muokkaus, hiilipäästöt, multavuus

[Heikki Jokipii]

Mutta nyt siis IFOAM ja Luomuliitto näyttävät palanneen vanhaan "koeteltuun" tiedottamisen ja vakuuttamisen tapaan:  kun vain uskollisesti ja itsepäisesti, yhä uudelleen, toistetaan väitettä, niin ...

Asia - eli em. liiton tiedote plus MTK:n reaktio - on näemmä päässyt uutiseksi myös Maaseudun Tulevaisuuteen. Ja ilman vastaväitteitä. Nyt olisi varmaan meidän tehtävämme hoitaa ne vastaväitteet sinne. (Luomuliiton palsta kun ei salli keskustelua.)

Tässä kyseinen MT:n artikkeli on:

Suomi mukaan sitomaan hiiltä maatalousmaahan

Sekään ei kyllä näytä tarjoavan kommentointimahdollisuutta. Täytyy keksiä joku muu tie.

Toisaalta on sitten näin:

Neljän promillen aloite julkistetaan virallisesti huomenna tiistaina, kun Pariisin ilmastokokouksessa teemana on maatalous.

Eli tänään. Niinpä asiasta tulee vielä uutisia. Eikä ole sanottua, että ilmastokokous edes nielee tuota luomuväen ideaa! Vaikka Suomen MTK näyttää sen "karvoineen" nielleen.

[Heikki Jokipii]

Tässä Ranskan aloitteessa - jonka taakse siis Suomikin on mennyt - ei ole kyse luomuviljelystä:

Pariisin ilmastokokous: Suomi mukaan Ranskan maaperäaloitteeseen

Onko luomu edes mainittu eräänä keinona? Aloitteella eli hankkeella on omat sivunsa ...

http://4p1000.org

... joilla (englanninkielisessä versiossa) ei löydy sanaa "organic" mutta kylläkin sana "agroecology". Onko sillä sielläkin kuitenkin viitattu "häveliäästi" luomuviljelyyn? Tutkitaan, tarkistetaan.

Tällaisia esimerkkejä mainitaan suositelluista ratkaisuista:

Examples of solutions

The “4 per 1,000” Initiative wants to demonstrate that agriculture can provide practical solutions to the challenge of climate disruption, while also meeting that posed by food security through the use of farming methods that match local conditions: e.g. agroecology, agroforestry, conservation agriculture, landscape management.

Sitten erikseen kerrotaan, että juuri Ranska aikoo satsata tähän "agroekologiaan". Mutta siitä ei oikein selviä, mitä sillä tarkoitetaan.

Mutta "conservation agriculture" kyllä melko varmasti viittaa suorakylvöön. Ja sehän ei ole luomua, ei siihen yhdistettävissä. Siinä menetelmässä on näyttöä hiilensitomiskyvystä.

MMM:n uutisesta:

Neljän promillen aloitteen tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, jotka kasvattavat maaperän hiilen määrää ja siten hyödyttävät viljelijöitä. Aloitteen ensi vaiheessa kehitetään kansainvälistä maaperän hiileen liittyvää tutkimusyhteistyötä sekä lisätään sidosryhmien yhteistyötä.

Joka tapauksessa siis meidän käsityksemme asiasta on nyt se, että tämä "tutkimusyhteistyö" tuottaisi tai olisi jo tuottanut tuloksen, ettei luomuviljelyä kannattaisi tähän tavoitteeseen pyrkiessä käyttää.

***

Tarkemmin tuolta pohjalta asiaa miettien: mahtoiko MTK sittenkään mennä Luomuliiton lankaan? Vai tuliko vain tuosta MT:n uutisesta se käsitys,  asia siis esitetty siinä harhaanjohtavalla tavalla?

***

Myös tarkemmin tätä maisteltuani ...

Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa.

... niin tässähän on täydellinen esimerkki harmittamattomuusperiaatteen, "no regrets policyn" mukaisesta ratkaisusta tähän koko ongelmaan. Pitää sitten voimassa oleva teoria lämpenemisen (perus)syystä paikkansa tai ei, tuon tekeminen hyödyttäisi kuitenkin maailmaa. Ja tuon mukaan siis ensimmäisessä tapauksessa - onnistuessaan - myös poistaisi ongelman! Muuta - sellaisia ratkaisuja, jotka saattaisivat  jälkikäteen harmittaa - ei tarvittaisikaan!

