muokkaus, hiilipäästöt, multavuus

[Heikki Jokipii]

Tämä ehdotus ja hanke on oikein hyvä:

Nils Torvalds ehdottaa EU:n maatalousbudjettiin rahoitusta tutkimukselle maaperän hiilensidonnasta

Hiukan kummastelen hänen ehdottamaansa verkkaista tahtia:

Torvalds kohdentaisi tuen pilottihankkeisiin, joissa maanäytteistä tehtävillä analyyseillä selvitetään maaperään sitoutuneen hiilivaraston suuruus viiden vuoden välein.

Eikö näytteitä voisi ja sopisi ottaa useammin? Ja myös siis aiemmin,  jotta jotain alustavia tietoja jo saataisiin? No, se selviää varmaan, kun/jos tutkimushanke saadaan käyntiin.

Joka tapauksessa objektiivisella tutkimuksella tulisi selvitettyä sekin, onko Euroopassa laajalti harrastetulla luomuviljelyllä mitään roolia tuon pyrkimyksen edistämisessä. Vai luullaanko vain?

Tuossa suhteessa tutkimusta täytyy tietysti jatkaa ylikin tuon 5 vuoden, koska juuri luomuväellä on ollut taipumus väittää, että asiassa kuin asiassa luomun erinomaisuus tulee esille ajan kanssa, vasta vuosien jälkeen. On siis tässäkin kysymyksessä katsottava, tuleeko se, väitetyllä tavalla. Vai ovatko ne tietyt Ruotsin SLU:n tiedemiehet sittenkin oikeassa (edellä 01.08.09)?

PS. Sama väite siitä, etttä hyvät vaikutukset tulevat sitten esiin, kun pelto on ollut luomussa pitkään,  esiintyy myös tässä.

[Heikki Jokipii]

Nyt kun asia sattuneesta syystä on hyvin pinnalla, Liisa Pietola muistaa ja uskaltaa tuoda esiin tämän:

MTK: Viljelijät ja metsänomistajat ovat mukana ilmastotalkoissa – "Mitä parempi sato, sen enemmän hiiltä sitoutuu maahan."

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan maa- ja metsätaloudessa on mahdollisuus tuottaa lisää hiilensidontaa.

"Maa- ja metsätalous ovat ne sektorit, jotka sitovat hiiltä. Meillä on paljon sidontapotentiaalia. Metsiemme kasvua voidaan lisätä ja peltojen kasvukuntoa parantaa. Mitä parempi sato on, sitä suurempi on kasvien juurten kasvu ja sitä paremmin samalla hiiltä sitoutuu maahan. Pitää ymmärtää, että hiilivarasto on maassa mutta myös esimerkiksi puurakentamisessa ja kiertävissä kuiduissa."

Tätähän Ruotsin SLU:n tutkijat korostivat jo vuonna 2009 (ks. edellä 01.08.09).

[Heikki Jokipii]

Tässäkin uutisessa ...

Professorit vaativat luopumaan ilmastolle haitallisesta turvepeltojen raivauksesta

... tulee esille tämä epävarmuus - ja varmuus:

Sen sijaan boreaalisessa maataloudessa on epävarmaa, edistääkö suorakylvö hiilensidontaa. Tutkijoilla on asiasta ristiriitaisia tuloksia. Keski-Euroopassa suorakylvö edistää hiilensidontaa vuorenvarmasti.

Onko siis kyse boreaalisuudesta? Aiemmin on puhuttu kai maaperän rakenteesta tai tyypistä?

Pietolan (ja SLU:n) ajatus tuossakin toistetaan:

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan peltojen kasvukunnon parantaminen palvelee ilmastotavoitteita. Mitä parempi sato on, sitä suurempi on kasvien juurten kasvu ja sitä paremmin myös hiiltä sitoutuu maahan.

Kuvatekstistä:

Peltoja raivataan usein siksi, että lietelannalle saataisiin lisää levitysalaa. Professori Markku Ollikaisen mielestä ilmaston kannalta raivausta ympäristöystävällisempää olisi sallia hieman nykyistä isomman lantamäärän levittäminen.

