Viljelykasvit vs. luonnonkasvit?

[palstaviljelijä]

Hesarissa 6.6. oli juttua:

"Ihmiskunnan historian suurimpia arvoituksia on, miksi esi-isämme siirtyivät metsästyksestä ja keräilystä maanviljelyyn. Tom Standage kirjoittaa uudessa kirjassaan An Edible History of Humanity, että metsästäjä-keräilijät elivät monin tavoin paremmin kuin maata viljelleet seuraajansa. He olivat pidempiä ja terveempiä, ja söivät paremmin ja monipuolisemmin.

Standagen mukaan maanviljely onkin "perusteellisen epäluonnollista". Ihminen on muuttanut lähes kaikki ruokakasvinsa jalostetuiksi tuotteiksi.

http://tomstandage.wordpress.com/books/an-edible-history-of-humanity/

Kysyisinkin nyt tehoviljelijöiltä seuraavaa:
- Miksi kaikki muut kasvit pitää myrkyttää tehoviljelyssä pois että kasvi yleensäkään nippanappa pääsisi teholannoitettuna kasvamaan?
- Miksi luonnonkasveja ei tarvitse lannoittaa, ne kasvavat kaikkialla? Viljelykasvit kasvavat vain optimaalisissa, lähes laboratorion kaltaisissa ympäristöissä.
- Miksi esim. puunsiemen, voikukka,.. kasvaa luonnossa ilman ongelmia isoksi, ei se tarvitse harsoa? Avomaankurkku, kaali jne tulevat syödyksi samantien jos ei niitä suojaa. Ne eivät pärjää lainkaan luonnossa.
- Miksi luonnonkasvit säilyttävät itävyytensä vuosikymmeniä-vuosisatoja, mutta esim. porkkanan, salaatin, jne siemenet menettävät itävyytensä muutamassa vuodessa?
- Miksi viljelykasvit eivät kestä hallaa, mutta luonnonkasveille se ei ole mikään ongelma.
- Miksi luonnonkasvit versovat aikaisemmin keväällä ja tarjoavat satonsa jo ennen kuin viljelykasveja on edes ehditty kylvää?
- Miksi luonnonkasvit eivät tarvitse minkäänlaista hoitoa mutta viljelykasveja saa hoitaa kokoajan?
- Miksi viljelykasveja ei esiinny luonnossa? Eikö täten evoluutiokin osoita ne surkeiksi? Ne eivät selviä siellä.
- Miksi luonnonkasvit ovat ainakin 3-7 ravinteikkaampia kuin viljelykasvit?
  http://www.yrttitarha.com/kanta/nokkonen/
  http://www.yrttitarha.com/kanta/voikukka/

Eikös ylläolevat todista että koko kasvinjalostuksessa ja viljelyssä on menty aivan harhateille?

[Heikki Jokipii]

Luultavasti yleisvastaus lähes kaikkiin noihin kysymyksiin on juuri tuottavuus.

Ja jo kauan ennen modernia tehoviljelyä.

Jokin luonnon anti voi olla sinänsä ravitseva, mutta ei ihmiselle riitä. Jo noin 30 vuotta sitten teetettin selvitys (puolustusvoimin liittyvän tahon toimesta) siitä, onko Suomen luonnon antimista mahdollisessa kriisitilanteessa apua.

Tulos oli tyly. Ei ole. Mustikoiden, sienien, ketunleipien yms. kerääminen vaatii enemmän energiaa, mitä niistä saa. Koivunlehdet toimisivat juuri ja juuri, jos niitä söisi jotain 25 kiloa päivässä (- loppupäivän ajankulu ruokailun jälkeen on tällöin, no, "sat sapienti").  Käärmeet ja hirvetkin on nopeasti syöty. Ainoa kunnolla toimiva hätäruoka luonnosta oli pettuleipä. Kyllä kansa tietää - sitähän juuri Saarijärven Paavo vaimoineen teki!