[Heikki Jokipii]

Tuota, tuota. Onko tuo Ranskan aloite lopulta ristiriidassa Suomen massiivisten biotalouden lisäämispyrkimysten kanssa?

Noin karkeasti: Suomi haluaa pistää hiilen (reippaaseen) kiertoon, Ranska haluaa sitouttaa sen (aika pysyvästi) maahan?

[Heikki Jokipii]

Toisaalla olen kritisoinut sitä, miten tämän ilmastokokouksen yhteydessä tapahtuvan liikehdinnän yhteydessä ajetaan ihan omaa agendaa, kuten esim. ydinvoiman vastustamista. Mutta ei sitä maltettu myöskään olla vastustamatta tehoviljelyä eli (impliittisesti) puolustamatta luomuviljelyä (Vihreä Lanka):

Sanelevatko yritykset tahdin Pariisin ilmastokokouksessa?

Ehdokasjoukon täydentää norjalainen lannoiteyhtiö Yara, jonka ”ilmastoviisas maatalous” tarkoittaa typpilannoitteiden käyttöä, minkä seurauksena hiilidioksidia voimakkaampia kasvihuonekaasuja, eli typenoksideja päätyy ilmaskehään.

Nyt esimerksi Steve Savage toteaa, että juuri luomuviljelyssä (kompostoinnissa) näitä typen oksideja pääsee vallan villisti ilmakehään:

The Shocking Carbon Footprint of Compost

Niinpä tämän Pinokkio-palkinnon saajaehdokkaaksi olisi pitänyt laittaa kansainvälinen luomuliitto IFOAM. Ja sen olisi oikeastaan pitänyt siis voittaa!

PS. klo 14:24: Nyt on sama kommentti Vihreän Langankin palstalla.

[Ville Aarnikko]

Kaksi uutta kirjoitusta YLE:n sivuilta:

http://yle.fi/uutiset/eroosio_uhkaa_maapallolla_ruuan_tuotantoa/8502478
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kolmannes_maapallon_viljelysmaasta_on_tuhottu__kiireisia_toimia_tarvitaan/8509630

Molemmat perustuvat samaan lähteeseen, mutta ensimmäisessä kirjoitetaan näin:

"Pintamaan säilyttäminen luonnonmukaisessa viljelyksessä olisi elintärkeä lisääntyvälle väestölle, jotta ravintoa riittäisi vuonna 2050 jopa yli 9 miljardille ihmiselle. Arvion mukaan ruuan tuotannon pitäisi kasvaa siihen mennessä 50 prosenttia väestön ravitsemiseksi."

Uudemmassa ja pidemmässä versiossa luonnonmukaista ei mainita enää suoraan, sen sijaan siellä puhutaan bioteknologiasta (mikä siis geenitekniikkana käsittäen ei sovi luomun ideologiaan):

"...kasvien lannoitetarpeen vähentäminen bioteknologian avulla..."

Oli miten oli, alkuperäinen lähde olisi hyvä löytää, jostain syystä tämä linkki ei aukea tällä hetkellä: http://grantham.sheffield.ac.uk/soil-loss-an-unfolding-global-disaster/

Guardianin sivuilla tuo lainaus menee näin:

http://www.theguardian.com/environment/2015/dec/02/arable-land-soil-food-security-shortage

"The academics behind the University of Sheffield study propose a number of remedies to soil loss, including recycling nutrients from sewerage, using biotechnology to wean plants off their dependence upon fertilizers, and rotating crops with livestock areas to relieve pressure on arable land."

[Heikki Jokipii]

Tuo linkki aukesi, ja siellä asia, periaatteet selitetään näin:

"Professor Cameron and his team believe that a sustainable model for intensive agriculture is founded on three principles:

Managing soil by direct manure application, rotating annual and cover crops, and practising no-till agriculture (not cultivating and preparing the land). These practices connected to ‘conservation agriculture’ restore soil organic matter, structure, water-holding capacity and nutrients, averting soli loss while benefiting crops.

Using biotechnology to wean crops off the artificial world we have created for them, enabling plants to initiate and sustain symbioses (close interactions) with soil microbes. These symbioses allow crops to exploit microbial biology to tap into soil organic nutrient reserves, and prime plants to better defend themselves against pests and diseases.

Recycling nutrients from sewage in a modern example of the circular economy. Inorganic fertilizers could be manufactured from human sewage in biorefineries operating at industrial or local scales. A number of technical challenges impede the immediate adoption of this idea, but these can readily be addressed through research."

