muokkaus, hiilipäästöt, multavuus

[Ville Aarnikko]

MTT:ssä huomattiin, että luomutuotannon päästöjen arviointiin nykyiset päästömallit eivät sovellu.

Epäluuloisena uumoilen, että muutoin olisivat soveltuneetkin, mutta eivät soveltuneet, kun niillä saattiin poliittisesti epäkorrekteja tuloksia luomutuotannon päästöistä.

Tiedustelkaa yhdistyksen puolesta miksi ei sovellu, tuohan jättää asian aivan ilmaan...

[Heikki Jokipii]

Näin on nyt tehty, tiedusteltu on.

MTT:n oman sivun pohjalta, joka on siis täällä:

Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen

PS. klo 16:20: Mutta "Luomulakko" oli jo huomannut sen - mikä oli siinä silmien edessä minullekin *) - että ko. tiedotteen yhteydessä oli luomusta enemmänkin ...

Luomun päästöt moninkertaiset kiloa kohti

... eli tämä esitys. Jonka "raakatulos" on todellakin karmea, ja sellainen sis oikeasti onkin, ellei MTT nyt keksi todella hyvää selitystä sille, "parhain päin"!!!

Mutta mikä ihme se oikeastaan voisi olla? Luomussa käytetään ihan eri luontoa?

Kyllä minä tuosta jo iltapäivälehden toimittajana alkaisin sorvata otsikkoa ja lööppiä ... ja soitella ministereiden sihteereille ...

_____________

*) mutta, kuten raumalainen mummuni sanoi: "Yhdelaekkam bäeväst ei nää ilman kattomat!".

[Jarrumies]

Nuo kalvot ilmestyivät MTT:n sivuille vasta tänään tiistaina joskus iltapäivällä. Eilen ja tänään aamulla, kun katsoin niitä ei vielä ollut.

Luomuvertailun kalvoista
http://www.mtt.fi/wwwdoc/SustFoodChoice/Luomu_Sinkko.pdf
ei käy ilmi, millaisia satotasoja (kg/ha) luomusta ja tavanomaisesta vertailuissa on käytetty. Tuostakin voisi kysyä tutkijalta.

Kalvon mukaan viljatiloilla on 3 vuoden kierrossa ollut 1 välivuosi (viherlannoitus) - välivuosien osuus on 33 % kiertoajasta. Yleensä suomalaisilla luomutiloilla 2 välivuotta 5 vuoden kiertojaksolla eli välivuosien osuus 40 %. Joskus jopa 3 välivuotta viidestä.
Eli noiden koepalstojen tulokset saattavat kaunistella luomun tilannetta.

Viljatilalla viljelty vilja
•
Viherlannoitus + pieni lantalisä joillain lohkoilla
•
Viljelykierto: 1-vuotinen viherlannoitus, 2 vuotta viljaa

Ei määritelty mitä nämä kaksi viljaa ovat tai missä järjestyksessä viljelty

Viherlannoitusvuoden päästöt jaettu tasan kahdelle seuraavalle viljavuodelle

N2O-päästöt peltoon jätetystä kasvimassasta

Työkoneiden polttoaineen kulutus viherlannoitusvuodelta

Viherlannoitusvuoden huuhtoumat

Tuo SustFoodChoice –hanke oli luomuinstituutin hanke, mikä selittänee johtopäätöksiä, joissa ei tuoda esille luomun kannalta erittäin huonoja tuloksia :
http://luomuinstituutti.fi/tutkimus/ymparisto-hankkeet/

Luomuinstituutin ympäristötutkimushankkeita ovat:
Kohti kestäviä elintarvikevalintoja – kuluttajainformaatio ruoan ravitsemus- ja ympäristövaikutuksista kestävyyden kontekstissa (SustFoodChoice)

Hankkeen tutkimuksia:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=382498&p_kysely_seqno=104003

[Heikki Jokipii]

YLEn uutisessa asiasta huono tulos luomun osalta tulee esiin vähän selvemmin, mutta ...

MTT pyrki tutkimaan myös luomun vaikutuksia ympäristö- ja ravitsemusnäkökulmasta. Luomu kuitenkin pärjäsi vertailussa osin jopa heikommin kuin perinteisesti viljellyt kasvit. Tutkija Merja Saarinen kaipaa lisää vertailua *) ennen lopullista tuomiota.

- Emme valitettavasti saaneet tästä lopullista vastausta luomun ympäristövaikutuksiin. Toivoisinkin, että kaikki vetäisivät tästä samat johtopäätökset eli tarvitsemme lisää tietoa.