Eikö kaikkein ympäristöystävällisintä olisi kehittää keinoja, jolla lannan sisältämät ravinteet saataisiin siitä erotettua? Jota mm. Valio yrittää. Lantaa ei "väkisin" tarvitsisi käyttää jossain karjatilan lähistöllä. Ja ravinteita saataisiin käyttöön täsmällinen määrä siellä, missä on niistä todellinen tarve.


PS. vähän myöhemmin: eikö tuosta yleimminkin voi poimia sen opetuksen, ettei Suomessakaan kannattaisi suosia maatalouspoliittisia ratkaisuja, jotka edellyttävät viljelysalan lisäämistä?

[Heikki Jokipii]

Sen sijaan, että Hesarissa olisi ilmestynyt toivomani suorakylvöviljelijän kirjoitus, sinne olivat saaneet tarinansa "tavanomaiset epäillyt", Luomuintituutin Sari Iivonen, Pro Luomun Marja-Riitta Kottila ja Luomuliiton Susanna Rännäri:

Luomupelto tekee jo ilmastotyötä
Viljelykäytännöt vaativat vielä paljon tutkimusta, jotta pelloista saadaan hiilinieluja. Luomu on tällä tiellä jo hyvässä vauhdissa.

Helsingin Sanomien jutussa (Tiede 9.10.) kerrottiin ansiokkaasta Carbon Action -hankkeesta sekä maa­talousmaan mahdollisuuksista varastoida ilmakehästä hiiltä maahan mikrobien ja sienten avulla. Maasta tulee hiilinielu, kun sitä viljellään niin, että orgaanisen aineksen määrä maaperässä lisääntyy.

(Loput maksullista tekstiä.)

Kylmän rauhallisesti he toistivat luomuväen lempiteorian, että juuri luomuviljely olisi omiaan sitomaan maaperään hiiltä. Ja tuohon projektiin viittaamalla vihjailivat, että siinäkin olisi tämä osoitettu.

Mutta näinhän ei ole laita. Tuo teoria on hyvin epävarmalla pohjalla, ja kuten täällä on tullut monessa kohtaa esille, todennäköisesti täysin väärä.

***

Tässä on tuon mainitun hankkeen nettisivut, sen etusivu:

https://carbonaction.org/etusivu/

Hankkeen kunnianhimoiset tavoitteet selviävät sieltä hyvin, mutta ei oikein, onko (alustaviakaan) tuloksia saavutettu, ja minkälaisia. Mutta ainakaan ei tule esille, että se olisi päätynyt suosittamaan luomuviljelyä.

[Heikki Jokipii]

Tottakai sitten Pro Luomu julkaisi tuon omalla palstallaan:

HS Mielipide: Luomupelto tekee jo ilmastotyötä

Tämä suo tietysti meillekin mahdollisuuden ruotia sitä yksityiskohtaisemmin.

[Heikki Jokipii]

Tässä taitaa olla ongelma pähkinänkuoressa. Kuvaako tämä todellisuutta oikein:

Maasta tulee hiilinielu, kun sitä viljellään niin, että orgaanisen aineksen määrä maaperässä lisääntyy. Hyviksi ”hiiliviljelymenetelmiksi” ovat osoittautuneet esimerkiksi orgaaninen lannoitus sekä monipuoliset viljelykierrot ja nurmiviljely.

Nämä menetelmät ovat luomuviljelyssä jo arkea. Niiden ansiosta peltomaan rakenne ja vesitalous paranevat, peltoekosysteemin monimuotoisuus lisääntyy, maaperän pieneliötoiminta vilkastuu ja maan kasvukunto paranee.

Tällä hetkellä Suomen pellot vuotavat hiiltä ilmaan, sillä orgaanisen aineksen määrä maaperässä on vähentynyt yksipuolisen tekniskemiallisen viljelyn seurauksena. Ilmiö on globaali.

1. Onko lannoituksen oltava orgaanista, jotta tuo ensimmäisessä kappaleessa.kuvattu toimisi? Kun kaikkien ravinteiden kuitenkin täytyy muuntua epäorgaaniseen muotoon, ennen kuin kasvit pystyvät niitä käyttämään?
2. Tapahtuuko tuo toisessa kappaleessa kuvattu todella luomuviljelyssä? Toisessa yhteydessä olemme ihmetelleet, missä se kasvukunto oikein sitten näkyy?
3. Tapahtuuko sitä tehoviljelyssä, mitä kolmannessa kappaleessa kerrotaan? Missä mielessä on viljelty yksipuolisesti? Ja SLU:n tutkijoiden näkemyshän on aivan toinen, tekniskemiallinen viljely lisää hiilen määrää?

