Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
16.11.18 - klo:08:09 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: WWF:n ruokaopas  (Luettu 12609 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10574



Profiili Sähköposti
« Vastaus #60 : 18.04.18 - klo:05:25 »

WWF:n tapaan Kemikaalicocktail eli Noora Shingler näkee vain pelkkää myönteistä villiruoassa:

MIKSI SINUNKIN TULISI INNOSTUA VILLIRUOASTA?

Lainaus
Villiruoassa yhdistyy moni tämän hetken ruokatrendi: suomalainen villiruoka on ilmastoystävällistä, se on lähiruokaa ja se on yleensä luomulaatuista (vaikkakaan villiruokaa ei voi sertifioida luomuksi, on se yleensä luomuun verrattavaa: lähes kaikki Suomen metsät voitaisiin sertifioida luomukeruualueiksi). Villiruoka on lisäaineetonta ja torjunta-ainevapaata ja se istuu hyvin vegaanitrendiinkin, vaikka toki riista, kala ja poro eivät vegaanidieettin sovikaan. Kasvinkunta tarjoaa kuitenkin huikeita raaka-aineita vegaanisen villiruoan valmistamiseen. Esimerkiksi Ossin valmistama villiruoka on lähes aina vegaanista. Lisäksi villiruoan voi ajatella olevan hävikin pienentämistä jos sen metsään jättämisen sijaan hyödyntää ravinnoksi (toki aina pitää kerätä fiksusti, ei kyniä kokonaista aluetta tyhjäksi raaka-aineesta). Viimeisenä pointtina yksi villiruoan houkuttelevimmista ominaisuuksista: se on ilmaista.

Yhtä hän ei näe (tai he eivät näe): että se on väistämättömästi täysin marginaalista.

Paitsi tietysti koko väestön ruokkimisen tasolla, niin jo trenditietoisten kaupunkilaisten tasolla. Kerätessä herää kova ruokahalu: ennen kuin tuonne metsään menee tai sen jälkeen, vaikkapa tuhti hampurilainen on tarpeen (niitäkin saa vegaanisena!).

Lainaus
Mutta kun on elänyt koko elämänsä yltäkylläisyydessä, alkaa kaivata sellaista, mitä ei marketista saa. Suomen luonto on ihan hillitön aarreaitta, jossa on hyvin paljon muutakin kuin ne sienet ja marjat. Ei silti ole pakko syödä pettua. (Vaikkakin Ossi sanoo, että pettu trendaa kolmen vuoden sisään.)

Erittäin paljon lyhyempi aika pelkästään tuon villiruoan varassa saa kaipaamaan sitä mitä marketista saa. Luultavasti olisi pakko syödä tuota pettua, koska tutkimusten mukaan se olisi niitä harvoja luonnon syötäviä, josta saisi riittävästi kaloreita.

Kaikki hyvät voimat meitä varjelkoot tilanteelta, jossa "pettu trendaa"! (Jos se tapahtuu koko kansan kohdalla.)
« Viimeksi muokattu: 18.04.18 - klo:17:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10574



Profiili Sähköposti
« Vastaus #61 : 08.05.18 - klo:07:41 »

Tämäkin blogisti ottaa tuon WWF:n ym. suosituksen itsestään selvänä hyvänä asiana  ...

Ikäluokan vaikutus ekologisuuteen

Lainaus
Keskimäärin vanhempi sukupolvi löytyy useammin metsästä kykkimästä marjojen ja sienten perässä (luomua lähiruokaa parhaimmillaan) sillä nuoremmat menevät metsään lähinnä fiilistelemän hyödyntämiskeikkojen sijaan.


... vaikka tutkimus siis viittaa siihen, että tuo sukupolvi raskaasti erehtyy, ja kuluttaa tuossa tuossa toimeliaisuudessaan enemmän luonnonvaroja kuin niitä säästää. Ihan kykkiessään.
« Viimeksi muokattu: 08.05.18 - klo:17:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10574



Profiili Sähköposti
« Vastaus #62 : 18.06.18 - klo:07:45 »

Eivätkä ne luvut edes voi kauheasti vaihdella. Hirvikannan kasvattaminen siihen määrään, että tavallisella ihmisellä (so. muillakin kuin niilä n. 300 000 metsästykseen osallistuvalla) olisi hirvenlihan ostamiseen paremmat mahdollisuudet, kun ei onnistu: jos kanta liiaksi kasvaa, se nostaa väistämättä jyrkästi riskejä liikenteessä. Eikä vain riskejä, vaan se on sitten toteutuneita kuolemantapauksia, hirvikolareissa.

Joista toteutuneista tapauksista on tässä uutisessa ....

Tutkija: Tuotantoeläimet ovat suurempi uhka kuin suurpedot – tässä ovat Suomen vaarallisimmat eläimet

... karu luku: 101 kuolemaa vv. 1998-2015. Johon päälle vielä tulevat pysyvät vammautumiset, loukkaantumiset, pitkät sairaslomat. Ynnä niiden aiheuttamat kustannukset. Hirvenliha on todella kallista lihaa. Jonka kustannuksista ostaja maksaa vain pienen osan. Ja WWF ei yhtään.

