Author Topic: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus  (Read 96049 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #90 on: 25.12.18 - klo:05:44 »
Mehän keskustelimme jo jonkin verran tuosta SustFoodChoice-hankkeesta tuolloin v. 2014, ks. edellä.

Sen loppuraportti jäi meiltä ruotimatta. Imuroin sen nyt, ja yritin sen läpikäydä.

Hankkeen hieman erikoisesta tutkimusasetelmasta johtuen myös loppuraportti vaikuttaa vähän sekavalta, eikä ole aivan helppoa nähdä, mitä saatiin selville. Otetaan siitä kuitenkin (uudelleen) esiin tämä aika selkeä tulos:

Quote
Kaiken kaikkiaan eri viljelytapaan perustuvia viljoja verrattaessa tavanomaiset leipäviljat ruista lukuun ottamatta ovat vähiten ilmastoa kuormittavia, sitten tulevat sekä luomurehuviljat että tavanomaiset rehuviljat ja eniten ilmastoa kuormittavat luomuleipäviljat.

Tässä tämäkin tieto uudelleen, vähän monimutkaisemmin sanottuna:

Quote
Hankkeessa testattiin kolmen keskeisen maaperävaikutuksen, maan orgaanisen aineksen määrän muutoksen, tiivistymisen ja eroosion, arviointia ja liittämistä elinkaariarviointiin. Vaikutukset arvioitiin YAS-SO07-, COMPSOIL- ja VIHMA-mallilla. Eroosion ja orgaanisen aineksen muutoksen arvioinnissa käytetyt mallit todettiin käyttökelpoisiksi elinkaariarvioinnissa, vaikkakin orgaanisen aineksen mallinnus vaatii vielä tarkennusta. Sen sijaan tiivistymisen mallin, COMPSOIL, todettiin epäluotettavaksi ja liian vaikeaksi käyttää. Testilaskennat antoivat viitteitä eroista luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välillä,
mutta ne eivät olleet systemaattisia jommankumman eduksi. Paremman kuvan saamiseksi tarvitaan parempiin lähtötietoihin perustuvaa jatkotutkimusta.

Sellaista jatkotutkimusta käsitän tuon CarbonAction -hankkeen juuri olevan.
« Last Edit: 25.12.18 - klo:10:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #91 on: 28.12.18 - klo:04:58 »
Kansan Uutiset ei ole sitä nähnyt tai sitten se jättää aktiivisesti huomiotta uusimman tiedeuutisen asiassa, kun se tässä haluaa nähdä juuri luomuviljelyllä positiivista merkitystä:

HIILEN SIDONTAA MEKSIKOSSA JA NUMMI-PUSULASSA

Alussa kerrotaan ihan oikein:

Quote
Maanviljelijä ilmastosoturina

Maanviljelijöillä on periaatteessa käytössään kaksi tapaa poistaa hiiltä ilmakehästä: he voivat lisätä hiiltä maanviljelysmaahan tai varastoida hiiltä pitkäikäisiin kasveihin, kuten puihin. Romero ja Mattila harjoittavat molempia näistä.

Hiilen sitominen maaperään ei kuitenkaan riitä – hiili täytyy myös saada pysymään siellä. Maanmuokkaus kyntämällä vapauttaa hiilen nopeasti takaisin ilmakehään, siksi kumpikin viljelijä välttää sitä visusti.

Juuri tuossa olisi pitänyt tuore ruotsalaistutkimus tuoda esiin. Vaan eipä tuotu. Vaikka siitä on tietoa ollut myös suomeksi, esim. Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomissa. Sen sijaan kerrotaan tällaista:

Quote
Mattilat ovat muuttaneet peltojensa viljelykiertoa ja lisänneet viherlannoitusnurmen osuutta. Vuonna 2005 pellot kasvoivat vuorovuosin ohraa ja kauraa.

Nyt viljelykierroksi on muodostunut viherlannoitusnurmi-ruis-kaura. Tällä muutoksella Mattila laskee sitoneensa yhteensä 1 650 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kymmenessä vuodessa eli noin 0,6 hiilitonnia hehtaarille vuodessa.

Lisätehoa luomuviljelystä

– Suomalaisessa peltomaassa on keskimäärin 50 tonnia hiiltä hehtaarilla eli aika paljon, professori Juha Helenius muistuttaa.

