Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää

[Heikki Jokipii]

Luomuliiton uutisen mukaan (Jari Lepän haastattelu, josta oli jo puhe täällä, tässä suora linkki) luomumaidon ja -vihannesten tyrkyttämisestä ei aiota luopua:

Esimerkiksi julkisten ruokapalvelujen koulujakelutuen luomukorotus on saamassa jatkoa. Koulujakelutukea on maksettu kunnille korotettuna luomumaidon, -vihannesten ja -hedelmien hankintaan syksystä 2017 lähtien, ja sen ansiosta luomuraaka-aineiden käyttö julkisissa ruokapalveluissa on noussut selvästi.

Vaikka sitä päätöstä monet asiantuntijat aika jyrkästikin silloin 2017 kritisoivat, ks. edellä. Kunka selvästi muuten käyttö oikeasti on noussut? Siitäkin olemme löytäneet kahtalaista tietoa, ks. myös edellä. Luomuvaihtoehdon ovat monet kunnat nähneet turhan kalliiksi, korotetun tuen jälkeenkin.

[Heikki Jokipii]

Tämä on taas rajatapaus:

MeaManna avasi Lahden pääkirjastoon ekokahvilan – avajaisia vietetään lauantaina

Hollolankadulla sijaitseva Leipomo-Kahvila MeaManna on Lahden ainoa vain luomuraaka-aineita käyttävä lounaskahvila Lahdessa.

Myös kirjaston kahvilassa luomu, lähiruoka, paikallisesti tuotetut kasvikset ja vegaaniset vaihtoehdot ovat kahvilan tarjottavien ja lounaiden pääraaka-aineita.

– Toimintaperiaate on melkolailla sama kuin toisessakin kahvilassamme.

Hollolankadun pääkahvilassa asiakkaat maksavat ja valitsevat itse, jolloin se on itsessään OK. Maksavat he tietysti kirjaston kahvilassakin, mutta se on silti jonkinlaista pakottamista. Vähän samaan tapaan kuin Kansallismuseossakin (edellä 09.07.19).

***

Sivuseikka, mutta tuolla kahvilatoiminnalla on kytköksiä steinerilaisuuteen. Myös sivumennen voi todeta, että vaikka se on "ainoa vain luomuraaka-aineita käyttävä lounaskahvila", niin se ei väitä käyttävänsä ainoastaan biodynaamisia raaka-aineita. Koska se ei voi.

[Heikki Jokipii]

Koosteiden rakenne on vuodesta 2012 pysynyt samanlaisena. Jokaisessa on ollut dia, jossa otsikko on "Luomu ruokapalveluissa". Siinä annetut tiedot ovat vaihdelleet. Tätä prosenttitietoa ei ole kerrottu 4 vuoteen:

Luomu Suomessa 2014:

Luomuakäytetään vielä melko vähän suomalaisissa ammattikeittiöissä. Käytetyimpiä luomutuotteita ovat hiutaleet, jauhot ja leipä. Luomunosuus Horeca-sektorintukkujen myynnin arvosta v. 2013 oli noin 0,6 %

Viimeksi annettiin tällainen tieto,

Luomu Suomessa 2018:

Luomua on noin 12 % julkisten ruokapalvelujen  käyttämistä raaka-ainekiloista.

Mutta tuo jälkimmäinen tieto ei kerro mitään luomun osuudesta ruokapalveluissa (kyse voi olla esim. hyvin painavasta tavarasta. Perunat, juurekset? Maitokin painaa.) . Tähän tiedon puutteeseen kiinnitimme huomiota jo edellä 31.10.18. Siellä huomasimme myös, että HoReCa-arvoketjutyöryhmä on kadonnut netistä (tehtävä oli siirretty EkoCentrialle). Siellä olimme jostain löytäneet tiedon, että tuo 0,6% oli muuttunut lukuun n. 1%.

Mutta johtopäätös kuitenkin on, että siinä osassa joukkoruokailua, jossa maksetaan omilla rahoilla, luomun osuus on yhä hyvin vähäinen. Se taitaa edelleen koostua pääosin luomupuurosta.

Se puuro on sitten yksityiselläkin puolella usein vaihtoehdoton. Jos käytte tällaisessa paikassa nauttimassa aamupalaa, vaatikaa piruuttanne tavanomaista puuroa. Tehän olette asiakas.