Oikeastaan tuotantoeläimet vertailussa selviävät hyvin, varsinkin, jos vertaamme siihen ruokamäärään, jota niiden avulla tuotetaan. Hevosta ei ehkä nykyaikana enää voi pitää tuotantoeläimenä: se on harraste- ja hupieläin, jonkinlainen elävä moottoripyörä. Molempien kohdalla käyttäjä ottaa tietoisen riskin.
« Viimeksi muokattu: 18.06.18 - klo:08:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10574



Profiili Sähköposti
« Vastaus #63 : 21.06.18 - klo:06:19 »

Tällaisella räväkällä otsikoinnilla HS haluaa houkutella ihmisiä WWF:n linjalla luonnonkasvien keräämiseen:

Seksuaalista halua lisäävänä lemmenyrttinä pidetty kasvi löytyy lähes jokaisen pihan perältä – Kartta johdattaa villivihannesten kasvupaikoille, joilta voi poimia vaikka salaatin

Vaikka lienee aika hyvin osoitettu, että jos jompikumpi puolisoista yrittää tuolla tavoin perheelle päivän aterian hankkia, hän on sen jälkeen niin väsynyt, ettei jaksa ajatellakaan seksiä. Cool

***

Kun tuolla toisaalla myötämielellä puhumme syötävien lajien kirjon lisäämisestä ruokavaliossamme, yksi olennainen asia siinä on juuri tietty "energiatiheys". Ei riitä, että jokin laji on sinänsä syötävä, jos sitä on vähän ja harvassa. Jokainen muistanee lapsuudestaan, miten "ketunleipää" oli kiva luonnossa syödä. Mutta ei siitä äidin laittamien eväsvoileipien korvaajaksi ollut.

Plus tietysti se, että käytännössä tuollaisen keruuinnostuksen mahdollinen syntyminen tietäisi kyllä tiettyä ruuhkaa myrkytyskeskuksissa. Jonka riskin Hesarin artikkelikin rivien välissä myöntää.
« Viimeksi muokattu: 21.06.18 - klo:08:54 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10574



Profiili Sähköposti
« Vastaus #64 : 04.09.18 - klo:06:28 »

Tämä ei enää ole yksin WWF:n tai Suomen Luonto -lehden syy (ks.edellä 9.12.16), mutta muovikassien vaino jatkuu "säälimättömänä":

Kauppaketjut: Muovikassien suosio laskee yhä – katso, millainen hiilijalanjälki muovikassilla on verrattuna riisiin tai perunaan

Lainaus
Ympäristöasiantuntijoiden mukaan ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on ympäristönäkökulmasta paras vaihtoehto jätekassiksi. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, onko kassit valmistettu kierrätetystä materiaalista ja kuinka monta kertaa kauppakasseja on käytetty ennen kuin ne päätyvät roskapusseiksi.

Kaupan liiton ympäristöasiantuntija Marja Ola kertoo kuulevansa paljon keskustelua siitä, kannattaisiko roskapussit ostaa rullatavarana vaiko suosia kauppakasseja roskapusseina.

– Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta olennaista on, että muovikassia on käytetty mahdollisimman monta kertaa uudelleen ennen sen päätymistä roskapussiksi, Ola toteaa.

Rullissa myytävät roskapussit ovat toisaalta ohuempia kuin kassoilla myytävät ostoskassit, eli niiden valmistukseen on käytetty vähemmän muovia.

– Elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten kannalta parempi vaihtoehto on ostaa kierrätysmuovista kuin neitseellisestä raaka-aineesta valmistettuja roskapusseja, Ola toteaa.

Ola kuvailee kuluttajien käyttäytymisen muutoksen vaativan pitkää aikaa, vaikka muutosta on jo nähtykin. Kauppa oli iloisesti yllättynyt keväällä siitä, kuinka hyvin muovikassien vähennyskampanja lähti viime vuonna liikkeelle.

Näin siis painopiste onkin siirretty tuohon hiilijalanjälkeen (merissä ajelehtivan muovin sijasta). Vaikkei ole edes kunnolla osoitettu, että juuri muovikassi olisi se "pahis"! (Tuossa ohitetaan mm. se jo vanha tulos, että paperikassi olisi jokatapauksessa huonompi vaihtoehto!)

Tuossa jutussa otetaankin jo annettuna se Suomessa erittäin yleinen tapa, että muovikassit käytetään lopuksi roskapusseina.

