Author Topic: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus  (Read 96075 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #120 on: 14.08.19 - klo:06:27 »
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi

Peter Wallenbergin twiitin:

Quote
En normal vetegröda tar hand om sex gånger mer växthusgaser än vad som släpps ut vid skötsel av grödan, inklusive tillverkning av mineralgödsel.

Linkki twiitissä oli tähän:

Räkna både intäkter och utsläpp i klimatdebatten

Me olemme jo esitelleet myös ruotsalaisen laskelman energiankulutuksesta (joka ei ehkä ole ihan sama asia, mutta läheltä liippaa) täällä:

http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056

Tuossa twiitissä (tai sen linkissä) ei tullut esille tuo, miten paljon huonommin luomuviljely tuossa tehtävässä suoriutuu.

Mutta kaikkiaan IPCC:n viimeisen raportin kommenteissa on siellä täällä tullut esille, että luomuviljelyä ei raportin pohjalta pidä suosia. Vaikka kysymystä onkin tavallaan kierretty kuin kissa kuumaa puuroa.

« Last Edit: 14.08.19 - klo:07:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #121 on: 22.08.19 - klo:08:57 »
Susanne Günther viittasi twiitissään tähän IPCC:n raportin maataloussuositusten tiivistelmään...

https://mobile.twitter.com/schillipaeppa/status/1164392630349963264/photo/1.

... ja kiinnitti huomiota siihen, ettei luomuviljelyn laajentaminen ole listatuissa keinoissa mukana!

Quote
Eine Ausdehnung des Ökolandbaus ist nicht dabei. Im Gegenteil: "nachhaltige Intensivierung" bedeutet Produktionssteigerung.


Sen sijaan "conservation agriculture" eli suorakylvö oli mukana, osana "kestävävää tehostamista".Toisessa twiitissään Günther linkkasi tähän FAO:n juttuun...

http://www.fao.org/conservation-agriculture/en/

... ja totesi, että väline siinä on - glyfosaatti!
« Last Edit: 22.08.19 - klo:12:52 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #122 on: 03.09.19 - klo:04:43 »
Kottila selittää luomumyynnin kasvun hidastumisen näin:

Quote
Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta toteaa tilanteeseen vaikuttavan etenkin sen, että luomumaidon myynnin kasvu on lähes pysähtynyt.

– Maito on luomumyynnin toiseksi isoin tuoteryhmä, joten sen merkitys on suuri. Ilmeisesti julkisuudessa käyty keskustelu nautojen ilmastopäästöistä on saanut osan ihmisistä suosimaan muita juomia maidon sijaan, myös kasviperäisiä juomia, Kottila arvioi.

Mutta aina on mahdollista sekin, että tieto ruotsalaistutkimuksen luomulle epäedullisista tuloksista (ks. edellä esim. 05.01.19) olisi tihkunut yleisön tietoisuuteen. Vertailuun tarvittaisiin vielä tieto maidon kokonaiskulutuksen kehityksestä.

Täältähän se löytyi (vaikkei ihan samalta ajalta):

Quote
Maidon kulutus väheni vuonna 2018 lähes viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen.

Eli nyt ei osaa sanoa. Kyllä Kottilakin voi olla oikeassa. Toisaalta hänenkään selityksensä ei pysy johdonmukaisena:

Quote
– Vaikka ilmastopuhe näyttää vähentäneen luomumaitotuotteiden myyntiä, se ei heijastu juustoihin eikä tuoreeseen luomulihaan, jonka myynti kasvaa hyvin, Kottila toteaa.

Sillä kyllä lihakarjan ilmastopäästöt ovat ihan samat kuin lypsykarjankin. Oikeastaan asia on vielä niin, että lypsykarjan päästöjä voi pitää pienempinä, koska ne voidaan jakaa maidon ja lihan kesken. Näin voidaan tietysti tehdä myös luomukarjan osalta. Kun lypsylehmätkin lopulta täällä syödään.