Usein on tarjolla myös luomukahvia ja -teetä. Mutta niille, olen huomannut, on yleensä vaihtoehto. (Aina ei ole. Niinkuin ei ollut minulle ja Matti Pekkariselle - molemmat avec - kerran aamutuimaan Helsingissä, jossa ainoassa löytämässämme avoinna olevassa kahvilassa jouduimme juomaan luomukahvia!)

[Heikki Jokipii]

Täällä lienee helpointa noudattaa hallituksen politiikkaa. Silti tilanne on tämä:

Vankilassa ruoka on valituksen ja unelmien kohde – nyt vangit arvioivat vankilaruoan

"Kahdesti viikossa vangeille tulee tarjota kasvis-, luomu- tai kausiruokaa. Tosin Helsingin vankilassa luomua ovat lähinnä puurohiutaleet."

Helsingin Uutiset oli selvittänyt tämän:

Muistatko pelätyn sarjasyömärin? – Nautti ravintoloissa etanoita ja laatuviskejä, tällainen on nyt hänen viikon ruokalistansa vankilassa

Mutta unohtaa kertoa, että ehkä pari kertaa viikossa hänellä on mahdollisuus nauttia luomupuuroa. Tosin emme tiedä, onko hän erityisesti luomun ystävä, mutta ainakin viininsä hänen kerrotaan nauttineen luomuna:

Ruokahetkeä ryyditettiin italialaisella Inycon Grillo Viognier Organic -valkoviinillä sekä parilla Jack Daniel's -viskillä.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Useissa uutisissa korostetaan, että tämä oli Helsingissä se merkittävin muutos:

Näkyvin uudistus luomuvalikoimassa on kaikissa päiväkodeissa ruokajuomana tarjottava maito, joka on syksystä alkaen kaikilla aterioilla rasvatonta, D-vitaminoitua luomumaitoa.

Jolla ei siis saavuteta mitään. D-vitaminoinnilla kyllä, mutta sellaistahan oli jo ennen tarjottu tavanomainen maito. Ks. keskustelu edellä, pyrkimyksistä saada koululaiset juomaan luomumaitoa, ja sitä kohdannut - tiedeväenkin - kritiikki, jonka edessä silloinen vastuuministeri Tiilikainenkin lopulta oli pakotettu myöntämään, ettei sillä lasten terveyttä yhtään edistetä.

Nyt tuota onnistunutta kaappausta uhkaa myös tämä:

Helsinki haluaa vähentää maidon juontia, mutta sen seurauksia ei täysin tiedetä

HELSINKI on rajoittamassa maitotuotteiden tarjoilua kaupungin ruokapalvelussa. Valtuusto päätti keskiviikkona vähentää lihan ja maidon tarjoamista, ja hanakimmat poliitikot puuhaavat jopa maidon tarjoilun lopettamista kokonaan.

Käytännössä päätös voisi vähentäisi maitotarjoilua esimerkiksi Helsingin kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa

Asiasta ilmeisesti väännetään vielä. Mutta ainakaan tuon artikkelin mukaan kukaan poliitikko ei ollut itkenyt luomumaidon perään?

[Heikki Jokipii]

Varmasti näin on (MMM:n blogi) ...

Luomun lisäämiseen ruokapalveluissa löytyy keinoja, kun on tahtoa

... mutta me olemme kysyneet, pitääkö tuollaista tahtoa ylipäänsä olla. Tässä tulee esille, että nykyinen hallitus ei ota aiempien hallitusten luomupäätöksiä sellaisenaan ohjenuorakseen:

Aikaisemman hallituksen luomuohjelman tavoitteena on ollut lisätä luomutuotteiden käyttöä 20 prosenttiin julkisista elintarvikehankinnoista. Luonnonvarakeskuksen kesällä julkaiseman maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksen mukaan luomuruuan myynti kasvaakin Suomessa tasaista vauhtia. Myös uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kasvattaa suomalaisen luomun osuutta ruuantuotannossa ja elintarvikejalostuksessa sekä kotimaan kulutuksessa, että elintarvikeviennissä. Odotus luomun osuuden lisäämisestä kohdistuu luonnollisesti myös julkisiin ruokapalvelutoimijoihin.

Mutta ilmeisesti siellä ei ollut selkeää kirjausta laitosruokailusta? On vain tuo "odotus"? Ynnä tämä kilpailu Ruotsin kanssa:

Naapurimaassamme Ruotsissa luomuun uskotaan vahvasti, julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankinnoissa tavoitellaan 60 prosentin luomuosuutta vuoteen 2030 mennessä. Jo tällä hetkellä luomun osuus on kunnissa keskimäärin 38 prosenttia. Tähän meillä on vielä matkaa, vaikka luomun käyttö vuosittain Suomessa lisääntyykin.

