Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
19.12.18 - klo:08:00 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 4 5 [6]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus  (Luettu 22969 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #75 : 27.09.18 - klo:02:56 »

Tämä ehdotus ja hanke on oikein hyvä:

Nils Torvalds ehdottaa EU:n maatalousbudjettiin rahoitusta tutkimukselle maaperän hiilensidonnasta

Hiukan kummastelen hänen ehdottamaansa verkkaista tahtia:

Lainaus
Torvalds kohdentaisi tuen pilottihankkeisiin, joissa maanäytteistä tehtävillä analyyseillä selvitetään maaperään sitoutuneen hiilivaraston suuruus viiden vuoden välein.

Eikö näytteitä voisi ja sopisi ottaa useammin? Ja myös siis aiemmin,  jotta jotain alustavia tietoja jo saataisiin? No, se selviää varmaan, kun/jos tutkimushanke saadaan käyntiin.

Joka tapauksessa objektiivisella tutkimuksella tulisi selvitettyä sekin, onko Euroopassa laajalti harrastetulla luomuviljelyllä mitään roolia tuon pyrkimyksen edistämisessä. Vai luullaanko vain?

Tuossa suhteessa tutkimusta täytyy tietysti jatkaa ylikin tuon 5 vuoden, koska juuri luomuväellä on ollut taipumus väittää, että asiassa kuin asiassa luomun erinomaisuus tulee esille ajan kanssa, vasta vuosien jälkeen. On siis tässäkin kysymyksessä katsottava, tuleeko se, väitetyllä tavalla. Vai ovatko ne tietyt Ruotsin SLU:n tiedemiehet sittenkin oikeassa (edellä 01.08.09)?

PS. Sama väite siitä, etttä hyvät vaikutukset tulevat sitten esiin, kun pelto on ollut luomussa pitkään,  esiintyy myös tässä.
« Viimeksi muokattu: 27.09.18 - klo:07:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #76 : 09.10.18 - klo:03:37 »

Nyt kun asia sattuneesta syystä on hyvin pinnalla, Liisa Pietola muistaa ja uskaltaa tuoda esiin tämän:

MTK: Viljelijät ja metsänomistajat ovat mukana ilmastotalkoissa – "Mitä parempi sato, sen enemmän hiiltä sitoutuu maahan."

Lainaus
MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan maa- ja metsätaloudessa on mahdollisuus tuottaa lisää hiilensidontaa.

"Maa- ja metsätalous ovat ne sektorit, jotka sitovat hiiltä. Meillä on paljon sidontapotentiaalia. Metsiemme kasvua voidaan lisätä ja peltojen kasvukuntoa parantaa. Mitä parempi sato on, sitä suurempi on kasvien juurten kasvu ja sitä paremmin samalla hiiltä sitoutuu maahan. Pitää ymmärtää, että hiilivarasto on maassa mutta myös esimerkiksi puurakentamisessa ja kiertävissä kuiduissa."

Tätähän Ruotsin SLU:n tutkijat korostivat jo vuonna 2009 (ks. edellä 01.08.09).
« Viimeksi muokattu: 09.10.18 - klo:03:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #77 : 10.10.18 - klo:08:58 »

Tässäkin uutisessa ...

Professorit vaativat luopumaan ilmastolle haitallisesta turvepeltojen raivauksesta

... tulee esille tämä epävarmuus - ja varmuus:

Lainaus
Sen sijaan boreaalisessa maataloudessa on epävarmaa, edistääkö suorakylvö hiilensidontaa. Tutkijoilla on asiasta ristiriitaisia tuloksia. Keski-Euroopassa suorakylvö edistää hiilensidontaa vuorenvarmasti.

Onko siis kyse boreaalisuudesta? Aiemmin on puhuttu kai maaperän rakenteesta tai tyypistä?

Pietolan (ja SLU:n) ajatus tuossakin toistetaan:

Lainaus
MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan peltojen kasvukunnon parantaminen palvelee ilmastotavoitteita. Mitä parempi sato on, sitä suurempi on kasvien juurten kasvu ja sitä paremmin myös hiiltä sitoutuu maahan.

Kuvatekstistä:

Lainaus
Peltoja raivataan usein siksi, että lietelannalle saataisiin lisää levitysalaa. Professori Markku Ollikaisen mielestä ilmaston kannalta raivausta ympäristöystävällisempää olisi sallia hieman nykyistä isomman lantamäärän levittäminen.