Yksipuolisessa tavanomaisessa viljelyssä hiiltä poistuu 200–300 kiloa hehtaarilta vuodessa. Kadon voi pysäyttää nurmenviljelyllä ja käyttämällä orgaanisia lannoitteita. Nurmivuosia lisäämällä ja muilla tavanomaisilla keinoilla hiilen sitoutuminen on melko rajallista.

– Hyvänä saavutuksena voi pitää 200:aa kiloa hiiltä suomalaiselle peltohehtaarille vuodessa. Runsas kartunta on mahdollista alkuvaiheessa, jos maa on menettänyt paljon hiiltä.

Kilpiän tila siirtyi luomuun vuonna 2007. Biologisen typensidonnan ansiosta tilalla ei enää tarvita typpilannoitteita, joten näiden valmistuksen tuottamilta päästöiltä vältytään. Typpioksiduulia pääsee pelloilta ilmaan vähemmän kuin keinolannoitteita käytettäessä. Typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu.

Vaikka nurmivuosia lisäämällä ei siis kuulemma paljon saavuteta, ja juuri sen on haastateltu luomuviljelijä tehnyt, uskotaan sellaisenaan hänen arvionsa sidotusta hiilestä.

Ja jossain tuota yksipuolista tavanomaista viljelyä kuulemma yhä harjoitetaan. Vaikka me emme kyllä tiedä missä, kuten täällä toisaalla jo totesimme. Samaa kysyimme edellä 13.10.18.

Sen me uskomme, ja olemme jo edellä itsekin tuoneet esille, että hiilikatoa voidaan estää monivuotisella nurmiviljelyllä. Mutta mistä tulee tieto, että sitä voisi estää vain käyttämällä orgaanisia lannoitteita? Heleniukselta? SLU:n tutkijat ovat asiasta täysin eri mieltä: tärkeää on vain, että kasvit ravinteita riittävästi saavat. Ja luomussa ne eivät useimmiten saa, koska siinä sadot jäävät pieniksi.

Tuo typpilannoitteen valmistuksen päästöt oli tuossa yhteydessä oikeastaan vähän epätelevantti asia. Mutta haluttiin tietysti silti mainita.  Jätetään se asia tässä, koska meillä on jo siitä oma keskustelunsa

Mutta onko siitä mitään näyttöä, että typpioksiduulia tulisi keinolannoituksessa luomua enemmän? Sen sijaan siitä on, että luomussa käytetyssä kompostoinnissa tätä kaasua vapautuu, ks. edellä 06.08.18.
« Last Edit: 28.12.18 - klo:09:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #92 on: 28.12.18 - klo:06:45 »
Kaiken kaikkiaan KU:n kuvaamat luomutilat tuntuvat pärjäävän hiilensidonnassa hyvin silloin kun ne eivät viljele. Isoimmat saavutukset niillä tulevat metsätaloudesta:

Quote
Romeroa ja Mattilaa yhdistää kokonaisvaltainen ajattelu ympäristöasioissa. Maanviljely on tärkeä osa kuviota, mutta ympäristöä suojellaan muillakin tavoin.

Las Cañadas tuottaa osan käyttämistään rakennusmateriaaleista, kemikaaleista ja energiasta. Kahden hehtaarin bambuviljelmä tuottaa riittävästi rakennusmateriaalia osuuskunnan 22 jäsenen tarpeisiin. Samalla sidotaan suuria määriä hiiltä.

Kilpiän tilan metsät on siirretty jatkuvaan kasvatukseen. Mattilan arvion mukaan tällä toimenpiteellä on sidottu kymmenessä vuodessa noin 3 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän kuin jos metsät olisivat tavanomaisen metsänhoidon piirissä.

Hiilitonneina ilmaistuna Mattilat sitovat nyt 82 ”ylimääräistä” tonnia hiiltä vuodessa.

Tuo siis verrattuna Mattiloiden itse ilmoittamaan 0,6 tonniin/ha vuodessa, pelloillaan. Eli n. 45 hiilitonniin. (Mättääkö jokin noissa laskelmissa? Mikä on metsien hiilinielun kokonaisäärä?)

