Kolmannessa (?) kirjoitukseksessaan ruotsalaistutkimusta vastaan (tämä HS:n yleisökirjoituksissa) ...
HS Mielipide: Luomun ilmastovaikutus on oikeasti olematon... Marja-Riitta Kottila kertoo tämän yksiselitteisenä faktana:
Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että luomupellot sitovat hiiltä kun taas tavanomaisesti viljellyt pellot vapauttavat sitä. Ruoantuotannon ilmastovaikutusten kannalta tällä voi olla paljon suurempi merkitys kuin on aiemmin ymmärretty. Suomessakin kehitetään niin sanottuja hiiliviljelymenetelmiä, joissa maaperän hiilensidontakyky pyritään maksimoimaan. Hiiliviljelymenetelmät ovat pitkälti samoja, joita luomutuotannossa käytetään.
Nyt hänellä voi olla edessä karsea pettymys. Suomessa tämä hiiliviljelyprojekti on tieteellinen tutkimusprojekti, jossa hiilen sitoutuminen maaperään todella
mitataan. Kun tiettävästi koepelloissa on mukana luomupeltojakin, niin odotettavissa on, että saamme vertailutuloksia. Mutta ovatko ne Kottilan odotusten mukaisia?
Siitä, ettei Kottila kerro, mihin kansainvälisiin tutkimuksiin hän viittaa, ei voida häntä moittia, koska Hesari ei suosi eikä oikeastaan edes salli lähdeviitteitä mielipidekirjoituksissa.
***
Kottila eksplitiittisesti myöntää (mutta pyristelee heti ilmeisestä johtopäätöksestä pois):
On totta, että luomun keskimääräinen satotaso on tavanomaista matalampi. Tämä johtuu siitä, että luomussa ei käytetä teollisia väkilannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita. Juuri tämä tekee luomusta ekologisesti kestävää. Ruoantuotannon ilmastopäästöt eivät kuitenkaan ole pelkistettävissä maankäyttökysymykseksi, sillä kyse on monimutkaisemmista prosesseista. Jo eri tuotantosuuntien suorat ilmastopäästöt vaihtelevat paljon sekä tavanomaisessa että luomussa.
Implisiittisesti hän myöntää useassakin kohdassa kirjoitustaan, että metsät olisivat paras hiilinielu. Mutta sitten hän yrittää paeta tähän:
Luomutuotannon osuus maailman peltopinta-alasta on noin yksi prosentti. Vaikka kaikki tämä ala otettaisiin tavanomaiseen tuotantoon tai metsitettäisiin, sillä ei olisi juuri merkitystä ruoantuotannon globaaleille ilmastovaikutuksille.
Samaan (tai melkein samaan) hän on Hesarissa vedonnut aiemminkin,
toisen kysymyksen yhteydessä*), mutta se on varsin kelvoton perustelu: luomu (tai jokin muu viljelymuoto) on hyvästä tai pahasta täysin riippumatta siitä, mikä on sen nykyvaikutuksen suuruusluokka. Taas tulee mieleen se entinen piika, joka myönsi emännälleen, että hän on kyllä raskaana mutta on sitä vain hyvin vähän.
Niinpä tämäkään hänen vastavaitteensä ei toimi:
Todellisuudessa ruoantuotannon tehostaminen ei ole johtanut sademetsien säästymiseen, vaan päinvastoin niiden lisääntyvään hävittämiseen. Ei ole olemassa globaalia ruokapolitiikkaa, jonka perusteella peltoja metsitettäisiin heikon satotason maissa.
Sillä tehoviljely kuitenkin
mahdollistaisi tuon sademetsien säästämisen, nyt ja tulevaisuudessa.
Mitä luomuviljely ei tee.
Hiukan (eikä niin hiukankaan) falski on tuo strategia vedota tavallaan "isänmaallisiin" tunteisiin, ja tulkita tuon tutkimuksen tulokset niin, että se olisi suositellut koko maanviljelyn siirtämista sille soveltuviin maihin, ja siis pois Ruotsista ja Suomesta.
Kun oikeasti kyse ei ole siitä, että koko maailman maissi haluttaisiin viljeltäväksi Iowassa. Vaan siitä, että Iowan
viljelymenetelmät olisi hyvä levittää koko maissia viljelevään maailmaan.
_________
*) vai oliko se siinä Iivosen ja Kottilan artikkelissa (sitä ei nyt saa näkyviin)? Ainakin se tuli esille
siitä käydyssä keskustelussa silloin noin pari vuotta sitten.