Mutta en kyllä pysty "ostamaan" käsitystä siitä, että muovikassin käyttökerroilla (sitä ennen) olisi jotain merkitystä, ihan artikkelissa toisaalla annettujen lukujen perusteella. Ostoskassin sisällöt (eli sinne jätekassiin joutuva jäte) ovat tässä suhteessa moninkertaisesti haitallisempia, aivan omissa kertaluokissaan. Tämä jopa artikkelissa myönnetään eli se itse asettaa kyseenalaiseksi, oliko sitä edes syytä kirjoittaa:

Lainaus
Hiilijalanjäljellä mitattuna muovikassin osuus jää moniin elintarvikkeisiin verrattuna pieneksi. Esimerkiksi kilolla riisiä on karkeasti arvioituna noin satakertainen hiilijalanjälki verrattuna kierrätysmuovista tehtyyn muovikassiin.
(vielä tuon lihavoin. HJ)

Eikä sitä n. 10 grammaa riisiä edes voi käyttää useita kertoja!  Virnistää

Jos ja kun muovikassit jätteiden mukana poltetaan, se on (myös) niille kaikkein paras kohtalo, kirjoittaa Mikko Paunio, englanniksi (pdf ladattavissa):

New Report: Recycling Plastic Is Making Ocean Litter Worse

Se polttaminen osaltaan estää valtamerten muovijätelauttojen muodostumisen. Kun taas muovin kierrätys sitä riskiä lisää.
« Viimeksi muokattu: 04.09.18 - klo:09:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10574



Profiili Sähköposti
« Vastaus #65 : 14.10.18 - klo:08:18 »

Hesari oli nostanut tänään tämän mielipidekirjoituksen otsikon jopa johdantosivulleen:

Enemmän riistaruokaa lautaselle

Lainaus
Tiedesivuilla (HS 11.10.) esitettiin eri vaihtoehtoja hiilidioksidipäästöjen nollaamiseksi. Jäin kaipaamaan konkreettisia ideoita. Ehdotan, että ongelmaa korjataan riistaruokaan perustuvalla ruokavaliolla.

Eli taas tarjotaan tuota numerotaidottomuuteen perustuvaa "tuntuu hyvältä" -ratkaisua.

Eli keskimääräisen *) suomalaisen ruokapöytään tuli noin:

- 1 kilo hirvenlihaa
- 185 g muun hirvieläimen lihaa
- 185 g muuta riistaa

Vertailukohdaksi:

Lihan kulutus EU-maissa

Suomessa siis 75 kg/henkilö vuonna 2012.

Eli tuolta pohjalta voi arvioida tämän WWF:n väitteen oikeaan osuvuutta:

Riista on hyvä tehotuotetun lihan vaihtoehto

Huomaan tuosta, että suomalaisten lihankulutus on vuodesta 2012 kasvanut noin 4 kertaa tuon riistan kulutuksen määrällä. Edellä on myös esitelty syyt, miksi riistalihan määrää on käytännössä mahdotonta olennaisesti nostaa.

Se nyt tässä vain mainiten, että kovasti tuo ehdotus muistuttaa Marie Antoinetten nimiin pantua lausetta, että jos kansalla ei ole leipää, syökööt leivoksia.
« Viimeksi muokattu: 14.10.18 - klo:10:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10574



Profiili Sähköposti
« Vastaus #66 : 24.10.18 - klo:05:37 »

Uusia numeroita tuon riistasuosituksen realismin arvioimiseksi:

Virolainen myy, kun kotimaista ei ole tarjolla – hirvi ei ole lähiruokaa tavalliselle kuluttajalle

Jos hirven osalta on noin, muusta riistasta ei kannata edes puhua.
« Viimeksi muokattu: 24.10.18 - klo:05:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10574



Profiili Sähköposti
« Vastaus #67 : 26.10.18 - klo:08:53 »

Muovikassien tapaan Hesari otsikoi muovipulloista näin ...

Muoviongelman ydin on tämä: Pullot eivät kierrä, sillä uusi muovi on halpaa

... mutta itse artikkeli sitten kertoo, että että Suomessa muovipullot kiertävät. Yli 90%:sesti, jota tasoa EU on vasta asettamassa tavoitteeksi. Ja muutenkin pullot menevät aika kiltisti sen jälkeen kierrätykseen, polttoon tms.

Mutta kuitenkin niiden muovipullojen käyttöä pitäisi Suomessakin kuulemma vähentää? Sanoisin , että kiitos ei niin, ei hitossa. Muistan vielä hyvin, kuinka ikävästi  palautuspullot ennen painoivat. Ja muistan vielä elävästi, miten täynnä luonto entisaikaan oli lasinsiruja, ainakin asutuksen lähellä. Mutta nyttemmin jopa Alko on lisännyt muovipullojaan. Ja hyvä niin.

Samoin kerrottiin, että muutkin muoviset elintarvikepakkaukset kulkevat aika säntillistä rataa. Ja artikkeli myönsi, että muovi on eräissä tapauksissa paras materiaali. Mm. elintarvikepakkauksissa. Eikä niiden likaantuminen ole ylivoimainen ongelma.

***

Myös Luomuelintarvikepäivässä oli parikin esitystä muovin vähentämisestä pakkauksissa. Uudelleenkäyttö ja kompostoitavuus yms. olivat niissä keskiössä. Luomussahan pakkaaminen on tärkeä juttu, kuten tiedämme. Sen syihin eivät esitykset juurikaan puuttuneet. Mutta jos edellä mainittu on totta, emme luomua siitä erityisesti siis moiti. Voimme tietysti olla lievästi huvittuneita.
« Viimeksi muokattu: 26.10.18 - klo:19:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!