Lisäksi on näin:

Quote
Juha Helenius on samoilla linjoilla:

– Peltomaiden hiilen sidonta kyllä sieppaa talteen hiilidioksidia, mutta se ei välttämättä riitä kompensoimaan edes maatalouden omia päästöjä, joista suuri osa on metaania ja dityppioksidia. Hiiltä kannattaa sitoa maatalousmaahan muistakin syistä: se parantaa viljavuutta, torjuu eroosiota ja lisää maan vedenpidätyskykyä, eli auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Olisiko Helenius jopa (salaa) tietoinen Steve Savagen esittämästä luomuviljelyn "pienestä likaisesta salaisuudesta", että se on komposteineen vaikeuksissa dityppioksidin päästöjen kanssa? Johon 06.08.18 viitattiin.

***

Niinpä tuon ruotsalaistutkimuksen perusajatuksen huomioon ottaminen olisi ollut (KU:llekin) erittäin tärkeää, jopa olennaista (Svenska YLE:n uutisen otsikko):

Avigsidan med ekologiskt mat: Klimatet lider då skogarna minskar till förmån för odlingsmark

Lisäksi olisi kyllä ollut valaisevaa, jos Mattilat olisivat kertoneet, paljonko viljasatoa he korjasivat ennen luomuun siirtymistään, ja paljonko he korjaavat nyt. Tietysti sekin, että mistä ja miten he saavat muut ravinteet kuin typen ... kun tuolla tilalla ei kerrottu olevan eläimiäkään?
« Last Edit: 29.12.18 - klo:07:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #93 on: 05.01.19 - klo:07:12 »
Turun Sanomissa oli ollut kirjoitus (johon nyt emme saa linkattua) jossa oli kiinnitetty huomiota tähän ruotsalaiseen tutkimukseen ja johon Kottila tässä vastaa ...

Lukijalta: Luomu näyttää tietä kestävään ruoantuotantoon

Quote
Kavén kirjoitti uusien luomutilojen tukiin käytettävien rahojen loppumisesta ja luomualan organisaatioiden toiveesta saada tukiin lisärahoitusta noin 10–15 miljoonaa euroa. Toimittaja arvioi lisärahoitustoiveen osuneen huonoon hetkeen, koska samoihin aikoihin uutisoitiin Nature-lehdessä julkaistusta ruotsalaistutkimuksesta, jonka mukaan ”luomu kuormittaa ilmastoa joskus huomattavasti enemmän kuin tavanomainen viljely”.

... edelleen käyttäen keppihevosenaan, voi sanoa jo, tolkuttaen tätä:

Quote
Naturen tutkimus tarkasteli ruoantuotannon ilmastovaikutuksia vain sen perusteella, miten paljon maa-alaa tarvitaan tietyn satomäärän tuottamiseen. Näin tarkasteltuna luomu häviää tavanomaisella tuotannolle, koska luomun satotaso on keskimäärin tavanomaista matalampi.

Näin tarkasteltuna myös kaikki Pohjoismaissa tuotettu ruoka häviää esimerkiksi Keski-Euroopassa tuotetulle. Tutkimuksen mukaan ilmastolle ystävällisintä on aasialainen riisi ja Iowassa kasvatettu maissi.

No, tolkutetaanpa mekin (HJ edellä 23.12.18):

Quote
Hiukan (eikä niin hiukankaan) falski on tuo strategia vedota tavallaan "isänmaallisiin" tunteisiin, ja tulkita tuon tutkimuksen tulokset niin, että se olisi suositellut koko maanviljelyn siirtämista sille soveltuviin maihin, ja siis pois Ruotsista ja Suomesta.

Kun oikeasti kyse ei ole siitä, että koko maailman maissi haluttaisiin viljeltäväksi Iowassa. Vaan siitä, että Iowan viljelymenetelmät olisi hyvä levittää koko maissia viljelevään maailmaan.

Mutta tarkistetaan vielä, mitä ruotsalaistutkimus Iowasta sanoi. Ja sanoiko mitään. (Pieni hetki. Minulla on tällä koneellani vaikeuksia avata alkuperäistä tutkimusta. Mikään yhteenveto ei kuitenkaan esitä tutkimuksen johtopäätöstä noin. Paitsi Kottila.)

Nyt katsoin tutkimusta toiselta koneelta. Enkä minäkään tuollaista johtopäätöstä siitä löytänyt. Mutta jos nyt vaikka "leikkisi", että se olisi siten sanonut, niin edelleen ruotsalainen luomuviljely häviää asiassa ruotsalaiselle tavanomaiselle viljelylle. Ja Suomessa samoin.