Hesari ei salli lähdeviitteitä, mutta noissa kysymyksissä niitä nyt todella kaipaisi.

[Heikki Jokipii]

Kirjallisuustutkimuksessaan Suomen Luke on päätynyt aivan toisenlaiseen tulokseen:

Kiinan viljelymaiden hiilinielu voi auttaa pysäyttämään ilmastonmuutoksen – hiilivaraston kasvuvauhti on yli 4 promillea vuodessa

Keinot tuon tuloksen saavuttamiseksi ovat pikemminkin olleet tehoviljelyä, suorakylvön ideoita ehkä siihen lisättynä:

Kiinan maatalousmaiden pintakerroksen hiilivarasto on kasvanut 1980-luvulta lähtien 0,48 prosenttia vuodessa. Hiilivarastot ovat kasvaneet merkittävästi Itä-, Pohjois- ja Etelä-Kiinassa, mutta vähentyneet Koillis-Kiinassa.
– Nykyään peltoihin jää enemmän kasvitähteitä esimerkiksi olkea. Parantuneiden viljelymenetelmien ja lannoituksen ansioista kasvien biomassatuotanto ja satotasot ovat nousseet, Tao sanoo.

Maaperän hiilivaraston kasvuun on vaikuttanut myös maanmuokkauksen väheneminen ja keventyminen ja kasvipeitteisyyden sekä palkokasvien viljelyn lisääminen.

Kiinassa viljelymenetelmien kehittämisen ensisijainen tavoite on ollut maaperän ja satotasojen parantaminen, mutta samalla on siis lisätty maan hiilivarastoa.
– Laajentamalla ilmastoviisaiden viljelymenetelmien käyttöä voisi Kiinan viljelymaiden hiilivarasto kasvaa jopa 0,6 prosenttia vuodessa, Fulu Tao arvioi.

Hyvin tuo on linjassa esille tuomiemme Ruotsin SLU:n tutkijoiden näkemyksen kanssa.  Tehoviljelyn avulla biomassa ja sen mukana maaperän hiili lisääntyvät. Ks. edellä tämä triidi mutta myös tämä laskelma, joka epäsuorasti viittaa samaan.

[Heikki Jokipii]

Tässä Luomuliiton projektiehdotuksessa ollaan varmoja asioista ...

Hiiliviljelyverkosto – luomuviljelijä ilmastonmuutoksen hillitsijänä

Maaperän kyky sitoa hiiltä on valtaisa: maahan on sitoutunut enemmän hiiltä kuin kasvillisuuteen ja ilmakehään yhteensä. Tällä hetkellä Suomen pellot kuitenkin vuotavat ilmakehään lisää hiiltä sen sijaan, että sitoisivat sitä maahan. Peltomaan hiili on sitoutunut orgaaniseen ainekseen, jonka määrä maaperässä vähenee vuosittain yli 200 kg/ha yksipuolisen tekniskemiallisen viljelyn seurauksena. Orgaanisen aineksen hajotessa ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.

Kemiallisten lannoitteiden käyttö, voimakas maanmuokkaus sekä yksipuoliset viljelykierrot saavat maan vuotamaan myös ravinteita vesistöihin. Samalla peltojen kyky kasvattaa ruokaa heikkenee. Iso-Britanniassa on arvioitu, että nykymenetelmillä pellot pystyvät tuottamaan satoa enää 60 vuotta.

... joista ei voi olla varma, vaan asioiden laita voi olla juuri päinvastoin, ja tavanomainen maatalous on tehokkainta hiilen sidonnassa. Suomessa aivan kuten Kiinassakin (ks. juuri edellä).

Eikä esim.  maanmuokkausta pysty luomussa todennäköisesti edes vähentämään. Suorakylvökokeiluista luomussa ei yleensä ole jälkeenpäin kuultu mitään.

Miksi muuten näissä teksteissä "tekniskemiallinen viljely" on aina "yksipuolista"? Kun tosiasiassa esim. lannoituksessa täsmäviljelyn menetelmät ovat kehittyneet ja levinneet jo vuosia. Eikä luultavasti missään päin maailmaa lannoiteta enää niin, että lisätään vain yhtä lannoitetta? Mitä se "tekniikka" lisäksi tähän kuuluu? Ei luomupeltojakaan Suomessa ilman traktoreita jne. viljellä.

PS. (8.12.18) Ja nyttemmin luomuun suunnitellaan kitkentärobotteja ja droonien käyttöä siinä! Pitäisikö meidän ryhtyä viljemään käsitettä "teknisluonnonmukainen viljely"? 

[Heikki Jokipii]

Luomiuliitto pääsi juuri sanomasta ...

Luomutilat ovat ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttajina edelläkävijöitä. Luonnonmukaisen tuotannon menetelmät ovat hiilensidonnan keskiössä, ja luomualalla on paljon annettavaa suunniteltaessa kansallista strategiaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

... kun Svenska YLE julkaisi*) tiedeuutisen, josta Jarrumies tuolla toisaalla kertoi. Jonka mukaan siis luomuviljely ei ole ilmastotoimi lainkaan vaan juuri päinvastoin.

Keskeinen syy tuohon on, että luomuviljelyn vaatiman suuremman pinta-alan takia joudutaan hävittämään parhaita hiilinieluja, metsiä.

Mutta pystyisivätkö luomupellot edes osittain kompensoimaan tuota, ja sitomaan hiiltä tavanomaisia paremmin? Kuten Luomuliitto tuossa väittää?

Tältä ei näytä. Tässä projektiuutisessa ....

Suomalaiset maanviljelijät mukana ainutlaatuisessa kokeessa – tavoitteena pysäyttää ilmastonmuutos

... ei mainita luomuviljelyä lainkaan. Ei, vaikka mukana projektissa on luomuintoilijana tutuksi tullut Juuso Joona! Tuossa esille tulevat keinot viittaavat lähinnä suorakylvöön, ei luomuun.

PS. Ylen vanhemmassa asiaa koskevassa uutisessa on kyllä tällainen kryptinen lause ...

Suomessakin maatalousmaa on tällä hetkellä ilmastopäästöjen lähde eikä hiilinielu. Tehomaatalous, jossa käytetään paljon keinotekoisia lannoitteita, pienentää maaperän hiilivarastoja vuosi vuodelta, kun hiili lähtee kasvatettujen kasvien mukana pois maasta.

... jonka voisi ymmärtää viittaavan luomuun, kun siinä vähän negatiiviseen sävyyn luonnehditaan tehoviljelyä. Mutta ymmärrä nyt sitten tuota. Eikö luomuviljelyssä (tms.) sitten kasvatettuja kasveja lähdekään pois maasta? 

SLU:n tutkijoilla on tuohon jo valmis vastaväite: keinotekoiset lannoitteet kasvattavat myös juuristoa, joka jää hiilineen maahan.

PS2. Vaikka tuossa projektissa olisikin mukana luomusympatisoijia, niin luulen ja uskon, ettei se pääse lipsahtamaan 'tunnustukselliseksi" tutkimukseksi, vaan objektiivisia tuloksia syntyy.


__________

*) vähän sensaatiomaisestikin, YLE:lle! Sen aiempia luomua koskevia uutisia muistellen.

[Matti Pekkarinen]

Pellolta sadon mukana poistuva hiili on peräisin ilmasta. Niinpä runsas sato onkin tehokas hiilinielu. Kasvi ottaa hiiltä ilmasta, yhteyttämisessä. http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/Default.htm
Kasvi ei siis ota maasta hiiltä. Runsas sato tuottaa paljon myös maansisäistä massaa ja siten lisää maan hiiltä. Maanmuokkaus sen sijaan kuluttaa hiilivaroja, hukkaa maan hiiltä taivaalle. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg50#msg50

Luomussa molemmat asiat ovat pahasti : satoa tulee vähän (ja hiilensidonta siis on pieni). Ja muokkausta on paljon eli hiilipäästöjä on paljon.
Monivuotiset kasvit (=ei muokkausta) ovat hyvä asia, samoin yksivuotisten viljely muokkaamatta (=suorakylvö) ... olipa kyse luomusta tai oikeasta viljelemisestä.

[Heikki Jokipii]

Tässä MT:n jutussa Kottila vetoaa sitten juuri hiilensidontaan:

Pro Luomun Kottila Nature-lehden tutkimuksesta: Hiilensidonta unohdettu kokonaan

Kottila huomauttaa, että tutkimuksessa ohitetaan kokonaan hiilensidonta. Se on viime aikoina noussut keskustelun polttopisteeseen, sillä viljelymaalla ja metsällä on hyvät mahdollisuudet sitoa itseensä ilmakehän hiiltä.

Enpä sanoisi noin, jos koko tutkimuksen keskeinen teesi luomua vastaan on, että luomuviljely pakottaa raivaamaan lisää metsää.

Luomun oletettuja vahvuuksia olisi sitten tässä:

Luomulla on hiilensidontaan paljon annettavaa, Kottila toteaa. "Toki ne menetelmät voidaan ottaa käyttöön tavanomaisessakin viljelyssä, mutta luomussa ne ovat pakollisia jo nyt."

Hän mainitsee esimerkiksi viljelykierron. Luomuviljelyssä nurmivuodet ovat pakollisia, ja nurmi on hyvä hiilensitoja.

Heti alkuun tuo argumentointi käytännössä sulaa siihen, että hiilensidonnan keinot ovat käytettävissä tavanomaisessakin.

Eikä hänen kuvaamaansa viljelykiertoa tehdä luomussa hiilensidonnan, vaan typensidonnan takia. Mistä seuraa se, ettei se välttämättä toimikaan hiilensidonnassa erityisen hyvin. Jos puhutaan "nurmivuosista", siinä kerrotaan, että nurmet välillä kynnetään, eikö niin? Silloin hiili ei niissä pysy.

Toinen tekijä on se, ettei luomussa käytetä helppoliukoisia kemiallisia lannoitteita. Kasvien juuret etsivät ravinteita syvemmältä, mikä lisää juurimassaa, kuohkeuttaa maaperää ja lisää pieneliötoimintaa.

Maaperän pieneliöt eivät luomussa myöskään kärsi torjunta-aineiden aiheuttamasta stressistä, Kottila sanoo.

"Luomussa olennaista on aina ollut maan hyvä kunto ja sen ylläpitäminen. Hiiliviljelyn myötä nämä asiat kiinnostavat yhä enemmän."

Mitenkä lienee tuon juurimassan kanssa. Edellä on esitetty tutkimuksia, joiden mukaan tavanomaisessa viljelyssä sitä on enemmän. Pieneliöiden stressi taitaa levätä hyvin ohuen evidenssin varassa. Ja erityisesti se, että torjunta-aineiden käyttö vaikuttaisi hiilensidontaan.

Mitään erityistä syytä ei ole, että tuo ns. hiiliviljely onnistuisi luomussa tavanomaista paremmin. Päinvastaisen odottamiseen on hyviä syitä. Vrt. edellä 22.11.18. ja myös Matti Pekkarisen juuri tätä edeltävä puheenvuoro.

Sitten on Kottilankin mukaan kuitenkin näin:

Toki luomussa on omat haasteensa, Kottila myöntää. Maata muokataan paljon rikkakasvien torjumiseksi, ja muokkaus vapauttaa hiiltä ilmaan. "Luomussakin on vielä kehitettävää."

Suorakylvö luomussa ei ole missään onnistunut. Melko turha on toive, että se nyt Suomessa saataisiin onnistumaan. Eli tuo asia jää haasteeksi, eikä ole korjautumassa.

Tämäkin on toiveajattelua, tai vielä pahempaa, tosiasioiden kiistämistä:

Tutkimuksessa luomusadot on oletettu alhaisiksi, Kottila huomauttaa. "Minulla on se käsitys, että niitä on mahdollista nostaa. Ero ei ehkä pysy sellaisena kuin tutkimuksessa oletetaan."

On se ero kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa sellaisena ainakin 12 vuotta (jolta ajalta Lukelta löytyy luomusatotilastoja) pysynyt. On mahdollista sellainenkin, ettei ero pysy samana, jos tavanomaiset sadot jatkossa kasvavat, esim. geenitekniikan avulla!

***

Eipä tuo Kottilan (mahdollisesti jo toinen) yritys Naturen artikkelin kumoamiseksi oikein onnistunut. Mutta tietty tunnustus täytyy hänelle kuitenkin antaa siitä, että hän on sisukkaasti sitä "viran puolesta" yrittänyt. 