Eli luomuviljelystä ei ole ollenkaan kyse. Mistäköhän YLE oli tuon ajatuksen ensimmäiseen uutiseensa poiminut? Tuossa on suorakylvöä, bioteknologiaa ja ihmisjätteen ravinteiden teollista kierrättämistä. Kaikki joko kielletty luomussa tai ei sen puitteissa kuitenkaan toimi.

[Ville Aarnikko]

Tältä se omaankin silmään näyttää, tuosta voisi YLE:lle lähettää kommentin.

[Heikki Jokipii]

Heti, Ville, käskystä. Tällaisen lähetin:

****

YLE
Uutiset
(Päätoimittaja tai vastaava)


Tässä uutisessanne on virhe, jonka pyydämme oikaisemaan

http://yle.fi/uutiset/eroosio_uhkaa_maapallolla_ruuan_tuotantoa/8502478


"Pintamaan säilyttäminen luonnonmukaisessa viljelyksessä olisi elintärkeä lisääntyvälle väestölle, jotta ravintoa riittäisi vuonna 2050 jopa yli 9 miljardille ihmiselle."

Kyseinen tutkimus, josta löytyy selostus täältä ...

http://grantham.sheffield.ac.uk/soil-loss-an-unfolding-global-disaster/

... suosittaa päinvastoin

- suorakylvöä (no-till, kyntämätöntä viljelyä)
- bioteknologian hyväksikäyttöä
- ihmisjätteen ravinteiden "teollista" kierrätystä

Kaikki nämä kolme asiaa ovat luomuviljelyksessä joko kiellettyjä tai sen kanssa käytännössä yhteensopimattomia asioita. Niinpä ko. tutkimus ei suosita luonnonmukaista viljelystä.

Jos myös luomutuotannnon myötä hehtaarituottto putoaa noin kolmannekseen tavanomaiseen verrattuna (Suomessa neljännekseen ... ks. uutisemme
http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=378) niin tutkijoilla tuskin oli syytä suositella luomua maailman yhä kasvavan väestön ruokkimisen keinoksi.

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

PS: Olemme sillä tavalla tosissamme, että edellytämme tätä oikaisua, ja valitamme asiasta tarvittaessa vaikka JSN:lle. Tuossa muodossaan uutisenne on yleisön harhaanjohtamista.

***

PS. Lähti palautelaatikon kautta, eikä esim. suoraan ko. päätoimittajalle. Lähden nyt siitä, että jos tällainen palautelaatikko on, se ja sen kautta tulevat viestit otetaan tiedotusvälineessä tosissaan.

Julkisen Sanan Neuvosto ainakin ottaa nettilomakkeen kautta tulleet kantelut ihan tosissaan! 

[Heikki Jokipii]

Tuo korjaus tehtiin, ja varsin nopeasti. Kiitos! Sana oli yksinkertaisesti poistettu:

"Uutista korjattu 10.12. kello 15.55: Ensimmäisestä virkkeestä poistettu virheellinen viittaus luomuviljelyyn."

[Heikki Jokipii]

IFOAM ja Luomuliitto tulkitsevat tuon Ranskan aloitteen sitten reippaasti "kotiinpäin":

lmastosopimuksen tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan mukaan peltomaiden panos

Tuo oli pelättävissä, kun aloite käytti "agroekologian" tapaista pilalle mennyttä sanaa. Va olisiko se tapahtunut muutenkin? Luomuväki kun vakaasti uskoo, että sen menetelmät sitovat parhaiten hiiltä maaperään. Siinä asiassa täytyy nyt löytää parhaat tutkimukset, joilla tämä luomuväen perusteeton doktriini tehokkaimmin haastetaan.

Mukana ovat tietysti nämä vanhat tutut argumentit, jotka nekin vaativat kritiikkinsä (vaikka jo ovatkin täällä sen saaneet):

Pelkästään tämän vuoden aikana, keinolannoitteiden käyttö tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kaikki henkilöautot ja kuorma-autot Yhdysvalloissa. Keinolannoitteet myös tuhoavat peltomaita ja ekosysteemejä, toteaa IFOAM tiedotteessaan.

[Heikki Jokipii]

Keskustelu asiasta on tietysti kansainvälistä, ja sitä käydään Ruotsissakin, ja näin debatoivat Göteborgpostenissa tutut SLU:n professoriimme:

Ekoodling är inte klimatsmart

Poimitaan sieltä nämä näkökohdat (vaikka monta muutakin olisi ollut valittavissa):

Genom skördeökningen binds 5-10 gånger mer koldioxid i grödorna än den mängd som behövs för att kunna framställa kvävegödselmedel som ger de högre skördarna. Samtidigt blir inlagringen i marken av mullbildande kol från växtrester betydligt större vid användning av mineralgödsel just på grund av högre skördar. Kort sagt, man får, i motsats till vad Granstedt med flera hävdar, en klart positiv kolbalans till fördel för konventionellt jordbruk.

