Author Topic: Missä ovat ruoan riskit  (Read 208307 times)


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #421 on: 06.03.19 - klo:06:20 »
Tässä löytyi selvä ero (lihav. HJ):

Tanskan sikaloissa esiintyy laajalti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja

Quote
Tanskassa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja esiintyy jopa yhdeksässä kymmenestä sikalasta, ilmenee tanskalaisen elintarviketurvallisuusviranomaisen tekemistä pistokokeista.

Viime vuonna kokeita tehtiin 130 sikalassa. Tulosten mukaan MRSA-bakteeri on yhtä yleinen kuin vuonna 2015.

Viranomaiset tutkivat myös luomusikaloita ja sikaloita, joissa eläimet saavat kulkea vapaana. Niissä MRSA-bakteeria löytyi noin joka viidennestä sikakannasta.

Bakteeria kantavat eläimet eivät itse sairastu. Asiantuntijoiden mukaan on olemassa rajoitettu riski, että bakteeri tarttuu ihmiseen. Paras ennaltaehkäisy on normaali elintarvikehygienia keittiössä.

Mutta sen  selittäminen onkin sitten vaikeampaa. Sillä miten ihmeessä vapaana kulkeminen voisi suojella sikoja tuolta asialta? Edellä on jo tuotu esiin, miten Pasteurin jälkeen ei myöskään voi esittää teoriaa, että antibioottien antaminen tuottaisi noita bakteereita.

Tuossa uutisessa yritetään väittää, että ihmiselle olisi "rajoitettu riski". Mutta suomeksI se tarkoittaa, että ehkä onnistut tuon bskteerin saamaan, jos keittiössä teet kaikki jollain aivan mielikuvituksella tavalla päin seiniä! Mutta silti sinäkään et sairastu mihinkään?
« Last Edit: 06.03.19 - klo:06:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #422 on: 22.05.19 - klo:06:15 »
Tässä on  mahdolliset vaaransa ...

Lemmikkien raakaruuat voivat olla ihmiselle terveysriski, uhkana jopa munuaisvauriot
Juuri syöneen lemmikin nuolaisu voi siirtää bakteerin lapseen, käy ilmi viranomaisselvityksestä.


... jota voi verrata siihen, miten lemmikille luomuruokaa syöttämällä ei edistetä sen enempää eläimen kuin ihmisenkään terveyttä.

Taas voi esittää perinteisen kysymyksemme: miksei edes tuota ruokaa voisi säteilyttää?

Uutisen faktalaatkossa taisi jo olla selitys sille, miksi niin ei ole suunniteltukaan meneteltävän (lihav. HJ):

Quote
Raakaruuan suosio kasvaa

* Lemmikkien raakaruuan suosio kasvaa.

* Sitä pidetään luonnonmukaisempana ravintona kuin prosessoitua lemmikkiruokaa. [...]

Sellainen kuluttajasegmentti. Isäntäväki, ei hauvat.
« Last Edit: 22.05.19 - klo:06:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #423 on: 01.06.19 - klo:08:20 »
Tässä pari lainausta tuosta Marina Heinosen 7.2.2018 HS:ssä julkaistusta vastauksesta samassa lehdessä aiemmin tällä viikolla julkaistuille Heinosen luomukantaa arvostelleille mielipidekirjoittajille.

Quote
Luontaisuus ei ole terveellisyyden tai turvallisuuden tae. Tästä ovat esimerkkeinä sienimyrkyt, kanelin kumariini sekä salaatin nitraatti. Kasvinsuojeluaineiden jäämiä on kotimaisissa elintarvikkeissa erittäin vähän – jos lainkaan. Toisaalta, myös luomutuotteet voivat olla bakteerien, homeiden tai ympäristömyrkkyjen saastuttamia.
Quote
Eläinten ja ympäristön hyvinvointia arvostavat luomuruoan tuottajien lisäksi myös muut ruoantuottajat. Ruoantuotannossa eettisten ja ekologisten ratkaisujen on oltava maailmanlaajuisia. Luomu ei ole ratkaisu siihen, että kaikille riittäisi turvallista ja terveellistä ruokaa.