Niin täytyy Kottilan vedota tähän. Toistamalla, tolkuttamalla:

Quote
Lisäksi luomu on tiennäyttäjä matkalla ekologisesti kestävään ruoantuotantoon, sillä sen viljelymenetelmät edistävät luonnon monimuotoisuutta, kierrättävät ravinteita ja sitovat hiiltä maaperään.

Vaikka se luomuviljelyn erityinen hiilensidontakyky on edelleen täysin todistamatta. Ja vahva epäilys on siitä, että asia on juuri päinvastoin. Ks. edellä 14.12.18 ja siitä eteenpäin. Tai taaksepäin.

Tässä Kottila yksinkertaisesti kieltäytyy ymmärtämästä ...

Quote
Kavénin tekstistä voi saada myös sen väärän käsityksen, että Suomen luomuala lisääntyisi erityisesti turvesoiden raivaamisella pelloiksi. Mikään tilastodata ei tue tätä näkemystä. Suurin osa maamme luomualan kasvusta tulee siitä, että maatilat siirtävät jo olemassa olevat peltonsa luomutuotantoon.

.. miten tuossa luomutuotantoon siirtymisessä vain siirretään viljelyn vaikutuksia muualle, kun lopulta lähes kaikki ruoka jouduttaisiin tuomaan muualta, jos sitä linjaa edettäisiin. Tuon epäsuoran vaikutuksen Wirsenius jne.  oli muuten mainitussa tutkimuksessaan huomannut ja otti esillekin.

***

Jätän tässä nyt kritisoimatta Kottilan väitteet luomun kysynnästä ja vientimahdollisuuksista, koska mitä on jo kritisoitu muualla.
« Last Edit: 05.01.19 - klo:09:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #94 on: 05.01.19 - klo:17:45 »
Oliko siis tuossa ...

Quote
Näin tarkasteltuna myös kaikki Pohjoismaissa tuotettu ruoka häviää esimerkiksi Keski-Euroopassa tuotetulle. Tutkimuksen mukaan ilmastolle ystävällisintä on aasialainen riisi ja Iowassa kasvatettu maissi.

... ruotsalaistutlkimuksessa tuota väitettä?

Minusta ei ollut. Löysikö joku jotain edes sinne päin?

Tarvitsen ehkä toiset silmät, ennenkuin uskallan väittää Turun Sanomien sivustolla/palstoillla, että Kottila valehtelee.
« Last Edit: 06.01.19 - klo:09:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #95 on: 06.01.19 - klo:14:54 »
Päätinkin laittaa kommenttini sinne kysymyksen muodossa. Eli tiedustelin, mistä ja missä muodossa tuo väite alkuperäisestä tutkimuksesta löytyy.

Jotain muutakin siellä toki sanoin:

https://www.ts.fi/keskustelut/viesti/1043916

PS. Siellä joku nimimerkki halusi vaihtaa puheenaihetta, yritti tätä, vastauksena minulle:

Quote
Myrkyistä johtuva älykkyyden ja terveyden heikentyminen ihmisten saatua tarpeeksi ympäristömyrkkyjä tehotuotetusta ravinnosta ja saastuneista vesistöistä on minusta suurempi huoli kuin vaikkapa hiilidioksidin luontainen muutaman sadan miljoonasosan suhteellinen esiintyminen ilmakehässä.

Mutta enpä taida mennä tuohon lankaan. Pysytäänpä aiheessa sielläkin. Tuohon en viitsi vastata, vaikka toki voisin.

PS. Enpä malttanut, vaan vastasin lyhyesti sittenkin. Mutta samalla muistuttaen, että pysytään nyt siinä aiheessa, josta Kottila muine allekirjoittajineen aloitti.

PS2. 7.1.19: Jatkoin vielä tällä:

https://www.ts.fi/keskustelut/viesti/1044175
« Last Edit: 07.01.19 - klo:11:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #96 on: 07.01.19 - klo:12:06 »
Suomen Kuvalehdessä oli viime viikolla artikkeli "Helppo hiili-imuri", jossa oli kaikenlaista uutta tietoa hiilensidonnan mahdollisista keinoista Suomessa. Sitä ei näy netissä, mutta odotetaan nyt, ennenkuin ryhdyn sitä selostamaan.