Tuota luomulihan myynnin kasvua olemme jo ihmetelleet, jos samana aikana merkittävä luomulihan tuottaja tai jalostaja eli Talman Luomu meni konkurssiin. Mutta ehkä muut toimijat ovat sen korvanneet? Tai sitten oli kyse suhteellisesta kasvusta: yhden prosentin osuudesta (2018) on helppoa sillä tavalla kasvaa. Aiheuttamatta edes merkittäviä lisäpäästöjä.  ;D
« Last Edit: 03.09.19 - klo:09:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #123 on: 25.09.19 - klo:04:20 »
Vandana Shiva oli rientänyt hakemaan lainavaloa omalle agendalleen:

In Paris today, Dr Vandana Shiva with #Youth4Climate activists and Greta Thunberg #FridaysforFuture

Quote
Together as diverse species and diverse cultures and through poison free organic food and farming, which provide climate solutions and rejuvenate biodiversity, we have the creative power to stop the sixth mass extinction and climate catastrophe.

Kun Greta Thunberg ilmoittaa kunnioittavansa tiedettä, hän olisi voinut kertoa Shivalle, että juuri hänen maassaan tiede päätyi tulokseen, ettei tuo noin onnistu. Kertoikohan hän?

Tietysti myös: tiesikö hän? Thunberg on vielä nuori ihminen, ja vaikka varmasti on lukenut paljon ilmastonmuutoksesta, tuskin on ehtinyt opiskella kaikkia asioita. Shivan tapainen ihminen on mahdollisesti kyennyt hänet lumoamaan. Kuten on kyennyt lumoamaan lukemattomia muitakin, joista ei olisi oikeastaan sitä uskonut.

Meillä on jo kokonainen triidi, keskusteluosio Vandana Shivan tapauksesta.

PS. Äsken automaattikorjaus muutti hänen nimensä tuossa muotoon "Vanhana soiva". Korjaus oli sikäli mielekäs, että kyllä hän vielä ikääntyneenäkin soi eli soittaa: vanhaa levyä ...  ;D  (Korjasin silti takaisin.)
« Last Edit: 25.09.19 - klo:10:22 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #124 on: 28.09.19 - klo:15:08 »
YLE kertoi tänään tämän:

Suopelloissa piilee lähes 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu – Ojitetut viljelymaat merkittävä ilokaasun päästölähde

Mutta ei mainitse tässä yhteydessä sitä ilmiötä, jolle Steve Savage on antanut nimen "luomun likainen pikku salaisuus":*)

ilokaasua vapautuu melkoisia määriä myös komposteista. Joita luomuviljely käyttää ja tarvitsee. Ja vaatii. (Savage suosittelee sen sijalle mädättämistä.)

<klips>

________

*) tästä tarkemmin:

A Serial Blind-Spot For Organic Advocates

YLE uutisessaan kiinnittää huomiota samaan asiaan:

Luulitko, että kompostisi olisi ekoteko? Asia voi olla juuri päinvastoin, sillä laiskalla hoidolla siitä tulee päästölähde

YLE:n uutisen mukaan asian voisi tehdä oikein, jolloin ongelmaa ei olisi. Jos oikein ymmärsin, niin Savagen mukaan ei voi. Kuitenkin molemmat ovat tätä mieltä:

Quote
Kaikkein tehokkain tapa biojätteiden käsittelyssä on kuitenkin mädättäminen – kunhan se ei tapahdu kotipihalla. Itse asiassa nykyisin valtaosa erilliskerätystä biojätteestä menee mädätyslaitoksiin, joissa kerätään myös prosessin aikana syntyvät kaasut talteen ja hyötykäyttöön.

– Siinä saadaan tuotettua energiaa, kun mädättämössä syntyvä biokaasu voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena tai sähkön ja lämmön tuotannossa. Siinä myös säilyvät kompostoinnin tapaan myös arvokkaat ravinteet, kuten typpi ja fosfori, Jouni Havukainen sanoo.