[Heikki Jokipii]

Juha-Matti Katajajuuri yritti eilisessä MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa*) olla tasapuolinen, mutta ..

Luomu onkin ilmastolle tavallista viljelyä haitallisempaa, sanoo uusi tutkimus – suomalaisasiantuntija ihmettelee: "Tässä on otettu ruoan ympäristövaikutuksia koskevaan tutkimukseen metsät mukaan"

... mutta tuossapa se:

Katajajuuren mukaan ruotsalaistutkimuksen kaltaiset raflaavat tulokset leviävät helposti ja samalla ne synnyttävät sen mielikuvan, että tilanne tunnetaan.

– Suomessa on tutkittu todella vähän luomun ja tavallisen tuotannon vaikutuksia ilmastoon tai muihin ympäristöasioihin. Tätä asiaa kannattaa katsoa tämän tietoaukon vuoksi suhteessa kansainvälisesti laajasti tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen, jossa on vertailtu luomu- ja tavanomaista tuotantoa ja niiden ympäristövaikutuksia.

Vilkas keskustelu tiedemaailmassa

Katajajuuri painottaa, että monessa tutkimuksessa on noussut esille se, että tavanomainen tuotanto saattaa ilmastovaikutuksissa näyttää kiloa kohden vähän vähemmän kuormittavalta, mutta pinta-alaa kohden asia on ollut toisin päin.

– Erot ilmastovaikutuksiin ovat olleet valtavasti pienempiä kuin mitä tässä on esitetty.

Katajajuuri muistuttaa, että luomussa on kuitenkin automaattisesti sellaisia tuotantopiirteitä kuten viherlannoitus, jotka mahdollisesti lisäisivät hiilensidontaa.

– Toisaalta voidaanhan sitä käyttää myös tavanomaisen tuotannon puolella, hän jatkaa.

– Maatalousmaan mahdollinen hiilensidonta on nyt todella vilkkaan tutkimuksen ja keskustelun kohteena tiedemaailmassa, ja tällä hetkellä esimerkiksi laskentamallit saattavat tuottaa hiilensidonnan ja -vapautumisen osalta hieman erilaisia tuloksia kuin mitä pitkäaikaismittauksissa saadaan.

(lihav. HJ)

Asian varsinainen tutkiminen on siis täysin kesken. Luomuväki kuitenkin viestii siten, että se olisi jo osoitettu (kuten Kottila) ja luomu olisi hiilensidontaan hyvä tai jopa paras menetelmä. Mutta mitään näyttöä siitä ei siis ole. Ja toistaen: viitteitä on päinvastaisestakin.

Outoa, että Katajajuuri osoittaa tuossa ymmärrystä vaikutusten laskemiselle pinta-alaa kohti, jota tapaa luomuväki suosii. Vaikka se tapa on aika lailla mieletön.

***

Tällainen liian vahva ennakko-odotus vaivaa tätäkin Vihreän Langan kuvaamaa tutkimushanketta:

https://www.vihrealanka.fi/juttu/hiilensitoja

Kaikki mitä tuossa kerrotaan yritettävän, liittyy tavalla tai toisella luomuun, tapahtuu luumusääntöjen puitteissa. Ja pahis, syyllinen jo tiedetään, vaikka tutkimuksen myöhemmin kerrotaan olevan hyvin pitkäaikainen:

Madot ovat merkki siitä, että maan toimintakyky on palautumassa. Qvidjan orgaanis-biologinen viljely on aloitettu laittamalla kaikki pellot nurmelle, jotta maaperä saadaan kuntoon.

Mitään ei hassata. Nurmi käytetään rehuksi tilan hevosille, lampaille ja ylämaankarjalle, joiden rotaatiolaidunnus parantaa myös maata. Eläinten lanta jalostetaan lannoitteeksi ja biokaasun raaka-aineeksi.
Kankaanrinta kyykkii yhä pellon laidassa mutta on jo vaihtanut aihetta madoista mikrobeihin.

”Maaperän mikrobitoiminta on aivan kuin suolisto, siinä on hirveän paljon yhtäläisyyksiä. Se on ihan mahtavan mielenkiintoista!”

