Tämä artikkeli asiasta on taas hyvin tyypillinen.
Hävikkiruoka muuttuu ravintola-annokseksiTällaisia näkymiä maalaillaan (lihav. HJ) ..
Ruoan päätyminen jätteeksi on globaali ilmiö, joka aiheuttaa ympäristöongelmia ja eriarvoistaa ruoan kulutusta. Hävikkiravintola ja hävikinlajittelu ovat osa ongelman ratkaisua.
Suomalaisesta elintarvikeketjusta jää ruokahävikkiä vuosittain 460 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien ruoasta viisi prosenttia päätyy jätteeksi, eli noin 23 kiloa henkeä kohden. Globaalilla tasolla hävikkiä syntyy 1,3 miljardia ruokakiloa, mikä vastaa 25–30 prosenttia maapallolla tuotetusta ruoasta. Samalla nälänhätä koettelee lähes 800 miljoonaa ihmistä maailmassa.
... mutta sitten tekstissä ei kyllä tule oikein esille, miten kuvattu toimeliaisuus tasa-arvoistaisi ruoan kulutusta. Saati sitten miten se vähentäisi nälänhätää.
Oikeastaan on melkein niin, että ruoan muuttuminen melkein jätteeksi (parasta ennen -päivämäärän umpeutuminen) juuri tasa-arvoistaa ruoan kulutusta, jos köyhät saavat ilmaiseksi sen, mitä eivät olisi kyenneet ostamaan.
Ellei noin kävisi, köyhät jäisivät ilman, leipäjonoissa ei olisi mitään tarjolla.
Sen sijaan tuo ravintola tuskin on varsinaisesti köyhälle rahvaalle suunnattu tai hinnoiteltu. Sehän tuli jo esille em. Vihreän Langan uutisessa (mitä tämä tarkkaan ottaen sitten tarkoittaakin):
Annokset ovat suunnilleen normaaleissa lounashinnoissa.
Kun/jos tämä toiminta vakiintuu ...
Vireillä on ollut vetoomus Ranskan lain ulottamiseksi koko EU:n alueelle. Suomessa hävikin hyödyntäminen eteni tänä vuonna, kun yli sata kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen, joka velvoittaisi yrityksiä ja julkisia keittiöitä luovuttamaan myyntiin kelpaamattoman, syömäkelpoisen ruoan hyväntekeväisyyteen.
... niin kuinka pian ollaan tilanteessa, jossa
vaaditaan tuollaisen myyntiin kelpaattoman ruoan tuottamista, koska niin monet ovat siitä riippuvaisia! Koulun keittiön
pitää tuottaa (sanotaan) 10% enemmän ruokaa kuin mitä lapset syövät,
jotta eläkeläisetkin heidän jälkeensä saavat vatsansa täyteen?!