Ruuan haaskaaminen vain legenda?

[Heikki Jokipii]

Tässä sveitsiläisessä tutkimuksessa oli tarkasteltu perunan tietä pellolta pöytään:

Field to fork, potato harvest reduced by half

Erikseen oli verrattu luomuperunoita tavallisiin, ja luomuperunoista oli selvästi suurempi määrä jäänyt lopulta syömättä.

Tarkastelussa ei tullut esille se, miten luomuperunan sadot alun perinkin ovat pienempiä. Eikä oikeastaan se, missä vaiheessa sadot on laskettu toteutuneiksi sadoiksi: onko vaikka perunaruton tuhoama luomupelto noita hukkaan menneitä perunoita?

[Heikki Jokipii]

Prosenttiosuudet eivät tuossa olleet olleet kyllä sellaisia, että voisimme väittää luomuruokaa tuhlattavan. Mutta ehkä ne olivat kuitenkin sellaisia, että voimme kiistää, että luomuruoka syötäisiin tarkemmin loppuun. Joka on luomuväen tuttu argumentti mm. koulu- ja päiväkotiruoan osalta.

[Heikki Jokipii]

Tässä toiminnassa ruoan haaskaantumisen estämiseksi on sen sijaan valtavasti järkeä (IPS):

Zimbabwe’s Smallholder Farmers Seek Address Food Security and Health Risks with Air Tight Storage Technology

Eli vilja ym. pakataan ilmatiivisiin säkkeihin, jotta erilaiset tuholaiset eivät sitä syö tai pilaa. Metallisiilot ovat myös tuohon vaihtoehto.

Sen sijaan nämä eivät, vaikka olisivatkin isiltä perityin menetelmin tehtyjä, halpoja jne.

PS. 5.11.15: Kuten eivät myöskään Kepan "Maailman laitamilla" -sivustolla heti etusivulla esitellyt viritelmät!

[Heikki Jokipii]

Tässä heti perään toinen muovisäkkien ylistys IPS:ltä:

IITA Promotes a Solution that Puts Smallholders’ Food, Nutrition and Income in a Bag

Siinä tulee lisänä yksi tieto ja yksi näkökulma:

- säkit maksavat vain 2 dollaria (ja ne voi käyttää 2-3 kertaan) eli hinta ei muodosta ongelmaa
- säkit edistävät myös tuotteiden kauppaa. Myös niin, että viljelijä voi odottaa, että hinnat markkinoilla ovat tyydyttäviä. (Joka luultavasti hyödyttää kuluttajiakin: ei ole heillekään hyödyksi, jos viljaa on juuri satojen valmistuttua liiankin kanssa, ja sitten ei lainkaan.)

Tämä artikkelin alku ei ole kyllä ihan onnistunut, ts. se on vähän lapsellinen:

Sometimes the best solutions can appear to be so simple that it’s hard to imagine why they weren’t invented centuries ago.

Kun nyt ei vaan keksitty. Kyllä muovi olisi hyödyttänyt keskiajan suomalaisiakin ... mutta sen verran totuuden jyvää asiassa on, että jos jotain on keksitty, ja hyväksi havaittu, on sitten kummallista, ellei keksintöä käytetä. Tämähän tietysti koskee muitakin maatalouden keksintöjä kuin tuota muovisäkkiä!

[Jarrumies]

Käytännölliset, halvat muovituotteet tulivat markkinoille vasta 1940-50-luvuila.

[Heikki Jokipii]

Kun EU ei salli tätä, eli ruoantähteiden syöttämistä sioille, siinä tuhlaantuu tämän artikkelin mukaan 1,8 miljoonaa hehtaaria viljelysmaata (tai uhanalaists metsää tai savannia).

Feeding food waste to pigs could save vast swathes of threatened forest and savannah

Eli lähes koko Suomern viljelysalan verran. Vaikka asiaan olisi sen turvallisuuden takaavia menetelmiä, kertoo artikkeli, joita jo Kaukoidässä käytetään.

(Säteilytystä, josta olemme toisaalla kysyneet, voisiko se olla tuossa avuksi, ei edes mainita.)