Heinonen on Helsingin yliopiston professori (ravinnon turvallisuus) ja  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellinen asiantuntija.

Panemme nyt myös me merkille tämän hänen saamansa tunnustuksen:

Ma­ri­na Hei­no­sel­le pal­kin­to an­siok­kaas­ta tie­de­vies­tin­näs­tä

Quote
Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2019 Sokrates -palkinnon Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinoselle. Palkinto myönnetään ansiokkaasta tiedeviestinnästä sekä perinteisessä että uudessa mediassa.

Tutkijan- ja opettajanuransa ohessa Marina Heinonen on välittänyt tietoa ravintoaineista, lisäaineista ja niiden turvallisuudesta suurelle yleisölle. Hän on muun muassa oikonut sitkeässä eläviä käsityksiä siitä, että luontainen suoraan tarkoittaisi turvallista sekä terveellistä ja että tehdasvalmisteet sekä lisäaineet olisivat aina terveydelle haitallisia.

Heinonen muistuttaa, että ruoan turvallisuuden mittari ei ole kokemus vaan tieteellinen tieto, joka perustuu tiedeyhteisön yhteisesti sopimilla menetelmillä tehtyihin tutkimuksiin.

Yhdymme onnittelijoihin ja suosionosoituksiin, kätten taputuksiin!
« Last Edit: 01.06.19 - klo:09:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #424 on: 02.06.19 - klo:05:50 »
Tästä tapauksesta kuulemme ehkä/toivottavasti enemmän kuin arki tulee:

Harvinainen tapaus: viideltä suomalaiselta siipikarjatilalta on löydetty salmonellaa

Nämä yksityiskohdat herättävät uteliaisuuden:

Quote
Tapaukset liittyvät toisiinsa, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Tiia Tuupanen. Salmonellan lähde on todennäköisesti yhteinen.

Quote
Alun perin kyseessä on ilmeisesti ympäristöperäinen tartunta, Tupanen kertoo. Ympäristöperäisyys tarkoittaa, että tartunta on tullut tilalle esimerkiksi luonnonvaraisista linnuista.
« Last Edit: 02.06.19 - klo:05:56 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #425 on: 07.06.19 - klo:04:11 »
Hesarissa tänään ilmestyneessä artikkelissa kerrottiin tällaisesta hankkeesta:

Elintarvike­turvallisuus vaatii jatkuvaa työtä

Quote
Ruokaan liittyviä riskejä tutkitaan valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshankkeessa (Ruori). Hankkeen alustavien tulosten mukaan muun muassa hedelmien liian vähäinen saanti aiheuttaa Suomessa 35 000:n ja vihannesten liian vähäinen saanti 28 000:n haittapainotetun elinvuoden menetyksen vuosittain.

Hankkeen sivu:

https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1927382/ruokajarjestelman-kansanterveydellisten-vaikutusten-kustannukset-ja-riskinarviointi

Mihin tuloksiin tuo hanke sitten päätyykin, niin kiinnitin huomiota siihen, että tuossa HS:n Vieraskynä-artikkelissa ei Sebastian Hielm,  maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja, lainkaan maininnut torjunta-ainejäämiä.

Mutta jos hiukan kuitenkin ennakoisi. Kun tämä tiedetään...

Quote
Yleiskatsauksen tulosten perusteella valvontaa voidaan kohdistaa kustannustehokkaasti kuluttajien turvallisuuden takaamiseksi samalla kun tarkastellaan eri normien purkamisen mahdollisuutta ja vaikutuksia.


... niin luulenpa, että torjunta-aineiden entistä tiukempi ja tarkempi valvonta ei kohoa kustannustehokkuusvertailussa kovin korkealle.
« Last Edit: 07.06.19 - klo:07:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #426 on: 08.06.19 - klo:08:38 »
Tuo Sebastian Hielmin artikkeli tuli tavallaan toisintona tässä MMM:n tiedotteessa:

Heikko ravitsemus peittoaa hygienian kansanterveyden heikentäjänä

Siinäkään, kuten voitte nähdä, ei torjunta-ainejäämille annettu mitään sijoitusta (tuossa "kisassa").