Esim. Suomen väkiluku joskus 3000 vuotta sitten oli haarukassa 10 000 - 100 000, jos oikein muistan kuulemani. Hirviä saattoi olla heitä enemmän? Ja kalaa! Niin paljon, että sitä jäi alkeellisiinkin pyydyksiin, joiden kaltaisten kanssa ei nykyisin kukaan jaksaisi nyhertää.

Miksi emme jääneet siihen?

Tämä myös on tiedemiesten arvio koko maailmaa koskien, metsästäjä-keräilijävaiheen osalta: erittäin pieni väestö!

Eikä tämä Tom Standage myöskään ajane "paluuta luontoon", jos olen asian oikein ymmärtänyt hänen teoksensa englanninkielisistä arvosteluista, vaan ainoastaan toteaa joitakin sinänsä faktoja.

***

Kun otamme huomioon tämän tuottavuuden vaatimuksen, niin seuraava vastaus on myös mahdollinen. Suuri osa noista "palstaviljelijän" tavoittelemista, jotenkin hyvistä asioista (kaikki eivät välttämättä ole) lienee saavutettavissa, tuottavuudesta tinkimättä, muuntogeenisillä lajikkeilla?

***

Kysymys kysymykseltä -vastaus tulee huomenna - ellei joku muu ehdi minua ennen!

[Heikki Jokipii]

Näihin kysymyksiin ...

- Miksi luonnonkasveja ei tarvitse lannoittaa, ne kasvavat kaikkialla? Viljelykasvit kasvavat vain optimaalisissa, lähes laboratorion kaltaisissa ympäristöissä.
[....]
- Miksi luonnonkasvit eivät tarvitse minkäänlaista hoitoa mutta viljelykasveja saa hoitaa kokoajan?
[...]

... on minusta aivan yksinkertainen vastaus: koska luonnonkasvit eivät ole viljelykasveja, koska niitä ei (kuin aivan vähäisessä määrin) syödä eli siis viedä ravinteita pois niiden kasvupaikoilta. 

Jos niitä riittävästi syödään, eivät ne enää kasvakaan. Hyvänä esimerkkinä se, mitä on tapahtunut esim. Afrikassa, jossa statussyitä pidettiin liian isoja karjoja Sahelin savannialueilla. Loppu tuli, savanni aavikoitui.

[palstaviljelijä]

Luultavasti yleisvastaus lähes kaikkiin noihin kysymyksiin on juuri tuottavuus.

No ainakin taloudellinen tuottavuus.. (siemenvalmistajat, jalostajat, viljelijät,...)
Ruokaan saadaan uusi poliittinenkin ulottuvuus kun sitä viljellään ja viljelyä tuilla ohjaillaan.
Samoin ruuan hintaa voidaan ohjailla mielivaltaisesti johdannaismarkkinoilla.

Saadaan aikaiseksi vaikka keinotekoinen ruokapula.
http://www.heinola.org/~patato/days.html

Tuottavuudessa ei kyllä tehoviljely pärjää. Itse olen jo lumien sulamisesta saakka kerännyt satoa luonnosta kun kasvimaalla ei ole vielä oikein mitään syötävää. Luonnon satokausikin on paljon pidempi. Puiden ja heinäkasvien lehtisato on valtaisa.

Vai halutaanko mieluumin syödä vähäravinteista porkkanaa, joita saa kasvinjalostuksesta johtuen syödä 4kpl verrattuna vuoden 1940 porkkanoihin?
Rahaa sillä ehkä enemmän tehdään kun myydään pelkkää tyhjää kuorta..

Jokin luonnon anti voi olla sinänsä ravitseva, mutta ei ihmiselle riitä. Jo noin 30 vuotta sitten teetettin selvitys (puolustusvoimin liittyvän tahon toimesta) siitä, onko Suomen luonnon antimista mahdollisessa kriisitilanteessa apua.