Jonkinlainen isku tuo on kaiketi joka tapauksessa niille, jotka ovat löytäneet tehtävänsä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä itse puuhastelussa: kuten kaupunkiviljelyssä ja siihen liityvässä kompostoinnissa.
« Last Edit: 28.09.19 - klo:15:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #125 on: 04.10.19 - klo:06:07 »
Jaaha, käsitykset tästä tuntuvat nyt sahaavan edes takaisin:

Tätä menoa Suomen toinen iso ilmastonielu on toiveajattelua – Pelloista karkaa ilmaa lämmittävää hiiltä kuin autoista

Quote
Peltojen kääntäminen hiilinieluksi on parhaimmillaakin hidasta. Nykytavoilla hiilensidonta lisää riskiä myös vesien rehevöitymiseen.

Tietystikin YLE antaa ymmärtää, että "nykytavat" liittyvät tehoviljelyyn. Haastateltavakin oli valittu sillä silmällä (lihav. HJ):

Quote
Yksi peltonsa skannanneista viljelijöistä on hyvinkääläinen luomutilallinen Markus Eerola. Tila on muutoinkin aktiivinen ja mukana useissa peltomaan kuntohankkeissa. Eerolan tarkoitus on lopulta saada tilan kannattavuus paremmaksi ja myydä viljoja hiilitiedoilla lisättynä kaupalle.

– Aina vain parempaan pyritään. Kyllä meillä Suomessa tilanne on hyvä, kun meillä on ilman säädöksiä viljelykiertoa jonkin verran. Toimintaa voidaan tehostaa sillä tiedolla, mikä on saatavissa, Eerola näkee.

Mutta tarkistetaan, mitä tämä eduskunnassa vieraillut asiantuntija ja tässä mainittu raportti asiasta sanovat:

Quote
– Maahiilen vähentävä vaikutus Suomen kasvihuonepäästöihin voi olla vain melko pieni, sama on Ranskassa. Siitä huolimatta pellon nieluja on tarkoitus saada aikaan Ranskan hiilineutraaliustavoitteissa, kertoo ranskalainen tukija Jean-François Soussana, yksi YK:n ilmastopaneelin tuoreen maaraportin kirjoittajista.

Minulla on jo tieto, ettei YK-raportti suinkaan suositellut luomuviljelyn vaan puhui suorakylvön puolesta. Tarkempi dokumentointi tulee tähän myöhemmin.

Itse asiassa tuossa YLE:n jutussakin (nettiversiossa) puhutaan myöhemmin suorakylvöstä, eikä luomuviljelylle anneta erityisiä ansioita. Tuon haastatellun valinnan lisäksi. Puheversiossa luomu kyllä korostui: sanoma oli tulkittavissa niinkin, että sitä suositeltiin kaikille Suomen 2 miljoonalle hehtaarille! Tai välillä nettiversiossakin suositellaan luomuviljelyä: sanoma on itse asiassa sekava. Kyntäminen on pahasta, mutta ei suorakylvökään oikein auta yms.

Tämäkin siinä (nettiversiossa) tiedetään:

Quote
Suomi ajaa aktiivisesti peltonieluja siitäkin huolimatta, että monista muista maista poiketen Suomessa on mahdollisuuksia sitoa hiiltä metsiin. EU:n päästötavoitteet kuitenkin vaativat, että myös maataloudessa täytyy hakea vähennyksiä ja lisätä nieluja.

