Tutkimusprofessori (Luke) Eija Pouta esitteli esitelmässään – Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta? - kyselytuttkimusta ja sen tuloksia. Siinä oli keskeisenä kysymyksenä ollut (vaihtoehtoineen):
Ruokaa voidaan tuottaa monella tavalla. Seuraavassa listassa on esitetty tuotantotapoja. Valitse niistä 2-5, joita erityisesti haluaisit toteutettavan ruoantuotannossa.
* mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden
käyttö vesien suojelun tehostamiseksi
* karjanlannan tehokkaampi käyttö keinolannoitteiden
asemasta maan tuottokyvyn ylläpitämiseksi
* typensitojakasvien, kuten apilan ja herneen, käyttö
keinolannoituksen täydentäjänä
* luontaisten torjujien (mm. petohyönteiset, linnut) käyttö
tuholaistorjuntaan kemiallisen torjunnan sijaan
* viljelemättömät monimuotoisuuskaistat peltojen
reunoilla luonnonlajiston (kasvit, linnut, hyönteiset,…
* muokkauksen käyttö rikkakasvien torjuntaan käytettyjen
aineiden vähentämiseksi
* kasviperäisen (hiiltä sisältävän) aineksen lisääminen
maahan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
* kylvö ilman pellon kyntämistä (suorakylvö)
ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja maan tuottokyvyn…
* viljaseosten viljely vähentämään tuholais- ja tautiriskejä
suuremman sadon aikaansaamiseksi
Vaihtoehdot ovat hyvin johdattelevia: pääosin luomukeinoja siinä tuodaan esillle. Paitsi yhden vaihtoehdon osalta jopa tavallaan harhaanjohtava: suorakylvö ei kyllä kuulu luomukeinoihin.
Mutta luomukeinot siinä esitellään hyvinä keinoina. Mutta ennen kaikkea siiinä on perusolettamus: kuluttaja
tietää, minkälaista on hyvä maanviljelys, kuluttaja pystyy ostamiskäyttäytymisellään ohjaamaan sitä hyvään suuntaan. Kuluttaja tietää, että keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden välttämäminen on on hyvää viljelystä.
Sieltä esitysdioista voi katsoa, minkälaisia jakautumia saatiin.
***
Ostohalukkuus sitten? 54,4% olisi valmis ostamaan noin määriteltyä, käytännössä luomuruokaa "jos se olisi samanhintaista kuin tavanominen". Siihen on laskettava mukaan ne 2,3%, jotka olisivat valmiita ostamaan, jos se olisi halvempaa.
Kalliimmalla suostuisi ostamaan 42,6%. Erikseen tuodaan esille:
• Halukkuus ostaa vaikka
kalliimpaa liittyy erityisesti:
– Typensitojiin
– Luontaisiin torjujiin
– Tarkoitukseenmukaiseen
lannoitteiden käyttöön
– Monimuotoisuuskaistoihin
Noissa asioissa kuluttajat katsovat olevansa
tai heidän katsotaan olevan päteviä arvioimaan maatalouden käytäntöjä ja niiden vaikutusta luontoon.
Mutta kuinka monta prosenttia enemmän hinta saisi olla (noiden lisämaksuun suostuvaisten keskuudessa):
Maksuhalukkuus: tuloksia
• Mediaanimaksuhalukkuus 16 %
• 28 % valmis maksamaan 20 % tai enemmän
"Kipukynnys" näytti diojen kaavion mukaan olevan 30 prosentissa.
Noiden tulosten täytynee luomuväen silmissä olla aika masentaviakin. Propaganda näyttäisi menneen kohtuullisessa määrin perille, mutta se taitaa olla aika pieni osa luomutuotannosta, jonka saa mahtumaan noin pienten lisähintojen piiriin?
PS. 28.5.18: Vai tulkitsinko tuossa liikaa esitystilanteen mukaan? Eikö vaikka "mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden käyttö vesien suojelun tehostamiseksi" ole tavoitteena tehoviljelyssäkin? Ja typensidontakasvit tuotiin esille "keinolannoituksen täydentäjänä"? Voi olla, että tulkitsin. Mutta kyllä tuon maksuhalukkuuden täytyy käytännössä tarkoittaa luomutuotteita.
Sieltä löytyy muuten myös meille itsekritiikin paikka: suorakylvön idea ei ole mennyt läpi suuren yleisön asenteissa. Sitä piti tärkeänä tai hyvänä vain aika vaatimaton 23%.