Debattörerna förutsätter att det konventionella jordbruket kommer att vara beroende av fossil energi för gödselmedelstillverkning. Kvävegödsel går dock att framställa med vattenkraft, biobränslen eller annan förnyelsebar energi. Framtidens konventionella jordbruk behöver inte vara en fossilenergikrävande verksamhet.

[Jarrumies]

Kätterer ja kumppanit huomauttavat myös , että Granstedtin argumentoinnista puuttuu logiikka, koska he samanaikaisesti vaativat lihantuonnosta luopumista vaikka nimenomaan luomutuotanto on riippuvainen nautaeläinten lannasta:

Debattörerna föreslår att vi kraftigt minskar köttkonsumtionen för att minska matens klimatpåverkan. Det är helt rätt att mindre köttkonsumtion är klimatsmart. Kostens sammansättning, om man blir vegetarian eller äter mer eller mindre kött, har dock inget med odlingsformen att göra. Det är också viktigt att påpeka att den jordbruksmodell som Granstedt m.fl. förespråkar är helt beroende av nötkreatur för att kunna cirkulera näringen på varje gård. Det är emellertid välkänt att idisslare släpper ut mycket mer växthusgaser än svin och fjäderfä. Det är därför svårt att förstå logiken i Granstedts argumentering.

Kanattaa ehdottomasti lukea koko juttu.

[Jarrumies]

Myös Ruotsin maataloustuottajien edustajat vastaavat Granstedtille ja osoittajat lannoitteiden käytön hyötyjä suurempien satojen ja hiilidioksidin sitomisen kautta:

http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.2925285-jordbruket-ar-losningen-inte-boven
Däremot har de fel när det gäller handelsgödsel inom det konventionella jordbruket. Med handelsgödsel binder vi minst sju gånger mer energi och 15 gånger mer koldioxid än vad som förbrukats eller släppts ut vid produktionen (netto), anledningen är den ökade skörden och växternas upptag av koldioxid.


Kaksi muuta kommentoijaa suosittavat menetelmää nimeltä Conservation agriculture (CA), joka on käytännössä suorakylvöä:
http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.2925262-ta-det-basta-ur-bada-varldarna
Ett annat system som kan sänka jordbrukets utsläpp är Conservation agriculture. Det minskar övergödningen genom att ha växter året om som håller kvar jordens partiklar och näring. Jorden bearbetas med växternas rötter i stället för med plogens stål. Diesel och maskiner byts mot fotosyntes. Plogen som revolutionerade jordbruket på ä1800-talet är nu gammalmodig och energikrävande.

Suorakylvöstä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suorakylv%C3%B6
"Suorakylvö on oleellinen osa Yhdistyneiden kansakuntien määrittelemää CA-viljelyä. CA-viljely (lyhenne sanoista Conservation Agriculture) on yleisnimitys viljelymenetelmille, jotka säästävät ympäristöä estämällä eroosiota ja pidättämällä maaperän orgaanisia hiiliyhdisteitä vapautumasta ilmakehään hiilidioksidiksi. Näitä ovat suorakylvön lisäksi erilaiset kevytmuokkausmenetelmät. CA-viljely ei ole luomuviljelyä, vaan torjunta-aineita ja lannoitteita voidaan käyttää samalla tavoin kuin perinteisessä viljelyssä."

[Heikki Jokipii]

Tässäkin suomalaisessa artikkelissa (Suomalainen maaseutu -lehti) ...

Terve pelto sitoo 
hiilidioksidia

Maaperän rooli hiilidioksidin tuottajana ja sitojana on melko usein unohdettu asia. Liian yksipuolinen ja pelkästään keinolannoitukseen ja monokulttuuriin painottuva maatalous on muutamassa vuosikymmenessä hävittänyt melkoisen määrän peltojemme humuksesta.

Jos pystyisimme palauttamaan tämän reilussa puolessa vuosisadassa kadonneen orgaanisen aineksen takaisin maapallon peltoihin, me voisimme nielaista peltoihimme noin kolmanneksen ilmakehän liiasta hiilidioksidista.