Sitä ei sanota, että hyvin vähän ruokaa tuottava luomuviljely olisi hiilensidonnan näkökulmasta varmasti tehokkainta kokonaan korvata metsien hiilensidonnalla.
« Last Edit: 04.10.19 - klo:09:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #126 on: 06.10.19 - klo:05:36 »
Tuolla läpikäydyssä Sari Iivosen esityksessä oli myös dia tästä:

Quote
Tutkimusta luomutuotannon ilmastovaikutuksista tarvitaan lisää

Luomutuotannon ilmastovaikutukset kasvihuonekaasupäästöinä laskettuna (hiilidioksidi + metaani + typpioksiduuli) ovat pinta-alaa kohden laskettuna tyypillisesti pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Alhaisemman keskimääräisen sato-tai tuotostason takia tuotettua yksikköä kohden laskettu ilmastovaikutus on monissa tutkimuksissa osoitettu olevan luomutuotannossa keskimäärin samalla tasolla tai suurempi kuin tavanomaisessa tuotannossa .

Tuotteiden välinen ja sisäinen vaihtelu on kuitenkin huomattavan suurta, johtuen myös laskentamenetelmistä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan.

Lähteet: Haaset al. 2001, Mondelaerset al. 2009, Tuomisto et al. 2012, Rööset al. 2014,  Skinner et al. 2014, Seufert& Ramankutty 2017, Squalli& Adamkiewicz 2018
(lihav. alkup.)

Tuossa on tietyssä mielessä yritystä objektiivisuuteen. Mutta sillä on rajansa: otetaan käyttöön tuo "iankaikkinen" tarkastelunäkökulman muutos pinta-alaan, jota on käytetty kaikessa luomun "apologeettisessa" tutkimuksessa.  Vaikka sen apologeettisuus, so. epätieteellisyys on ilmeistä.

Vielä pannaan toivo joihinkin määrittelemättömiin laskentamenetelmiin. Mutta usko on vahva: vielä löydetään kerran keino ja tuloksia, jotka osoittavat, että luomu oli kuin olikin tässäkin parempi. Vaikka nyt luomuväkeä koetellaan.

***

Sari Iivosen esityksen tarkastelun voikin lopettaa täällä, ottamalla esille hänen kaksi viimeistä kalvoaan/diaansa:

Quote
On tärkeää huomata, että asiat eivät ole toisistaan irrallisia ja siksi kokonaiskestävyydentarkastelu on tärkeää. Jonkin osa-alueen optimointi voi aiheuttaa vaikeita ongelmia toisaalla.

Quote
Sellainen kokonaisuus, jossa riittävän monet asiat ovat hyvällä tasolla, voi osoittautua lopulta parhaaksi vaihtoehdoksi pyrittäessä kohti kestävää ruokajärjestelmää.
-Adrian Müller, FiBL

Noista kahdesta voi olla täsmälleen samaa mielta. Ja juuri siksi olemme täällä vastustaneet luomuviljelyä, "kiveen hakattuine" ja mielivaltaisine sääntöineen.

« Last Edit: 06.10.19 - klo:06:14 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #127 on: 10.10.19 - klo:04:58 »
Hesari vihjailee, antaa ymmärtää, että luomuviljelyssä olisi tämän ongelman ratkaisu:

Mitä jos multa loppuisi maailmasta? Tällä menolla niin käy 60 vuodessa, ja silloin loppuu myös ruoantuotanto

Quote
Multa on uusiutuva luonnonvara, mutta se uusiutuu erittäin hitaasti. Cornwellin yliopiston tutkimuksen mukaan Yhdys­valloissa menetetään hedelmällistä maaperää viljelys­mailta 10 kertaa niin nopeasti kuin se ehtii uusiutua. Kiinassa ja Intiassa tahti on vieläkin kovempi, 30–40-kertainen.

MULTAVAA maata katoaa käytännössä kahdesta syystä. Ensimmäinen niistä on yksi­puolinen tehoviljely, joka köyhdyttää maaperää. Vain yhden kasvilajin viljely ja pelkkien väkilannoitteiden käyttö vähentävät pellon monimuotoisuutta ja maaperän mikrobitoimintaa, minkä seurauksena maaperä köyhtyy.

(Kummasti tehoviljely on joissakin kirjoituksissa aina yksipuolista.)