Hei, jutun alkuosa löytyi:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suopelto-on-raivaajakansan-ylpeys-nain-se-auttaa-torjumaan-ilmastonmuutosta/

Ja tämähän on sen pääsanoma:

Quote
SUOMI pystyy kasvattamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olennaisia hiilinieluja nopeasti miljoonilla tonneilla vuodessa. Se onnistuu, jos suopeltoja ja -metsiä aletaan käsitellä uusimman tutkimustiedon mukaisesti.

Palaan paperilehdessä kerrottuihin yksityiskohtiin hiukan myöhemmin.


PS. 8.1.19: Laiskana ihmisenä vieläkin odottelen, josko jokin muu lehti (esim. MT?) sopivasti lainaisi tuota SK:n artikkelia, ettei tarvitsisi vaivalloisesti paperista kopioida.  :-[
« Last Edit: 08.01.19 - klo:08:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #97 on: 09.01.19 - klo:05:36 »
Pakko se nyt oli. Tämä on perusidea:

Quote
Tutkimustulokset ovat selviä: kuivatetun suon kasvihuonepäästöt riippuvat siitä, missä on pohjaveden taso.

"Paras ratkaisu olisi nostattaa veden pintaa nykyistä korkeammalle", sanoo [SOMPA-hankkeen johtaja Raisa] Mäkipää. "Hajoavaa turvetta on silloin vähemmän, ja päästöt vähenevät."

Tällainen pelto jää kuitenkin märäksi, eikä sitä voi perinteisin keinoin ja kasvein viljellä. Niinpä hankkeessa etsitään nyt uuteen ideaan soveltuvia viljeltäviä lajeja, myös metsätalouden puolelle. Lisäksi tuo optimivedenpinnan tason säilyttäminen on aika lailla kellosepäntarkkaa hommaa.

Täällä hankeen sivulla linkataan myös tuohon SK:n artikkelin pätkään ...

https://www.luke.fi/sompa/

.. mutta ehkäpä sieltä löytyy, nyt tai tulevaisuudessa, myös yksityiskohtia.

***

Sitten artikkelissa kerrottiin muustakin, mm. Luken kirjallisuustutkimuksesta Kiinasta. Jossa se tulkittiin hyvin samalla tavalla kuin me edellä 22.11.18. Viittasin asiaa koskevaan Luken uutiseen myös Turun Sanomissa vielä jatkuvassa keskustelussa.*)

Lisäksi kerrottiin Baltic Sea Action Groupin hankkeesta. Siinä pääsanoma oli, että hanke on tutkimuksessaan vielä alullaan, mitään sen varmoja tuloksia ei ole tarjolla. Joitakin vihejä, langanpäitä kyllä. Joista mikään niistäkään ei viitannut luomuun. Hankkeen siinä ilmoitettu aikataulu on masentavan pitkä: tuloksia odotetaan 5 vuoden päästä.

_______

*) jostain syystä ko. puheenvuoroani ei siellä julkaistu (?). Sen sijaan siellä julkaistiin kyllä pikku huomautukseni kuparisulfaateista luomuviljelyssä. Lainaan itseäni sieltä:

Quote
Tämä tällainenkin ilmiö menee lopulta luomuviljelyn hiilisynniksi, vaikka ehkä hitaammalla aikataululla: jos maa tulee kuparin takia täysin viljelykelvottomaksi, ei se tietysti sido yhtään hiiltä. Ehkä ei koskaan.

Marketin luomuhedelmätiskillä tai Alkossa voi tarkistaa, kuinka paljon tällä tavalla tuotettuja tuotteita on myynnissä Suomessa.
« Last Edit: 10.01.19 - klo:06:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #98 on: 12.01.19 - klo:05:05 »
Meille jo tuttu Ruotsin SLU:n tutkijaporukka on osallistunut ajankohtaiseen keskusteluun tällä yhteiskirjoituksella. Hieman yllättävästi he eivät näekään suorakylvöä erityisen tärkeänä keinona. Tärkeintä on kasvinjäänteiden jääminen maahan:

”Viktigt att öka tillförseln av skörderester”

Quote
Många är uppfattningarna om hur jordbruket bäst kan bidra till en minskning av atmosfärens innehåll av växthusgaser. En återkommande uppfattning är att jordbruket borde ställa undan plogen och istället direktså då själva plöjandet anses sänka jordens mull- och kolhalt.