Harppoessaan pellolta kohti mäen päällä sijaitsevaa kivilinnaa Kankaanrinta on edennyt puheessaan pohtimaan, miten tehotuotettu ruoka vaikuttaa ihmisen terveyteen. Aivotutkijaystävien kanssa onkin jo mietinnässä, miten ihmisterveyden ja maaperätutkimuksen voisi yhdistää.

(lihav. HJ)

Samoin tässäkin:

Ilmastonmuutoksen kääntämiseen eli hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä ei ole metsittämisen ja soiden suojelun lisäksi muuta hyvää keinoa kuin se, että hiilidioksidi varastoidaan maaperään. Maaperän potentiaalia sitoa hiiltä on kuitenkin arvioitu vallitsevien tehomaatalouden keinojen kautta.

”Mikä potentiaali olisikaan, jos sitä tutkittaisiin oikeasti kestävien viljelymenetelmien kanssa.”

(Lihav. HJ)

Luomuun siinäkin viitataan. Ja tässä:

Ulkona Kankaanrinta jää pitkäksi aikaa katselemaan laitumella villinä kirmaavia varsoja.

”Olen vakaasti sitä mieltä, että mitä enemmän antaa luonnolle tilaa toimia, sitä vähemmän menee väärin.

Tämä ihan se myöntäen, että Saara Kankaanrinnalla ja Ilkka Herlinillä on kiitettävää pyrkimystä tärkeässä asiassa. Muta myös aika toivoton taipumus flirttailla luomuaatteen kanssa. Molemmilla.

__________

*) sinänsä pikkujuttu, mutta näin virheellinen tieto leviää, jos sitä ei heti korjata. Tuossakin uutisessa oli väite:

Ruotsalaistutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Vaikka se tapahtui oikeastaan vasta tänä aamuna.

[Heikki Jokipii]

Keravan Väinämöinen on myös riimitellyt kommenttinsa asiaan:

Lujilla on luomu-usko!

[Heikki Jokipii]

Kolmannessa (?) kirjoitukseksessaan ruotsalaistutkimusta vastaan (tämä HS:n yleisökirjoituksissa) ...

HS Mielipide: Luomun ilmastovaikutus on oikeasti olematon

... Marja-Riitta Kottila kertoo tämän yksiselitteisenä faktana:

Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että luomupellot sitovat hiiltä kun taas tavanomaisesti viljellyt pellot vapauttavat sitä. Ruoantuotannon ilmastovaikutusten kannalta tällä voi olla paljon suurempi merkitys kuin on aiemmin ymmärretty. Suomessakin kehitetään niin sanottuja hiiliviljelymenetelmiä, joissa maaperän hiilensidontakyky pyritään maksimoimaan. Hiiliviljelymenetelmät ovat pitkälti samoja, joita luomutuotannossa käytetään.

Nyt hänellä voi olla edessä karsea pettymys. Suomessa tämä hiiliviljelyprojekti on tieteellinen tutkimusprojekti, jossa hiilen sitoutuminen maaperään todella mitataan. Kun tiettävästi koepelloissa on mukana luomupeltojakin, niin odotettavissa on, että saamme vertailutuloksia. Mutta ovatko ne Kottilan odotusten mukaisia?

Siitä, ettei Kottila kerro, mihin kansainvälisiin tutkimuksiin hän viittaa, ei voida häntä moittia, koska Hesari ei suosi eikä oikeastaan edes salli lähdeviitteitä mielipidekirjoituksissa.

***

Kottila eksplitiittisesti myöntää (mutta pyristelee heti ilmeisestä johtopäätöksestä pois):

On totta, että luomun keskimääräinen satotaso on tavanomaista matalampi. Tämä johtuu siitä, että luomussa ei käytetä teollisia väkilannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita. Juuri tämä tekee luomusta ekologisesti kestävää. Ruoantuotannon ilmastopäästöt eivät kuitenkaan ole pelkistettävissä maankäyttökysymykseksi, sillä kyse on monimutkaisemmista prosesseista. Jo eri tuotantosuuntien suorat ilmastopäästöt vaihtelevat paljon sekä tavanomaisessa että luomussa.

Implisiittisesti hän myöntää useassakin kohdassa kirjoitustaan, että metsät olisivat paras hiilinielu. Mutta sitten hän yrittää paeta tähän:

Luomutuotannon osuus maailman peltopinta-alasta on noin yksi prosentti. Vaikka kaikki tämä ala otettaisiin tavanomaiseen tuotantoon tai metsitettäisiin, sillä ei olisi juuri merkitystä ruoantuotannon globaaleille ilmastovaikutuksille.