Tulos oli tyly. Ei ole. Mustikoiden, sienien, ketunleipien yms. kerääminen vaatii enemmän energiaa, mitä niistä saa. Koivunlehdet toimisivat juuri ja juuri, jos niitä söisi jotain 25 kiloa päivässä (- loppupäivän ajankulu ruokailun jälkeen on tällöin, no, "sat sapienti").  Käärmeet ja hirvetkin on nopeasti syöty.

On vain kaloriteollisuuden luoma uskomus että kaloreita pitäisi saada x määrä päivässä. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Kaloreiden laskentahan perustuu ruuan polttamiseen uunissa. Ihminen ei toimi samalla periaatteella.

Ennemmin laatua kuin määrää kaloreissa:
http://www.foodnavigator.com/Science-Nutrition/Calorie-quality-not-quantity-for-a-longer-life

Kalorien vähentäminen pidentää ikää ja hidastaa vanhenemista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Calorie_restriction

Itse keräilen pääosin ravintoni luonnosta, 1-2 kourallisella sekalaisia kasveja lähtee nälkä aivan hyvin.

Ainoa kunnolla toimiva hätäruoka luonnosta oli pettuleipä. Kyllä kansa tietää - sitähän juuri Saarijärven Paavo vaimoineen teki!

"Mihin kasvimme kelpaavat"-kirjan mukaan luonnossa on paljonkin syötävää.

Esim. Suomen väkiluku joskus 3000 vuotta sitten oli haarukassa 10 000 - 100 000, jos oikein muistan kuulemani. Hirviä saattoi olla heitä enemmän? Ja kalaa! Niin paljon, että sitä jäi alkeellisiinkin pyydyksiin, joiden kaltaisten kanssa ei nykyisin kukaan jaksaisi nyhertää.
Miksi emme jääneet siihen?

Luonnoton lihanhimo iski? http://michaelbluejay.com/veg/natural.html

Tämä myös on tiedemiesten arvio koko maailmaa koskien, metsästäjä-keräilijävaiheen osalta: erittäin pieni väestö!

Jos jätämme metsästyksen pois ja siirrymme lisäämään keräilyä niin ruoka riittää hyvin kaikille.

Tässä hyvä dokumentti miten kasvissyönti onnistuu Suomenkin korkeudella aivan hyvin.
http://takku.net/mediagallery/media.php?s=2007122615502947

Tässä tietokanta johon on kerätty yli 7300 luonnonvaraista kasvia joita voi käyttää ravintona:
http://www.pfaf.org/index.php

[Heikki Jokipii]

On vain kaloriteollisuuden luoma uskomus että kaloreita pitäisi saada x määrä päivässä. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Kaloreiden laskentahan perustuu ruuan polttamiseen uunissa. Ihminen ei toimi samalla periaatteella.

Ennen kuin tätä kannattaa jatkaa, niin tätä väitettäsi on täsmennettävä.

Minusta tiede sanoo yksiselitteisesti ainakin sen, että kaloreita pitää saada tietty määrä, oli se "määrä x" siten tarkkaan ottaen mikä luku tahansa.

Pelkällä "laadulla" ei elä. Linkkaamasi artikkelit nokkosesta ja voikukasta kertoivat kyllä muista ravintoarvoista, mutta eivät kaloreista. Ko. luonnonkasviksia myös suositeltiin vain lisänä salaateihin ym. mutta ei esitetty reseptiä jostakin "nokkospuurosta", jolla koko päivän pärjäisi.   

Se, että länsimaissa ylensyödään, ei tätä tosiasiaa kumoa. Tässä global.finlandin arviot asiasta:

Mikä on ihmisen päivittäinen energian tarve?

Kiistätkö tämän, ja jos, niin millä perusteilla?

[palstaviljelijä]

On vain kaloriteollisuuden luoma uskomus että kaloreita pitäisi saada x määrä päivässä. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Kaloreiden laskentahan perustuu ruuan polttamiseen uunissa. Ihminen ei toimi samalla periaatteella.

Ennen kuin tätä kannattaa jatkaa, niin tätä väitettäsi on täsmennettävä.