________________

Ja onko tuossa vieläpä pilkkuvirhe - olisi, ainakin tästä vertauksesta päätellen:

New research suggests that feeding our food waste, or swill, to pigs (currently banned under EU law) could save 1.8 million hectares of global agricultural land -- an area roughly half the size of Germany, [...]

Eli tuhlattu ala olisi huomattavasti isompi? Tai sitten tuo Saksan mainitseminen tuossa oli se (tiedetoimittajan) virhe? Kyllä, se se oli; tuo 1,8 miljoonaa hehtaaria on alkuperäisessä tutkimuksessa. Säästetty ala olisi siis kuitenkin vain noin 1/20 Saksan pinta-alasta.

[Heikki Jokipii]

Tämän tiedeuutisen mukaan säteilytys oli, paitsi turvallinen, myös sellainen marjojen ja hedelmien (kuljetusten aikaisen) säilyvyyden takaava keino, jossa laatu, makua myöten, säilyi (EurekAlert):

Irradiation preserves blueberry, grape quality

Tai oikeastaan tuossa pyrittiin estämään, etteivät tuholaiset leviä ruoan kuljetuksen mukana, mutta yhtä kaikki, kyllä siinäkin ruokaa tuhoutuu, jos niin pääsisi käymään.

Tietääkseni viiniä tehdään viinirypäleistä vain Olkiluodon ydinvoimalan yhteydessä, käsittääkseni kasvihuoneessa (joka saa lämpönsä ydinvoimalan jäähdytysvedestä), joten erilaiset ötökät eivät välttämättä sen tuotannon osalta ole ongelma ...

Mutta joka tapauksessa tuo tulos on taas yksi peruste sille, ettei tämän säteilytyksen - muussakaan yhteydessä - pitäisi olla EU:ssa kiellettyä.

Tuo uutisessa mainittu metyylibromidi on kyllä ollut Suomessa kielletty jo vuodesta 1999. Mutta jos sitä ei sallita, eikä säteilyttämistä, niin mitä Suomen/EU:n viranomaiset sitten ehdottaisivat uutisessa mainitun ongelman ratkaisuun?

[Heikki Jokipii]

YK:kin pääsihteerinsä johdolla on mennyt mukaan tähän poliittisesti korrektiin hullutukseen, järjestämällä korkean tason lounaan, joka on valmistettu kierrätysruoasta:

Zero Hunger? UN Leads With Landfill Salad and Recycled Food

Probleeman eri luonne kehittyneissä ja köyhissä maissa kyllä myönnetään:

In the developing world, pests, disease, and a lack of infrastructure to store and transport crops prevent food from reaching markets or the tables of the needy; in the industrialized world, retailers and consumers waste an equal amount by throwing food away.

Asia on kuulemma helppo:

Nierenberg told IPS the good news is that the solutions for reducing food loss and waste can be surprisingly simple, inexpensive, and business-friendly.

Moreover, they can simultaneously decrease hunger, poverty, and agriculture’s carbon footprint. And youth leadership, creative solutions to food waste, and entrepreneurial development are emerging as effective ways to fight food loss and waste.

Mutta yhtään käytännöllistä keinoa, sen enempää yksinkertaista kuin monimutkaisempaa, ei sitten kuitenkaan esitellä. Varsinkaan siitä, miten täällä rikkaassa maailmassa haaskaamatta jätetty ruoka vähentäisi nälkää ja köyhyyttä kehitysmaissa.

***

Siinä ohella tämä Nierenberg on ajanut luomuviljelyn asiaa, kehitysmaissakin, eikä tietooni ole tullut, että hän olisi siinä asiassa takkiaan kääntänyt.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin IPS-uutisessa ...

Stop Food Waste – Cook It and Eat It

.... on sitten ihan pakko tuoda esiin tämä:

According to Tristram Stuart, campaigner and author of ‘Waste – Uncovering the Global Food Scandal’, “all the world’s nearly one billion hungry people could be lifted out of malnourishment on less than a quarter of the food that is wasted in the United States, United Kingdom and Europe.” 

