Eilisessä Hesarin artikkelissa ...
Ruoan turvallisuutta uhkaa Suomessa kolme seikkaa, sanovat viranomaiset – ”Mitään ei tapahdu, kun syöt ruokaa, jossa on antibiootteja, mutta kun sairastut, tulee ongelmia”... tuli taas hyvin esille, miten ruoan todelliset riskit ja ne asiat, joita pelätään, eivät ole välttämättä sama asia. Suuren yleisön keskuudessa. Mutta vieläpä jossain määrin viranomaistenkin parissa, voisiko olla jopa niin?
Antibioottien lisäksi elintarviketurvallisuuden suurimmat huolet ovat ruokamyrkytykset ja afrikkalainen sikarutto, sanoo Euroopan elintarviketurvallisuusviraston pääjohtaja Bernhard Url.
Ruokamyrkytysten merkitystä valaistaan sitten tällä konkreettisella ja suurella luvulla:
Euroopassa sairastuu ihmisiä ruokamyrkytyksiin vuosittain 23 miljoonaa. Se on pysäyttävä luku, myös Urlin ja Husu-Kallion mielestä.
Mutta kun sitten yritetään nostaa tuota antibioottiasiaa sen rinnalle tai jopa edelle, asia ei näytäkään niin selvältä:
Hormoni-, steroidi- ja antibioottijäämistä ei Suomessa tarvitse olla huolissaan, mutta antibiooteista kylläkin, sanoo EFSA:n pääjohtaja Bernhard Url, joka on parhaillaan Helsingissä EFSA:n neuvoa-antavassa foorumissa.
”Antibioottiresistenssi on yksi isoimmista terveysongelmista niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti”, sanoo Url.
[...]
”Mitään ei tapahdu, kun syöt ruokaa, jossa on antibiootteja. Mutta kun sairastut ja lääkärin sinulle määräämät antibiootit eivät tehoa, koska vastustuskyky on muuttunut, tulee ongelmia. Ruoalla on tässä iso merkitys”, muistuttaa Url.
Vielä ei tiedetä tarkalleen, kuinka iso rooli on suoralla antibioottien liikakäytöllä ja kuinka iso on ruoan tai esimerkiksi lemmikkieläinten osa. Vastustuskykyiset taudit voivat levitä eläimeltä ihmiselle niin elintarvikkeiden kuin kosketuksen välityksellä. Jos antibioottiresistenssi kasvaa, ihmisiä voi kuolla tavanomaisiin infektioihin, kuten virtsatieinfektioon.
Myönnetään. että ei tiedetä. Silti ollaan eniten huolissaan? Ja juuri ruoasta. Tuohon olisin kaivannut edes jotain
esimerkkiä ruoasta, joka sisältää antibiootteja. Kun en tiedä ensimmäistäkään. Kun esimerkiksi tiedän, että antibioottikuurilla olevien lehmien maito kaadetaan pois. Ja samanlaisella kuurilla olevien eläinten lihalla on pitkä, varmasti riittävä varoaika.
Suuren yleisön asian hahmottamista valaisee kartta, joka kertoo, mikä asia kussakin EU-maassa nähtiin vaarallisimmaksi, huolestuttavimmaksi.
Ainoastaan kahdessa maassa, Irlannissa ja Portugalissa, olivat bakteerien aiheuttamat ruokamyrkytykset huolestuttavimpia. Mukaan on ehkä laskettava Iso-Britannia, jossa huolen ykköskohteena oli ruokahygienia.
Torjunta-ainejäämät sijoittuivat paremmin: saivat ykköstilan huolen kohteena neljässä maassa.
Suomi kuului kahdeksan maan ryhmään, joissa eniten oltiin huolissaan lihan hormoni-, steroidi- ja antibioottijäämistä. Niissä on mukana sellaisia maita, joissa tuosta asiasta tarvitsee olla vähiten huolissaan. Koko EU:ssahan hormonit ja steroidit, kuten myös muu kuin lääkinnällinen antibioottien käyttö on kyllä kielletty. Mutta luultavasti näitä kieltoja myös kaikkein tehokkaimmin valvotaan juuri Suomessa. Tai Ruotsissa tai Saksassa.
Koko uutisessa olisi vieläkin selvemmin saanut tulla esille, että afrikkalainen sikarutto on uhka maataloudelle mutta ei ihmisen terveydelle. Varmasti Jaana Husu-Kallio vailla huolen häivää söi tuossa
taannoin ampumansa villisian!
