Author Topic: Ruuan haaskaaminen vain legenda?  (Read 27886 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #120 on: 09.08.19 - klo:04:51 »
Kun tämä on nyt yleisesti hyväksytty tapa moralisoida ja syyllistää, niin tämän tilaisuuden tullen YLE iski siihen heti kiinni:

Näin voit parantaa ilmastoraportin synkkiä lukuja – Ruoan heittäminen roskikseen ei ole pikkujuttu

Rohkeasti uskallamme väittää, että edellä olemme pystyneet osoittamaan, että se Suomessa on pikkujuttu, eikä siihen huomiota kiinnittämällä näissä "ilmastotalkoissakaan" saada juuri mitään aikaan. Mm. siitä syystä, että pois ei heitetä jutun kuvituksena käytettyä komeata pihviä, vaan suurin piirtein liikaa lautaselle laitettuja perunoita tms.

Eikä hänkään vaivaudu jakolaskuihin. Tuo 24 kiloa vuodessa kuulostaa sopivan kauhistuttavalta. Siltä ei olisi enää kuulostanut 65 grammaa. Eli se päivittäishaaskaus. Se noin yksi peruna tai porkkana. (Ja oliko sekään kaikki varsinaista syötävää, vrt. edellä 21.08.18 mainittu EU-selvitys.)

Kun tämä ajatus tässä yhteydessä aina kummittelee ...

Quote
[...]Mutta maailmassa on myös 821 miljoonaa aliravittua ihmistä ja 151 miljoonaa nälkäistä pikkulasta, jotka eivät vartu normaalisti.

Näin on siitä huolimatta, että nykyisestä ruoantuotannosta riittäisi kylliksi syötävää kaikille maapallon asukkaille.

... niin ko. kirjoittajat pitäisi panna kertomaan, miten roskistemme sisältö niille nälkäisille toimitetaan.

Tämäkin on siten aika turhanaikaista maalailua ...

Quote
Tuontisoijalla ruokitaan Suomessakin eläimiä, ja tänne myös tuodaan lihaa, joka on peräisin soijaa syöneistä eläimistä. Yksi kilo tuotettua lihaa vaatii monta kiloa soijaa, joka sinällään on myös ihmisravintoa.

Jos mutkat vetää suoriksi, voi sanoa, että jokainen suomalaisesta ruokapöydästä roskikseen heitetty pihvinpuolikas on osasyy Amazonin sademetsien katoamiseen.

... kun sitä pihvinpuolikasta ei sinne roskikseen mene. Tai jos menee, niin hyvin harvoin. Ja silloin harvoinkin sille poisheittämiselle voi olla ihan hyvä syy, kuten tuo artikkeli itse myöntää:

Quote
Lihaostoksilla sen sijaan kannattaa puntaroida kunnolla, montako pihviä grilliporukka todella syö. Vanhassa lihassa voi jyllätä sairastuttava määrä mikrobeja, joita silmä ei näe eikä nenä haista.

Koska eläintuotteista ei yleensä ole kysymys, niin noin 80% kasvihuonekaasujen vähentämispotentiaalista jää jo heti siinä pois. Se potentiaali, joka jää, niin se on kuin onkin pikkujuttu.
« Last Edit: 09.08.19 - klo:06:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #121 on: 10.09.19 - klo:04:03 »
Kaikesta ilonpilaamisesta ja mahdollisuudesta sormen heristämiseen muodostuu helposti traditio. Niin on muodostunut tästäkin:

Ruokahävikin vähentäminen on iso ilmastoteko, tässä vinkit kotiin: "Helppoja taikatemppuja ei ole, kyse on ruuan arvostuksesta"

Quote
Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään jo 7. kertaa. Tänä vuonna teemana ovat ruokahävikin ilmastovaikutukset.

Kun tuossa vielä käytetään Luken tutkittuja arvioita, emme nyt toista yleisIä vastaväitteitämme.

Sen sijaan viittaamme tälle sivulle, joka löytyi tuon uutisen kautta:
 
http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

Siellä olevassa infografiikassa kiinnitämme huomiota ruutuun "Kotitalouksissa päätyy hävikkiin eniten näitä elintarvikkeita". Ja siinä kahteen oikealla olevaan pylvääseen; pitsat ym. sekä liha, kala ym.

Ja huomaamme, että kumpaakin ryhmää menee hävikkiin n. 11 miljoonaa kiloa vuodessa. Eli kutakuinkin 2 kiloa per kansalainen ja vuosi. Eli n. 5,5 grammaa per päivä.

Kuitenkin, väitän, asiasta puhutaan, ikään kuin kaikki ruokahävikki kuuluisi noihin raskaammin kuormittaviin tuoteryhmiin.

Sillä ei joku syömättä jäänyt peruna tai homeinen leivänkannikka niin vakava juttu ole, vaikka asiaa miten pyörittelisi. Muuta niistä saadaan sitten grammoja, jotta kokonaishävikin määrä näyttäisi vaikuttavammalta.