(lihav. HJ)

No, olemme kysyneet häneltä. Ehkäpä hän vastauksessaan kertoo meille, minkälaista lisävertailua tarvitaan. Ilman tätä lisätietoa on ainakin meidän vaikea "vetää samoja johtopäätöksiä". Tosin hän voisi varmasti tehdä sen julkisestikin, ja kertoa MTT:n sivustolla, miten asiaa tästä eteenpäin nyt aiotaan tutkia.

"Lopullisesta tuomiosta": varmasti kaikki tulokset voivat tutkimuksen myötä muuttua, mutta eikö tässä nyt voisi ihan rehellisesti ja kiertelemättä todeta tämän "välipäätöksen"? Jos jotain luomun kannalta myönteisiä tutkimustuloksia saadaan, niistä kyllä sitten yleensä uutisoidaan ihan "lopullisina", eikä kaivata heti samassa uutisessa "lisää tietoa".
_____________

*) Ja uudessa mahdollisessa vertailussa ehkä sitten joudutaan käyttämään uusia tarkennettuja lukuja mm. välivuosista (ks. Jarrumies edellä) - luomun kannalta entistäkin kehnommin tuloksin ... 

[Heikki Jokipii]

Merja Saarinen vastasi, ja keskeinen sanoma vastauksessa oli tämä:

Nuo epävarmuudet johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, että ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävät päästömallit perustuvat tavanomaisilta pelloilta tehtyihin mittauksiin. Emme tiedä soveltuvatko ne luomuviljelyyn vai eivätkö. Aikamoinen epäilys on, että päästöt voivat olla luomussa erilaiset johtuen maaperän erilaisesta toiminnasta. Maaperällä on keskeinen rooli päästöjen synnylle.

Toinen keskeinen epävarmuuden lähde on aineistoon sisältyvät heikkoudet. Luomun kohdalla jouduttiin tyytymään huonompaan aineistoon ja tekemään monenlaisia oletuksia.

Saarinen kertoi, että asia käsitellään yksityiskohtaisemmin touko-kesäkuun aikana julkaistavassa hankkeen loppuraportissa. Jaksamme kyllä varmaan odottaa siihen asti, ja palata sitten asiaan.

[Matti Pekkarinen]

Jatkossa pitää aivan omat päästömallit tehdä luomulle ainakin hiilipäästöjen osalta. Tosiviljelyssähän yhä yleisemmin jätetään maanmuokkaus pois (suorakylvö!), mikä käsitykseni mukaan pudottaa hiilipäästöt alle puoleen. Luomussa suorakylvö ei toimi, kun rikkatorjunnan vuoksi maata pitää myllätä normaaliakin enemmän.

[Matti Pekkarinen]

Siispä luomuväki tarvitsee edelleen LUOMUMATEMATIIKKAA tässäkin.

[Heikki Jokipii]

Näin itsestäänselvyytenä asia kuitenkin yhä nähdään "kentällä", että kun Mikkelin kaupunki luettelee "paikallisia ilmastotekoja", niin yksi niistä on luomun lisääminen!

Eli juuri tällä on luomua kunnillekin "myyty", kuten siis aivan oikein uutisessammekin sanoimme.

[Heikki Jokipii]

Tuosta kertomastamme Annika Lapintien lausunnosta oli uutinen myös Kansan Uutisissa ...

Tehoruoka luomua ekologisempaa? ”Maatalouden yhteys luontoon katkennut”

... ja siellä asiasta sukeutui keskustelu, joka ehkä on kuitenkin ememmän "kinaa" luomusta yleisesti kuin tähän MTT:n uutiseen keskittyvää.

[Heikki Jokipii]

Tässä tutkimuksessa ...

How much fertilizer is too much for the climate?

... korostetaan, miten typpilannoite ei ole uhka ilmastolle, jos typpeä käytetään eksakstisti se määrä, jota kasvit tarvitsevat, eksaktisti sinä aikana, jolloin ne sitä tarvitsevat.

Arvatkaa, onko tämä suositus luomulannoitteiden käyttöön.

PS. Erityisesti mainittiin, että typpilannoitteen liikakäytöstä Saharan eteläpuoleisesa Afrikassa ei tarvitse juuri olla huolissaan:

Iurii Shcherbak, lead author and MSU researcher, noted that the research also informs fertilizer practices in underfertilized areas such as sub-Saharan Africa.

"Because nitrous oxide emissions won't be accelerated by fertilizers until crop nitrogen needs are met, more nitrogen fertilizer can be added to underfertilized crops with little impact on emissions," he said.

PS. Kysymys ko. artikkelissa on enemmän ilokaasusta, mutta kun sekin on sitten näitä kasvihuonepäästöjä, jotka lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina, ikäänkuin hiilipäästöinä, niin laitoin tähän triidiin.