Men ett stort antal långliggande försök från tempererade områden visar i genomsnitt inga skillnader i det totala mullförrådet mellan plöjda och icke plöjda fält. De svenska lantbrukarna har förvisso sedan flera årtionden tillämpat plöjningsfri odling i områden där mark, väder och tilltänkt gröda gjort det möjligt, men då med syfte att minska ytavrinning men också att minska maskin- och drivmedelskostnader.

Forskningen visar att åtgärder som uthålligt ökar tillförseln av organiskt material har avsevärt större positiv effekt på åkermarkens mullinnehåll än åtgärder som syftar till att reducera nedbrytningen till exempel minskad plöjning. Det är således viktigare att främja ”inkomsterna” än att försöka reducera ”utgifterna” för att bli mullrik.

Ohimennen he muistuttavat jo aiemmin esittämästään syystä, miksei luomuviljelystä ole asiassa erityistä apua:

Quote
Ekoodlingen, med signifikant lägre skördar, tar upp mindre koldioxid och kan innebära att till exempel tidigare nedlagd åker ånyo uppodlas för att kompensera produktionsbortfallet. Härvid kommer den marken att frigöra växthusgaser.

Mutta esim. jatkuva kasvipeitteisyys on tärkeä keino. Myös nurmen kasvanut osuus Ruotsissa on merkinnyt tätä:

Quote
Under de senaste två decennierna har kolinnehållet i matjordslagret dock ökat med 0,4 procent per år främst till följd av att vallarealen ökat från 0,8 till cirka 1 miljon hektar.

***

Niinpä Jaana Husu-Kallio oli blogissaan hyvinkin oikeassa, kun hän kuukausi sitten kirjoitti:

Quote
Parhaimmillaan ilmastotoimenpiteet olisivat myös tuottajille kannattavia. Suuria odotuksia kohdistuu maataloudessa maaperän hiilensidontapotentiaaliin, mutta tarvitsemme siitä vielä lisää tutkimusta, jotta voimme ottaa käyttöön tehokkaimmat toimet maaperän hiilen lisäämiseksi ja sen säilyttämiseksi. Ilmastovaikutusten lisäksi maaperän hiilen lisäämisellä on paljon muita, viljelynkin näkökulmasta hyödyllisiä vaikutuksia.

Niitä tutkimuksia on useita menossa, ja niiden tuloksia odotamme. Odotuksessamme meidän on kuitenkin oltava aika kärsivällisiä.
« Last Edit: 12.01.19 - klo:09:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #99 on: 17.01.19 - klo:06:26 »
Laitetaan nyt kuitenkin tähän kommenttini, jota Turun Sanomat ei julkaissut:

****

Näin kertoo Luke 21.11.18 uutisessaan:

"Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa tutkimuskirjallisuuskatsauksessa on selvitetty Kiinan maaperän hiilivaraston muutosta sekä eri viljelymenetelmien vaikutuksia sekä potentiaalia maaperän hiilivaraston lisäämiseen. Kiina kuuluu maailman suurimpiin talouksiin, jonka maa-alasta 130–170 miljoonaa hehtaaria on maatalouskäytössä viljelymaana.

– Viljelykasvien satotasojen nousu ja satovaihtelun väheneminen ovat yhteydessä hiilivaraston nousuun, kertoo Luken erikoistutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja Fulu Tao.

Kiinan maatalousmaiden pintakerroksen hiilivarasto on kasvanut 1980-luvulta lähtien 0,48 prosenttia vuodessa. Hiilivarastot ovat kasvaneet merkittävästi Itä-, Pohjois- ja Etelä-Kiinassa, mutta vähentyneet Koillis-Kiinassa.
– Nykyään peltoihin jää enemmän kasvitähteitä esimerkiksi olkea. Parantuneiden viljelymenetelmien ja lannoituksen ansioista kasvien biomassatuotanto ja satotasot ovat nousseet, Tao sanoo."


Ei kuulosta luomuviljelyltä. Kuulostaa tehoviljelyltä, suorakylvön ideoilla maustettuna.

Uutisen otsikkona oli "Kiinan viljelymaiden hiilinielu voi auttaa pysäyttämään ilmastonmuutoksen – hiilivaraston kasvuvauhti on yli 4 promillea vuodessa".

