SS-lehteen sain tänään tämän:
Kuka kustantaa kulttiruuan?
Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen puolusti lähiruokaa (SS 27.3.). Olen aivan samaa mieltä siinä, että puolustan oman maakunnan järkevää tavanomaista maataloutta. Lähiruoka-ajatus vlitettavasti taisi syntyä tarpeesta saada ujutetuksi suomalaisille nimenomaan luomua. Lähiruokastrategiat ja -tuottajaluettelot vilisevät luomu-sanaa.
Luomun osuus peltoalasta on alle 7%, mutta myydystä ruuasta vain 1%. Myynti on vaikeaa, koska luomuviljelyn tehottomuus ja sitä myötä ympäristörasitus näkyy. Kun kuluttajat ovat huomanneet lähiruuan "saastuneen" luomuaatteella, yritetään markkinoinnissa avata uusi rintama: Laitoskeittiöiden valtaaminen.
Kulttiruoka-asioissa pyritään tekaistuilla väittämillä rahastamaan maksukykyisiä, hyväntahtoisia, hyväuskoisia ihmisiä. Myös yhteiskunnan päättäjiä. Nykybisneskulttuurissa tätä ei pidetä syntinä, ilmiö on yleinen. Pahinta on, että luomussa maksumiehiksi halutaan kaikki veronmaksajat. Tahdosta, maksukyvystä ja hyväuskoisuudesta riippumatta. Väittämien todenperäisyys on vaikea tavallisen kuluttajan testata, mutta ainakaan kuljetusmatkat ja -kustannukset eivät ole Suomen kokoisessa maassa ratkaisevia.
Entä itse tuottaminen pellolla ja navetoissa ? Ympäristön kannalta on tietyn satomäärän tuottamiseksi parempi viljellä pieni ala voimaperäisesti kuin iso ala tehottomastii. Näin eroosio ja ravinnehuuhtouma vähenee. Eikä tarvitse raivata metsiä pelloksi.
Luomu pyrkii kansansuosioon kauniilla fraaseilla luonnontilaisesta, kukkivasta maasta ja sen onnellisista pieneliöistä. Puhutaan "kestävästä kehityksestä", joka muka tuottaa ajanmittaan suurempia ja parempilaatuisia satoja. Tosiasiassa luonto rankaisee laiminlyönnit lannoituksessa ja kasvinsuojelussa. Tilastojen mukaan viljasadot jäävät noin 60%:iin normaalista.
Liikkeellä on ristiriitaisia väittämiä. Kuluttaja on ymmällä. Mihin voi luottaa? PÄÄTELKÄÄ ITSE. Miettikää vaikka, miksi luomutuote on kaupan hyllyllä paljon kalliimpi, vaikka siihen ei ole tarvittu kalliita kemikaaleja eikä lannoitteita. Ja vaikka kaikki veronmaksajat on pakotettu Suomessa sitä tukemaan, normaalin maataloustuen päälle vuosittain yli 20 miljoonalla eurolla. Näin toteaa luomun tuotostason olevan selvästi huonompi. Selviää, että luomussa tarvitaan enemmän peltoa, jotta saadaan eläimet ja ihmiset ruokituksi. Eikö tämä lisää konetyön tarvetta, varsin kun rikkatorjunta luomussa perustuu suurelta osin maan muokkaamiseen? Sitten voi päätellä, mitä siitä seuraa, että maapallolla kynnetään isoilla traktoreilla satoja miljoonia hehtaareja turhaan, vuosittain. Kyseessä ei ole ekoteko.
Matti Pekkarinen
agronomi
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry.