Author Topic: Keskustelua muualla  (Read 53286 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14228
    • View Profile
    • Email
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #105 on: 04.12.14 - klo:15:24 »

Äsken lähti tämä:

____________

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo



MMM:n tiedotteen 02.12.2014 mukaan kävi näin:

"Ministeri Buchtin vierailu jatkui illalla ministeri Orpon seurassa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa luomusta ja lähiruoasta, sillä ruotsalaiset valmistelevat parhaillaan omaa kansallista ruokastrategiaansa." 

http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/141201_ruotsin_ministeri.html

Keskusteltiinko tilaisuudessa juuri Ruotsissa ilmestyneestä SLU:n professoreiden kirjasta, jonka mukaan luomu ei ole kovin "kaksinen" idea?


Kunnioittavasti

Heikki Jokipii

puheenjotaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

jokiheik@hotmail.com

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #106 on: 08.12.14 - klo:22:48 »
Luomukritiikki Ruotsissa jatkuu. Nyt Lars Christersson, professor emeritus, SLU, listaa kirjoituksessaan muutaman luomun ongelman:
Många brister med ekologiskt
http://unt.se/asikt/debatt/manga-brister-med-ekologiskt-3500314.aspx

Kohdassa 5 on minulle uusi tieto: ulkomailta Ruotsiin tuodut luomuomenat voivat olla ruiskutetut kuparisulfaatilla. Aiemmin olin tiennyt vain sen, että kuparisulfaattia saa käyttää luomuviinien tuotannossa (ks. esimerkiksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuparisulfaatti "EU hyväksyy (väliaikaisluvalla) kuparisulfaatin käytön luomuviinien viinirypäleiden kasvitautien torjunnassa").

Lars Christerssonin pointit:

"1. att en ekologisk ko mjölkar mindre är en konventionell ko (på grund av olika foderstatus, men likväl), men släpper ut lika mycket metangas. Alltså, per liter producerad mjölk släpper en ekologisk ko ut mer växthusgaser än en konventionell ko.

2. att importerat hovmjöl från Indien sägs vara tillåtet att användas i ekologisk odling av till exempel morötter

3. att i en konventionell odling av potatis kan man spruta upp till fem gången per år med bekämpningsmedel mot brunröta. Det finns resistenta sorter som inte behöver sprutas över huvud taget, men dem får lantbrukarna inte använda för de är genmodifierade"

4. att grönsaker odlade i växthus och under artificiell belysning får säljas som ekologiska

5. att Bordeauvätska (kopparsulfat och kalkmjöl) visserligen inte får användas i Sverige men väl i utlandet, vilket betyder att utländska äpplen, som säljs i svenska butiker som ekologiska, kan komma från odlingar, som besprutas med kopparsulfat

6. att en enorm fröogräsbank byggs upp i marken och kraftiga kvickrotsryggar utvecklas vid ekologisk odling. Detta skapar bekymmer för den ekologiska lantbrukaren men också för hans grannar, och som är svåra att komma till rätta med, om man skulle välja att gå tillbaka till konventionell odling.

7 att ekologisk odling rakt igenom är miljövänlig är en myt. Det är alltid något led i produktionskedjan som fallerar. Det visar både den nyutkomna boken och ovanstående påpekanden.
« Last Edit: 08.12.14 - klo:22:57 by Jarrumies »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14228
    • View Profile
    • Email
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #107 on: 09.12.14 - klo:06:40 »
Tämä on Lars Christerssonin kirjoituksessa ... hyvä (lihav. HJ):

Quote
Låt oss därför nu allvarligt diskutera möjligheterna att ta det bästa från den konventionella odling och det bästa från den ekologiska odling (vad som finns?) för att utveckla hållbara odlingsmetoder för svenskt lant- och skogsbruk.

***

Kohdassa 5 on minulle uusi tieto: ulkomailta Ruotsiin tuodut luomuomenat voivat olla ruiskutetut kuparisulfaatilla. Aiemmin olin tiennyt vain sen, että kuparisulfaattia saa käyttää luomuviinien tuotannossa (ks. esimerkiksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuparisulfaatti "EU hyväksyy (väliaikaisluvalla) kuparisulfaatin käytön luomuviinien viinirypäleiden kasvitautien torjunnassa").

Meillä oli - vuosia sitten - kyllä tämä tieto täälläkin:

Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa

Sen saksalaisen lähteen mukaan kuparisulfaattia käytetään (sielläpäin) paitsi viinin ja hedelmien luomuviljelyssä, myös perunanviljelyssä. Tuodaankohan luomuperunaa Ruotsiin tai Suomeen? Sinänsä mielenkiintoinen on tilanne, jos kuparisulfaatin käyttö on maassa kielletty, mutta silti voi tuoda maahan sen avulla tuotettuja tuotteita. (Tätä keskustelua voisi ehkä jatkaa toisaalla täällä?)
« Last Edit: 09.12.14 - klo:06:52 by Heikki Jokipii »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 496
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #108 on: 12.12.14 - klo:07:04 »
Perusinsinööri Veijo Miettinen (lienee nimimerkki) kirjoitti Tekniikka ja Talous-lehdessä 5.12.2014:
" ... Suomi on kahden nopean cyber-kehittäjän välissä. Ruotsissa osataan rahan hankkiminen ja markkinointi. Baltiassa on ennakkoluulotonta kykyä yksinkertaistaa teoriat toiminnaksi. Tehdään ensin tuotteet ja palvelut ja sitten vasta strategiat ja roadmapit...........
... Meistä monien isoisät ja isoäidit selvisivät 1939-1944 helvetin esikartanosta. Nyt nuoriso on koomassa jos verkko kaatuu, anarkistit ottavat vastaan sossun rahat ja meikäläinen valittaa, miksi puhelimen saa äänettömälle, mutta lapsia, vaimoa, pomoa tai alaisia ei. Naapurimme Venäjän varjo palauttaa meitä reaalimaailmaan .... "
Vähän samaa tulin itse miettineeksi jo aiemmin tänne. Tosin en minäkään halua kokea Helvetin esikartanoa.
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #109 on: 14.12.14 - klo:00:29 »
Luomukuplaa puhkoo nyt vielä kaksi SLUlaista, Magne Tuvesson, professor i växtodling, SLU ja
Gunnar Gummesson, f d statskonsulent, SLU.


"Ekologiskt" ett missbrukat begrepp

http://www.unt.se/asikt/debatt/ekologiskt-ett-missbrukat-begrepp-3510406.aspx

Ote:
Quote
Vi anser att ekologiskt jordbruk är ett felaktigt taget namn. Ekologi är vetenskapen om levande varelsers relationer till sin omvärld (Stålfelt, 1960). Ekologisk odling skull därför lika gärna kunna gälla för vilket annat odlingssystem som helst.

Beteckningarna KRAV och ekologisk odling har därför ingenting med kvalitet, miljö- eller hälsoaspekter att göra. Däremot profiterar KRAV och ekoodlare på begreppet ekologi.

I debatten ifrågasätts det, som fyra forskare från SLU redovisade om skillnader mellan konventionella och ekologiska skördar, när de presenterade sin nyutgivna bok. ”Det är gamla uppgifter, som gällde för 20 år sedan”, låter det från ekoföreträdare.

Att uppgifterna fortfarande gäller, beror faktiskt på att förhållandena mellan odlingssystemen i dag är desamma som för 20 år sedan.

SCB:s årliga rapporter om skördar från respektive odlingssystem för olika grödor (2003–2013) visar att de flesta ekologiskt odlade grödor uppnår endast 50–60 procent av skörden från konventionella på lerjordar.

På lätta jordar uppnår de 40–50 procent. Inte ens baljväxterna når mer än 75–80 procent av konventionellt odlade. Tror ekofolket att SCB inte kan använda statistik, eller vad tror ni på?

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #110 on: 15.12.14 - klo:00:09 »

Ruotsissa nyt vuorossa kaksintaistelu tällä sivustolla Naturvetarna-järjestön sivuilla.

DUELLEN: Är ekologisk mat bra för miljön?

http://www.naturvetarna.se/Om-oss/Medlemsartiklar/DUELLEN-Ar-ekologisk-mat-bra-for-miljon/

Tässä se parempi puheenvuoro:

Holger Kirchman, professor i växtnäringslära och markvård vid SLU och én av författarna till boken "Den ekologiska drömmen".
 
1. Varför är ekologisk mat dåligt för miljön?

Kväveläckaget ökar vanligen vid ekoodling medan för fosforläckaget är det inga entydiga skillnader mellan konventionell och ekologisk odling. Om man dessutom tar hänsyn till den betydligt lägre skörden i ekologisk odling och räknar förlusten per producerad mängd livsmedel, blir utlakningen av både kväve och fosfor avsevärt högre vid ekologisk odling. Anledningen till att läckagen av kväve ökar vid ekologisk odling är att organiska gödselmedel levererar växtnäring även under höst, vinter och vår när upptaget i grödan är obefintligt eller mycket lågt och frigjort kväve kan lakas ut. Lättlösliga mineralgödsel som tillförs grödan efter behov och små utlakningsbara mängder finns kvar i marken efter skörd.
2. Vilket odlingssystem är mest klimatsmart?

Ekologisk odling i stor skala skulle leda till en stor ökning av framförallt koldioxidutsläpp. Den lägre produktionen vid ekologisk odling leder till lägre kolhalter i marken. Dessutom kräver en lägre produktion uppodling av mer mark för att tillgodose livsmedelsbehovet. Vid uppodling av naturmarker minskar kolhalten, vilket innebär större koldioxidavgång.
3. Vad är bäst för hälsan?

Många jämförande studier under de senaste 30 åren har visat att få kvalitetsskillnader finns mellan ekologiskt och konventionellt producerade livsmedel. När signifikanta skillnader har kunnat påvisas var dessa ibland till fördel för de konventionella, ibland för de ekologiska produkterna. Med andra ord, att köpa ekologiska produkter är ingen garanti för att livsmedlen är mer hälsosamma. Däremot har kostens sammansättning en stor betydelse för hälsan.

Självklart ska vi begränsa bekämpningsmedelsrester i livsmedel. Samhället har definierat strikta gränsvärden för hur mycket av olika bekämpningsmedel som ska få finnas. Dessa gränsvärden är satta så att man med god marginal ska kunna konsumera livsmedel utan några som helst kända hälsorisker. Kom ihåg att många livsmedel innehåller naturliga substanser som kan förekomma i betydligt högre halter och vara mycket giftigare än syntetiska bekämpningsmedel och för vilka betydligt högre gränsvärden tillåts. Dit hör till exempel solanin i potatis och koffein i kaffe, vilka båda konsumeras dagligen i stora mängder av många människor.
4. Räcker ekomaten till alla?

Om allt svenskt jordbruk (100 procent % av Sveriges åkerareal) skulle övergå till att bli ekologiskt skulle detta medföra följande:

• Livsmedelsförsörjning i Sverige skulle bli ett stort problem på grund av kraftigt minskade skördar och vi skulle därmed bli ännu mer beroende av import från andra länder för att säkra vår egen livsmedelsförsörjning.

• Om bortfallet i produktionen ska täckas genom Sveriges jordbruk skulle 1,8 miljoner hektar annan mark (skog, naturmark) behövaer omvandlas till åkermark. Detta skulle medföra att näringsläckage och klimatpåverkan från jordbruket nästan fördubblades.

• Den långsiktiga växtnäringsförsörjningen vid 100 procent ekoodling utan inköp av växtnäring från konventionellt jordbruk skulle bli ohållbar och skulle medföra en utarmning av jordarna.

• Man skulle inte ha miljöproblem kopplade till användningen av kemiska bekämpningsmedel.

• Vi skulle få en stark förökning av ogräs och växtsjukdomar som kraftigt skulle försvåra odling av exempelvis potatis och oljeväxter.
5. Vad kan de olika odlingssystemen lära av varandra?

Utvecklingen och nya lösningar inom det konventionella jordbruket kan ofta inte tillämpas vid ekoodling pga ekoodlingens pseudovetenskapliga dogmer - förbud mot mineralgödsel och syntetiska bekäpningsmedel. Tvärtom är det inga problem. Det pågående miljöarbetet visar att den har skett och sker i den konventionella odlingen. Nedan ges några exempel:

• För att minimera näringsförluster och läckage vid lagring och spridning av stallgödsel har strikta föreskrifter för hantering av stallgödsel instiftats. Dessa omfattar 10−-12 månaders lagringstid för att undvika spridning av stallgödsel under vintern och ett förbud mot spridning på frusen mark.

• För att förhindra en överdosering av stallgödsel på odlingsmark, har det tillåtna djurantalet per arealenhet fastlagts. Maximalt får 1,4 stora djurenheter hållas per hektar odlad areal.

• För att förbättra djurens hälsa har djurskyddet förbättrats. Detta inkluderar större stallplatser, bättre stallmiljö, utevistelse för nötkreatur under sommaren och förbud mot transporter som varar längre än 8 timmar.

• Användningen av antibiotika i förbyggande syfte har förbjudits. Antibiotika får bara användas för veterinärmedicinsk behandling.

• Bekämpningsmedel som har visat sig ha kraftiga negativa effekter på den omgivande miljön har förbjudits. Bara godkända bekämpningsmedel, som är mindre giftiga, får användas. Användningen av bekämpningsmedel ska vara restriktiv och strikt behovsanpassad.

• Gödsling med mineralgödsel sker efter grödans behov och tar hänsyn till variationer inom fältet (precisionsodling).

• Odling av fånggrödor mot kväveläckage, gräsbevuxna skyddszoner längs vattendragen, samt anläggning av våtmarker mot partikelavrinning och kväverening subventioneras av statsmakten.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14228
    • View Profile
    • Email
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #111 on: 30.12.14 - klo:07:58 »
Ilkka Herlin oli Maaseudun Tulevaisuudessa ottanut kantaa tähän ruotsalaiseen keskusteluun:

Ilkka Herlin: Ilmiriita Ruotsissa

Suoraan sanoen, minua jopa ällöttää tuollainen pakonomainen kompromissihalukkuus, jota tuo Herlinin kirjoitus edustaa. Hän myöntää faktat, mutta maalailee sitten kuitenkin näkymiä, että ehkäpä joskus tulevaisuudessa luomu jotenkin satotasoltaan kehittyisi, ja sillä voisi olla paikkansa.

Kuitenkin hän toteaa tämän:

Quote
Hupaisaa kyllä, samoilla keinoilla voi parantaa tavanomaisenkin viljelyn tulosta. Vähentämällä tuotantopanosta eli käyttämällä lannoitteet tehokkaammin voi parantaa tulosta ja säästää ympäristöä.

Minusta on "hupaisaa kyllä", että hänen sitten kuitenkin on pakko päätyä tähän sovinnollisuuteen (seuraava lause) ...

Quote
Tärkeää olisi kyetä estämään ristiriitojen syvenemistä ja nähdä yhteiset intressit.

... kun lopulta, riveillä ja rivien välissä, artikkelissa tuodaan esille, miten tehoviljelyn kehittäminen (ml. ravinteiden kierrätys, eikä ainoastaan tilatasolla) on se tie, jolla Itämeri (Herlinin pitkäaikainen silmämäärä, ja hänen ansiokkaan suojelutyönsä kohde) saadaan pelastettua.

("Yhteiset intressit". Mitkä yhteiset intressit?)

***

Eli täytyy heti lainata itseään, tuolta edeltä (3.12.14):

Ruotsissa kuulemma tällaista pakonomaista kompromissihalukkuutta kuvataan näin:

- Sinä väität, että Oslo on Norjassa, minä sanon sen olevan Tanskassa. Luultavasti totuus löytyy jostain siltä väliltä.

Ks. myös uutisemme:

Realistiset epärealistiset sillanrakentajat luomukysymyksessä (ja sen linkit alkuperäiseen Maaseutumedian artikkeliin ja keskusteluun)
« Last Edit: 30.12.14 - klo:09:51 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Den ekologiska drömmen -kirja nyt netistä ilmaiseksi!
« Reply #112 on: 26.01.15 - klo:20:08 »
Tomas Lundén ‏@lundentomas twiittasi tänään:
"Den ekologiska drömmen" väckte debatt om #ekologiskodling nu tillgänglig #openaccess i @_SLU Epsilon http://pub.epsilon.slu.se/11755/  @FriTankeForlag

Kirjoittajat ja kustantaja ovat nyt siis panneet Den ekologiska drömmen -kirjan ilmaiseksi nettiin:

http://pub.epsilon.slu.se/11755/1/kirchmann_h_150126.pdf

Oikein hyvä! Ehdin jo ostaa kirjan. On yhä hintansa väärti. Maksoi muistaakseni nettikirjakaupassa hieman yli 20 euroa.



Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #113 on: 31.01.15 - klo:18:21 »
Ilkka Herlin on nyt lukenut Den ekologiska drömmen -kirjan:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ilkka-herlin-juuressa-hein%C3%A4n-sato-1.77744

Ote:
Quote
Arvostellessaan luomua typen tuhlailevasta käytöstä he ovat luultavasti aivan oikeassa, mutta heille ei tule mieleenkään, että typen käyttöä luomussa voisi kehittää tieteellisin menetelmin. Ei, koska luomu on ”epätieteellistä”. (Mihin tällainen horjuttamaton käsitys perustuu, on epäselvää. Vähintään kirjalta menisi kärki ja miehiltä usko, jos he vain toteaisivat, että luomua voidaan tieteellisesti kehittää.)

Sen sijaan luomun ja yleensä orgaanisen viljelyn tutkimuksen viimeaikaiset tulokset he jättävät huomiotta. Yksi tällainen orgaanista viljelyä tukeva johtopäätös on se, että maan hiilipitoisuus on yksipuolisen tavanomaisen viljelyn seurauksena huolestuttavasti pienentynyt. Kuten olen aiemminkin todennut, tämä ongelma nähdään yhtenä pahimmista ilmaston lämpenemisen syistä.

Hyvä sato lisää juurimassaa ja siten maan hiilipitoisuutta, tiedemiehen toteavat ja keksivät samalla uudelleen vanhan kansan viisauden. Heidän mielestään tämä puolustaisi runsasta mineraalilannoitusta.

Ongelmaksi tulee, että monivuotisella viljelykierrolla ja orgaanisella lannoituksella päästään tässä suhteessa parempiin tuloksiin kuin yksivuotisilla viljakasveilla. – Eipä hätää, tutkijat toteavat. Alle 50 vuodessa kasvinjalostus on kehittänyt monivuotisen ”vehnäruohon”, eikä luomua enää tarvita.

Mikäs siinä. Varmaan tuollainenkin ihme nähdään, mutta väliaikana voisi olla hyvä tarkastella ennakkoluulottomasti niitä tuloksia, joita on saavutettu muin kuin vallitsevan tutkimussuunnan keinoin.

Itse jättäisin huomiotta sekä sokeasti luomun erinomaisuuteen että sokeasti teknis-tavallisen viljelyksen paremmuuteen uskovat, siis kaikki ääripäät, jotka näissä maallisissa kysymyksissä ”uskovat”.

Minulle maanviljelys on tieteen parhaita keinoja, kokemukseen perustuvaa hiljaista tietoa ja ennakkoluulotonta mieltä avoimien asioiden edessä.

Ennen kaikkea maanviljely on eri suuntien rajoista piittaamatonta halua löytää kaikki keinot, joilla maa, vesi ja ilma voivat mahdollisimman hyvin. Silloin myös tuottavuus on kohdallaan.

Laittakaapa kommenttia. Itse en ehdi.

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #114 on: 31.01.15 - klo:18:28 »
Den ekologiska drömmen -keskustelu jatkuu Ruotsissa:
http://unt.se/asikt/debatt/kalla-eko-fotter-3577268.aspx

Ote Lars Christerssonin (SLU, professor emeritus) kirjoituksesta:

"Både EPOK (Centrum för ekologisk produktion och konsumtion) och Naturskyddsföreningen håller i debattartiklar i UNT (13/12 -14, 28/12 -14) med om att ekologisk odling ger mindre skördar än konventionell odling, och att kreatursgödsel ger mer kväveläckage än handelsgödsel.

Medelvärdet på kväveläckaget från åkrar i södra Sverige är cirka 20 kilo per hektar och år. Samtidigt är det atmosfäriska nedfallet lika stort. Det kvävet kommer från industriernas utsläpp i Europa, och förs till vårt land med vindarna. Under sådana förhållanden har jag svårt att beskylla Sveriges bönder för kväveläckaget till Östersjön.

Men kväveläckaget är ett problem oavsett var det kommer ifrån. En möjlighet att lösa problemen är att tillämpa den så kallade ”stråkodlingsmetoden”, i vilken man lägger in stråk av energiskog i åkrarna på ett strategiskt sätt. På så sätt kan pilen och poppeln ta upp det kväve som läcker från till exempel mellanliggande vetefält. Denna metod ger både miljö- och energivinster i kombination.

EPOK menar dock att en skördeminskning på 30 till 60 procent i Sverige, vilket anges av de fyra professorerna, är för högt. Som belägg för detta hänvisas till en ”metaanalys” i Kalifornien med skördesiffror från olika delar av världen. Varifrån resultaten är tagna framgår inte av undersökningen. Inte heller redovisas, vilka gödslingsnivåer man applicerar eller vilka tidsaspekter det är frågan om.

Allt detta är däremot klart redovisat i de fyra professorernas bok. Med ”metaanalysen” kommer man fram till att skördeminskningen stannar vid 20 procent.

Hur man kan jämföra resultat från klart preciserade och definierade försöksuppläggningar under svenska förhållande med icke identifierade och definierade försöksförutsättningar från lite här och där i världen, förstår jag inte. Men det är som alltid, när man diskuterar ekologisk odling, alltid samma svepande sammanfattningar, som egentligen inte säger någonting. Det är i detaljerna som djävulen avslöjar sig."
« Last Edit: 31.01.15 - klo:18:48 by Jarrumies »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #115 on: 31.01.15 - klo:18:53 »
Ja tässä Lisa Besten (Doktor i växtfysiologi och hortonom och frilansar som vetenskapsjournalist) hyvä juttu Drömmen-kirjasta:
http://www.dagenssamhalle.se/nyhet/ekologisk-odling-ohallbart-naer-befolkningen-vaexer-13358

Ekologisk odling ohållbart när befolkningen växer

Ekologisk odling kräver mycket mer mark än konventionell odling, som använder mineralgödsel. Men ekojordbruket är beroende av halm och stallgödsel från det konventionella jordbruket. Ekvationen går därför inte ihop om vi ska satsa mer på ekologisk odling i sin nuvarande form, konstaterar växtfysiologen Lisa Beste.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14228
    • View Profile
    • Email
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #116 on: 01.02.15 - klo:05:16 »
Ilkka Herliniä näyttää edelleen vaivaavan em. "Oslo-syndrooma", ja kompromissin toinen osapuoli on edelleen luomu. Mutta mitä tämä hänen ihannetilansa kuvaa:

Ilkka Herlin:
Quote
Itse jättäisin huomiotta sekä sokeasti luomun erinomaisuuteen että sokeasti teknis-tavallisen viljelyksen paremmuuteen uskovat, siis kaikki ääripäät, jotka näissä maallisissa kysymyksissä ”uskovat”.

Minulle maanviljelys on tieteen parhaita keinoja, kokemukseen perustuvaa hiljaista tietoa ja ennakkoluulotonta mieltä avoimien asioiden edessä.

Ennen kaikkea maanviljely on eri suuntien rajoista piittaamatonta halua löytää kaikki keinot, joilla maa, vesi ja ilma voivat mahdollisimman hyvin. Silloin myös tuottavuus on kohdallaan.

Minusta se kuvaa hyvää tavanomaista viljelyä. Luomua se ei ainakaan kuvaa. Eikä suurella todennäköisyydellä mitä tulevaisuuden luomuakaan. *)

Eikä tavanomaisessa viljelyssä ole viljelykierto ja orgaaninen lannoitus ollut koskaan kiellettyä. Vaikka "apulantaa" käytetäänkin. Onkohan hän lukenut Den ekologiska drömmen -kirjaa kovin huolellisesti, minä en nimittäin sitä tuosta hänen arvostelustaan oikein tunnista: ei Kirchmannin ym. argumentointi mitenkään perustunut tuohon monivuotiseen "vehnäruohoon", vaikka se eräänä tulevaisuuden mahdollisuutena mainittiinkin.

Jarrumies:
Quote
Laittakaapa kommenttia.

Nyt myös Maaseudun Tulevaisuus (kuten myös Kansan Uutiset) on päättänyt siirtää kommentoinnin Facebookiin. Lienee sitten pakko sinne mennä, vaikka tähän asti olen sitä paikkaa vältellyt ... (eli itse asiassa nyt täytyy se systeemi opetella!)

____________

*) vaikka tällainen "uusi" ajatus, paikalliselta luonnonsuojeluliitolta, onkin nyt Ruotsissa heitetty ilmaan (Lars Christerssonin kirjoituksesta):

Quote
Börjar de ekologiska odlingsmetoderna att alltmer närma sig de konventionella?

[...]

Generalsekreteraren i Naturskyddsföreningen föreslår nu en ny odlingsform för lantbruket, som han kallar agroekologisk odling.

I den skulle man kunna tillåta en viss användning av både handelsgödselmedel och ett försiktigt utnyttjande av bekämpningsmedel. Dessutom ryktas det om att Naturskyddsföreningen kan tänka sig ett försiktigt utnyttjande av genmodifierade grödor.

Minun mielestäni tämä pääsihteeri tuossa ehdottaa yksinkertaisesti - tavanomaista viljelyä! Jos tuo pääsihteeri [Svante Axelsson] ehdotuksessaan sitten on määritellyt jotain ylärajoja lannoitteiden ja torjunta-aineiden määrille - niin silloin on suutari kyllä ollut pysymättä lestissään, niin agronomi kuin koulutukseltaan onkin. Ammattitaitoiset viljelijät osaavat varmasti optimoida näiden aineiden käytön ilman pääsihteerin yksityiskohtaisia ohjeita. Mutta tuosta ehdotuksesta huolimatta luomu kyllä erittäin todennäköisesti jatkaa luomuna Ruotsissa edelleen, ihan sellaisena millaisena KRAV (IFOAM) sen nyt määrittelee: eli eivät lähene luomumenetelmät tavanomaisia viljelymenetelmiä. Niin siinä voi kyllä käydä, että Axelsson saa ehdotuksensa vuoksi potkut KRAV:in hallituksesta ...

(Herlinin, Christerssonin ja Axelssonin hyväntahtoinen oletus näyttää olevan, että luomussa on kyse rationaalisesta teoriasta ...  8))
« Last Edit: 01.02.15 - klo:09:49 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14228
    • View Profile
    • Email
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #117 on: 04.02.15 - klo:06:07 »
Nyt en yksinkertaisesti ole löytänyt Facebookista paikkaa kommentoida Herlinin kirjoitusta ... taidan olla nk. tumpelo. (Tai sitten en: vertaa miten Kansan Uutiset on järjestänyt keskustelunsa FB:n kautta. MT muuten kertoi, että tämä FB-järjestely on väliaikainen, kommentointi palaa myöhemmin MT:n uudistetuille sivuille. Mutta liekö MT nyt tehnyt yhtään mitään tämän väliaikaisen järjestelyn eteen, muuta kuin sen, että on poistanut mahdollisuuden kommentoida vanhalla tavalla?)

Mutta kommentoinpa tätä hänen lausettaan jo/myös täällä (lihav. HJ):

Quote
Yksi tällainen orgaanista viljelyä tukeva johtopäätös on se, että maan hiilipitoisuus on yksipuolisen tavanomaisen viljelyn seurauksena huolestuttavasti pienentynyt.

Tämä "yksipuolisen tavanomaisen viljelyn" variksenpelätti on sellainen, jota tietysti voi tuosta syyttää (jos esim. jossakin kehitysmaassa pellolle syydetään vaikkapa pelkkää typpeä tai pelkkää fosforia tms). Jos siis lannoitetaan väärin.

Mutta ei se, että tuollaista vielä jossain (harvassa paikassa - kyllä kehitysmaihinkin tieto oikeasta lannoituksesta alkaa olla levinnyt) harrastetaan, kyllä tue luomuviljelyä. Itseasiassa myös luomuviljelyä voi harrastaa niin, ettei kaikkia ravinnetarpeita oteta huomioon. Voidaan siis oikeastaan puhua myös yksipuolisesta luomuviljelystä - ja syyttää sitä tuosta samasta!

Olisin Herliniltä kysynyt, löytyykö tuosta maan hiilipitoisuuden vähenemisestä esimerkkejä (tutkimuksia) Suomesta tai Ruotsista (tai muusta kehittyneestä maasta). Uskoen, että ei löydy. Viittaan tässä esim. MTT:n jo yli 10 vuoden takaisiin tutkimuksiin, jossa verrattiin maaperääkin (koepelloilla, joissa pitkään oli käytetty jompaa kumpaa menetelmää), ja tehoviljely eli tavanomainen viljely sai "puhtaat paperit".