Eikö kaikkein ympäristöystävällisintä olisi kehittää keinoja, jolla lannan sisältämät ravinteet saataisiin siitä erotettua? Jota mm. Valio yrittää. Lantaa ei "väkisin" tarvitsisi käyttää jossain karjatilan lähistöllä. Ja ravinteita saataisiin käyttöön täsmällinen määrä siellä, missä on niistä todellinen tarve.


PS. vähän myöhemmin: eikö tuosta yleimminkin voi poimia sen opetuksen, ettei Suomessakaan kannattaisi suosia maatalouspoliittisia ratkaisuja, jotka edellyttävät viljelysalan lisäämistä?
« Viimeksi muokattu: 12.10.18 - klo:07:11 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #78 : 12.10.18 - klo:05:22 »

Sen sijaan, että Hesarissa olisi ilmestynyt toivomani suorakylvöviljelijän kirjoitus, sinne olivat saaneet tarinansa "tavanomaiset epäillyt", Luomuintituutin Sari Iivonen, Pro Luomun Marja-Riitta Kottila ja Luomuliiton Susanna Rännäri:

Luomupelto tekee jo ilmastotyötä
Viljelykäytännöt vaativat vielä paljon tutkimusta, jotta pelloista saadaan hiilinieluja. Luomu on tällä tiellä jo hyvässä vauhdissa.


Lainaus
Helsingin Sanomien jutussa (Tiede 9.10.) kerrottiin ansiokkaasta Carbon Action -hankkeesta sekä maa­talousmaan mahdollisuuksista varastoida ilmakehästä hiiltä maahan mikrobien ja sienten avulla. Maasta tulee hiilinielu, kun sitä viljellään niin, että orgaanisen aineksen määrä maaperässä lisääntyy.

(Loput maksullista tekstiä.)

Kylmän rauhallisesti he toistivat luomuväen lempiteorian, että juuri luomuviljely olisi omiaan sitomaan maaperään hiiltä. Ja tuohon projektiin viittaamalla vihjailivat, että siinäkin olisi tämä osoitettu.

Mutta näinhän ei ole laita. Tuo teoria on hyvin epävarmalla pohjalla, ja kuten täällä on tullut monessa kohtaa esille, todennäköisesti täysin väärä.

***

Tässä on tuon mainitun hankkeen nettisivut, sen etusivu:

https://carbonaction.org/etusivu/

Hankkeen kunnianhimoiset tavoitteet selviävät sieltä hyvin, mutta ei oikein, onko (alustaviakaan) tuloksia saavutettu, ja minkälaisia. Mutta ainakaan ei tule esille, että se olisi päätynyt suosittamaan luomuviljelyä.
« Viimeksi muokattu: 12.10.18 - klo:07:07 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #79 : 12.10.18 - klo:16:25 »

Tottakai sitten Pro Luomu julkaisi tuon omalla palstallaan:

HS Mielipide: Luomupelto tekee jo ilmastotyötä

Tämä suo tietysti meillekin mahdollisuuden ruotia sitä yksityiskohtaisemmin.
« Viimeksi muokattu: 12.10.18 - klo:16:35 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #80 : 13.10.18 - klo:06:06 »

Tässä taitaa olla ongelma pähkinänkuoressa. Kuvaako tämä todellisuutta oikein:

Lainaus
Maasta tulee hiilinielu, kun sitä viljellään niin, että orgaanisen aineksen määrä maaperässä lisääntyy. Hyviksi ”hiiliviljelymenetelmiksi” ovat osoittautuneet esimerkiksi orgaaninen lannoitus sekä monipuoliset viljelykierrot ja nurmiviljely.

Nämä menetelmät ovat luomuviljelyssä jo arkea. Niiden ansiosta peltomaan rakenne ja vesitalous paranevat, peltoekosysteemin monimuotoisuus lisääntyy, maaperän pieneliötoiminta vilkastuu ja maan kasvukunto paranee.

Tällä hetkellä Suomen pellot vuotavat hiiltä ilmaan, sillä orgaanisen aineksen määrä maaperässä on vähentynyt yksipuolisen tekniskemiallisen viljelyn seurauksena. Ilmiö on globaali.