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #427 on: 09.06.19 - klo:04:42 »
Tästä uutisesta meille tässä yhteydessä riittänee siitä saatavissa oleva tieto:

EFSA:n ruokaturvatutkimus: Suomalaiset huomattavasti muita eurooppalaisia luottavaisempia ruoka-alan toimijoihin – kerro kokemuksiasi ruokaturvasta

Quote
Ruoka
07.06.2019
Iida Jäykkä

Eurooppalaisia huolestuttavat antibiootit ja muut jäämät. Maailman ensimmäinen ruokaturvapäivä muistuttaa, ettei ruokaturva ole itsestäänselvyys.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tutkimuksen mukaan EU-maiden kuluttajat pitävät suurimpana ruokaturvan uhkana antibiootteja.

Muita huolenaiheita ovat ruuassa olevat ympäristömyrkyt, torjunta-ainejäämät ja lisäaineet.

Haluatko jatkaa lukemista?

Antibioottien riski on reaalinen, mutta se koostuu lähinnä tästä:

Lääkeresistenssi voi siirtyä tuotantoeläimestä

Tämä on hieman harhaanjohtavasti sanottu ...

Quote
Eviran ylitarkastaja Tarja Lehtosen mukaan Suomeen ei saa tuoda sellaisten eläinten lihaa, joiden kasvua on edistetty antibiooteilla. Antibioottirehuja käyttävistä maista lihaa saa tuoda vain sellaisista laitoksista, joilla on esittää todistukset lääkkeettömyydestä.

– Lihan antibioottijäämiä tutkitaan rajoilla pistokokeenomaisesti. Jos jäämiä todetaan, EU:n komissio kieltää tuonnin koko maasta tai kyseisestä laitoksesta, Lehtonen sanoo.

.. mutta olennaisesti siinä kerrotaan, että koko Euroopassa tuon asian riski on pieni. Entä torjunta-aineet sitten? Tässä Iltalehden artikkelissa esitetty pätee koko Eurooppaan:

Kuoritko omenan? Pelkkä pesu vähentää jäämiä jopa 40 prosenttina - luomussa voi olla torjunta-aineita
Elintarvikkeissa voi olla jäämiä kasvinsuojeluaineita, mutta niiden pitoisuudet eivät Tukesin mukaan ole kuluttajalle riski.


Quote
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Johanna Rajasärkkä ottaa blogissaan kantaa meillä myytävän ja tuotetun ruuan puhtauteen.

Blogin mukaan meillä myytävissä elintarvikkeissa voi olla jäämiä kasvinsuojeluaineista, mutta ei sellaisia määriä, että ne voisivat olla riski kuluttajan terveydelle.

– Ei, vaikka hedelmät jättäisi pesemättä ja popsisi ne kuorineen päivineen, Rajasärkkä kirjoittaa.

Hyvin oudosti tuon ydinsanoman jälkeen artikkeli kuitenkin suosittaa:


Quote
Peseminen hyvä idea

Rajasärkän mukaan fiksu kuluttaja, joka haluaa pienentää altistumistaan, kuitenkin pesaisee hedelmät ja vihannekset.

Pelkkä pesu vähentää jo usein jäämien määrää noin 30–40 prosenttia.
*)

Sitten tämä:

Quote
Myös luomutuotteita on jäänyt valvonnassa kiinni luomussa kielletyistä aineista. Luomun tuottamisessa saa käyttää tiettyjä torjunta-aineita, kuten pyretriiniä.

– Turha vastakkainasettelu ja ääripäiden luominen luomun ja ”tehotuotannon” välillä joutaa romukoppaan, Rajasärkkä kirjoittaa.