Minusta tiede sanoo yksiselitteisesti ainakin sen, että kaloreita pitää saada tietty määrä, oli se "määrä x" siten tarkkaan ottaen mikä luku tahansa.

Pelkällä "laadulla" ei elä. Linkkaamasi artikkelit nokkosesta ja voikukasta kertoivat kyllä muista ravintoarvoista, mutta eivät kaloreista. Ko. luonnonkasviksia myös suositeltiin vain lisänä salaateihin ym. mutta ei esitetty reseptiä jostakin "nokkospuurosta", jolla koko päivän pärjäisi.   

Jaa. Itse olen elänyt ehkä n.200-1000 kcal/päivä jo monen vuoden ajan. Se riittää itselleni todisteeksi.

Se, että länsimaissa ylensyödään, ei tätä tosiasiaa kumoa. Tässä global.finlandin arviot asiasta:

Mikä on ihmisen päivittäinen energian tarve?

Kiistätkö tämän, ja jos, niin millä perusteilla?

Viralliset ruokasuositukset johtavat vain sairauksiin. Se on nähty.
http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=124

Viittaamassasi linkissä luki seuraavaa:
"Vehnästä saadaan myös noin viidennes päivittäisestä energiamäärästä. Maissi, sokeri, maito ja sianliha ovat seuraavia merkittäviä energian
lähteitä maailman keskivertotilastoissa."

Huomaat kai että kalorit koostuvat pääasiassa keinotekoisista tuotteista kuten leipä, rasvat, sokerit,...
http://www.healthlessonsonline.com/food-energy-sources/

Luuletko tosiaan että ihminen ei elä ilman keinotekoisia rasvoja, sokereita, leipää?
Kokeileppa niin yllätyt. Vierotusoireita voi kyllä tulla, onhan ne aika addiktoivia, mutta se menee ohi.

Siitä vaan juomaan ruokaöljyä. Kyllä siinä kaloreita ja energiaa on, mutta elätkö sillä?
 

[Heikki Jokipii]

Jaa. Itse olen elänyt ehkä n.200-1000 kcal/päivä jo monen vuoden ajan. Se riittää itselleni todisteeksi.

Nyt on kyllä haarukka ”palstaviljelijän” kertoman oman kokemuksen ja tieteen normaalikäsityksen välillä melkoisen leveällä.

Perusaineenvaihdunta (levossa) vaatii jo paljon enemmän,  laskelmat löytyvät selaamalla linkkiä vähän alaspäin.

Eli v. 1990 laskelman mukaisesti 55-vuotias, 59 kg painava, 168 cm pitkä nainen tarvitsisi pelkkään ruumiinsa ylläpitoon 1208 kcal päivässä, keskimäärin.

Tiettyä vaihteluväliä asiassa tiettävästi on, joten tuon ”200 – 1000” –arvion yläraja voisi ehkä olla juuri ja juuri uskottava (mutta äärimmäisen poikkeuksellinen) mutta siitä alaspäin kyllä huuhaata.

Tuossa ei omaan kokemukseen vetoaminen riitä – tai sitten ”palstaviljelijän” pitäisi tehdä tuo sama valvotuissa olosuhteissa.

Jos jätämme metsästyksen pois ja siirrymme lisäämään keräilyä niin ruoka riittää hyvin kaikille.

Metsästyksen kanssakin tiedemiesten aika tavanomainen arvio on, että silloin aikanaan, ennen maanviljelystä, maapallo pystyi elättämään jotain 5 miljoonaa ihmistä. Nyt meitä on yli 6 miljardia. Väittääkö Tom Standage jotain muuta?

---

Haluaako ”palstaviljelijä” tällaisella omalla laskelmallaan poistaa maailman nälän?

Tulee mieleen Väinö Linna, Tuntematon sotilas ja  Lahtinen:

"Luulee! Ne mitään luule, ne tiätää. Ne on laskeneet kolarit tai mitä perkeleen kalorioita ne on. Menes valittaan nälkää, niin lyörään semmonen rätinki eteen, jossa toristetaan että ei sulla voi olla nälkä."