1. Onko lannoituksen oltava orgaanista, jotta tuo ensimmäisessä kappaleessa.kuvattu toimisi? Kun kaikkien ravinteiden kuitenkin täytyy muuntua epäorgaaniseen muotoon, ennen kuin kasvit pystyvät niitä käyttämään?
2. Tapahtuuko tuo toisessa kappaleessa kuvattu todella luomuviljelyssä? Toisessa yhteydessä olemme ihmetelleet, missä se kasvukunto oikein sitten näkyy?
3. Tapahtuuko sitä tehoviljelyssä, mitä kolmannessa kappaleessa kerrotaan? Missä mielessä on viljelty yksipuolisesti? Ja SLU:n tutkijoiden näkemyshän on aivan toinen, tekniskemiallinen viljely lisää hiilen määrää?

Hesari ei salli lähdeviitteitä, mutta noissa kysymyksissä niitä nyt todella kaipaisi.
« Viimeksi muokattu: 13.10.18 - klo:06:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #81 : 22.11.18 - klo:03:59 »

Kirjallisuustutkimuksessaan Suomen Luke on päätynyt aivan toisenlaiseen tulokseen:

Kiinan viljelymaiden hiilinielu voi auttaa pysäyttämään ilmastonmuutoksen – hiilivaraston kasvuvauhti on yli 4 promillea vuodessa

Keinot tuon tuloksen saavuttamiseksi ovat pikemminkin olleet tehoviljelyä, suorakylvön ideoita ehkä siihen lisättynä:

Lainaus
Kiinan maatalousmaiden pintakerroksen hiilivarasto on kasvanut 1980-luvulta lähtien 0,48 prosenttia vuodessa. Hiilivarastot ovat kasvaneet merkittävästi Itä-, Pohjois- ja Etelä-Kiinassa, mutta vähentyneet Koillis-Kiinassa.
– Nykyään peltoihin jää enemmän kasvitähteitä esimerkiksi olkea. Parantuneiden viljelymenetelmien ja lannoituksen ansioista kasvien biomassatuotanto ja satotasot ovat nousseet, Tao sanoo.

Maaperän hiilivaraston kasvuun on vaikuttanut myös maanmuokkauksen väheneminen ja keventyminen ja kasvipeitteisyyden sekä palkokasvien viljelyn lisääminen.

Kiinassa viljelymenetelmien kehittämisen ensisijainen tavoite on ollut maaperän ja satotasojen parantaminen, mutta samalla on siis lisätty maan hiilivarastoa.
– Laajentamalla ilmastoviisaiden viljelymenetelmien käyttöä voisi Kiinan viljelymaiden hiilivarasto kasvaa jopa 0,6 prosenttia vuodessa, Fulu Tao arvioi.

Hyvin tuo on linjassa esille tuomiemme Ruotsin SLU:n tutkijoiden näkemyksen kanssa.  Tehoviljelyn avulla biomassa ja sen mukana maaperän hiili lisääntyvät. Ks. edellä tämä triidi mutta myös tämä laskelma, joka epäsuorasti viittaa samaan.
« Viimeksi muokattu: 22.11.18 - klo:05:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #82 : 07.12.18 - klo:08:25 »

Tässä Luomuliiton projektiehdotuksessa ollaan varmoja asioista ...

Hiiliviljelyverkosto – luomuviljelijä ilmastonmuutoksen hillitsijänä

Lainaus
Maaperän kyky sitoa hiiltä on valtaisa: maahan on sitoutunut enemmän hiiltä kuin kasvillisuuteen ja ilmakehään yhteensä. Tällä hetkellä Suomen pellot kuitenkin vuotavat ilmakehään lisää hiiltä sen sijaan, että sitoisivat sitä maahan. Peltomaan hiili on sitoutunut orgaaniseen ainekseen, jonka määrä maaperässä vähenee vuosittain yli 200 kg/ha yksipuolisen tekniskemiallisen viljelyn seurauksena. Orgaanisen aineksen hajotessa ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.

Kemiallisten lannoitteiden käyttö, voimakas maanmuokkaus sekä yksipuoliset viljelykierrot saavat maan vuotamaan myös ravinteita vesistöihin. Samalla peltojen kyky kasvattaa ruokaa heikkenee. Iso-Britanniassa on arvioitu, että nykymenetelmillä pellot pystyvät tuottamaan satoa enää 60 vuotta.