Suomen 2,3 miljoonaa peltohehtaaria tietysti hukkuu tuollaisiin lukuihin, mutta jos haluamme oman osamme asiasta tehdä, meidän ei pidä tuhlata aikaamme, energiaamme ja rahojamme luomuviljelyyn ja sen väkisin lisäämiseen.

Varsinkin kun sillä saavutetut muutkin ympäristö- tai terveysedut ovat illusorisia. Nimimerkki "tietoa puuttuu vielä" vänkää edellä, mutta ei pysy osoittamaan, että tehoviljelystä olisi seurannut yleinen "älykkyyden ja terveyden heikentyminen". Suomessa. Tai Kiinassa. Vaikka yrittääkin laittaa kaiken luonnon saastumisen tehoviljelyn piikkiin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #100 on: 25.01.19 - klo:07:39 »
IFOAM:in entinen puheenjohtaja Gunnar  Rundgren ei lopulta löydä oikein mitään kritisoitavaa em. SLU:n tutkijoiden tekstissä ...

”Ekomotståndarna kommer med onödig kritik”

... mutta yrittää vakuuttaa, että siinä suositelluilla tavoilla on luomussa aina tehty. Minusta hämäykseen perustuen, hänkin: mm. kerääjäkasvit saattavat kuulostaa siltä, mutta niitä ei käytetä luomussa hiilen sitomiseen.

Quote
Slutligen är det tråkigt att konstatera att dessa fem kända motståndare till ekologiskt lantbruk kände sig tvungna att lägga in en helt onödig kritik av det ekologiska lantbruket i sin artikel. Det ekologiska lantbruket har förespråkat och tillämpat precis det de föreslår under många årtionden redan.

Ja tämä siinä SLU-kirjoituksessa ollut lause kuitataan siten, ettei sitä olla huomaavinaan:

Quote
Ekoodlingen, med signifikant lägre skördar, tar upp mindre koldioxid och kan innebära att till exempel tidigare nedlagd åker ånyo uppodlas för att kompensera produktionsbortfallet. Härvid kommer den marken att frigöra växthusgaser.
« Last Edit: 25.01.19 - klo:15:55 by Heikki Jokipii »


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #102 on: 04.04.19 - klo:07:57 »
Luomuinstituutin täytyi tietysti tuoda esille äskettäiselle Naturessa ilmestyneelle ruotsalaiselle tutkimukselle oma vaihtoehtonsa, toinen tutkimus:

Luomupellon pitkäaikaiset ilmastovaikutukset

Sen voi tuosta heti sanoa, että siinä pääosin vastattiin hiukan eri kysymykseen, koska se keskittyi dityppioksidipäästöihin. Artikkelin johdannossa maankäyttö tuotiin esiin ...

Quote
Maatalous aiheuttaa suoraan arviolta 10-12 % globaaleista ilmastovaikutuksista. Jos tähän lisätään vielä lannoitteiden valmistuksesta ja maan käytön muutoksista aiheutuvat päästöt voi maatalouden ilmastovaikutukset nousta 30 %:iin hiilidioksidisekvivalentteina laskettuna.

... mutta sitten unohdettiin.

Mutta tästä voi jopa antaa tunnustusta, satotaso oli otettu huomioon:

Quote
Luomutuotanto ei johtanut korkeampiin satokiloa kohden laskettuihin dityppioksidipäästöihin

N2O-päästöjä tuotettua satokiloa kohden tarkasteltiin rehumaissilla. Rehumaissin kuiva-ainesato luomutuotannossa oli tarkasteluvuonna noin 27 % alhaisempi kuin tavanomaisessa tuotannossa.  Merkitsevästi pienimmät päästöt (154,8 g N2O-N Mg DM-1) satokiloa kohden laskettuna mitattiin biodynaamisella luomupellolla (BIODYN) matalammasta satotasosta huolimatta. Muissa käsittelyissä päästöt olivat korkeampia, mutta keskenään samalla tasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että biodynaamisella luomupellolla typen käytön tehokkuus oli erinomaisella tasolla. Ulkoiset lannoituspanokset olivat siinä 52 % pienemmät kuin tavanomaisessa CONFYM käsittelyssä, mutta satosato vain 27 % pienempi. Kun molempia luomukäsittelyjä verrattiin tavanomaisiin käsittelyihin, ei niiden välillä havaittu eroja satokiloja kohden lasketuissa dityppioksidipäästöissä.