Joutaisihan se tomukoppaan. Ellei se olisi elintärkeä koko luomubisnekselle. Täällä ja koko Euroopassa. Nuo eurooppalaisten ylimitoitetut pelot näkyvät hyvin sitten siellä luomubisneksen taloudessa, plussan puolella.

Lisäaineisiin pätee "muutettavat muuttaen" sama kuin torjunta-aineisiin. Myös niiden käyttö on takuulla haitattomalla tasolla. Mutta niissäkin luomubisnes rakentaa ja ylläpitää imagoa ettei niitä luomussa käytetä lainkaan. Ja hienovaraisesti vihjailee niiden vaaroista.


____________________

*) muistan erään toisen tutkimuksen vuosien, ellei vuosikymmenien takaa. Oli puhe säilöntäaineista omenien pinnassa. Ei väitetty niitä vaaralliksi. Tutkimus osoitti että peseminen ei yhtään vähennä säilöntäaineita. Mihin suositukseen siis päädyttiin? Tietysti tähän: omenat olisi kuitenkin hyvä pestä. - Tietysti tuolle menettelylle löytää välittömästi aivan toisenlaisen perustelun: onhan ne pestävä, ties kuka niitä on siellä kaupassa käpälöinyt!
« Last Edit: 09.06.19 - klo:09:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #428 on: 11.06.19 - klo:13:26 »
Tottakai näin voi sattua tavanomaisillekin tuotteille, mutta nyt näin kävi luomulastenruoalle:

Omenasoseen ja hedelmäsoseen takaisinveto

Quote
7. kesäkuuta 2019

SOK on ilmoittanut vetäneensä myynnistä kaksi omenasosetta sisältävää lastenruokaa. Tuotteiden raaka-aineena käytetyssä omenasoseessa on todettu lainsäädännössä määritellyn raja-arvon ylittävä määrä hometoksiini patuliinia.

Takaisinveto koskee seuraavia kahta tuotetta:

    RAINBOW LASTEN LUOMU OMENASOSE 90 g, 
    Parasta ennen päiväys 11.03.2020; 12.03.2020; 17.04.2020; 18.04.2020
    RAINBOW LASTEN LUOMU OMENA-BANAANI-MUSTIKKA HEDELMÄSOSE 110 g
    Parasta ennen päiväys 26.03.2020; 02.04.2020; 11.04.2020; 08.05.2020; 17.05.2020

Talouselämä otsikkoi rajummin:

Voi ei, S-ryhmä – taas vedetään syötävää pois Prismoista, S-marketeista, Saleista ja Alepoista, nyt syynä homemyrkky

Mutta ei erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että tuotteet nyt olivat sitä kuulemma lapsille niin turvallista luomua.
« Last Edit: 11.06.19 - klo:13:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #429 on: 12.06.19 - klo:05:56 »
Näistä kahdesta Euractivin uutisesta ...

Poll: Europeans care more about food origins than safety

23 million people fall ill every year because of contaminated foods

... tulee vahvasti esiin se, minkälainen ristiriita vallitsee ihmisten pelkäämien riskien ja oikeiden riskien välillä.

Näitä EU:ssa pelätään (ensimmäisestä):

Quote
Among the topics people are most concerned with are antibiotic, hormone and steroid residues in meat (44%), the presence of pesticides in food (39%) and residues of environmental pollutants in fish, meat or dairy (37%).

Tuon ensin mainitun ryhmän aineiden käyttö maataloudessa on EU:ssa kokonaan kielletty, joten uskaltanee sanoa, että niistä aiheutuva riski täällä on myös äärettömän pieni.  Eikä noista muistakaan aineista suuren suurta vaaraa aiheudu, ainakaan verrattuna tähän (toisesta uutisesta):

Quote
At least 23 million people in  Europe fall ill every year from contaminated food, and in around 4,700 cases their illness becomes fatal. This is the conclusion of an updated World Health Organisation (WHO) report on the risks of food-borne infections published on Friday (7 June), on the first-ever World Food Safety Day.