... joista ei voi olla varma, vaan asioiden laita voi olla juuri päinvastoin, ja tavanomainen maatalous on tehokkainta hiilen sidonnassa. Suomessa aivan kuten Kiinassakin (ks. juuri edellä).

Eikä esim.  maanmuokkausta pysty luomussa todennäköisesti edes vähentämään. Suorakylvökokeiluista luomussa ei yleensä ole jälkeenpäin kuultu mitään.

Miksi muuten näissä teksteissä "tekniskemiallinen viljely" on aina "yksipuolista"? Kun tosiasiassa esim. lannoituksessa täsmäviljelyn menetelmät ovat kehittyneet ja levinneet jo vuosia. Eikä luultavasti missään päin maailmaa lannoiteta enää niin, että lisätään vain yhtä lannoitetta? Mitä se "tekniikka" lisäksi tähän kuuluu? Ei luomupeltojakaan Suomessa ilman traktoreita jne. viljellä.

PS. (8.12.18) Ja nyttemmin luomuun suunnitellaan kitkentärobotteja ja droonien käyttöä siinä! Pitäisikö meidän ryhtyä viljemään käsitettä "teknisluonnonmukainen viljely"?  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 08.12.18 - klo:08:01 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #83 : 14.12.18 - klo:06:20 »

Luomiuliitto pääsi juuri sanomasta ...

Lainaus
Luomutilat ovat ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttajina edelläkävijöitä. Luonnonmukaisen tuotannon menetelmät ovat hiilensidonnan keskiössä, ja luomualalla on paljon annettavaa suunniteltaessa kansallista strategiaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

... kun Svenska YLE julkaisi*) tiedeuutisen, josta Jarrumies tuolla toisaalla kertoi. Jonka mukaan siis luomuviljely ei ole ilmastotoimi lainkaan vaan juuri päinvastoin.

Keskeinen syy tuohon on, että luomuviljelyn vaatiman suuremman pinta-alan takia joudutaan hävittämään parhaita hiilinieluja, metsiä.

Mutta pystyisivätkö luomupellot edes osittain kompensoimaan tuota, ja sitomaan hiiltä tavanomaisia paremmin? Kuten Luomuliitto tuossa väittää?

Tältä ei näytä. Tässä projektiuutisessa ....

Suomalaiset maanviljelijät mukana ainutlaatuisessa kokeessa – tavoitteena pysäyttää ilmastonmuutos

... ei mainita luomuviljelyä lainkaan. Ei, vaikka mukana projektissa on luomuintoilijana tutuksi tullut Juuso Joona! Tuossa esille tulevat keinot viittaavat lähinnä suorakylvöön, ei luomuun.

PS. Ylen vanhemmassa asiaa koskevassa uutisessa on kyllä tällainen kryptinen lause ...

Lainaus
Suomessakin maatalousmaa on tällä hetkellä ilmastopäästöjen lähde eikä hiilinielu. Tehomaatalous, jossa käytetään paljon keinotekoisia lannoitteita, pienentää maaperän hiilivarastoja vuosi vuodelta, kun hiili lähtee kasvatettujen kasvien mukana pois maasta.

... jonka voisi ymmärtää viittaavan luomuun, kun siinä vähän negatiiviseen sävyyn luonnehditaan tehoviljelyä. Mutta ymmärrä nyt sitten tuota. Eikö luomuviljelyssä (tms.) sitten kasvatettuja kasveja lähdekään pois maasta?  Virnistää

SLU:n tutkijoilla on tuohon jo valmis vastaväite: keinotekoiset lannoitteet kasvattavat myös juuristoa, joka jää hiilineen maahan.

PS2. Vaikka tuossa projektissa olisikin mukana luomusympatisoijia, niin luulen ja uskon, ettei se pääse lipsahtamaan 'tunnustukselliseksi" tutkimukseksi, vaan objektiivisia tuloksia syntyy.


