 6 % ruokapalveluista kertoo jo saavuttaneensa valtion tavoitteen.

Realistinen? Sanasta kun tukee mieleen järkevyys. Mitä ihmeen järkeä tuollaisessa tavoitteessa olisi? Lapset söisivät luomuruokaa noin kymmenkertaisesti aikuisiin verrattuna? Ja silti eivät olisi kokonaan luomun varassa. 75% heidän syömästään ruoasta olisi kuitenkin tavanomaista. Ja tämä koulussa tai päiväkodissa. Kun he palaavat kotiin, ja jos siellä syödään aikuisten kanssa samaa ruokaa, käytännössä kaikki on tavanomaista. Paria prosenttia lukuunottamatta.

Muttaonko tavoitteessa realismia toisessakaan mielessä, jo osuus nyt vaihtelee noin rajusti? Luultavasti myös ennemmin tai myöhemmin tulee eteen se, että useimmissa kunnissa ei luomua suosimalla voikaan suosia paikallista tuotantoa, eli se peruste hiipuu. Vielä voi kysyä, pystykö koko Suomen luomutuotanto vastaamaan tuohon hasteeseen? Puurossa kyllä pystyy, mutta entäpä vaikka vihannekset?

So. näillä näkymin saatavuus ei tule kuntoon.

[Heikki Jokipii]

Tiedotteeseen vielä:

Luomu suosituinta päiväkodeissa ja kouluissa

”Kun tutkii tarkemmin ruokapalveluiden ilmoittamia luomun käyttömääriä eri asiakkaiden keskuudessa, havaitaan, että lapsiin liittyvissä palveluissa luomuraaka-aineita käytetään enemmän. Luomun käyttöprosentit ovat isoimmat päiväkodeissa, ja sen jälkeen tulevat koulut. Hoivapalveluissa luomun käyttö on selkeästi pienempää”, kertoo Aura Lamminparras

"Suosituinta"? Päiväkotilapset ja koululaiset syövät suht. kiltisti sen luomuruoan, jota eteen annetaan? Mutta vanhukset uskaltavat jupista, ehkä erityisesti siitä, jos ja kun luomutavoite vaikuttaa "sortimenttiin"? Eikä sitten kehdata seniorikansalaisille tyrkyttää sitä, mikä on helposti luomuna saatavilla?

[Heikki Jokipii]

Jaaha, erikoistarjous. Liity sinäkin tähän klubiiin!

Liity nyt ja lisää luomun käyttöä! Katso Portaat luomuun -ohjelman liittymistarjous

Portaat luomuun -ohjelma auttaa erikokoisia julkisia ja yksityisiä ruokapalveluita ja ravintoloita luomun käytön lisäämisessä. Ohjelmassa on mukana lähes 2300 ammattikeittiötä eri puolilta Suomea: henkilöstöravintoloita, kouluja ja päiväkoteja, hoivakohteita, ravintoloita, kahviloita ja hotelleja.

Liittymistarjous:

Kun liityt Portaat luomuun -ohjelmaan maaliskuun 2024 aikana, säästät rekisteröitymismaksun 110€+alv.

Josta mieleen, että tämä tieto kaipaisi päivitystä. Ja päivityksen julkistusta. Kummasti siinäkin asiassa Ruotsissa ollaan meitä avoimempia.

Yksityisillä ravintoloille ei voi olla kyse varsinaisesta pakkosyötöstä, mutta ylhäältä tämä tavoite on annettu:

Luomutetaan ruokapalvelut (LuRu)

Julkisille ruokapalveluille on asetettu tavoite: 25 % luomua ruokapalveluissa vuoteen 2030 mennessä.

Luomutetaan ruokapalvelut -hanke auttaa ruokapalveluita saavuttamaan luomutavoitteen.

Hankeaika 1.1.2022-31.8.2024

Ja sen kai katsotaan koskevan yksityistäkin puolta.