Jota ei ole koskaan kirjattu minkäänlaisiin ohjelmiin. Mutta jonka kilpailun kuitenkin katsotaan koko ajan olevan menossa ja ihan virallinenkin.

[Heikki Jokipii]

Eckerö Line sai nyt sitten palkintonsa, jota se oli tavoitellut (ks. edellä 09.12.18):

Eckerö Line palkittiin eniten luomun käyttöä lisänneenä yrityksenä Luomu SM -kilpailussa

Luultavasti se sai sen aika helpolla:

Eckeröm Line palkittiin Luomu SM -kilpailussa yksityisen sektorin luomun käytön nousijana. Laivayhtiö on kasvattanut luomun osuutta Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivän m/s Finlandian ruokatarjonnassa vuoden 2018 aikana 70 prosentilla kilomääräisessä tarkastelussa.

Kun ei lopulta ollut kertoa kuin tämä siitä luomun osuudesta:

M/s Finlandian ruokatarjonnassa luomu näkyy yhä vahvemmin. Laivalla tarjottu suodatinkahvi on luomua, aamiaisella keitetään luomupuuroa ja tarjotaan luomuruisleipää. Suurin osa käytetystä lihasta ja lihajalosteista tulee vastuullisilta suomalaisilta toimittajilta. Eckerö Linellä halutaan katsoa hankinoissa kokonaisuutta ja panostaa laatuun sekä muihin yhtiölle tärkeisiin valintakriteereihin.

(lisätty linkki HJ)

Oliko tuo kilomäärä mahdollisesti laskettu valmiista kahvista? Näinhän jokainen litra painaa noin kilon. Ja yhdestä luomukahvipaketista saisi jo melkoisesti kiloja? Huomaa, että lihan sanottiin olevan "vastuuliista". Mutta ei sanottu sen olevan luomua.

***

Tällaisella sortimentilla tämäkin sarja voitettiin:

Helsingin päiväkodeille luomun suomenmestaruus

Säännöllisiä päiväkotilaisille tarjottavia luomutuotteita ovat muun muassa puurot ja vellit, rasvaton maito ja piimä, tofu, maustamaton jugurtti sekä osa jälkiruokana tarjottavista hedelmistä. Vuonna 2018 luomuelintarvikkeita kului helsinkiläispäiväkodeissa noin 685 000 kiloa.

– Valmistamme 320 päiväkodissa lähes 60 000 annosta joka päivä ja luomutuotteiden saatavuus näillä tuotantomäärillä ei ole aivan yksinkertaista.

Jos keskimääräisen annoksen paino olisi 100 grammaa ja päiviä 300, valmistettaisiin Helsingin päiväkodeissa vuosittain 1 600 000 kiloa ruokaa. Tuosta kokonaiskilomäärästä olisi varmasti saatavissa täsmällinen lukukin.

Radiosta tulee juuri juttua Helsingin kaupungin pyrkimyksestä vähentää maidon kulutusta (ks. edellä 30.09.19). Jos se menee läpi, ensi vuonna tuo luomuelintarvikkeiden kilomäärä tulee olemaan huomattavasti pienempi.

Tässä uutisessa kolmannesta voittajasta löytyy täsmällisempi tieto luomun osuudesta Helsingissäkin:

BarLaurea Luomu SM 2019 -voit­ta­jak­si

Luomu SM -kilpailun eri sarjojen voittajat:

Suuri julkinen toimija: Helsingin Palvelukeskus, Helsinki, luomun osuus on 17,9 %.[...]

Siitä voi laskea, että päiväkotien ruoan kokonaispaino oli n. 3,8 miljoonaa kiloa.

***

Tästä palkitsemisuutisesta saamme tiedon...

Susiniemen leirikeskus ykköspaikalle Luomu SM-kilpailussa

.. että tällainen suositus on yhä voimassa (lihav. HJ) :

Pro Luomu -organisaation järjestämässä kilpailussa voitto meni ensimmäistä kertaa seurakunnan leirikeskukselle.

— Etenkin kirkon ympäristödiplomi kannustaa luomun käytössä, ja meidän julkisten toimijoiden velvollisuus on näyttää esimerkkiä, kertoo Susiniemen emäntä Tarja Lappalainen tiedotteessa.