Vaikka edellisessä kappaleessa oli jo myönnetty, että aliravitsemus köyhissä maissa vähenee, jos ruoan tuotantoa siellä lisätään (vaikka tätä lähestymistapaa jotenkin kritisoidaankin):

’Food waste’ is often described as a “scandal” and yet top-down actions seeking to put an end to it still treat the above statistics as two separate problems requiring two separate solutions – recycle more in rich countries and produce more food in and for developing countries – that effectively leave a faulty system intact and the interests of a multi-billion dollar industry unchallenged.

(lihav. HJ)

Jolloin tuolla onnistuneellakaan kokeilulla asiassa Britanniassa, josta artikkeli kertoo, ei ole juuri merkitystä, ainakaan tuosta näkökulmasta.

Mutta niin vaan ollaan samaa yllä mainittua idea tuomassa Suomeen, Helsinkiin:

Joukkorahoitettu ravintola aikoo vääntää hävikistä herkkua

Tuossa uutisessa asiaa ei perustella - katsotaanko se itsestään selvästi hyväksi asiaksi? - niinpä tässäkään ei nyt voi sen perusteluihin puuttua. Jos perustelut ovat samanlaisia kuin tuolla brittiravintolalla, niiden kritiikkikin on sama.

Vihreällä Langalla saattaa tietysti olla "mielessään" vain se, että noin ruoan kasvihuonepäästöjä vähennetään?

Tosin sekin asia voi olla siinä ja siinä:

"Meillä raaka-ainekulut ovat muita pienemmät, mutta logistiikkakulut puolestaan suuremmat. Lisäksi hinta vaikuttaa ruuan arvostukseen”, Kohvakka sanoo.

Ja siis tietysti logistiikan kasvihuonepäästöt. Pieniä hävikkiruokamääriä kuskataan ympäri Helsinkiä?

[Heikki Jokipii]

Tässä kysymyksessä on takuulla ristiin meneviä intressejä:

Luomuruokaa ei haluta pakata muoviin - ruuantuottajat haluavat ekologisia vaihtoehtoja

Sillä toisaalta kauppiaat hyvin tietävät, että luomutuotteiden kierto on hitaampi, ja on paljon hävikkiä myymättöminä tuotteina. Ja muoviin pakkaaminen monessa tapauksessa parantaa säilyvyyttä kaupan hyllyllä. Ja on muuten siitä näkökulmasta jopa - ekologisempi vaihtoehto!

Tämän yhden henkilön eli minun havaintoni onkin, että näin todella tehdään: luomutuotteiden pakkaaminen muoviin onkin tällä hetkellä tavallisempaa kuin tavanomaisten. Vaikka se kuvatulla tavalla imagohyötyjä vähentäisikin. (Asiaan kyllä liittyy myös toisaalla keskusteltu hämäysmahdollisuus: muovipussittamalla voidaan mm. vihanneksissa hintakysymys häivyttää näkyvistä tai ainakin taka-alalle ...)

[Heikki Jokipii]

Tämä artikkeli asiasta on taas hyvin tyypillinen.

Hävikkiruoka muuttuu ravintola-annokseksi

Tällaisia näkymiä maalaillaan (lihav. HJ) ..

Ruoan päätyminen jätteeksi on globaali ilmiö, joka aiheuttaa ympäristöongelmia ja eriarvoistaa ruoan kulutusta. Hävikkiravintola ja hävikinlajittelu ovat osa ongelman ratkaisua.

Suomalaisesta elintarvikeketjusta jää ruokahävikkiä vuosittain 460 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien ruoasta viisi prosenttia päätyy jätteeksi, eli noin 23 kiloa henkeä kohden. Globaalilla tasolla hävikkiä syntyy 1,3 miljardia ruokakiloa, mikä vastaa 25–30 prosenttia maapallolla tuotetusta ruoasta. Samalla nälänhätä koettelee lähes 800 miljoonaa ihmistä maailmassa.

... mutta sitten tekstissä ei kyllä tule oikein esille, miten kuvattu toimeliaisuus tasa-arvoistaisi ruoan kulutusta. Saati sitten miten se vähentäisi nälänhätää.