Samaan (tai melkein samaan) hän on Hesarissa vedonnut aiemminkin, toisen kysymyksen yhteydessä*), mutta se on varsin kelvoton perustelu: luomu (tai jokin muu viljelymuoto) on hyvästä tai pahasta täysin riippumatta siitä, mikä on sen nykyvaikutuksen suuruusluokka. Taas tulee mieleen se entinen piika, joka myönsi emännälleen, että hän on kyllä raskaana mutta on sitä vain hyvin vähän.

Niinpä tämäkään hänen vastavaitteensä ei toimi:

Todellisuudessa ruoantuotannon tehostaminen ei ole johtanut sademetsien säästymiseen, vaan päinvastoin niiden lisääntyvään hävittämiseen. Ei ole olemassa globaalia ruokapolitiikkaa, jonka perusteella peltoja metsitettäisiin heikon satotason maissa.

Sillä tehoviljely kuitenkin mahdollistaisi tuon sademetsien säästämisen, nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä luomuviljely ei tee.

Hiukan (eikä niin hiukankaan) falski on tuo strategia vedota tavallaan "isänmaallisiin" tunteisiin, ja tulkita tuon tutkimuksen tulokset niin, että se olisi suositellut koko maanviljelyn siirtämista sille soveltuviin maihin, ja siis pois Ruotsista ja Suomesta.

Kun oikeasti kyse ei ole siitä, että koko maailman maissi haluttaisiin viljeltäväksi Iowassa. Vaan siitä, että Iowan viljelymenetelmät olisi hyvä levittää koko maissia viljelevään maailmaan.

_________

*) vai oliko se siinä Iivosen ja Kottilan artikkelissa (sitä ei nyt saa näkyviin)? Ainakin se tuli esille siitä käydyssä keskustelussa silloin noin pari vuotta sitten.

[Heikki Jokipii]

Tässä suomalaisessa tutkimuksessa v. 2014 ei päädytty ollenkaan niin varmoihin ja selvästi luomulle suotuisiin tuloksiin kuin Kottila tuossa kertoo:

Luomutuotteiden ympäristövaikutusten arviointia pitää kehittää

Tällaisiakin tuloksia siellä vilahtelee:

Hankkeen tulosten mukaan luomuviljat (per kg) kuormittavat ilmastoa ja vesistöjä enemmän kuin tavanomaiset viljat. Erityisen selvä ero on silloin, kun luomuviljely perustuu viherlannoitukseen.

Itse asiassa tulokset jo silloin näyttivät siis ainakin osin hyvin samansuuntaisilta kuin tuo ruotsalaistutkimus v. 2018. Mutta kuitenkin tuo uutinen on päässyt luomu.fi -sivustolle? Onko ehtona ollut tuo otsikon vaatimus, että asiaa täytyy vielä arvioida uudelleen? Vaikka jotain viitteitä toivotuista tuloksista saatiin, niin näin kävi:

SustFoodChoice-hankkeessa testattiin kolmen tärkeän maaperävaikutuksen eli maan orgaanisen aineksen määrän muutoksen, tiivistymisen ja eroosion arviointia ja liittämistä elinkaariarviointiin. Testilaskennat antoivat viitteitä eroista luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välillä, mutta erot eivät olleet systemaattisia jommankumman eduksi.

Eikö tuo uudempi CarbonAction -hanke toimi tuonkin vanhan tutkimuksen testinä, vertailukohtana? Siinä voisi nyt sitten hioa nuo arviointitavat objektiivisiksi? Ja tämäkin alustava havainto tulee tarkistetuksi:

Orgaanisen aineksen mallin testilaskenta antoi viitteitä siitä, että luomu saattaa kerryttää orgaanista aineista peltomaahan, kun taas tavanomainen viljely vähentää sitä – kuten pitkäaikaisissa mittauksissakin on todettu (Heikkinen ym. 2013).

(lihav. HJ)

Eli onko todella noin? Vai päinvastoin?

***

Tuli tässä mieleen, että samoin n. 4 vuotta sitten luomuväki ei oikein pitänyt nk. ilmastoälykkäästä viljelystä.