[Heikki Jokipii]

Jatkoanalyysi tästä:

Rasvaton luomumaito toi Helsingin päiväkodeille voiton luomukisassa

Makaronilaatikossa luomuun siirtyminen merkitsi valkoista tuontipastaa, joten luomupäätös pyörrettiin kotimaisen täysjyvän voitoksi.

Helsingin päiväkodit palkitaan tänään Luomu SM 2019 -kilpailussa suurena julkisena toimijana luomun käytön lisäämisestä. Voiton ratkaisi siirtyminen rasvattomaan luomumaitoon – sitä voitiin alkaa käyttää, kun luomumaitoa alkoi saada D-vitaminoituna.

Luomun käyttö lisääntyi edellisvuodesta noin kymmenen prosenttia ja on nyt 17,9 prosenttia päiväkotien elintarvikehankinnoista.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

Maito onkin aika painavaa tavaraa.

Mutta noin siis pohdittiin terveyshyötyjäkin. Paitsi tässä luomumaidossa, jolla ei mitään lisähyötyjä saavutettu (tavallinen maito oli jo D-vitaminoitua). Ei varmaan varsinaisesti menetettykään, mutta lisäkustannukset siis otettiin mksettavaksi ei-mistään. Mutta tuo palkinto päästiin näin pokkaamaan. Tuolle "pokaalille" voidaan laskea hinta, jonka olemme siitä maksaneet.

Tuo ei ollut kovin uutta asiaa, myönnän, mutta saa kai tässä vähän jankuttaakin.

[Heikki Jokipii]

Tästä tiedotteesta saamme hiukan itse tulkiten tietoa siitä, millä nikseillä näissä kisoissa pärjätään:

UniCafesta viisinkertainen luomun Suomen mestari

Panostaminen luomuun tarkoittaa käytännössä, että jokaisen UniCafen asiakkaan tarjottimella on päivittäin noin 90 grammaa luomua. Valikoima ulottuu leipomotuotteista maitoon, soijajuomaan sekä kahviin ja teehen, salaattipöydästä lounaan raaka-aineisiin, kuten Reilun kaupan luomutofuun.
[...]
Kilpailussa mitattiin luomun käyttöä vuoden 2018 aikana, UniCafen panostukset viime vuoden aikana näkyivät myös tuloksissa. UniCafen luomutuotteiden osuus nousi 6,3 prosentista 10,9 prosenttiin. Huima nousu selittyy pitkälti siirtymisellä suomalaiseen luomumaitoon vuoden 2018 alussa. Vuoden 2019 näkyvin lisäys luomutuotevalikoimaan on vaihto Löfbergsin Reilun kaupan luomukahveihin kaikissa UniCafen ravintoloissa ja kahviloissa.

(lihav. HJ)

Noilla nestemäisellä tuotteilla saadaan varmaankin aika suuri määrä vettä ja sen painoa laskettua luomuksi.

Maito ratkaisi Helsingin päiväkodeillekin sen voiton omassa sarjassaan (ks. juuri edellä).

[Heikki Jokipii]

Tuota äskeistä tukee myös tämä tieto keväällä ilmestyneestä artikkelista:

Ammattikeittiöiden luomukysyntä otettava todesta

Esimerkiksi luomumaidon lisääntynyt käyttö tuplasi julkisen sektorin luomuosuuden kahdessa vuodessa: vuonna 2016 luomun osuus oli 6 prosenttia, ja nyt se on 12 prosenttia. Luomumaidon käytön lisääntymisen taustalla on maa- ja metsätalousministeriön päätös maksaa luomumaidolle korotettua koulujakelutukea syksystä 2017 lähtien.

Eli tuota nestemäisten tuotteiden vaikutusta luomun käyttöprosentteihin.

Sen sijaan se tukee huonosti itse tuon artikkelin teesiä, että olisi jotain voimakasta, valtiovallan toimenpiteistä riippumatonta tarvetta lisätä luomun käyttöä joukkoruokailussa. Eli aitoa kysyntää. Me emme ainakaan, näillä tiedoilla, pysty ottamaan sitä todesta.

Tietysti tuohon tulee vielä sekin, että nykyisin on syntynyt paine ja muoti luopua maidosta kokonaan. Vertaa edellä 30.09.19.