Meitä on täällä kyllä paljon, noin 500 miljoonaa, joten tuo alle 5000 kuolonuhria vuodessa ei siihen nähden ole kovin monta. Mutta kyllä se on silti iso luku, ja merkittävä, kun samaan aikaan noista edellisistä syistä kuolleita on tuskin ensimmäistäkään.
« Last Edit: 12.06.19 - klo:07:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #430 on: 13.07.19 - klo:06:02 »
Haastattelussa MTV:n luomupuffia varten Luomuinstituutin Sari Autio toteaa sinänsä tieteellisesti oikein:

Quote
Suomalaisille tärkein syy ostaa luomua on kuluttajien käsitys luomutuotteiden korkeammasta puhtaudesta verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin, todetaan Luomu Pro ry:stä.

– Kuluttajien luottamus luomuruuan puhtauteen varmistuu sitä kautta, että tiedetään, että luomuruoan ehtojen noudattamista valvotaan, toteaa Autio.

[...]

Kuluttajille ruuan puhtaus tarkoittaa ennen kaikkea torjunta-ainejämien sekä lisäaineiden vähäistä määrää elintarvikkeissa, todetaan Luomu Pro ry:n nettisivustoilla. Toisaalta Suomessa tavanomaisesti tuotetusta ruoastakaan todetaan harvoin erilaisten torjunta-ainejäämien ylityksiä, Autio kertoo.

Kuitenkin Luomu Pro ry:n mukaan luomuruokaa suosivalla altistus on vähäisempää.

Mutta siihen ei Aution (tai Pro Luomun) kantti tai totuudellisuuspyrkimys riitä, että olisi tuotu esille, miten mitättömästä riskistä on kyse. Jopa ylitysten kanssakin.

Mutta mitä sitä turhaan kertomaan, kun suomalaisiin (ja eurooppalaisiin, ks. juuri edellä) on suurella vaivalla saatu juurrutettua käsitys, että asia olisi tärkeä. Ja sen käsityksen varassa luomun myynti suurelta osin lepää.
« Last Edit: 13.07.19 - klo:06:22 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #431 on: 27.07.19 - klo:11:34 »
Näyttää siltä, että tämä Ruotsin epidemia hiljenee omia aikojaan. Viimeinen sairastuminen on tapahtunut noin kuukausi sitten, niinpä myös kirjoittelu asiasta on laantunut. Tämä oli vielä 6.9.18 nettiin ilmestynyt:

Fler ehec-fall har bekräftats

Koska syytä ei vieläkään ole saatu selville, jostain varoitellakseen tuo artikkeli yhä otti esille sen uimarannan. Vaikka sen vesi jo ainakin kerran tutkittiin ja puhtaaksi havaittiin!

Nyt siellä Ruotsissa ilmeni taas samanlainen tapaus:

Gårdar utreds efter flera fall av ehec

Quote
Två gårdar i Blekinge utreds som möjliga smittokällor efter att flera personer insjuknat i en ehec-infektion. Maria Lundh på Jordbruksverket ger råd om hur du motverkar smittor i din djurbesättning.


Taas on tartunnan lähde alustavasti löydetty. Saa sitten nähdä, onko tuon johtolangan seuraaminen hyödyllistä. Alustavien löytöjen epävarmuus ja koko tutkimuksen vaikeus kyllä myönnetään.

Pastöroimaton maito mainitaan, riskinä. Odotellaan lisätietoja.
« Last Edit: 27.07.19 - klo:12:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #432 on: 20.09.19 - klo:04:06 »
Eilisessä Hesarin artikkelissa ...

Ruoan turvallisuutta uhkaa Suomessa kolme seikkaa, sanovat viranomaiset – ”Mitään ei tapahdu, kun syöt ruokaa, jossa on antibiootteja, mutta kun sairastut, tulee ongelmia”

... tuli taas hyvin esille, miten ruoan todelliset riskit ja ne asiat, joita pelätään, eivät ole välttämättä sama asia. Suuren yleisön keskuudessa. Mutta vieläpä jossain määrin viranomaistenkin parissa, voisiko olla jopa niin?