Vaikka sitten joudutaankin myöntämään tämä:

Quote
Ihmiskunta on ristiriitaisen tilanteen edessä. Ruokaa tarvitaan lisää, mutta nykymuotoinen tehotuotanto köyhdyttää maaperää. Niin kauan kuin se jatkuu, hedelmällistä maata katoaa pelloilta varmasti. Luonnonmukaisella viljelyllä voidaan pitää maata multavana ja viljavana, mutta luomuviljelyssä satomäärät ovat tunnetusti heikompia.

[...]

Luvassa ei myöskään ole lisää peltoja. Maapallon maapinta-alasta on viljelyskäytössä noin 40 prosenttia. Jos Etelämannerta ei lasketa, luku sisältää kaiken maapinta-alan aina Himalajan vuoristosta Saharan autiomaahan.

”Ihminen viljelee nykyään melkeinpä kaikkea sitä pinta-alaa, joka vain on viljeltävissä”, Helenius sanoo.

Kun sitten vähän tarkemmin esitellään menetelmiä toimia tuota ilmiötä vastaan, tullaan kuitenkin keinoihin, jotka ovat yhteydessä suorakylvöön. Kuten myös artikkelin lähtökohtana ollut IPCC:n raportti tekee.

« Last Edit: 11.10.19 - klo:04:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #128 on: 11.10.19 - klo:09:31 »
Tällaisessa muodossa tuo artikkeli olikin sitten tullut Hesarin pääkirjoitukseen (lihav. HJ):

Pelloista nähdään vähitellen muutakin kuin sato

Quote
Yksipuolinen viljely köyhdyttää maaperää ja kuluttaa kasvulle elintärkeää multakerrosta. Arvioidakseen oman ruokansa jäljen ympäristöön pitäisi siis tietää, onko viljely esimerkiksi edistänyt eroosiota.

SUOMESSA multakerrosta voisi suojella pitämällä pellot vihreinä, ylläpitämällä eri kasvilajien viljelykiertoa ja käyttämällä myös muita kuin väkilannoitteita. Tämä taas onnistuu, jos myös eläimet ovat mukana tuotantoketjussa.

Mutta tuo lihavoitu on lopulta kyllä (vaikka tavanomaista) halpaa ja yksinkertaistavaa viisautta. Olemme jo pohdiskelleet asiaa täällä.
« Last Edit: 11.10.19 - klo:09:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #129 on: 16.10.19 - klo:10:05 »
Jos Hesarin sanoma jäi vähän epäselväksi, niin tämä luomukonkari yrittää tässä varmistaa, että se tulkittaisiin luomun hyväksi:

Nobelisti A. I. Virtanen varoitti peltojen rappiosta jo vuonna 1951

Ja nobelistimme "palkataan" tuolla tavalla postuumisti luomun puolestapuhujaksi. Siitä ei välitetä, sitä ei edes mainita, että hän lopulta, tutkimustensa tuloksena, päätyi toisiin ajatuksiin.

Mutta itse asiaan: kun Lohtaja korostaa samalla lannan merkitystä, hän yrittää luoda vaikutelmaa, että kaikki luomutilat olisivat eläintiloja. Mutta niinhän ei ole laita: vain n. viidennes on.

Tämä legenda kerrotaan näin:

Quote
Harva tiennee, että A. I. Virtanen oli myös käytännön viljelijä. Joensuun-tilallaan hän kehitti omaa AIV-viljelyjärjestelmäänsä, joka rakentui hyvästä viljelykierrosta ja kompostoidun lannan ja virtsan käytöstä. Helppoliukoista typpeä ei käytetty lainkaan. Viidessätoista vuodessa hän yli kaksinkertaisti tilan satotason.

Mutta ei kerrota, mistä tasosta hän satotasonsa kaksinkertaisti. Eikä tietysti sitä, olisiko tuo tehtävissä, toistettavissa nykyaikana. AiV:n muistiinpanot tuosta järjestelmästään ovat varmasti säilyneet.