[Heikki Jokipii]

- Miksi viljelykasveja ei esiinny luonnossa? Eikö täten evoluutiokin osoita ne surkeiksi? Ne eivät selviä siellä.

Tämä lienee oikeastaan hyvä asia. Ollaanhan jo nyt huolissaan siitä, miten jotkin kasvit, jotka "eivät kuulu Suomen luontoon", leviävät sinne vauhdilla?

Jos (ainakin pääosa) viljelykasveista ei luonnossa pärjää, tällainen vaara on pienempi.

Erityisesti muuntogeenisten kasvien on väitetty helposti leviävän luontoon. Mutta tämäkään ei siis pidä paikkaansa, nekään eivät pärjää.

PS. 12.7.2009: Yksi yleinen syy, miksi viljelykasvit eivät pärjää luonnossa, on jäänyt mainitsematta: niissä on vähemmän myrkkyjä! Kasvi, joka ei voi paeta, puolustautuu usein vihollisiaan vastaan myrkyin. Vaikka ne olisi tarkoitettu hyönteisiä ym. vastaan, ne ovat usein haitallisia ihmisellekin, ja niinpä niitä on jalostettaessa pyritty vähentämään. Seurauksena tietysti usein on, että jalostetut kasvit eivät pärjää varjelematta. 

Seurauksena on myös, että luonnonravintoon turvautuva tekee sen usein "henkensä kaupalla" tai ainakin terveytensä vaarantaen.

Sama logiikka pätee pahaan makuun, jolla luonnonkasvi voi myös puolustautua!

[palstaviljelijä]

> Tämä lienee oikeastaan hyvä asia. Ollaanhan jo nyt huolissaan siitä, miten jotkin kasvit, jotka "eivät kuulu Suomen luontoon", leviävät sinne vauhdilla?

Nähtäväksi jää miten GMO-saasta leviää.

> Erityisesti muuntogeenisten kasvien on väitetty helposti leviävän luontoon. Mutta tämäkään ei siis pidä paikkaansa, nekään eivät pärjää.

Kyllä ainakin "Monsanto - Outoa agrobisnestä" -dokumentin mukaan leviävät ja tuhoavat alkuperäislajit sairastuttamalla ne ennennäkemättömillä taudeilla..

> PS. 12.7.2009: Yksi yleinen syy, miksi viljelykasvit eivät pärjää luonnossa, on jäänyt mainitsematta: niissä on vähemmän myrkkyjä! Kasvi, joka ei voi
> paeta, puolustautuu usein vihollisiaan vastaan myrkyin. Vaikka ne olisi tarkoitettu hyönteisiä ym. vastaan, ne ovat usein haitallisia ihmisellekin, ja
> niinpä niitä on jalostettaessa pyritty vähentämään. Seurauksena tietysti usein on, että jalostetut kasvit eivät pärjää varjelematta.

En ole tavannut koskaan villikasvinsyöntiin kuolleita hyönteisiä, jäniksiä, hirviä tai vastaavia.. Missähän ne lie?

> Seurauksena on myös, että luonnonravintoon turvautuva tekee sen usein "henkensä kaupalla" tai ainakin terveytensä vaarantaen.

Hehee.. Joo. Luonnonravinnon on peloteltu olevan vaarallista. Kun todellisuudessa se on parantavaa. Uskoo ken tahtoo.
Sanoisin tuollaisia juttuja propagandaksi. On se luonto vaan niin paha.. suorastaan ihmisen vihollinen. Mitään ei tarjoa. Ei edes luonnon tarjoama ruoka kelpaa kuin äärimmilleen jalostettuna.