Quote
Antibioottien lisäksi elintarvike­turvallisuuden suurimmat huolet ovat ruokamyrkytykset ja afrikkalainen sikarutto, sanoo Euroopan elintarviketurvallisuusviraston pääjohtaja Bernhard Url.

Ruokamyrkytysten merkitystä valaistaan sitten tällä konkreettisella ja suurella luvulla:

Quote
Euroopassa sairastuu ihmisiä ruokamyrkytyksiin vuosittain 23 miljoonaa. Se on pysäyttävä luku, myös Urlin ja Husu-Kallion mielestä.

Mutta kun sitten yritetään nostaa tuota antibioottiasiaa sen rinnalle tai jopa edelle, asia ei näytäkään niin selvältä:

Quote
Hormoni-, steroidi- ja antibioottijäämistä ei Suomessa tarvitse olla huolissaan, mutta antibiooteista kylläkin, sanoo EFSA:n pääjohtaja Bernhard Url, joka on parhaillaan Helsingissä EFSA:n neuvoa-antavassa foorumissa.

”Antibioottiresistenssi on yksi isoimmista terveysongelmista niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti”, sanoo Url.

[...]

”Mitään ei tapahdu, kun syöt ruokaa, jossa on antibiootteja. Mutta kun sairastut ja lääkärin sinulle määräämät antibiootit eivät tehoa, koska vastustuskyky on muuttunut, tulee ongelmia. Ruoalla on tässä iso merkitys”, muistuttaa Url.

Vielä ei tiedetä tarkalleen, kuinka iso rooli on suoralla antibioottien liikakäytöllä ja kuinka iso on ruoan tai esimerkiksi lemmikkieläinten osa. Vastustuskykyiset taudit voivat levitä eläimeltä ihmiselle niin elintarvikkeiden kuin kosketuksen välityksellä. Jos antibioottiresistenssi kasvaa, ihmisiä voi kuolla tavanomaisiin infektioihin, kuten virtsatieinfektioon.

Myönnetään. että ei tiedetä. Silti ollaan eniten huolissaan? Ja juuri ruoasta. Tuohon olisin kaivannut edes jotain esimerkkiä ruoasta, joka sisältää antibiootteja. Kun en tiedä ensimmäistäkään. Kun esimerkiksi tiedän, että antibioottikuurilla olevien lehmien maito kaadetaan pois. Ja samanlaisella kuurilla olevien eläinten lihalla on pitkä, varmasti riittävä varoaika.

Suuren yleisön asian hahmottamista valaisee kartta, joka kertoo, mikä asia kussakin EU-maassa nähtiin vaarallisimmaksi, huolestuttavimmaksi.

Ainoastaan kahdessa maassa, Irlannissa ja Portugalissa, olivat bakteerien aiheuttamat ruokamyrkytykset huolestuttavimpia. Mukaan on ehkä laskettava Iso-Britannia, jossa huolen ykköskohteena oli ruokahygienia.

Torjunta-ainejäämät sijoittuivat paremmin: saivat ykköstilan huolen kohteena neljässä maassa.

Suomi kuului kahdeksan maan ryhmään, joissa eniten oltiin huolissaan lihan hormoni-, steroidi- ja antibioottijäämistä. Niissä on mukana sellaisia maita, joissa tuosta asiasta tarvitsee olla vähiten huolissaan. Koko EU:ssahan hormonit ja steroidit, kuten myös muu kuin lääkinnällinen antibioottien käyttö on kyllä kielletty. Mutta luultavasti näitä kieltoja myös kaikkein tehokkaimmin valvotaan juuri Suomessa. Tai Ruotsissa tai Saksassa.