(Kaiken kaikkiaan maaperän heikkeneminen johtuu kehitysmaissa kyllä eniten ryöstöviljelystä, so. siitä, ettei ravinteita lisätä maaperään kummallakaan tavalla!)
« Last Edit: 12.03.15 - klo:05:54 by Heikki Jokipii »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 496
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #118 on: 06.02.15 - klo:18:45 »
MT:ssä oli tänään gm-asiaan liittyen vastine aiemmalle, kovin asenteelliselle kirjoittajalle.

Näin Ismo Heinisuo:

Gm-tekniikalla ehkäistään satotuhoja

Gm-kasveista käytävän keskustelun nurja puoli on, että asiaan syvällisesti perehtyneitten tiedemiesten saavutuksia mitätöidään pelkillä mielipiteillä. Niitten tueksi ei edes yritetä hakea luonnontieteellisiä tosiasioita. Maanviljelijä Ilpo Mäkisen kirjoitus edusti mallikkaasti tätä nurjaa puolta (MT 12.1.).

Geenimuuntelu ei läheskään aina tarkoita geenien siirtoa kasvista toiseen. Geenitekniikalla on mahdollista myös hienosäätää kasvin omia geenejä.
Näin voidaan hallitusti sammuttaa kasvin haittageenin toiminta, joten kasvista on mahdollista poistaa ihmiselle haitallisia myrkkyaineita ja allergiaa aiheuttavia proteiineja. Glysofaatin teho rikkatorjunnassa perustuu sen kykyyn estää kasvin yhden entsyymin (EPSPS) toiminta. Yleensäkin entsyymi on proteiini, joka edistää kemiallista reaktiota.
Soijakasvi jalostettiin geenitekniikalla glysofaatille immuuniksi viemällä kasviin hienosäädetty kopio yhdestä sen omasta geenistä. EPSPS-entsyymiin tehtiin pieni muutos tarkkaan valittuun kohtaan, ja näin kasvista tuli ikään kuin niin liukas, että glysofaatti ei enää pystynyt siihen tarttumaan. Ympäristön rikkakasvit kuolevat, koska niillä ei ole ”liukastetta” suojanaan.
Geenitekniikalla ei osata vielä rakentaa uusia geenejä eli perintöainesyhdistelmiä. Risteytysjalostuksella perintöainesten uudelleen yhdistely kyllä onnistuu. Myös mutaatiojalostuksella voidaan tuottaa uusia perintöainesversioita. Perinteisten menetelmien haittana on, että lopputulos on täysin sattumanvarainen ja yllätyksellinen.

Tuhoojankestävät viljelykasvit ovat ympäristöä säästävin keino ehkäistä satotuhoja. Niiden avulla päästään käsiksi pistemäisesti juuri siihen tuholaiseen, joka kasvia vaurioittaa. Perinteisessä torjunnassa pellolle levitetään umpimähkään torjuntakemikaaleja, jotka tuhoavat myös siellä asustavia viattomia ja hyödyllisiä sivullisia eliöitä.

Ismo Heinisuo
insinööri
Tampere
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Noiva

  • Tulokas
  • *
  • Posts: 8
    • View Profile
Vs: Keskustelua muualla
« Reply #119 on: 13.02.15 - klo:18:04 »
Heikkilä päässyt taas julistuksiaan levittämään radioon: http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2656082

En ole kuunnellut kun varmaan vain vanhoja juttujaan toistaa. Sen sijaan Yle puhe ilmoitti facebookissa: "Kiitos kommenteista! Keskustelu aiheesta jatkuu ensi keskiviikkona 18.2 klo 11, jolloin gm-ruoan uhista ja mahdollisuuksista tulevat väittelemään kasvijalostuksen dosentti Jussi Tammisola sekä Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Pysykää siis kuulolla ja kieli kommenteissa terävinä!"

Tuo voi muitakin palstalaisia kiinnostaa. Ainakin itse odotan tuota. :)
« Last Edit: 13.02.15 - klo:18:08 by Noiva »