Luonnonkasveja kokeillessani olen huomannut että mahdolliset allergia jne ongelmat johtuvat ennemminkin jalostetusta ruuasta.
Jos luonnonkasvin syönnin jälkeen tulee esim. ihottumaa, ei se ole luonnonkasvin vika. Ilmeisesti luonnonkasvi aktivoi elimistöäni ja se alkaa herätä henkiin saatuaan laadukkaampaa ravintoa. Kun olen jättänyt jalostetun ruuan pois, ihottuma on hävinnyt.

[Mielipide]

Soijasta 3/4, puuvillasta puolet on gemoa: http://www.gmo-compass.org/eng/agri_biotechnology/gmo_planting/257.global_gm_planting_2008.html
Tyhmiä maajusseja. Tyhmiä ostajia ja päättäjiä. Järkeä vain EU:ssa? (jota Afrikka kuuntelee). Noin pääsääntöisesti?

[Heikki Jokipii]

> Tämä lienee oikeastaan hyvä asia. Ollaanhan jo nyt huolissaan siitä, miten jotkin kasvit, jotka "eivät kuulu Suomen luontoon", leviävät sinne vauhdilla?

Nähtäväksi jää miten GMO-saasta leviää.

Tässä voi olla sillä tavalla samaa mieltä, että todellakin "nähtäväksi jää" - ei ole nähty!

> Erityisesti muuntogeenisten kasvien on väitetty helposti leviävän luontoon. Mutta tämäkään ei siis pidä paikkaansa, nekään eivät pärjää.

Kyllä ainakin "Monsanto - Outoa agrobisnestä" -dokumentin mukaan leviävät ja tuhoavat alkuperäislajit sairastuttamalla ne ennennäkemättömillä taudeilla..

Tuosta propagandafilmistä ei ole kyllä lähteeksi, tässäkään asiassa.

En ole tavannut koskaan villikasvinsyöntiin kuolleita hyönteisiä, jäniksiä, hirviä tai vastaavia.. Missähän ne lie?

Kun niitä ei ole, kasvi on saavuttanut myrkyllään tarkoituksensa, sitä ei ole syöty. Ihmeellinen juttu kyllä, miten eläimet osaavat välttää myrkyllisiä/haitallisia lajeja. Mutta ihmiselle ei tällaista "vaistoa" ole suotu. (Eikä eläimillekään täydellisesti, kyllä esimerkkejä löytyy siitä, miten eläimet ovat syöneet itselleen sopimatonta.)

Luonnonkasveja kokeillessani olen huomannut että mahdolliset allergia jne ongelmat johtuvat ennemminkin jalostetusta ruuasta.
Jos luonnonkasvin syönnin jälkeen tulee esim. ihottumaa, ei se ole luonnonkasvin vika. Ilmeisesti luonnonkasvi aktivoi elimistöäni ja se alkaa herätä henkiin saatuaan laadukkaampaa ravintoa. Kun olen jättänyt jalostetun ruuan pois, ihottuma on hävinnyt.

Eikö tuo jo mene liian pitkälle? Enää puuttuu, että kiellät myrkyllisten kasvien olemassaolonkin? Että Äiti Luonto haluaa aina vain juuri meidän parastamme? Ihmisten parasta?

[Heikki Jokipii]

Nyt ei näytä luomu enää edes riittävän. Pyrkimys on oikein ”luontoluontoon”.

Metro-lehti esitteli 7.10.11 tällaista kokkia, joka suosittelee ihan oikean luonnon antimia:

Sami Tallberg hakee villit maut metsästä

Tästä – jos siitä tulee yleinen innostus - ei ehkä seuraa ihan kuolemantapauksia, kun oikein myrkylliset kasvit ovat onneksi Suomessa harvinaisia. Mutta keskimäärin niitä haitallisia ”kemikaaleja” on kuitenkin enemmän jalostamattomissa kasveissa kuin normaaleissa viljelykasveissa, olen antanut itselleni kertoa.

Tuo kokki vetoaa kai enemmän kulinaarisiin syihin, mutta tässä luonnon / luonnonmukaisuuden pikku buumissa asiaan saattaa liittyä myös tavoite välttää niitä ”tehotuotannon myrkkyjä”. Jos näin, mennään komeasti "ojasta allikkoon". 