Koko uutisessa olisi vieläkin selvemmin saanut tulla esille, että afrikkalainen sikarutto on uhka maataloudelle mutta ei ihmisen terveydelle. Varmasti Jaana Husu-Kallio vailla huolen häivää söi tuossa taannoin ampumansa villisian! ;D
« Last Edit: 20.09.19 - klo:04:29 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #433 on: 21.09.19 - klo:09:10 »
Tästä vielä vähän tukea äskeiselle:

Paljon uusiutuvaa energiaa, vähän antibiootteja...: Viisi asiaa, joilla suomalainen maatalous erottuu edukseen Euroopassa

Quote
2. Antibiootit. Mikrobilääkkeiden myynti on Suomessa vertailumaiden toiseksi pienintä. Eniten niitä myydään Espanjassa ja Italiassa. Erot kokonaiskulutuksessa ovat jopa satakertaisia

Tuoltakaan pohjalta ei ole perustetta siis, että Suomessa pelätään erityisesti juuri antibiootteja. Jos niitä käytetään vähän, on niitä ruoassakin vähän. Plus se edellä mainittu tosiasia, että silloinkaan, kun niitä eläimlle annetaan, ne hyvin epätodennäköisesti kulkeutuvat kuluttajalle asti. Uskaltaisiko sanoa, että riski siihen on vähäistäkin vähäisempi.
« Last Edit: 21.09.19 - klo:09:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25023
    • View Profile
    • Email
Vs: Missä ovat ruoan riskit
« Reply #434 on: 16.10.19 - klo:15:26 »
Ludger Wess twiittasi eilen:

Quote
Schon merkwürdig, dass #Foodwatch immer den größten Lebensmittelskandal in der Bundesrepublik mit 53 Toten und >4000 Erkrankten, davon >800 mit schweren Nierenschäden verschweigt: eil EHEC von #Bio-Sprossen stammte?

Eli ne saastuneet idut (2011, ks. edellä), todella vakavine seurauksineen, olivat tältä järjestöltä kummasti unohtuneet.

Ja toden totta, jos katsoo linkattua sivua ...

https://www.foodwatch.org/de/pressemitteilungen/2019/der-fall-wilke-ist-kein-einzelfall-bundesernaehrungsministerin-kloeckner-muss-lebensmittelrecht-reformieren/

Quote
Auch bei früheren Lebensmittelskandalen (Pferdefleisch-Betrug, dioxinbelastete Eier, Fipronil) konnten die Behörden Lieferwege gar nicht oder nicht angemessen schnell nachvollziehen, um die Verbraucherinnen und Verbraucher zu warnen.

... niin tärkeimpinä ja maininnan arvoisina tuodaan esille vain nuo kolme tapausta. Joisssa dioksiini ei aiheuttanut vaaraa ihmisille. Fibronil-tapauksessa havaittiin vaaralliseksi katsottuja pitoisuuksia, mutta ei varsinaisia sairastumisia. Hevosenlihasta ei tietystikään ollut mitään terveyshaittoja, "väärässä" paikassakaan. Sen kanssa ongelma oli tämän näköinen (Micheal Miersch):

Esst mehr Pferd!

Quote
Und nun zum eigentlichen Skandal. Obwohl Pferdefleisch besonders wertvoll ist und in anderen Ländern als Delikatesse gilt, werden in Deutschland die allermeisten Pferde in Industrieöfen verbrannt.

Pferdefleisch ist magerer als Rind, enthält weniger gesättigte Fettsäuren, viel Vitamin A und Eisen. Wenn Sie also Pferdefleisch in Ihrer Lasagne fürchten, dann sollten Sie sich auch ärgern, wenn Teile Ihres billigen IKEA-Fichtenregals in Wahrheit aus Eiche bestehen.

Niinpä nuo skandaalit olivst täysin mitättömiä verrattuna ituskandaalin kuolleiden ja vammautuneiden määrään.

***

Tästä YLE:n listastakin (2016) olivat idut unohtuneet:

Tänään oluet ja limsat sekaisin – Muistatko, kun Suomi kohisi hevosenlihasta ja myrkyllisistä oliiveista?

Vaikka hevosenliha muistettiin. Tuota unohdusta  ei voi puolustella sillä, että kyseessä olisi ollut Saksan ongelma. Sillä se hipaisi Suomeakin.

« Last Edit: 17.10.19 - klo:08:46 by Heikki Jokipii »