Oikeastaan on melkein niin, että ruoan muuttuminen melkein jätteeksi (parasta ennen -päivämäärän umpeutuminen) juuri tasa-arvoistaa ruoan kulutusta, jos köyhät saavat ilmaiseksi sen, mitä eivät olisi kyenneet ostamaan. Ellei noin kävisi, köyhät jäisivät ilman, leipäjonoissa ei olisi mitään tarjolla.

Sen sijaan tuo ravintola tuskin on varsinaisesti köyhälle rahvaalle suunnattu tai hinnoiteltu. Sehän tuli jo esille em. Vihreän Langan uutisessa (mitä tämä tarkkaan ottaen sitten tarkoittaakin):

Annokset ovat suunnilleen normaaleissa lounashinnoissa.

Kun/jos tämä toiminta vakiintuu ...

Vireillä on ollut vetoomus Ranskan lain ulottamiseksi koko EU:n alueelle. Suomessa hävikin hyödyntäminen eteni tänä vuonna, kun yli sata kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen, joka velvoittaisi yrityksiä ja julkisia keittiöitä luovuttamaan myyntiin kelpaamattoman, syömäkelpoisen ruoan hyväntekeväisyyteen.

... niin kuinka pian ollaan tilanteessa, jossa vaaditaan tuollaisen myyntiin kelpaattoman ruoan tuottamista, koska niin monet ovat siitä riippuvaisia! Koulun keittiön pitää tuottaa (sanotaan) 10% enemmän ruokaa kuin mitä lapset syövät, jotta eläkeläisetkin heidän jälkeensä saavat vatsansa täyteen?!

[Heikki Jokipii]

Tällainen ruoan haaskuuseen menemisen välttäminen on sen sijaan varsin kannatettavaa:

Keniassa suitsitaan maidon hävikkiä

Kun tuossa lisäksi ei ole kyse mistään uudesta tekniikasta, kysyä voi, miksei tuota ole tehty aiemmin?

(Koskahan Suomessa on tuo tehty? 1950-luvulta minulla on hyvin varhainen lapsuudenmuisto, kun Pyhärannassa sain olla kesällä sukulaisten maatilalla "mukana työssä", nostamassa jääkimpaleita suuresta sahanpurukehikosta. Jääkimpaleet sitten laitettiin jäähdyttämään meijeriin menevää maitoa. Luultavasti aika pian tuon jälkeen ko. tilallakin otettiin käyttöön uudet ratkaisut. Keniassa ei tuota jääpalavaihtoehtoa tietysti ole koskaan ollut, jääpalathan sahattiin talvella järvestä tai merestä. Kilimanjarokaan tuskin on ollut asiaan käytettävissä.

PS. Matti, muistatko, oliko teillä lapsuudessasi tuollaista sahanpurukehikkoa jne.?)

[Heikki Jokipii]

Ruokaa ei saa haaskata! Se ajattelutapa on syvällä hyvän kotikasvatuksen saaneen aivoissa, aina alitajunnassa asti. Ja saa aikaan sitten tällaisia epäloogisuuksiakin, kuten tässä uutisessa:

Jäte palaa energiaksi – yhdyskuntajätteen vieminen kaatopaikalle on loppunut muutamassa vuodessa

Kierrätys olisi tehokkainta hoitaa siellä missä jäte syntyy, mutta kotitaloudet eivät vielä lajittele riittävästi jätteitään. Esimerkiksi ruokaa heitetään paljon sekajätteeseen, josta kolmasosa onkin biojätettä.

”Kyllähän se palaa siellä uunissa, mutta ilmaston ja ympäristön kannalta ei ole mitään järkeä polttaa ruokaa”, Vantaan Energian viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa sanoo.

Jätelaitokset ovat kaksinkertaistaneet biojätteen käsittelykapasiteetin kahdeksassa vuodessa. Biojätteestä tehdään multaa tai mädättämällä biokaasua.