Pienimuotoisena asia on muutoin aika harmiton – mutta lopulta, jos siihen oikein isolla joukolla innostutaan, luontoahan täytyy ryhtyä lannoittamaan … ? 

***

Vihreä Lanka sitten taas ”myy” luonnonkosmetiikkaa:

Mistä tunnistaa aidon luonnonkosmetiikan?

Eli luomukin on vähempiarvoista ...

Sinne lähetin paheksuntani tällaisesta höynäytyksestä, joka kirjoitukseni ilmestynee siellä huomenna. Siinä pidän itse asiassa Vihreän Langan toimitusta höynäytettynä, jos se antaa ilmaista tilaa tällaisille mainoksille.

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS:n uutinen kertoo kyllä hyönteisten keräämisestä ja kauppaamisesta, mutta asiaa koskevan kysymykseni kanssa tämä sopii jatkoksi tähän keskusteluun.

FAO on hyönteisiä suositellut, enkä yhtään epäile niiden proteiinipitoisuutta ja muitakaan hyviä ravitsemusominaisuuksia. Tropiikin lähellä niitä on varmasti paljon enemmän kuin Suomessa.

Mutta silti: mikä mahtaa olla hyönteisten energiatase? Niiden keräämisessä, käsittelyssä jne. tuntuu kuitenkin olevan jommoinenkin työ, tuon uutisen mukaan. Siis: saako niistä enemmän "kaloreita" kuin niiden keräämiseen menee?

Tietysti proteiinien ym. vuoksi niiden kerääminen voisi olla järkevää, vaikkei saisikaan. Mutta asian kokonaisarvioinnin kannalta em. seikka olisi hyvä tietää. Eli missä määrin todella nuo hyönteiset parantavat ruokaturvaa, mitä artikkeli väittää (vrt. kotimaiset sienet  ja marjat).

Vielä - jos siis saisikin - olisi hyvä tietää, kuinka paljon enemmän. Keräilytaloudessa pysytään hyönteisillä ym. hengissä, mutta asiaan kuluu huomattava osa valveillaoloajasta.

[Heikki Jokipii]

Halusivatko sitten muinaiset esi-isämme syötäväkseen mahdollisimman luonnollisia kasveja, luonnollista ruokaa. Tämän artikkelin ja siinä kerrotun tieteenhistorioitsijan mukaan mitä tahansa paitsi sitä:

Natural Foods – Our Ancient Ancestors Wanted Anything But That

Rachel Laddanin esseeseen:

In praise of artificial food

Ote:

Our distant ancestors found little good in the food that nature provided. Greens had too few calories to sustain life, chewy meat came tightly wrapped in awkward-sized packages known as living animals, nuts were bitter or oily, roots tended to be poisonous, and grains were tiny and so hard that they passed undigested through the system. Acquiring and digesting food was a constant struggle.

Tuossa artikkelissa tulee siis esille monta näkökulmaa, miksi juuri epäluonnolliseksi käsitelty ruoka on ihmiselle hyväksi, ei yksin luomuruoan kultti. Viitataan keittämiskeksinnöstä kasvinjalostukseen. Tämä retorinen kysymys, miksi luonnollisuuden vaatimus esitetään juuri ja vain ruoalle, on minusta hyvä:

Why it is so little recognised that food is as much a human construction as clothing or housing is hard to say. No one advocates returning to ‘natural’ housing.

[Heikki Jokipii]

Tuohon edelliseen artikkeliin olisi sopinut kuvitukseksi tämä kuvasarja siitä, miltä eräät yleiset ruokakasvimme näyttävät luonnontilaisina ja jalostuksen jälkeen:

Here's what fruits and vegetables looked like before we domesticated them

Jussi Tammisolankin esitelmistä ja kirjoituksista löytyy vastaavia kuvia, pari jo heti hänen kotisivullaan.