PS. Maito on vähän eri juttu. Se kuuluu kyllä periaatteessa kuormittaviin elintarvikkeisiin. Henkilökohtainen lapsuudenmuisto. Mummullani ei ollut jääkaappia ja hänellä oli tapana tehdä plättyjä jo hiukan hapaantuneesta maidosta (eli hyötykäyttää senkin, noin). Mutta lopulta opin pitämään niistä, juuri niistä. Ne maistuivat paremmilta kuin ihan tuoreesta maidosta tehdyt! Kokeilkaapa: antakaa maidon hiukan hapantua ja...  ;D
« Last Edit: 10.09.19 - klo:06:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #122 on: 12.09.19 - klo:04:50 »
Nyt kun tuota viikkoa on vietetty jo 6 kertaa, voinee jo esittää kysymyksen: mitä näillä hävikkiviikoilla on saatu aikaan?

Ovatko suomalaiset vähentäneet ruoan poisheittämistä? Sitä on vaikea sanoa. Vuodesta toiseen turhaan poisheitetyn ruoan määrästä käytetään samoja arviolukuja, jotka ilmeisesti perustuvat Luken Katajajuuren tutkimukseen*). Se tehtiin ainakin kerran, mutta onko sitä toistettu?

Ruoan tuhlauksen vähentyminen voisi myös näkyä ruokaan käytetyn rahan vähentymisenä, Eli ruokamyynti olisi hitusen pienentynyt. Tuhlatun ruoan rahalliseksi osuudeksi arvioitiin 6%. Näkyykö se näin? Ei. Viime vuonna vähittäiskauppojen (ruoka)myynti kasvoi n. 3%.

Teoreettisesti tuo on tietysti voinut tapahtua niin, että ostetaan vähemmän mutta kalliimpia tuotteita. Tämäkään ei tunnu todennäköiseltä nyt kun kaupan kilpailu on kiristynyt, ja siinä käytetään keinona "halpuuttamista" tms.

Jos ihmiset olisivat samaan aikaan massiivisesti siirtyneet luomuun, niin samalla lailla teoreettisesti he olisivat ostaneet kiloissa vähemmän. Mutta sitähän ei ole tapahtunut. Sen osuus ei ole päässyt yli 2,4%:in. Toinen asia on sitten se, josta on aihetodisteita edellä, että luomutuotteissa hävikki on tavanomaista suurempi. Jo kaupassa ja luultavasti sitten kotonakin.

Sitten on vielä tämän vuoden teemasta kumpuava kysymys: onko todella pystytty vähentämään sitä ilmastovaikutusta? Vaikkei vaatisikaan näyttöä siitä, että se näkyisi lämpötiloissa?

__________

*) Näin oli myös tänään Hesarissa tässä sankaritarinassa:

Vantaalaisen Eero Peltosen ruokahävikki on kymmenesosa keskiarvosta – Näillä kolmella helpolla niksillä jokainen voi päästä samaan tulokseen

Keskiarvona käytettiin Luken vanhoja lukuja.
« Last Edit: 12.09.19 - klo:10:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #123 on: 13.09.19 - klo:06:03 »
Vauva.fi:n tässä keskustelussa tuli esiin samanlaisia havaintoja, joita olen itsekin tehnyt:

Minulle "luomu" tarkoittaa kallista, nahistunutta, likaista, pahaa, epäilyttävää.

Quote
Vierailija
14/32 |
klo 12:24 | 12.9.2019
Olin itse yhdessä isossa S-marketissa töissä ja huomasin aivan saman. Monet luomu-hevit makaavat nahistuneina laatikoissaan koska hinta on kova ja menekki pientä. En ollut siis hevi-osastolla itse töissä mutta asioin siellä työpäiväni jälkeen päivittäin n. 4 vuotta.

Havaintoja, mutta kyllä luomun kiertonopeudesta on varmasti saatavissa kovaa dataakin, jos niin halutaan. Ja myös sen hävikistä.


« Last Edit: 13.09.19 - klo:06:12 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #124 on: 14.09.19 - klo:04:12 »
Ovatko suomalaiset vähentäneet ruoan poisheittämistä? Sitä on vaikea sanoa. Vuodesta toiseen turhaan poisheitetyn ruoan määrästä käytetään samoja arviolukuja, jotka ilmeisesti perustuvat Luken Katajajuuren tutkimukseen*). Se tehtiin ainakin kerran, mutta onko sitä toistettu?

Samaan tapaan Hesari käytti vanhoja pohjalukuja tässäkin artikkelisssaan tänään:

Suomalaiset heittävät suuren määrän ruokaa roskiin päivämäärä­hysterian takia – näin selvität, voiko päiväyksen ohittanutta ruokaa syödä

Quote
Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Jokainen suomalainen heittää siis viikoittain pois puolisen kiloa ruokaa.