Mutta millä tavalla? Vain 27% pienempi satotaso ei ole kovin realistinen, edustava vertailukohta. Eikä tuossa tietysti myöskään otettu huomioon luomupeltojen latausvuosia.

Hieman kulmakarvoja nostattaa, että tuossa tutkittiin biodynaamisia peltoja. Mutta sellaisia taitavat luomupellot Sveitsissä usein olla?
« Last Edit: 04.04.19 - klo:09:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #103 on: 05.04.19 - klo:08:43 »
Steve Savagen mukaan typpidioksidipäästöt ovat pahimmillaan kompostoinnin aikana:

The Shocking Carbon Footprint of Compost

Quote
To a microbiologist, it is not surprising that these gases would be generated during composting. Methane and nitrous oxide are formed by certain microbes when there is not enough oxygen available (anaerobic conditions). In the middle of a large-scale compost pile there are micro-sites without oxygen. This occurs even in a pile turned frequently for aeration. This is particularly true during the "hot" phase of the composting process which kills pathogens and weed seeds. During the period of very high oxygen demand, some parts of the pile will run short and the anaerobic organisms will make methane and nitrous oxide.

Ainakin edellä mainitulla biodynaamisella pellolla käytettiin kompostia. Mutta missä vaiheesssa dityppioksidipäästöt mitattiin? Jos ne mitattiin vasta pellolta, oliko komposti silloin jo siinä suhteessa turvallista, so. ei enää niitä päästänyt?

Niinpä todellakin reilussa vertailussa täytyisi ottaa huomioon myös lannoitteiden valmistuksessa syntyvät päästöt (tietysti myös tavanomaisessa viljelyssä). Tätä ei ehkä tuossa sveitsiläisessä tutkimuksessa tapahtunut?

Huomatkaa, että kompostoinnissa syntyy metaaniakin.

Nyt kyllä liikun ymmärrykseni äärirajoilla, enkä ole ihan varma millä puolella rajaa olen.
« Last Edit: 05.04.19 - klo:09:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus
« Reply #104 on: 08.05.19 - klo:08:01 »
Helsiingin Sanomat vähän huojuu siinä, mitä se haluaa lukijoilleen tästä asiasta kertoa. Se kyllä raportoi ruotsalaistutkimuksen tuloksen:

Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely
Luomu voi paikoin kuormittaa ilmastoa jopa 50–70 prosenttia enemmän kuin tavallinen viljely. Saman ruokamäärän tuottamiseen luonnonmukaisesti tarvitaan enemmän peltoalaa.


(loput maksumuurin takana)

Ja otsikoi erään artikkelinsa jopa näin:

Quote
Luomutuotannon hiili­jalanjälki on tutkimusten mukaan tavallista maa­taloutta suurempi – Toimiiko Suomi vastuuttomasti lisätessään luomua?


Mutta nyt sitten tässä artikkelissaan se antaa ymmärtää, että päinvastoin luomusta voisi olla jotain hyötyä ilmastoasiassa (lihav. HJ):

Kolme korkeakoulututkintoa ja tunne, ettei koulutus riitä – Tuomas Mattilan haasteisiin viljelijänä kiteytyvät ilmastoystävällistä suuntaa etsivän Suomen ongelmat

Quote
Tuomas Mattila iskee lapion peltoon ja nostaa sillä maa-ainesta tutkittavaksi. On kiirastorstai ja aika tarkistaa, miten syksyllä kylvetty luomuruis on talvehtinut Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa. Maa ainakin vihertää, joskin heikosti.

”Täällä on kyllä aika matalat juuret”, Mattila kommentoi hetken tutkailtuaan. Hän viljelee vaimonsa Iiriksen kanssa luomutilaa, jossa on 75 hehtaaria peltoa ja 180 hehtaaria metsää.

Tällaisia kuvauksia oppii pikkuhiljaa lukemaan:

Quote
Mattila siirtyi luomuun ja alkoi tehdä monenlaisia kokeiluja ja muutoksia. Nyt tilalla on käytössä kolmivuotinen viljelykierto: kullakin pellolla kasvaa vuorovuosina ruista, kauraa ja nurmea.

Näin sen luen: joka kolmas vuosi apilaa, joka kynnetään peltoon. Eli se ei jää hiiltä sitomaan!
« Last Edit: 08.05.19 - klo:17:36 by Heikki Jokipii »