[Heikki Jokipii]

YLE kuitenkin kertoo, että tällaista tahtoa kovasti olisi:

Keskuskeittiöt haluaisivat lisää luomua, mutta sopiva tavara lähteekin ulkomaille – "Emme voi ottaa vastaan sadan gramman rahkapurkkeja"

Ja syyt siihen, miksei asia vauhdikkaammin edisty, olisivatkin muualla. Siitä, miten nopeasti se edistyy, tämä tuntuu hiukan oudolta tiedolta:

Suomalaisissa laitoskeittiöissä luomun käyttö on noussut kolmessa vuodessa kuudesta prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Luomua saadaan lisää, kunhan tuotanto kasvaa ja ammattikeittiöt saavat sopivia tuotteita.

Nimittäin siihen nähden, että Pro Luomun Luomun SM-kilpailussa, joka koski laitoruokailua, sarjansa voittivat suhteellisen vaatimattomilla tuloksilla Helsinki (17,9%) ja Unicafe (10,9%), jos tuo yli 10 prosenttia on nyt keskiarvo. Mutta uskotaan nyt noin olevan. Edellisessä puheenvuorossahan oli lainaus, jonka mukaan noin oli luomumaidon voimalla käynyt.

Mutta kuka sitä luomua oikein haluaa? Se ei tule ihan selväksi. Luomuhankkeeseen osallistuvan haastattelu ei vakuuta:

Koulutuskeskus Salpauksen keittiöissä valmistetaan yli 3 000 annosta joka päivä. Salpauksessa tavoitellaan valtakunnallisesti asetettua 20 prosentin luomuosuutta, tällä hetkellä siitä ollaan jäljessä enää viisi prosenttia.

Helposti saatavia luomutuotteita ovat maitotuotteet, hiutaleet, jauhot ja leipä, kertoo Luomussa vara parempi -hankkeesta vastaava Heli Jurkkola Salpauksesta.

Tämä kuntaesimerkki menee täysin ohi maalin:

Kantahämäläisessä Tammelan kunnassa tehtiin valtuustopäätös, jonka mukaan lähiruokaan voi käyttää 20 prosenttia elintarvikekustannuksista. Luomuun siirtymisessä Tammelaan on vielä matkaa, mutta lähiruoka on jo askel ympäristöystävällisempään suuntaan.

Luomu ja lähiruoka eivät kertakaikkiaan ole sama asia. Eivätkä edes liity toisiinsa.

Mutta ainahan meillä on Ruotsi, johon vedota, ja tämä varmaan vaientaa epäilijät (?):

Ruotsissa julkisten keittiöiden ruuasta jo 38 prosenttia on luomua. Ruotsissa on hiljalleen siirrytty isoista keskuskeittiöistä takaisin pienempiin. Niissä luomutuotteiden käyttöönotto on osin helpompaa, sanoo Kottila.

Ruotsin esimerkin orjallista seuraamista olemme kritisoineet esim. täällä:

Ruotsista tulee järjen ääni - mutta myös höperyys

Sitten (YLE) kerrotaan/neuvotaan, että reilua kilpailua voi välttää:

Luomu- ja lähiruokaan voi ohjata hankintakilpailun yhteydessä. Heli Jurkkola kertoo, että tuottaja saa lisäpisteitä siitä, jos se pystyy tarjoamaan tuotteesta myös luomuvaihtoehdon. Lähituottamiseen voi ohjata esimerkiksi vaatimalla tuotteen käyttöön 24 tunnin aikana.

Näin kertoo luomua suosiva ruokapalvelujohtaja:

Satu Tienhaara on huomannut, että ruokailija arvostaa luomua enemmän.

– Jos tarjolla on luomua, niin yleensä siitä tulee ilmoille jokin positiivinen kommentti, hän kertoo.

Lukijamme! Jos laitosruokailette, ja teille tarjotaan luomua, antakaa negatiivisia, suorastaan halveksivia kommentteja. Ja niin usein, ettei sitä voi olla huomaamatta.

Aika lailla tulee tunne, ettei tuo YLE:n uutinen ole vain objektiivista raportointia.

[Heikki Jokipii]

Kaupallinen saitti. Sillekin maaotteluhenki on itsestäänselvyys:

Vastuulliset keittiötrendit Pohjoismaissa: Julkinen keittiö luomun veturina

Ruotsi paahtaa kaukana Suomen edellä, kun vertaillaan luomun käyttöä. Juuri siksi meillä onkin paljon opittavaa naapureiltamme.

[...]

Luomua totta kai!

Luomu on osa vastuullisuutta, ja siinä kehityksessä naapurukset kulkevat hyvin eri tahtia, Wendt huomauttaa. Ruotsissa on asetettu julkiselle keittiölle 60 prosentin luomutavoite, kun Suomessa tyydytään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

– Suomessa on vielä vuosi aikaa saavuttaa tuo tavoite – tällä hetkellä luomun osuus suomalaisissa keittiöissä on keskimäärin kymmenen prosenttia.