[Heikki Jokipii]

Yhä vaan luomuväki jatkaa tällä väitteellä, kuten Elisa Niemi tässä artikkelissaan (jonka muut väitteet nyt ohitetaan):

Myöskään peltomaan hiilivarojen kertymistä ei tutkimus vielä kunnolla huomioi luomun eduksi. Hiilen sitominen takaisin keinolannoitteisiin väsyneisiin peltoihin on kuitenkin todella tärkeää – paitsi maan hedelmällisyyden kannalta, myös siksi, että peltomaa on vastustuskykyinen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa vain, jos siellä on riittävästi eloperäistä ainesta ja terve pieneliöstö.

(lihav. HJ)

Nyt näyttää vahvasti siltä, että tämän hiilen sitomisen osalta asia on juuri päinvastoin, kuten olemme jo kertoneet uutisessamme ja myös tässä keskustelussa, edellä. Eli rehellinen tutkimus tai tutkimusyhteenveto ei oikein voikaan "huomioida" asiaa "luomun eduksi".

Kirchmannin ym. (2009) kirjassa on oma lukunsa tämän asian tarkasteluun (ss. 161-172). Se päätyy tylyyn tulokseen, että Ruotsin siirtyminen nykyistä  enemmän luomuun vähentäisi viljelysmaan hiilivarastoja maassa, merkittävästi. Perusselitys on juuri tuo YLE:nkin uutisessa mainittu:

"Heikompi tuotanto merkitsee lisäksi, että luomupelto sitoo vähemmän ilmakehän hiilidioksidia, [...]

Tarkasteltiin siis koko Ruotsia. Luultavasti luomuväen usko menetelmän hiilensitomiskykyyn perustuukin "osaoptimointiin", so. esim. tuloksiin koetiloilta, joissa voidaan tietysti eri niksein huolehtia asiasta, ja saada pieneltä osalta peltomaata hyviä arvoja. Tai joihinkin kokemuksiin tuotantotiloilta, jossa ovat kuitenkin kaikki niksit käytettävissä ...

Tuo on aika ... söpö idea, että keinolannoitteisiin "väsyneitä peltoja" sitten vähän lohdutetaan ... kun ne pahat ja ilkeät tavanomaiset isännät ovat tietysti ihan tahallaan unohtaneet eloperäisen aineksen.

[Heikki Jokipii]

Tässä toivotaan, että:

Luomutuotteiden ympäristövaikutusten arviointia pitää kehittää

Ja siis nimenomaan siihen suuntaan, että edellä mainitut luomun kannalta kiusalliset tulokset saataisiin selitetyiksi pois, tai ainakin lievennetyiksi.

Englanninkielinen sutkaus asiasta: "If you torture the data long enough, it will confess."

[Heikki Jokipii]

Eurekalert kertoi nyt tällaisesta tutkimuksesta:

Organic farming can reverse the agriculture ecosystem from a carbon source to a carbon sink

Osoittiko tutkimus siis, että luomuviljely on paras menetelmä hiilidioksidipäästöjen kannalta? Ei aivan, sillä kun menee itse tutkimusselostukseen, sieltä on luettavissa:

Making full use of crop residues as forage for cattle, collecting and composting cattle manure, and replacing part of the chemical fertilizer input with organic manure have been successfully shown to be ideal choices to reduce energy waste and cut GHG emissions without crop yield losses. A combination of organic manure and chemical fertilizer demonstrated the best result in improving soil quality and crop yields, while decreasing GHG emissions.

(lihav. HJ)

Suomessa tällaista "kombinaatiota" kutsutaan nimellä "tavanomainen viljely".

***

PS. klo 16:20: Itse asiassa tuo Eurekalertin otsikointi ei ollut uskollinen edes alkuperäiselle tutkimuksen otsikolle: "Mitigating greenhouse gas emissions through replacement of chemical fertilizer with organic manure in a temperate farmland". Se ei puhunut luomuviljelystä!

Sitten ihan alkuperäisen tutkimuslähteen kohdalla minun täytynee nostaa käteni ...  jos se löytyy jostain täältä ...

[Heikki Jokipii]

Ikään kuin vanhasta muistista Vihreän Langan "Eno" tässä vastauksessaan - vaikka kirjoituksen kärki on muu - kuitenkin toteaa

Mikä on ekologisin vaihtoehto maidolle?