Sillä mitäpä muuta sille biokaasullekaan tapahtuu kuin että se poltetaan, sitä ei syödä. Eikä syntynyttä multaa ilmeisesti vieläkään viedä pelloille, uutta ruokaa tuottamaan, vaan tiettävästi yhä kaupunkien viheralueiden maisemointiin - vaikkapa entisten kaatopaikkojen!

***

Mutta jätteiden - ja varsinkin ruokajätteiden - lajittelu kuuluukin tämän uskonnon sakramentteihin:

Dirk Maxeiner ja Michael Miersch: Anna meidän lajitella jätteemme. Viheraate hyvinvoivan eliitin uutena uskontona

Eikä sen mielekkyyttä tai tuloksellisuutta siten oikeastaan sovi edes kysellä.

[Heikki Jokipii]

Tämä rinnastus on aina ihan pakko tuoda esiin ...

Ruokahävikkiä voi vähentää

Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää, ruokaa tuotetaan enemmän kuin koskaan ja heitetään pois miljoonia tonneja.

... ja luoda näin vaikutelma, että asiat liittyisivät tiiviisti toisiinsa. Että hävikkiä vähentämällä (täällä) voisi nälkää vähentää (siellä). Vaikkei sitä sanota.

Aivan yhtä tyypillisesti esitetään erittelemättä tämä summatieto ...

RUOKAHÄVIKKI on maailmanlaajuinen ja turha ongelma, johon voidaan vaikuttaa. Lähes kolmannes kaikista maailman elintarvikkeista päätyy roskiin joka vuosi. Se on paitsi kallista ja järjetöntä myös ekologisesti kestämätöntä.

(lihav. HJ)

... ja sitten keskitytään siihen, mitä täällä rikkaassa maailmassa voi tehdä. Unohtaen tyystin ne mekanismit, joiden vuoksi ruokaa tuhoutuu kehitysmaissa. Joissa nälkää oikeasti voitaisiin vähentää, jos ruokaa tuhoutuisi vähemmän (jo heti pelloilla).

Eli käytännöllisemmässä osassa kirjoituksessa puhutaan sitten mm. hävikkiruokaravintoloista, ja kehotetaan lukijoita suunnitteluun ja harkintaan ruoan ostotilanteessa. Joiden toimenpiteiden jälkeen maailmassa kyllä nähdään nälkää ihan yhtä paljon kuin ennenkin.

[Heikki Jokipii]

Tämä saksalainen artikkeli toi esiin ...

Schluss mit der Lebensmittel­verschwendung

... miten siellä, ja täällähän on samoin ...

Nyt vietetään hävikkiviikkoa

... hävikin tietoista lisäämistä ei mitenkään tuomita - niin ei  tee Kuluttajaliitto, ei MTK, ei valtiovalta - vaan siihen päinvastoin kannustetaan. Jos kyse on luomusta.

Saksassa tänä kesänä vallinneet sääolosuhteet levittivät kasvitauteja (mm. perunaruttoa). Ne olisi periaatteessa voinut torjua luomupelloillakin, hyvin tiedetyillä torjunta-aineiilla, mutta silloin tila olisi menettänyt luomustatuksensa, ja sen tuomat lisähinnat (ja tuet) 3 vuodeksi. Niinpä ne valitsivat satojen tuhoutumisen.

Tätä menettelyä ei kummasti sitten lasketakaan ruoan tuhoamiseksi. Vaikka aivan yhtälailla sen kohdalla voisi viitata maailman satoihin miljooniin nälkäisiin.

Mutta kirjoittaja Ludger Weß laskee  ja ilmoittaa:

Wer so handelt, hat kein Recht, Unternehmen und Menschen zu verurteilen, die Lebensmittel wegwerfen.

Eli ken noin toimii, sillä ei ole oikeutta tuomita yrityksiä ja ihmisiä elintarvikkeiden poisheittämisestä.

***

Liittyy vähän edelliseenkin, varsinkin kun Weß sitten kertoo, paljonko ruokaa pelloille nyt tuhoutuu. Ja paljonko tuhoutuisi, jos yritettäisiin toteuttaa sitä utopistista ajatusta, että maailmaa ruokittaisiin vain luomulla.