Jotain tilanteesta Suomessa kertoo sekin, että ”luomun Suomen mestaruuden” voittivat vastikään Helsingin kaupungin päiväkotien keittiöt saavuttamallaan noin 18 prosentin luomuosuudella. Mutta Suomessa on yhtä hyvät lähtökohdat kuin Ruotsissakin, Wendt muistuttaa:[...]

Sitten asiaan sotketaan kaikenlainen "vastuullisuus". Eikä tietysti yhtään epäillä, etteikö luomu olisi osa sitä.

Merkille voi panna myös sanan "Pohjoismaat" väärinkäytön. Aktiivisesti unohdetaan, että Norjakin kuuluu niihin. (Islantikin kuuluu, mutta se on pieni eikä siitä saada lukuja.)

[Heikki Jokipii]

Tästä on Pro Luomu nyt iloinen ja jopa ylpeä:

Luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa tuplaantui

Ja media näyttää nyt julkaisevan tuon tiedotteen sellaisenaan. Eikä tuo esille, miten silloin tätä päätöstä kritisoitiin:

Luomumaidon käyttö suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa alkoi lisääntyä syksyllä 2017, kun sille alettiin maksaa korotettua koulujakelutukea. Se on EU:n täysin rahoittamaa tukea.

Koska asiantuntijoiden mukaan tuolla päätöksellä ei saatu mitään niitä terveysetuja koululaisille, jotka kuitenkin olivat EU-tuen perusteena.

Sinänsä tuo kaappaus ei näytä täysin onnisttuneen: vain 19,3 % koulumaidosta on luomua. Johtuen siitä, että se tuen jälkeenkin on kallista (ks. edellä). Ja siitä, että suuri osa kuntien päättäjistä osaa yhä kysyä: miksi, jos sillä ei mitään saavuteta?

[Heikki Jokipii]

Tätä jaksoa em. tiedotteessa täytyy vielä kummastella (lihav. HJ):

Oulussa luomumaitoon siirtymistä on mietitty myös ravitsemuksellisesta ja kasvatuksellisesta näkökulmasta.

– Lapset ja nuoret juovat koko ajan vähemmän maitoa, vaikka se olisi D-vitamiinin saannin kannalta tärkeää. Toivomme, että luomun tarjoaminen lisäisi nuorison maidonjuontia, sillä lähellä tuotetun luomumaidon houkuttelevuus on suurempi kuin tavanomaisen maidon, Pauliina Värttö arvioi.

Mitä perusteita on tuota lihavoitua väittää? Onko asiasta jotain tutkimuksia? Kokeiltiinko asiaa Oulun kouluissa niin, että oppilaat voivat valita eri maitolaatujen välillä? Minusta kovasti tuntuu, että niin ei tehty: valintamahdollisuus kun ei ole tässä asiassa ollut ennenkään se pääpolitiikka.

Jos sille ei mitään perusteluja löydy, eli väite on tuulesta temmattu, niin silloin yhtä tuulesta temmattuja ovat nuo ravitsemuksellliset (ja kasvatukselliset) perusteetkin. Viittaamme taas em. tutkijoiden käsitykseen, ettei luomumaito ole ravitsemuksellisesti tavanomaista parempaa, vuonna 2017.

[Heikki Jokipii]

Iltalehti toimi virkistävän poikkeavalla tavalla tämän luomumaitouutisen kanssa.

Tämä täysin Pro Luomun tiedotteen mukainen uutinen oli kyllä 7.1.2020 julkaistu netissä:

Luomumaidon käyttö tuplaantui kouluissa ja päiväkodeissa

Ei ilmestynyt kuitenkaan paperilehdessä.

Mutta uutisesta oli tehty toinen versio. Ehkä vain puolikriittinen (olisimme sen tehneet vielä vähän toisin!  ) mutta toimittaja oli kuitenkin käyttänyt myös muita lähteitä. Eli ollut aito toimittaja:

Näkökulma: Luomumaitoa tuputetaan parempana vaihtoehtona, vaikka se ei ole täysin totta

Tämä jälkimmäinen versio oli 8.1.2020 näkemässäni paperilehdessä. Lainataan ingressi:

Luomumaitoa on ajettu kouluruokailuun ja päiväkoteihin jo vuosia, mutta kaikille perusteluille ei ole tieteellistä selkänojaa, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Elli Harju.