Luomumaito on toki hiukan ekologisempaa, sen päästöt ovat noin 10–20 prosenttia pienemmät

Tällaista ajattelua on - toki - koko netti ja julkinen sana täynnä. Vaikkapa kouluruokailussa: kun julistetaan siinä ilmastoyställisyyttä, se tarkoittaa yleensä - paitsi kasvispainotteisuutta - sitten luomun lisäämistä.

GLP kuitenkin on julkaissut tämän artikkelin, jossa tuodaan esille kaikki ne asiat, jota tässä kasvihuonepäästöjen vertailussa on otettava huomioon:

Is organic farming sustainable? 5 carbon footprint challenges

Tässä englanniksi listattuna:

* Large-scale commercial manure composting as compared to synthesizing nitrogen for farming.
* Machinery to haul around manure compost.
* Yields of organic farming versus conventional farming.
* Tillage of land of organic farming versus “no till” conventional farming.
* Cows needed for producing manure for organic and carbon equivalency of cow burping and flatulence.

Kun ne on huomioon otettu, ei luultavasti enää ole varaa tuollaisiin "toki"-lauseisiin.

[Heikki Jokipii]

Yhä vaan luomuväki jatkaa tällä väitteellä, kuten Elisa Niemi tässä artikkelissaan (jonka muut väitteet nyt ohitetaan):

Myöskään peltomaan hiilivarojen kertymistä ei tutkimus vielä kunnolla huomioi luomun eduksi. Hiilen sitominen takaisin keinolannoitteisiin väsyneisiin peltoihin on kuitenkin todella tärkeää – paitsi maan hedelmällisyyden kannalta, myös siksi, että peltomaa on vastustuskykyinen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa vain, jos siellä on riittävästi eloperäistä ainesta ja terve pieneliöstö.

(lihav. HJ)

Nyt näyttää vahvasti siltä, että tämän hiilen sitomisen osalta asia on juuri päinvastoin, kuten olemme jo kertoneet uutisessamme ja myös tässä keskustelussa, edellä. Eli rehellinen tutkimus tai tutkimusyhteenveto ei oikein voikaan "huomioida" asiaa "luomun eduksi".

Kirchmannin ym. (2009) kirjassa on oma lukunsa tämän asian tarkasteluun (ss. 161-172). Se päätyy tylyyn tulokseen, että Ruotsin siirtyminen nykyistä  enemmän luomuun vähentäisi viljelysmaan hiilivarastoja maassa, merkittävästi. Perusselitys on juuri tuo YLE:nkin uutisessa mainittu:

"Heikompi tuotanto merkitsee lisäksi, että luomupelto sitoo vähemmän ilmakehän hiilidioksidia, [...]

Tarkasteltiin siis koko Ruotsia. Luultavasti luomuväen usko menetelmän hiilensitomiskykyyn perustuukin "osaoptimointiin", so. esim. tuloksiin koetiloilta, joissa voidaan tietysti eri niksein huolehtia asiasta, ja saada pieneltä osalta peltomaata hyviä arvoja. Tai joihinkin kokemuksiin tuotantotiloilta, jossa ovat kuitenkin kaikki niksit käytettävissä ...

Tuo on aika ... söpö idea, että keinolannoitteisiin "väsyneitä peltoja" sitten vähän lohdutetaan ... kun ne pahat ja ilkeät tavanomaiset isännät ovat tietysti ihan tahallaan unohtaneet eloperäisen aineksen.

Näistä tuloksista huolimatta luumuväki yrittää yhä ylläpitää vanhaa myyttiään, kuten nyt tässä ilmastokokouksen alla ja yhteydessä:

Ruoantuotannon menetelmillä voidaan hillitä ilmastonmuutosta merkittävästi

Vaikka Elisa Niemi asian jo noinkin myönsi:

Myöskään peltomaan hiilivarojen kertymistä ei tutkimus vielä kunnolla huomioi luomun eduksi

Tässä kirjauksessa on puolet hyvää:

IFOAM alleviivaa, että maaperän parantamiseen liittyvät päästöjen hillitsemisen toimenpiteet pitää toteuttaa niin, ettei ruokaturvaa aseteta uhanalaiseksi. Peltomaata pitää käyttää nimenomaan ruoantuotantoon eikä pelkästään ilmastotavoitteita palvelevien hankkeiden hyväksi.

Mutta vain se puoli, että peltomaata ei käytettäisi "ilmastotavoitteisiin", so. bioenergian tuottamiseen. Se puoli, että lisättäisiin luomutuotantoa, taas ei, koska

a) se ei siis lisää hiilen sitoutumista maaperään ja
b) se jo itsessään asettaa maailman ruokaturvan uhanalaiseksi!
c) edellyttäisi valtavien hiiltä sitovien metsäaluiden raivaamista pelloiksi