Minulla on muuten sellainen hämärä muistikuva, että vaikkei hän käyttänyt typpilannoitetta, muita keinolannoitteita yms. olisi käytetty. Eli puhtaasta luomuviljelystä ei olisi edes ollut kyse?
« Last Edit: 18.10.19 - klo:07:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #130 on: 18.10.19 - klo:06:04 »
Ei ole ympäristöministerimmekään kunnolla kartalla:

Ympäristö- ja ilmastoministeri haluaa lisää luomua Suomeen

Quote
Krista Mikkonen näkee luomulla olevan ison roolin, kun suomalaista ruoantuotantoa luotsataan nykyistä ilmastoystävällisempään suuntaan. Hän toteaa, että luomutuotannon ilmastopäästöt ovat tavanomaista pienemmät, ja monet luomun tuotantomenetelmät kuten viljelykierto ja orgaaninen lannoitus edistävät hiilen sitoutumista maaperään.


Oikeastaan kaikki väärin. Olisi kannattanut tarkistaa faktat avustajilta, ennen kuin lähtee haastatteluun. Jopa Luomuinstituutin Sari Iivosen (ks. edellä 06.10.19) konsultointi olisi ollut hyödyksi.

Yhtään tällaista menetelmää ...

Quote
– On tärkeää lisätä luomun pinta-alaa Suomessa ja ottaa sen viljelymenetelmiä käyttöön myös tavanomaisessa tuotannossa, hän summaa.


... hän ei luultavasti olisi esimerkkinä keksinyt, jos haastattelija olisi häneltä sellaista tivannut. Siitä, miten noin on tavattoman helppoa (ja siksi poliitikolle ehkä houkuttavaa) sanoa, mutta tavattoman vaikea konkretisoida, meillä on jo oma keskustelunsa.

Tyypillisestihän siinä ei keksitä kuin typensidonta. Joka on vastauksena täysin kelvoton.

Samoin meillä on keskustelu hänen esille ottamastaan luonnon monimuotoisuudesta. Ja luomun vähintäänkin ristiriitaisesta roolista siinä. Ja vielä lisää siitä asiasta täällä.
 
Saattaa olla, että biologi Mikkonen itse tietää asiat paremminkin. Mutta poliitikkona tietää myös, että suuri osa hänen äänestäjäkunnastaan uskoo luomuun, eikä sitten muuta tiedä.
« Last Edit: 18.10.19 - klo:07:01 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #132 on: 24.10.19 - klo:05:49 »
« Last Edit: 24.10.19 - klo:06:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #133 on: 27.10.19 - klo:07:05 »
Olisiko keskeinen tuolla jo keskustellun Pro Luomun julkaiseman raportin luomun ilmastohyötyjä koskeva väite tai teoria tässä:

Quote
Tutkimuksissa on havaittu, että luomupelloissa on keskimäärin 7-10 % enemmän hiiltä kuin tavanomaisesti viljellyissä pelloissa.

Luomun viljelymenetelmät, kuten nurmia sisältävä monipuolinen viljelykierto ja orgaaninen lannoitus, edistävät hiilen sitoutumista maaperään. [...]

Eli noiden väitteiden kimppuun. Tietysti objektiivisuuteen pyrkien. Onko todella noin ja edistävätkö luomusäännöt todella hiilen sitoutumista?

Lisäksi raportissa esitetään nämä (jo aika tutut) väitteet:

Quote
Lisäksi luomuviljelyn on todettu vaativan keskimäärin vähemmän energiaa kuin tavanomainen viljely; tosin tilakohtainen vaihtelu on suurta. Luomun riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähentää se, että luomupellolla ei käytetä energiasyöppöjä typpilannoitteita, vaan typpilannoitus hoituu ns. biologisten typensitojakasvien ja karjanlannan avulla.