... otetaan itsestään selvyytenä se, että juuri luomu olisi tässä asiassa paras menetelmä.

Pelkästään luomulla humuskatoa ei saada pysäytetyksi, sillä jatkossakin valtaosa tiloista on luomustatuksen ulkopuolella. Onneksi orgaanisia lannoitteita kehitetään myös ilman kalliimpaa luomu-statusta.

Vaikka siis ruotsalaiset laskelmat (ks. juuri edellä) osoittivat, että mitä tuottoisammin viljellään, sitä enemmän hiiltä peltoon sitoutuu. Siinä kisassahan luomu ei millään tavalla vakuuta.

Sinänsä tuossa tarinassa on totuuden jyvä siinä, että pelkästään peruslannoitteita (N,P,K) lisäämällä - ja varsinkin, jos niistäkin lisätään vain yhtä tms. - tavanomaisessakaan viljelyssä ei hyviä tuloksia saavuteta.

Muokattaessa vapautuu aina humusta, mutta muokkaus on tarpeen maan teknisen rakenteen parantamiseksi kylvöä ja muita peltotöitä ajatellen. Ennen jokaista muokkauskertaa kannattaa huolellisesti miettiä sen antama lisäarvo viljelykiertoon.

Mihin kirjoittajalta unohtui suorakylvö? Minulle olisi kyllä viimeistään noiden lauseiden kirjoittamisen jälkeen tullut mieleen! (Ks. siitäkin juuri edellä!)

[Heikki Jokipii]

Lähetin myös ko. sivuston palautelaatikkoon viestin:
 

Tällaisia aktivistijärjestöjen "harmaita" lähteitä, kuin ...
 
Soil Association.2009.Soil carbon and organic farming. A review of the evidence of agriculture´s potential to combat climate change.
 
... ei pitäisi käyttää lähteinä - eikä niiden tietojakaan!
 
Eikö IPCC:n skandaaleista tässä suhteessa ole opittu mitään?

Kun nyt luin taas tätä triidiä, niin tarkistin asian. Tällä huomautuksella - aivan kohtuullisella, mielipiteistä riippumattomalla - ei näytä olleen mitään vaikutusta, siellä tuo Soil Associationin erittäin "harmaa" lähde tököttää 2 vuoden jälkeen edelleen.

Mitään ei siellä ole huomautuksestamme huolimatta tapahtunut, yhä tuo "harmaa" lähde siellä tököttää, siis kohta jo 5 vuotta.

Ja tällaiselta näyttää teksti tuossa yhdessä kappaleessa:

Luomuviljellyn ruoan ympäristövaikutukset ovat usein pienempiä kuin tavanomaisesti viljellyn ruoan

Eräiden arvioiden mukaan luomuviljelyyn siirtyminen maailmanlaajuisesti vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa maaperään sitoutuvan hiilen – eli humuksen - määrän kasvaessa [14]. Humus parantaa maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Joidenkin tutkimusten mukaan eläintuotannossa luomuviljelyn ilmastopäästöt voivat olla suuremmat kuin tavanomaisessa viljelyssä, sillä luomueläimet kasvavat hitaammin ja tuottavat vähemmän eläintä kohden [15].  Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen [16] mukaan maidontuotannossa luonnonmukainen viljely on kokonaisympäristövaikutusten kannalta parempi vaihtoehto kuin tavanomainen viljely. Luomurukiin viljelyn päästöt eivät välttämättä poikkea tavanomaisesti viljellyn rukiin päästöistä. Tutkimuksen mukaan ympäristön kannalta paras vaihtoehto on yhdistää viljanviljely maidontuotantoon, jolloin ravinteet saataisiin kierrätettyä tehokkaasti.

Eli päästöistä yleensä, ravinteiden kierrätyksestä, toisaalta toisaalta, ei oikeastaan kunnon näyttöä mistään, "usein pienempiä". Ilmastovaikutusten osalta ei varsinkaan tulla mihinkään tulokseen. Humusta koskeva väite lisäksi perustellaan viitteellä juuri tuohon harmaaseen lähteeseen. Se on myös hyvin kyseenalainen, vrt. edellä.

Mutta mitä sitten kehotetaan ohjeissa, tavallaan johtopäätöksissä? Näin:

Ilmastomyönteisen ruoan tarkistuslista
[...]
* Suosi luomutuotteita.

Vai edellytetäänkö Ilmatieteen laitokseltakin, että sen suositukset ovat linjassa hallituksen ohjelman kanssa?