Siinä jutussa oli pikku tieto pitkäaikaiseurannasta, mutta se o!i masentava:

Quote
MONI kuluttaja ei kuitenkaan tunnu luottavan aisteihinsa. Hävikkiruokaa myyvä Matsmart tilasi Kantarilta kyselytutkimuksen parasta ennen -päiväyksestä.

Kyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista heittää ruokaa pois, jos sen parasta ennen -päiväys on mennyt. Hävikkiviikoista ja muusta valistuksesta huolimatta tuloksissa ei ole tapahtunut muutosta vuosien varrella.

Niinpä Luke on hyvin oikeassa tässä:

Ruokahävikin vähentämisen tiekartta piirtyy hyvää vauhtia – hävikin puolittamistavoite erittäin haasteellinen

Melkoisen haasteellinen näyttää olevan.
« Last Edit: 14.09.19 - klo:04:45 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 12233
    • View Profile
    • Email
Vs: Ruuan haaskaaminen vain legenda?
« Reply #125 on: 19.09.19 - klo:13:36 »
Jotta tuo koko urakka saataisiin tehdyksi, ja Suomen ruokahävikki poistetuksi, tarvitttaisiin n. 10 000 tuollaista kauppaa. Ja vähintään n. 20 000 joutilasta. Työtöntä tai muuta.

Mutta toki se on vain alkua, sehän oli "ensimmäinen". Uusi tuollainen kauppa joka vuosi. Ja jo 10 000 vuodessa kaikki on hienosti.

Tämän uutisen pohjalta meidänkin täytyy korjata lukujamme:

WeFood-kauppa täyttää vuoden – hävikkiä vähennetty lähes 100 000 kiloa

Eli n. 5000 kauppaa riittää, ja n. 10 000 joutilasta.

Ja yhden uuden kaupan vuosivauhtia 5 000 vuotta.

Niin, toista tuollaista kauppaa ei ole kyllä perustettu.  Tätä kysymystäni ...

Kaiken kaikkiaan tarjolla oleva tavara näytti niin masentavalta, että ihmettelen, jääkö liiketoiminnasta mitään tuloutettavaksi Kirkon kehitysyhteistyöhön? Työntekijöitä reippaasti enemmän kuin asiakkaita. Eikö vapaaehtoisillekin pidä joku lounasraha maksaa?

... ei tuossa uutisessa  valotettu. Kerrottiin, että ...

Quote
Hävikkiruuan myynnistä syntyneet voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

... mutta ei siitä, paljonko sitä tuloutettavaa tämän kuluneen vuoden aikana kertyi.


PS. 20.09.19: Kirkon Ulkomaanavun omasta tiedotteestakaan ei tuota tietoa löydy:

https://www.kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaista/uutiset/wefood-kauppa-tayttaa-vuoden-havikkia-vahennetty-lahes-100-000-kiloa/

Mutta sieltä löytyy tämä arvio:

Quote
WeFoodissa on tähän mennessä ollut mukana yli 100 vapaaehtoista. Myymälässä vapaaehtoiset palvelevat asiakkaita sekä huolehtivat myymälän yleisilmeestä ja hyllytyksestä. Osa vapaaehtoisista noutaa lahjoituksia tavarantoimittajilta sähköpakettiautolla.

Siitä saamme toisen arvion, paljonko koko Suomen hävikkiruokaongelman ratkaiseminen tuolla tavalla vaatisi väkeä (vaikkei ehkä yhtäaikaa):

500 000 vapaaehtoista.

Tämän asian etukäteisarvaus meni meiltä suht. oikein eli näihin tuotteisiin toiminta painottuu:

Quote
[...] Eniten myydään hedelmiä ja vihanneksia.

”Hedelmiä ja vihanneksia on myyty vuoden aikana yhteensä noin 40 000 kiloa. Leipää ja pullaa on myyty noin 10 000 kiloa”, Hukkanen kertoo.

Tämäkin aavistuksemme näyttää siis toteutuneen:

Eli eläintuotteita ei ole odotettavissa. Ja siis 80% kasvihuonekaasujen vähentämispotentiaalista jää pois.

Joku tässä tuntuu kyllä vähän pahalta:

Quote
Heinon Tukku on yksi perustamisesta asti mukana olleista yhteistyökumppaneista.

”WeFood oli enemmän kuin osasimme toivoa! Nyt meillä on selkeä toimintamalli, jolla voimme merkittävästi vähentää toiminnastamme muutoin biojätteeseen päätyvän elintarvikkeen määrää ja samalla jätteen käsittelyn kustannuksia.[...]
(lihav. HJ)

Kun asiassa häärii sitten yli 100 orjaa. Vapaaehtoista orjaa kyllä, mutta kuitenkin palkatonta väkeä.
« Last Edit: 20.09.19 - klo:03:24 by Heikki Jokipii »