__________

*) vähän sensaatiomaisestikin, YLE:lle! Sen aiempia luomua koskevia uutisia muistellen.
« Viimeksi muokattu: 14.12.18 - klo:12:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 484


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #84 : 14.12.18 - klo:13:11 »

Pellolta sadon mukana poistuva hiili on peräisin ilmasta. Niinpä runsas sato onkin tehokas hiilinielu. Kasvi ottaa hiiltä ilmasta, yhteyttämisessä. http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/Default.htm
Kasvi ei siis ota maasta hiiltä. Runsas sato tuottaa paljon myös maansisäistä massaa ja siten lisää maan hiiltä. Maanmuokkaus sen sijaan kuluttaa hiilivaroja, hukkaa maan hiiltä taivaalle. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg50#msg50

Luomussa molemmat asiat ovat pahasti : satoa tulee vähän (ja hiilensidonta siis on pieni). Ja muokkausta on paljon eli hiilipäästöjä on paljon.
Monivuotiset kasvit (=ei muokkausta) ovat hyvä asia, samoin yksivuotisten viljely muokkaamatta (=suorakylvö) ... olipa kyse luomusta tai oikeasta viljelemisestä.
« Viimeksi muokattu: 14.12.18 - klo:18:56 kirjoittanut Matti Pekkarinen » tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #85 : tänään kello 07:08 »

Tässä MT:n jutussa Kottila vetoaa sitten juuri hiilensidontaan:

Pro Luomun Kottila Nature-lehden tutkimuksesta: Hiilensidonta unohdettu kokonaan

Lainaus
Kottila huomauttaa, että tutkimuksessa ohitetaan kokonaan hiilensidonta. Se on viime aikoina noussut keskustelun polttopisteeseen, sillä viljelymaalla ja metsällä on hyvät mahdollisuudet sitoa itseensä ilmakehän hiiltä.

Enpä sanoisi noin, jos koko tutkimuksen keskeinen teesi luomua vastaan on, että luomuviljely pakottaa raivaamaan lisää metsää.

Luomun oletettuja vahvuuksia olisi sitten tässä:

Lainaus
Luomulla on hiilensidontaan paljon annettavaa, Kottila toteaa. "Toki ne menetelmät voidaan ottaa käyttöön tavanomaisessakin viljelyssä, mutta luomussa ne ovat pakollisia jo nyt."

Hän mainitsee esimerkiksi viljelykierron. Luomuviljelyssä nurmivuodet ovat pakollisia, ja nurmi on hyvä hiilensitoja.

Heti alkuun tuo argumentointi käytännössä sulaa siihen, että hiilensidonnan keinot ovat käytettävissä tavanomaisessakin.

Eikä hänen kuvaamaansa viljelykiertoa tehdä luomussa hiilensidonnan, vaan typensidonnan takia.

Lainaus
Toinen tekijä on se, ettei luomussa käytetä helppoliukoisia kemiallisia lannoitteita. Kasvien juuret etsivät ravinteita syvemmältä, mikä lisää juurimassaa, kuohkeuttaa maaperää ja lisää pieneliötoimintaa.

Maaperän pieneliöt eivät luomussa myöskään kärsi torjunta-aineiden aiheuttamasta stressistä, Kottila sanoo.

"Luomussa olennaista on aina ollut maan hyvä kunto ja sen ylläpitäminen. Hiiliviljelyn myötä nämä asiat kiinnostavat yhä enemmän."

Mitenkä lienee tuon juurimassan kanssa. Edellä on esitetty tutkimuksia, joiden mukaan tavanomaisessa viljelyssä sitä on enemmän.

Mitään erityistä syytä ei ole, että tuo ns. hiiliviljely onnistuisi luomussa tavanomaista paremmin. Päinvastaisen odottamiseen on hyviä syitä.

Sitten on Kottilankin mukaan kuitenkin näin:

Lainaus
Toki luomussa on omat haasteensa, Kottila myöntää. Maata muokataan paljon rikkakasvien torjumiseksi, ja muokkaus vapauttaa hiiltä ilmaan. "Luomussakin on vielä kehitettävää."

Suorakylvö luomussa ei ole missään onnistunut. Melko turha on toive, että se nyt Suomessa saataisiin onnistumaan.

Tämäkin on toiveajattelua, tai vielä pahempaa, tosiasioiden kiristämistä:

Lainaus
Tutkimuksessa luomusadot on oletettu alhaisiksi, Kottila huomauttaa. "Minulla on se käsitys, että niitä on mahdollista nostaa. Ero ei ehkä pysy sellaisena kuin tutkimuksessa oletetaan."

On se kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa sellaisena lähes 20 vuotta pysynyt. On mahdollista sellainenkin, ettei ero pysy samana, jos tavanomaiset sadot jatkossa kasvavat, esim. geenitekniikan avulla!
« Viimeksi muokattu: tänään kello 07:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 4 5 [6]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!