Typpilannoitteista on oma keskustelunsa. Tuon kappaleen ensimmäistä väitettä olemme jo epäilleet käsitellessämme suorakylvöä.
« Last Edit: 27.10.19 - klo:09:18 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #134 on: 28.10.19 - klo:07:58 »
Hiilensitomisväitteessä menkäämme taas varsinaiseen raporttiin. Siellä s. 18 kerrotaan:

Quote
Toinen merkittävä tekijä luomutuotannon kyvyssä hillitä ilmastonmuutosta löytyy maaperästä (Scialabba ja Müller-Lindenlauf 2010). Maaperän orgaanista hiiltä käsittelevä FAO:n raportti korostaa terveen maaperän tärkeyttä, sillä maaperä on keskeinen ja usein unohdettu hiilivarasto, johon on sitoutunut enemmän hiiltä kuin ilmakehään ja maakasvillisuuteen yhteensä (FAO 2017). Hiilen sitoutumisella maaperään tarkoitetaan sitä, että ilmakehän hiilidioksidia siirtyy biologisessa, kemiallisessa tai fyysisessä prosessissa maaperään ja varastoituu sinne pitkäaikaisesti; tämä voi tehdä maaperästä kasvihuonekaasujen nettonielun.

Ilmiön kokonaisvaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on vaikea mitata, koska se riippuu suuresti paikallisista ympäristöoloista ja viljelymenetelmistä, mutta tutkimuksissa on johdonmukaisesti havaittu, että luonnonmukaisesti hoidettu maaperä sitoo hiiltä tehokkaammin kuin tavanomaisesti hoidettu (Scialabba ja Müller-Lindenlauf 2010; Ziesemer 2007).

Lähteet noille väitteille olivat:

Scialabba, N. E.-H. ja Müller-Lindenlauf, M. (2010). Organic agriculture and climate change. Renewable Agriculture and Food Systems, 25(2), 158–169. https://doi.org/10.1017/S1742170510000116

Se on maksumuurin takana, mutta löytyi täältä:

http://www.fao.org/fileadmin/templates/organicag/pdf/11_12_5_OA_CC_Scialabba_Muller-Lindenlauf.pdf

Ziesemer, J. (2007). Energy use in organic Food Systems. Haettu osoitteesta http://www.fao.org/docs/eims/upload/233069/energy-use-oa.pdf

Jälkimmäisestä s. 19:

Quote
Organic agriculture has a greater potential to sequester carbon in biomass and soil than most forms  of  conventional  agriculture.  Organic  agriculture,  especially  on  farms  where  cover  cropping,  grazing  on  pastures,  and  establishing  permanent  hedgerows  and  buffer  zones  are  utilized,  increases  carbon  sequestration.  Application  of  manure,  compost,  and  crop  residues,  which  are  vital  to  the  maintenance  of  soil  fertility  in  organic  systems,  has  been  proven  to  increase soil organic carbon in amounts unparalleled by conventional methods (SARE, 2001; Fan et al, 2005). 

Marriott and Wander (2006) analyzed soil samples from nine farming system trials that were started  in  the  USA  between  1981  and  2000.  The  soil  organic  carbon  concentrations  were  14  percent  higher  in  organic  systems  than  in  conventional  ones.  The  Rodale  farming  systems  trial, that began in 1981 in Pennsylvania, USA, compared manure and legume-based organic agriculture  systems  to  a  conventional  system  based  on  mineral  fertilizers.  The  organic  and  conventional  systems  had  similar  soybean  and  maize  yields  whereas  the  organic  system  showed  an  increase  in  soil  carbon  of  574  kg  per  ha  in  the  legume-based  and  981  kg  ha-1  in  the  manure-based  system.  The  23-year  study  from  the  Rodale  Institute  in  USA  showed  that  organically managed grain production sequestered 15-28 percent more carbon in the soil than equivalent conventional production (The Rodale Institute, 2003).

Lähteet tuohon:

Fan,  T.,  Stewart,  B.A.,  Payne,  W.,  Yong,  W.,  Luo,  J.,  Gao,  Y.  2005.  “Long-Term  Fertilizer  and  Water  Availability  Effects  on  Cereal  Yield  and  Soil  Chemical  Properties  in  Northwest  China.” Soil Science Society of America Journal 69: 842-855.

(Marriot & Wander puuttuu lähdeluettelosta! Mutta löysin:

http://dzumenvis.nic.in/Organic%20Farming/pdf/Total%20and%20Labile%20Soil%20Organic%20Matter.pdf

The  Rodale  Institute.  2003.  “Organic  Agriculture  Yields  New  Weapon  Against  Global  Warming:  Groundbreaking  study  proves  organic  farming  counters  greenhouse  gases.”  Press  release accessed on August 3, 2007 at http://www.strauscom.com/rodale-release/

SARE. 2001. “The Transition form Conventional to Low-Input or Organic Farming Systems: Soil  Biology,  Soil  Chemistry,  Soil  Physics,  Energy  Utilization,  Economics  and  Risks.”  Project  Report  SW99-008.  Retrieved on July 11, 2007        from        http://wsare.usu.edu/pro/pr2001/SW99-008.pdf.

***

Me olemme täällä jo perinteisesti vedonneet Kirchmannin ym. tutkimukseen:

Kirchmannin ym. (2009) kirjassa on oma lukunsa tämän asian tarkasteluun (ss. 161-172). Se päätyy tylyyn tulokseen, että Ruotsin siirtyminen nykyistä  enemmän luomuun vähentäisi viljelysmaan hiilivarastoja maassa, merkittävästi. Perusselitys on juuri tuo YLE:nkin uutisessa mainittu:

Quote
"Heikompi tuotanto merkitsee lisäksi, että luomupelto sitoo vähemmän ilmakehän hiilidioksidia, [...]

Tarkasteltiin siis koko Ruotsia. Luultavasti luomuväen usko menetelmän hiilensitomiskykyyn perustuukin "osaoptimointiin", so. esim. tuloksiin koetiloilta, joissa voidaan tietysti eri niksein huolehtia asiasta, ja saada pieneltä osalta peltomaata hyviä arvoja. Tai joihinkin kokemuksiin tuotantotiloilta, jossa ovat kuitenkin kaikki niksit käytettävissä ...

Kirja on valitettavasti tuon lukunsa osalta maksumuurin takana, mutta hyvin tiivistäen sen sanoma on:

a) tulokset hiilensidonnasta (kirjallisuuskatsauksessa) ovat antaneet ristiriitaitaisia tuloksia: luomu on sitonut hiiltä niiden mukaan paremmin, huonommin ja yhtä hyvin. Eli mistään johdonmukaisuudesta ei voida puhua, päinvastoin kuin tuo uusi Pro Luomun julkaisema raportti väittää. Kirchmann ym. olivat tietoisia useista yllä mainituista lähteistä (esim. artikkelista Marriott and Wander) mutta eivät niistä vakuuttuneet.
b) luomulle myönteisessä tuloksissa on huomattavia virhemahdollisuuksia, jotka läpikäydään (sellaisena mainitaan mm. luomun loisimisilmiö)
c) itse tuo tutkimus tarkastelee hiilen sitomista ilmasta. Suuret sadot sitovat enemmän hiiltä. Ruotsissa luomuviljelyyn siirtymällä hiiltä sitoutuu huomattavia määriä vähemmän. Vuosien myötä ero vain kasvaa.

Toinen viittauksemme samaan kirjaan koski energiankulutusta, mutta antaa ehkä osaltaan lisävaloa myös hiilensidontaan?

Ja tämä viittauksemme twiittiin tuo esiin konkreettisen kenttäkokeen asiassa. Joka sekään ei ole mitenkään "johdonmukaisesti" luomun puolesta, tässä kysymyksessä.
« Last Edit: 28.10.19 - klo:08:14 by Heikki Jokipii »